Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015



Samankaltaiset tiedostot
GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus ] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Kauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Kiina China. Japani Japan

Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Maailmantalouden trendit

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Globalisaatio. Globalisaatio. Globalisaation kolme aaltoa. Globalisaation kolme aaltoa. Globalisaation kolme aaltoa. Globalisaation kolme aaltoa

Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus

Työn, talouden ja teknologian muutokset Ryhmätyö 4: Finansialisaatio

Globalisaatio ja kansallinen me

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi

II Talous on vaihdantaa ja kilpailua

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari Matti Mannonen

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Globaalin kehityksen epävarmuus

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

Yritysrakenne ja talouden rakenteet kasvun tekijöinä

Kauppapolitiikan keinot suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamisessa. Alivaltiosihteeri Markku Keinänen, Ulkoministeriö

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Ruokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä

Argumenta : Biomassojen kestävän käytön hallinta: Painostusohjaus biotuotteistamisen sääntelyssä Ari Lehtinen, Itä-Suomen yliopisto

Kasvu keskimäärin / Average growth: +2,9 % Japani Japan

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015

Edessä väistämätön muutos

Toimittaneet Juhani Koponen Jari Lanki Mariko Sato Anna Kervinen KEHITYKSEN TUTKIMUS. Johdatus perusteisiin

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Kauppasotaa ja velkakurimusta miten Kiinalle nyt näin kävi?

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Öljyn hinnan romahdus

Maailmankansalaisena Suomessa Globalisoituminen haastaa meitä uudenlaiseen osaamiseen hankkeen puolivälikatsaus

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

Globaaleja kasvukipuja

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj

KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET

Jari Heinonen. Yhteiskunnan muutos ja rakenteellinen sosiaalityö (Tampere)

Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto

Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Leif Fagernäs: Arvioita yritysten toimintaympäristöstä. EK:n toimittajaseminaari , Haikko

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Päästökaupan toimintaperiaate

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

POLIITTINEN MAANTIEDE Political Geography

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Yritystuet ja kilpailukyky I Marita Laukkanen & Mika Maliranta

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi MTT ja VATT

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Autojen tuotanto, miljoonia

Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

RAHAPÄIVÄ Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E Aa u a V Ri N Ka U I n

Transkriptio:

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015

1870-1914 laajenevat siirtomaaimperiumit 1914-18 I MS 1918- imperiumien purku > yli 100 uutta valtiota I aalto: 1918- II aalto: 1943-78 III aalto: 1991-1937/39-45 II MS Edward Penfield [Public domain], via Wikimedia Commons

USA:n taloudellinen ja sotilaallinen mahti II MS:n seurauksena pyrkimys vakaaseen järjestykseen YK 1945 Kansainvälinen valuuttarahasto IMF 1945 Maailmanpankki 1944 Maailman kauppajärjestö WTO 1994 Maailman terveysjärjestö WHO 1948 > Valtiot riippuvaisia hallitusten ja yritysten välisestä liitosta, ylipappeina taloustieteilijät Cocacolonization? Flags of The United Nations' notebook, Coca Cola 1965.

Neuvostoliitolla oma blokki Kiina kumppanina v. 1968 Taloudellinen omavaraisuus > ei kilpailukykyä kansainvälisesti Kylmä sota 1946-1991 Sotilaallisesti kauhun tasapaino < ydinaseet People s Liberation Army soldiers holding two books. The left book read Soviet Army Defeated 1,200,000 German Nazi, Italian, Japanese and other countries soldiers during World War Two and the right reads Chinese People s Liberation Army defeated 8 million soldiers from American Imperialist sponsored Chiang Kai-Chek s army. At the bottom, defeated Americans hold dollar sign flags, and in writing it says Next year we can accumulate 3 million soldiers. http://www.emlii.com/795f0d22/25-most-powerful- Propaganda-Posters-That-Made-All-The-Difference

1. Väestönkasvu 2. Energiankäyttö 3. Tieteellisen tiedon ja teknologian tuotanto 4. Taloudellinen nousukausi 1950-98 maailmantalous kuusinkertaistui Esim. 1948-73: 5 % kasvu / vuosi poikkeusaika? Japani 1950-73: 10 % / v. Kiina 1978-98: 8 % / v.

Maataloustuotteista teollisuustuotteisiin Japani-Eurooppa-Pohjois-Amerikka > 1980-lta alkaen tuotteet valtaosin muualta, halvemman työvoiman maista (Brasilia, Meksiko, Kiina, Intia, Indonesia, jne.) Monikansalliset yritykset Maailmantalouden finanssioituminen 1970-lta Levoton pääoma 1980-lta Sääntelyn purkaminen Rahan ansaitseminen rahoitusmarkkinoilla eikä tuotannolla > tuotto siirtynyt työstä pääomaan

Kv. muuttoliike alkoi kiihtyä 1965- Teollisuusmaihin työvoimaa Maahanmuuttajien kalsea kohtelu Ei yhtä nopeaa kuin rahan ja tavaroiden liikkuminen Työpaikat liikkuvat, ihmiset vähemmän > kilpailu Halpa energia > sähköistyminen > tietoverkot 1980-lta alkaen maailman rikkaimpien ja köyhimpien välinen kuilu kasvanut sekä yhteiskuntien välillä että sisällä

M. A. Chaichian 2013: Empires and Walls. Globalization, Migration, and Colonial Domination. Leiden: Brill. Imperiumit vanhempia kuin kolonialismi Globaali kapitalismi > New Empire ja kolme vallan lähdettä: Monarkia = globaali valtamonopoli Aristokratia = ylikansalliset yritykset ja kansallisvaltiot Edustuksellinen valta = kansallisvaltiot, kansalaisjärjestöt ym. organisaatiot > uudella imperiumilla valta interventioihin Sotilaallinen, oikeudellinen ja moraalinen valta (NGO:t, media) > kansalaisyhteiskunta

Uudella imperiumilla ei ole keskusta eikä kiinteitä rajoja Ei homogeenista kansaa, people, tarkkojen kansallisvaltiorajojen sisällä, vaan multitude, globaali työvoima, joka liikkuu paremman toivossa (M. Hardt & A. Negri 2000: Empire. Harvard University Press.) Ei ideologisia kilpailijoita (kuten sosialismi kylmän sodan aikana) Amerikkalaisjohtoinen (esim. liittouman hyökkäys Irakiin 2003) Viholliset yksilöitä ja ryhmiä jotka ovat sivistyneen maailman reunoilla, esim. kapinalliset ja terroristit (aiemmin nationalistit ja sissit) > oikeutetaan jatkuva hälytystila, valvonta ja voimankäyttö (vrt. G. W. Bushin puhe terrorismin vastaisesta sodasta) USA plutokratia, jota johtaa pieni rikkaiden eliitti; puolustaa aggressiivisesti pääomaansa.

kansallisvaltion ja alueelliset yhteisöt korvannut network society, joka on pääoman, työvoiman, tiedon ja bisneksen kenttä (M. Castells 1990, 2000) Esim. EU Globalisaatio ei ole vain globalisaatiota, vaan myös lokalisaatiota, tapahtuu täällä (eikä jossain muualla) (Beck 2002) Globalisaatio ei tarkoita että kansallinen ja eikansallinen sulkisivat toisensa pois > kansallisten rajojen sisällä tapahtuvat ilmiöt eivät välttämättä ole kansallisia (S. Sassen 2000)

Imperiumit hyötyvät nykyisestä globalisaatiosta, mutta Postmodernit ja uusliberaalit tulkinnat globalisaatiosta esittävät sen rauhanomaiseksi muutosprosessiksi, jonka tuloksena syntyy markkinatalous (Chaichian 2013, 17). Miksi?

- Vrt. Eurooppa 1800-l. lopulla: vapaa liikkuvuus - Rajaton maailma? The Atlas of Human Migration. Global Patterns of People on the Move. Earthscan 2010.

The Atlas of Human Migration. Global Patterns of People on the Move. Earthscan 2010.

Pauli Kettunen 2008: Globalisaatio ja kansallinen me. Kansallisen katseen historiallinen kritiikki. Tampere: Vastapaino. Globalisaatio näkökulmat 1) taloudellinen ja teknologinen 2) taloudellis-kulttuurinen 3) taloudellis-poliittinen > kapitalismi vallitseva talousjärjestelmä 4) ekologinen globalisaatio > globaali riskiyhteiskunta

Tiedon ja osaamisen Suomi Kansallinen innovaatiojärjestelmä Pohjoismainen hyvinvointivaltio kilpailuetu vai kilpailukyvyn heikentäjä? > Mitä kiista peittää alleen? Onko käytössä ainoa mahdollinen kysymyksenasettelu ja maailmankuva? Kuvagalleria: Rahtialus kaatumassa - kontit tippuvat. Uusi Suomi 10.8.2010. http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/98869- kuvagalleria-rahtialus-kaatumassa-kontittippuvat

Kiitos! Tapaamisiin torstaina 9.4. klo 10-12 salissa HU206 Sitä ennen: Lähetä esseesi viimeistään perjantaina 27.3.