SUUNNITTEL SIPOON KUNTA. täydennys

Transkriptio

1 SUUNNITTEL U JA TEKNIIK K KA SIPOON KUNTA Svärdfeltin entinen ampumarata Riskinarvioinnin täydennys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19175P002

2 Riskinarvioinnin täydennys 1 (9) Svanström Terhi Sisällysluettelo 1 Yleistä Näytteenotto Sieni- ja marjanäytteet Vesinäytteet Tulokset Sieni- ja marjanäytteet Vesinäytteet Riskinarvioinnin täydennys Sienien ja marjojen kautta altistuminen Pohjavesiriski Yhteenveto... 8 LIITTEET: Liite 1: Vesinäytteiden yhteenvetotaulukko Liite 2: Laboratorion analyysitodistukset Liite 3: Piirustus YMP.P19175_3 Näytteenottoalueet P19175P002riskinarvioinnin_täydennys.docx

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Riskinarvioinnin täydennys 2 (9) Sipoon kunta Svärdfeltin ampumarata 1 Yleistä 2 Näytteenotto Sipoon kunnan toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on tehnyt Svärdfeltin käytöstä poistetun ampumaradan alueella ympäristöteknisiä lisätutkimuksia syksyllä 2012 ja niihin perustuvan riskinarvion keväällä 2013 (Sipoon kunta, Svärdfeltin entinen ampumrata. Riskinarviointi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy P19175P002, ). Riskinarviosta pyydettiin Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto. Lausunnon mukaan kunnostamatta jätettäväksi esitetyn alueen sienien raskasmetallipitoisuuksia sekä haitta-aineista pohjavedelle aiheutuvaa riskiä tulee selvittää tarkemmin. Lausunnon mukaisesti syksyllä 2013 alueelta kerättiin sieniä analysoitavaksi. Lisäksi kerättiin marjanäytteitä. Lausunnossa edellytetyn mukaisesti otettiin myös uudet vesinäytteet. Lisänäytteiden ja aiempien tutkimusten tulosten perusteella riskinarviota on tarkennettu. Näytteenoton suoritti ja raportin laati FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä ympäristöasiantuntija Minna Vesterinen. Projektipäällikkönä toimi ja riskinarvion täydennyksen laati suunnittelupäällikkö Terhi Svanström. Sipoon kunnan yhteyshenkilönä oli Pilvi Nummi-Sund ja oppaana kohteessa toimi Johanna Horelli. 2.1 Sieni- ja marjanäytteet 2.2 Vesinäytteet Marjanäytteet kerättiin Näytteet otettiin alueelta, jonka maaperällä ei riskinarvioperusteisesti ole kunnostustarvetta. Maaperän metallipitoisuudet ovat tällä alueella alemman ja ylemmän ohjearvon välillä. Näytteenottoalue jaettiin kolmeen pienempään alueeseen (koillinen, lounas ja luode), josta kerättiin kolme kokoomanäytettä marjoja. Marjanäytteissä oli noin 1/3 puolukoita ja 2/3 mustikoita. Sieninäytteet kerättiin sienten huonon esiintyvyyden takia ainoastaan koillisosasta. Koillisosan kokoomanäytteeseen saatiin pieni määrä sieniä viidestä eri kohdasta koillista näytteenottoaluetta. Sieninäyte koostui kelta- tai valevahveroista, jotka ovat ruokasieniä. Kahdelta muulta alueelta kerättiin sieninäytteet Lounaisosan näyte (sieni 3) koostui keltavahveroista, karvarouskusta, suppilovahveroista, tatista, keltahaperosta, isohaperosta ja ruskeaorakkaasta. Eniten näytteessä oli keltavahveroa, karvarouskua ja suppilovahveroa. Luoteisosan näyte (sieni 2) koostui pääosin isohaperosta ja kangasrouskusta, mutta mukana oli myös keltavahveroa ja suppilovahveroa. Näytteenottoalueet on esitetty liitteen 3 piirustuksessa. Vesinäytteet otettiin lähteestä sekä ojista 2, 3 ja 4. Lähteessä ja ojassa 2 vettä oli noin 0,2-0,3 m matkalla 0,1 m syvyydellä. Vesi ei virrannut. Ojassa 4 vettä oli noin 0,5 m matkalla 0,2 m syvyydellä, mutta tässäkään ojassa ei ollut virtausta. Ojassa 3 ei ollut vettä, mutta näyte otettiin ojan lähellä olevasta lammikosta, joka on syntynyt alueen matalimpaan kohtaan. P19175P002riskinarvioinnin_täydennys.docx

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Riskinarvioinnin täydennys 3 (9) 3 Tulokset Tasaisella pellolla olevassa ojassa 1 ei ollut vettä lainkaan. Myöskään ojassa 5 ei ollut vettä, vaikka maasto oli kosteaa. Lähteen ja ojien sijainnit on esitetty liitteen 3 piirustuksessa. 3.1 Sieni- ja marjanäytteet Sienissä todettiin arseenia (0,10 0,35 mg/kg), kadmiumia (0,27 2,1 mg/kg), kobolttia (0,18 mg/kg), kromia (0,16 0,23 mg/kg), kuparia (14 47 mg/kg), nikkeliä (0,23 0,71 mg/kg), lyijyä (0,91 4,8 mg/kg) ja sinkkiä ( mg/kg). Marjoissa todettiin kuparia (3,7 4,5 mg/kg), nikkeliä (0,35 0,53 mg/kg) ja sinkkiä (8,9 9,9 mg/kg). Pitoisuudet on määritetty kuivatuista näytteistä. Tulokset on esitetty taulukossa 1. Laboratorion analyysitodistukset ovat liitteessä 2. Taulukko 1. Sieni- ja marjanäytteiden raskasmetallipitoisuudet (mg/kg kuivapaino). Sieni 1 Sieni 2 Sieni 3 Marja 1 Marja 2 Marja 3 Arseeni 0,35 0,17 0,10 <0,1 <0,1 <0,1 Kadmium 0,30 2,1 0,27 <0,1 <0,1 <0,1 Koboltti <0,1 <0,10 0,18 <0,1 <0,1 <0,1 Kromi 0,16 0,18 0,23 <0,1 <0,1 <0,1 Kupari ,5 3,7 4,2 Elohopea <0,1 0,10 0,22 <0,1 <0,1 <0,1 Nikkeli 0,23 0,45 0,71 0,36 0,35 0,53 Lyijy 4,8 3,7 0,91 <0,1 <0,1 <0,1 Antimoni <0,1 <0,10 <0,10 <0,1 <0,1 <0,1 Vanadiini <0,1 <0,10 <0,10 <0,1 <0,1 <0,1 Sinkki ,9 9,4 8,9 Euroopan unionin asetuksessa no 1881/2006 (annettu ) on viljellyille sienille määritetty lyijyn enimmäismääräksi 0,30 mg/kg ja marjoille 0,20 mg/kg tuorepainoa. Kadmiumin enimmäismääräksi viljellyissä sienissä on määritetty 0,20 mg/kg tuorepainoa. Muille aineille em. enimmäismääriä ei ole määritetty. Sieninäytteille lasketut lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet tuorepainoa kohti sekä em. enimmäispitoisuudet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Sieninäytteiden kuiva-ainepitoisuduet (ka-%) sekä lasketut lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet tuorepainoa kohti (mg/kg). Sieni 1 (ka- % 9,29) Pitoisuus mg/kg (tuorepaino) Sieni 2 (ka- % 7,97) Sieni 3 (ka- % 7,66) Viljeltyjen sienien enimmäispitoisuudet mg/kg Kadmium 0,02 0,17 0,02 0,2 Lyijy 0,45 0,29 0,07 0,3 Vain sieninäytteen 1 lyijypitoisuus ylittää viljeltyjen sienien enimmäispitoisuuden, näytteissä sieni 2 ja sieni 3 pitoisuudet alittavat enimmäispitoisuuden. Kadmiumin pitoisuus alittaa enimmäispitoisuuden kaikissa näytteissä. P19175P002riskinarvioinnin_täydennys.docx

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Riskinarvioinnin täydennys 4 (9) 3.2 Vesinäytteet Lähteestä otetussa vesinäytteessä todettiin lyijyä ja kadmiumia Valtioneuvoston asetuksen 868/2010 (vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden ympäristölaatunormit) ylittävinä pitoisuuksina 0,2 mg/l (Pb) ja 0,00031 mg/l (Cd). Muissa näytteissä raskasmetallien pitoisuudet eivät ylittäneet raja-arvoja, mutta pieniä raskasmetallipitoisuuksia esiintyi kaikissa näytepisteissä. Vesinäytteiden tulokset on esitetty liitteen 1 yhteenvetotaulukossa. Laboratorion analyysitodistus on liitteessä 2. 4 Riskinarvioinnin täydennys 4.1 Sienien ja marjojen kautta altistuminen 4.2 Pohjavesiriski Suurin todettu lyijypitoisuus oli 0,45 mg/kg (tuorepainoa), mikä ylitti viljeltyjen sienien enimmäispitoisuudetn (EU 1881/2006). Kaikkien sieninäytteiden keskiarvo oli 0,27 mg/kg (tuorepainoa). Seuraavassa tarkastellaan altistumista terveysperusteisesti. Lyijyn suurimmaksi sallituksi päiväannokseksi (TDI) on esitetty 1,8 µg/paino-kg (WHO), jolloin 70 kg painavan henkilön suurin lyijyn päiväannos olisi 126 µg. Kun lyijypitoisuus on 450 µg/kg, sieniä voisi syödä päivässä 280 g. TDI-arvo perustuu WHO:n määrittelemään siedettävän viikkosaannin arvoon 25 µg / paino-kg (3,6 µg/painokg/vrk), jonka ei vielä pitäisi nostaa veren lyijypitoisuutta haitalliselle tasolle (>50 µg/l). Arviossa on otettu huomioon eritystesti lapset lyijylle herkkänä ryhmänä. Tähän arvioon (3,6 µg/paino-kg/vrk) on käytetty edelleen varmuuskerrointa 2, jolla on otettu huomioon uusimpien tutkimusten perusteella todettu epävarmuus lyijyn haitattomasta pitoisuustasosta ja mahdollisesta karsinogeenisuudesta. Jos suurimpana sallittuna päiväannoksena käytettäisiin 3,6 µg/paino-kg/vrk, 70 kg painava henkilö voisi nauttia 560 g päivässä sieniä, joiden lyijypitoisuus on 0,45 mg/kg (tuorepainoa). Kaikkien sieninäytteiden keskiarvolla laskettuna 70 kg painava henkilö voisi syödä sieniä turvallisesti 930 g päivässä. Em. seikat huomioiden voidaan todeta, että haitallisen lyijyannoksen saaminen on varsin epätodennäköistä. Suurimmalla osalla kohdetta kallion päällä olevat maakerrokset ovat hyvin ohuita. Kalliomäen alarinteellä purkautuvat lähteet ovat siten kallionpinnalla, ohuessa maakerroksessa virtaavaa vettä, jonka voi rinnastaa pintavalunnaksi. Ojien silmämääräiset virtausuunnat ja niiden arvioidut valuma-alueet on merkitty kuvaan 1. P19175P002riskinarvioinnin_täydennys.docx

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Riskinarvioinnin täydennys 5 (9) Kuva 1. Ojien virtaussuunnat (tumman siniset nuolet) ja valuma-alueen arvioidut pintaveden virtaussuunnat (vaalean siniset nuolet). Suurimmat pitoisuudet on todettu Kokoomanäyte II alueen kaakkoisnurkassa olevasta lähteestä otetussa näytteessä sekä näytepisteestä Oja 3 otetussa näytteessä. Lähde purkaa luoteen suunnasta valuvia vesiä. Ojaan 3 kerääntyy arvion mukaan vettä vanhan kivääriradan suunnasta. Lammikossa ei todettu metalleja vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden ympäristölaatunormien (Vna 868/2010) ylittävinä pitoisuuksia. Varsinainen Nikkilän I-luokan pohjavesialue (nro ) rajautuu aivan ampumarata-alueen lounaiskulmaan siten, että kolme alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sisältävää tutkimuspistettä ja yksi ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sisältävä tutkimuspiste sijoittuu pohjavesialueen rajan sisäpuolelle. Pohjavesialue on savipeitteinen laaksoallas, jossa päävirtaussuunta alueen keskivaiheilla olevissa hiekkaja sorakerroksissa on lännestä itään. Pohjavesialue kerää vettä reunustavilta osittain moreenipeitteisiltä kallioalueilta. Pohjaveden virtaussuunta on kohti pohjavesialueen läpi itä-länsisuuntaisesti virtaavan Ollbäcken-puron laaksoa ja laakson kohdalla itään. Ollbäckenin varrella sijaitsee vedenottamo, joka on nykyään varavedenottamona. Ollbäcken-puroon etäisyys ampumarata-alueen reunalta on noin 1 km. Pohjavesialueen raja on merkitty kuvaan 1 vaaleansinisellä katkoviivalla. Pohjavesialueen koillisosan raja noudattaa kalliomäkien mukaan jakautuvaa pintavesien valuma-aluetta. Ampumarata-alueen länsipuolella on Ollbäckeniin virtaava etelä-pohjoissuuntainen puro, joka todennäköisesti kerää osan kalliomäeltä ohuessa pintakerroksessa virtaavasta pintavalunnasta (kuva 2). P19175P002riskinarvioinnin_täydennys.docx

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Riskinarvioinnin täydennys 6 (9) Kuva 2. Ampumarata-alueen (punainen rajaus), pohjavesialueen (sininen rajaus) ja Ollbäckenin sijainnit. Pohjavesialueelle sijoittuu noin 200 m 2 laaja alue, jolla ylittyy alemmat ohjearvot. Kokonaisuutena ampumarata-alueeksi merkitystä alueesta sijoittuu pohjavesialueelle noin 450 m 2 laaja osa, jolla kaikkien tutkittujen pitoisuuksien keskiarvo on noin 250 mg/kg. Maakerroksen paksuus on ollut 5-15 cm. Koska maa-aines on humusta, jonka tilavuuspainona voidaan käyttää 1000 kg/m 3. Tällöin lyijyn kokonaismäärä ko. alueella on noin kg. Kohteessa syksyn 2012 tutkimusten yhteydessä tehtyjen liukoisuusanalyysien (taulukko 3) perusteella lyijystä liukeni noin 0,7-1,6%, joten em. lasketusta määrästä veteen liukeneva osuus olisi noin g. P19175P002riskinarvioinnin_täydennys.docx

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Riskinarvioinnin täydennys 7 (9) Taulukko 3. Liukoisuustestien tulosten vertailu kokonaispitoisuuksiin, pitoisuudet mg/kg, myös liuenneiden pitoisuuksien %-osuus kokonaispitoisuudesta. Koko I Kok III + Kok IV Kok. L/S 10 % Kok. L/S 10 % Sb 4,4 3,1 70,5 3,9 0,95 24,4 As 3,3 0,87 26,4 3,2 0,83 26 Cu 9,7 0,28 2,9 11 0,23 2,1 Pb , ,7 0,7 Zn 31 0,21 0, ,44 1,1 Maa-vesi jakautumiskertoimena K d on käytetty lyijylle kirjallisuusarvoa 1000 l/kg (Suomen ympäristö 23/2007), joka vastaa tilannetta jossa orgaanisen hiilen määrä on noin 1%. K d -arvon perusteella voidaan laskea tasapainotilanteen pitoisuus huokosvedessä kaavalla: Pitoisuus huokosvedessä = Pitoisuus maassa / Kd Huokosvedestä pohjaveteen sekoittumisessa pitoisuuksien arvioidaan laimenevan kymmenkertaisesti. Tämä laskentatapa ei huomioi aineen hajoamisesta tai sivuttaissuuntaista dispersiosta aiheutuvaa vaimenemista eikä päästölähteen vähentymistä. Lyijyn keskimääräinen pitoisuus pohjaesialueelle sijoittuvalla ampumarata-alueen osaalueella on 250 mg/kg. Huokosveden pitoisuus on em. kaavalla laskettuna 0,25 mg/l ja pohjaveden pitoisuus 0,025 mg/l (0,025 g/m 3 ). Huomattavaa on, että kohteen humuksesta ja hiekasta koostuvan haitta-ainepitoisen kerroksen mitatut orgaanisen hiilen määrät vaihtelivat välillä 12,4 41,4%, joten kohdekohtainen K d -arvo voi olla huomattavasti suurempi kuin 1000 l/kg ja veteen liukenevat pitoisuudet vastaavasti pienempiä. Jos vuotuisesta sadannasta (700 mm/a) pohjavedeksi imeytyy noin 50%, tarkastelualueella (450 m 2 ) muodostuu pohjavettä noin 157 m 3 /a. Edellä mainittu laskennallinen pohjaveteen liukeneva pitoisuus 0,025 g/m 3 vastaisi vuodessa muodostuvaan pohjavesimäärään sekoittuneena 3,9 g lyijyä. Koska alueen maakerros on niin ohut, siinä todettu lyijypitoisuudet edustavat varsin pientä lyijyn määrää. Teoreettisessa laskennallisessa tilanteessa, jossa ei ole huomioitu päästölähteen vähenemistä, dispersion aiheuttamaa laimenemista eikä kohteen suurta orgaanisen hiilen määrää, enimmillään pohjaveteen päätyvät lyijyn määrät ovat hyvin pieniä. Em. pinta- ja pohjavesialueen olosuhteita täsmentävät tiedot vahvistavat aiemmin tehdyn riskinarvioinnin johtopäätöstä. Voidaan todeta, ettei kohonneista metallipitoisuuksista aiheudu merkittävää kulkeutumisriskiä eikä merkittävää riskiä I- luokan pohjavesialueen pohjaveden laadulle. P19175P002riskinarvioinnin_täydennys.docx

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Riskinarvioin nin täydennys 8 (9) 5 Yhteenveto Tehtyjen lisätutkimusten ja että: riskinarvioinnin täydennyksen perusteella voidaan todeta, Marjoissa ei todettu kohonneita metallien pitoisuuksia. Sieninäytteissä todettiin myytäväksi viljeltäville sienille asetetun pitoisuusrajan ylittäviä lyijypitoisuuksia. Laskennallisen tarkastelun perusteella pitoisuudet eivät kuitenkaan aiheuta merkittävää altistumista. Suurimpia pitoisuuksia a sisältäviltä alueilta virtaavissa v pintavesiojissa on ajoittain lievästi kohonneita metallipitoisuuksia. Vesimäärät vaihtelevat ja ajoittain ojat ovat kuivia.. Pitoisuudet eivät ole hälyttävänn korkeita. Alueella kallion päällä olevat maakerroksett ovat ohuita eikä niissä varsinaisesti virtaa pohjavettä. Alueen lounaisnurkka sijoittuu s pohjavesialueelle, ja kallion pintaa pitkin virtaava pintavalunta suuntautuuu kohti pohjavesialueen harjuydintä. Pohjavesialueen valuma-alueelle sijoittuvalla ampumaradan osuudella todetut lyijypitoisuudet edustavat varsinn pientä määrää. Veden mukana kulkeutuvan lyijyn määrä jäisi konservatiivisen laskennankin perusteella hyvin vähäiseksi. Alkuperäisen riskinarvioinninn perusteella kunnostustarpeen ulkopuolelle jäävällä, alustavasti luonnontilaiseksi virkistysalueeksi suunnitellulla alueella todetuista pitoisuuksista ei täydennetyn riskinarvioinnin perusteella aiheudu merkittävää pohjavesiriskiä eikä hyväksyttävän tason ylittävää terveysriskiä marjojen ja sienien syömisen kautta. FCG Suunnittelu ja j tekniikka Oy Laatinut: Terhi Svanström Suunnittelupäällikkö, FM F Minna Vesterinen Ympäristöasiantuntija, FMM P19175P002riskinarvioinnin_täydennys.docx

10 LIITE 1

11 1(1) Asiakas: Sipoon kunta Kohde: Svärdfeltin entinen ampumarata-alue Projektinumero: P19175P001/P002 pvm , Näytteenottaja: Mve Pistetunnus pvm. Metallit ja puolimetallit Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V ph liuokinenliukoinen liukoinen liukoinen iukoineniukoinenliukoinen iukoinenliukoinen iukoineniukoinen Viitearvo 1) 0, ,0002 0,0072 0,020 Oja 1 Oja 2 Oja 3 Oja 4 Oja 5 Lähde Havainnot ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) ( mg /l) kiintoainetta <0,01 <0,01 <0,01 <0,006 0,009 <0,006 <0,006 <0,01 0,012 0,0080 <0, Kuiva <0,01 <0,01 <0,01 <0,006 <0,006 <0,006 <0,006 <0,01 0,009 <0,006 <0, Vähän vettä, ei virtausta 0,0006 0,0003 <0,0001 <0,0001 #### #### 0,0024 #### 0,002 0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,006 <0,006 <0,006 0,025 0,011 <0,006 0,0140 <0, Oja kuiva, näyte läheisestä lammikosta 0,001 0,0025 <0,0001 0,0001 0,003 #### 0,008 0,0065 0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,006 <0,006 <0,006 <0,006 <0,01 <0,006 <0,006 <0, Vähän vettä, ei virtausta 0,0001 0,0004 <0,0001 0,0002 0,005 #### 0,0005 #### 0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,006 <0,006 <0,006 <0,006 <0,01 <0,006 0,0140 <0, Kuiva <0,01 <0,01 <0,01 <0,006 <0,006 <0,006 <0,006 0,089 <0,006 0,0060 <0, Vähän vettä, ei virtausta 0,0006 0,0055 <0,0001 0,0003 0,003 7E-04 0,0008 0,2 0,0018 0,0190 6E-04 1) Vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden ympäristölaatunormit, Vna 868/2010 Q:\Hki\P191\P19175_Svärdfeltin_ampumaradan_ympäri\Työaineisto\Riskinarvioinnin täydennys\p19175p001 Vesi-yhteenvetotaulukko_täydennys.xls

12 LIITE 2

13 1(3) TUTKIMUSTODISTUS Tilaus: Pvm: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Minna Vesterinen Osmontie Helsinki Tilauksen nimi: Vesi+metsän antimet, P19175P002, Svärdfelt Näytetunnus 13EL EL EL EL VN 1622 Näytteen nimi Marja 1 Sieni Marja 2 Marja 3 Lähde Näytteen saapumispäivä Näytteen aloituspäivä Näytteen valmistumispäivä Määritykset Kuiva-aine % Novalab 010* ph 4.7 SFS 3021:1979 (Novalab 079)* Kokonaisarseeni (As) mg/kg < < 0.1 < 0.1 ICP-MS Kokonaiskadmium (Cd) mg/kg < < 0.1 < 0.1 ICP-MS Kokonaiskoboltti (Co) mg/kg < 0.1 < 0.1 < 0.1 < 0.1 ICP-MS Kokonaiskromi (Cr) mg/kg < < 0.1 < 0.1 ICP-MS Kokonaiskupari (Cu) mg/kg ICP-MS Kokonaiselohopea (Hg) mg/kg < 0.1 < 0.1 < 0.1 < 0.1 ICP-MS Kokonaisnikkeli (Ni) mg/kg ICP-MS Kokonaislyijy (Pb) mg/kg < < 0.1 < 0.1 ICP-MS Kokonaisantimoni (Sb) mg/kg < 0.1 < 0.1 < 0.1 < 0.1 ICP-MS Kokonaisvanadiini (V) mg/kg < 0.1 < 0.1 < 0.1 < 0.1 ICP-MS Kokonaissinkki (Zn) mg/kg ICP-MS Liukoinen arseeni (AsLiuk) µg/l 5.5 ICP-MS* Liukoinen kadmium (CdLiuk) µg/l 0.31 ICP-MS* Liukoinen koboltti (CoLiuk) µg/l 3.1 ICP-MS* Liukoinen kromi (CrLiuk) µg/l 0.69 ICP-MS* Liukoinen kupari (CuLiuk) µg/l 0.81 ICP-MS* Liukoinen elohopea (HgLiuk) µg/l < 0.10 ICP-MS* Liukoinen nikkeli (NiLiuk) µg/l 1.8 ICP-MS* Liukoinen lyijy (PbLiuk) µg/l 200 ICP-MS* Liukoinen antimoni (SbLiuk) µg/l 8.5 ICP-MS* Liukoinen vanadiini (Vliuk) µg/l 0.58 ICP-MS* Liukoinen sinkki (ZnLiuk) µg/l 19 ICP-MS* *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI Karkkila Finland puh (09) fax (09) Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI Y-tunnus Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

14 2(3) TUTKIMUSTODISTUS Tilaus: Pvm: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Minna Vesterinen Osmontie Helsinki Tilauksen nimi: Vesi+metsän antimet, P19175P002, Svärdfelt Näytetunnus 13VN VN VN 1625 Näytteen nimi Oja 2 Oja 3 Oja 4 Näytteen saapumispäivä Näytteen aloituspäivä Näytteen valmistumispäivä Määritykset Kuiva-aine % Novalab 010* ph SFS 3021:1979 (Novalab 079)* Kokonaisarseeni (As) mg/kg ICP-MS Kokonaiskadmium (Cd) mg/kg ICP-MS Kokonaiskoboltti (Co) mg/kg ICP-MS Kokonaiskromi (Cr) mg/kg ICP-MS Kokonaiskupari (Cu) mg/kg ICP-MS Kokonaiselohopea (Hg) mg/kg ICP-MS Kokonaisnikkeli (Ni) mg/kg ICP-MS Kokonaislyijy (Pb) mg/kg ICP-MS Kokonaisantimoni (Sb) mg/kg ICP-MS Kokonaisvanadiini (V) mg/kg ICP-MS Kokonaissinkki (Zn) mg/kg ICP-MS Liukoinen arseeni (AsLiuk) µg/l ICP-MS* Liukoinen kadmium (CdLiuk) µg/l < ICP-MS* Liukoinen koboltti (CoLiuk) µg/l ICP-MS* Liukoinen kromi (CrLiuk) µg/l ICP-MS* Liukoinen kupari (CuLiuk) µg/l ICP-MS* Liukoinen elohopea (HgLiuk) µg/l < 0.10 < 0.10 < 0.10 ICP-MS* Liukoinen nikkeli (NiLiuk) µg/l ICP-MS* Liukoinen lyijy (PbLiuk) µg/l ICP-MS* Liukoinen antimoni (SbLiuk) µg/l ICP-MS* Liukoinen vanadiini (Vliuk) µg/l ICP-MS* Liukoinen sinkki (ZnLiuk) µg/l ICP-MS* *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI Karkkila Finland puh (09) fax (09) Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI Y-tunnus Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

15 3(3) TUTKIMUSTODISTUS Tilaus: Pvm: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Minna Vesterinen Osmontie Helsinki Tilauksen nimi: Vesi+metsän antimet, P19175P002, Svärdfelt Novalab Oy Martina Metzler Kemisti Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Lisätiedot Marja- ja sieninäytteiden metallipitoisuudet on määritetty kuivatusta näytteestä ja tulokset on ilmoitettu muodossa: mg/kg kuivaa näytettä. Vesinäytteelle metallianalyysin mittausepävarmuusarvio: As ±17 %, Cd ±13 %, Co ±19 %, Cr ±22 %, Cu ±16 %, Hg ±23 %, Ni ±15 %, Pb ±25 %, Sb ±20 %, V ±21 % ja Zn ±25 % Jakelu minna.vesterinen@fcg.fi terhi.svanstrom@fcg.fi *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI Karkkila Finland puh (09) fax (09) Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI Y-tunnus Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

16 1(2) TUTKIMUSTODISTUS Tilaus: Pvm: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Minna Vesterinen Osmontie Helsinki Tilauksen nimi: Sieni, P19175P002, Svädfelt Näytetunnus 13EL EL 0616 Näytteen nimi Sieni 2 Sieni 3 Näytteen saapumispäivä Näytteen aloituspäivä Näytteen valmistumispäivä Määritykset Kuiva-aine % Novalab 010 Kokonaisarseeni (As) mg/kg ICP-MS Kokonaiskadmium (Cd) mg/kg ICP-MS Kokonaiskoboltti (Co) mg/kg < ICP-MS Kokonaiskromi (Cr) mg/kg ICP-MS Kokonaiskupari (Cu) mg/kg ICP-MS Kokonaiselohopea (Hg) mg/kg ICP-MS Kokonaisnikkeli (Ni) mg/kg ICP-MS Kokonaislyijy (Pb) mg/kg ICP-MS Kokonaisantimoni (Sb) mg/kg <0.10 <0.10 ICP-MS Kokonaisvanadiini (V) mg/kg <0.10 <0.10 ICP-MS Kokonaissinkki (Zn) mg/kg ICP-MS Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI Karkkila Finland puh (09) fax (09) Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI Y-tunnus Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

17 2(2) TUTKIMUSTODISTUS Tilaus: Pvm: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Minna Vesterinen Osmontie Helsinki Tilauksen nimi: Sieni, P19175P002, Svädfelt Novalab Oy Martina Metzler Kemisti Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Lisätiedot Näytteiden metallipitoisuudet on määritetty kuivatusta näytteestä. Tulokset on ilmoitettu kuiva-ainetta kohti. Metallianalyysien epävarmuusarvio: 0,1-10 mg/kg ± 50 %, mg/kg ± 20 % ja yli 100 mg/kg ± 10 %. Jakelu minna.vesterinen@fcg.fi terhi.svanstrom@fcg.fi Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI Karkkila Finland puh (09) fax (09) Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI Y-tunnus Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

18 LIITE 3

19