LARADI ry:n syyspäivät 2014 Suomalaisen verkoston kehitys ja sen merkitys nykypäivän laivanrakennusprosessissa Jorma Holmström 2.10.2014
2 Periaatteessa voidaan ajatella, että suomalainen laivanrakennusverkosto sai alkunsa 1732 kun Wächter ja Rungeen perustivat laivaveistämön Aurajoen itärannalle, lähinnä korjaustelakaksi, tai viimeistään silloin kun kyseisellä telakalla 1737 aloitettiin uudislaivatuotanto Robert Fithien johdolla. Tällöin verkosto toimitti lähinnä raaka-aineita telakalle.
3 1970- luvulla, telakoiden palkkalistoilla keskim. 16.000 henkilöä Vielä 70-luvulla ajateltiin, että telakkayhtiöllä tulee olla kaikki tieto ja taito sekä tarvittavat välineet ja riittävä oma kapasiteetti kaiken laivanrakennuksessa tarpeellisen valmistamiseen, asennukseen, käyttöönottoon ja mahdolliseen korjaamiseen. Konepajatoiminta oli laajaa ja monipuolista. Suunniteltiin ja valmistettiin itse kaikkea työkaluista venttiileihin ja moottoreihin ja osittain harjoitettiin jopa valimotoimintaa Ohutlevypajassa valmistettiin keittiökalusteet ja ilmastointikanavat Puutyöpaja oli paikkakunnan suurin kalustetehdas jossa valmistettiin pääosa laivaan tulevista kalusteista, pinnoitettiin seinälevyt ja sekä esivalmisteltiin kaiteet ja kansilankut Putkityöpajassa taivutettiin ja valmistettiin putkiesivalmisteita ja hitsattiin soviteosia Telakalla toimi oma pienosien pintakäsittelylaitos sekä kuumasinkityslaitos Suunnitteluprosessi projektisuunnittelusta valmistussuunnitteluun toteutettiin telakkalaisten voimin Työalihankintana ostettiin lähinnä palveluluonteisia töitä kuten siivousta Verkoston muodostivat materiaali- ja komponenttitoimittajat
4 1980- luvulla, telakoiden palkkalistoilla keskim. 12.000 henkilöä Telakoilla työskentelyn rationalisointiin panostettiin, lisättiin esivalmisteiden käyttöä ja modulointia, lähinnä tavoitteena oli siirtää työtä laivaolosuhteista parempiin työpajaolosuhteisiin. Runkotuotannon ja varustelun limittämiseen haettiin oppia Japanista ja nykymuotoinen lohkovarustelu sai alkunsa. Putkiesivalmisteiden ja konetilamoduulien tekoon syntyi tehtaita telakoiden aloitteesta WC- ja myöhemmin hyttimoduulien valmistus siirtyi telakalta erilliseen tehtaaseen, tosin edelleen vahvasti telakan ohjauksessa Kaikki standardituotteet, joita joku muu valmisti teollisesti, karsittiin telakan työpajojen tuotevalikoimasta esim. hytti- ja keittiökalusteet, venttiilit, kanavat, sähkötaulut, pulpetit, ovet. Kuormitushuippuja lähdettiin tasaamaan ostamalla ammattityövoimaa pienehköiltä yrityksiltä ensin tuntityönä ja myöhemmin urakkaperusteisesti Erikoisammattitaitoa vaativat työt ostettiin alihankinnasta esim. laatoitukset, matotukset Lähinnä valmistussuunnittelua ryhdyttiin ostamaan alihankinnasta Kotimaisen verkoston lukumääräisen kehityksen kannalta ehkä merkittävin vuosikymmen ja varustelun osalta voidaan puhua teollistamisen vuosikymmenestä
5 80-luvun teollistamistoimet Teollistaminen 80-luvulla tarkoitti sitä, että telakka ryhtyi käyttämään tuotteita, tila-/rakennemoduuleita, esivalmisteita ja vakio-osia, joihin tarvittavan kehitystyön, valmistussuunnittelun, materiaalihankinnan, logistiikan ja valmistuksen joku ulkopuolinen yritys toteuttaa teollisesti tehtaassaan ja kokee sen liiketoiminnakseen. Tuotteistamistoimet vähensivät telakalla matkustajalaivaan tehtävän asennustyön määrää neljänneksellä 90-luvun lopulle tultaessa Hytti- ja WC-moduulit sisältäen sähkötyöt - 10,0 % Esivalmisteet - 7,5 % Konetilojen moduulit - 2,0 % Yleisten tilojen rakennemoduulit - 2,5 % Kansitilojen moduulirakenteet - 1,5 % Hissikuilumoduulit - 1,0 % Sähkölaitemoduulit - 0,5 % Yhteensä - 25 %
6 1990- luvulla, telakoiden palkkalistoilla keskim. 6.500 henkilöä Telakoiden omaa kapasiteettia supistettiin, alihankintojen käyttö lisääntyi niin suunnittelussa kuin tuotannossa, tuotteiden räätälöintivastuu siirtyi toimittajille, materiaalia, moduuleita ja komponentteja ostettiin laivaan asennettuna ja kokonaistoimitusten käyttö yleistyi sisustustiloissa Valmistussuunnittelusta 2/3-osaa siirtyi telakan ulkopuolelle Lähes nykymuotoiset ja sisältöiset kokonaistoimitukset otettiin käyttöön sisustustiloissa Standardituotteiden ja komponenttien räätälöintisuunnittelu projektin tarpeiden mukaiseksi siirtyi telakan suunnittelusta laitetoimittajille eli telakka kertoo nykyisin vain tarpeen Rakenneyksiköiden ja moduulien käyttö lisääntyi ja niiden valmistussuunnittelu sekä asennus siirtyi pääosin toimittajille Sisustustiloista yli puolet siirtyi toteutettavaksi kokonaistoimituksin Kokonaistoimitusten laajenemisen kannalta merkittävin vuosikymmen
7 2000 luvulla, telakoiden palkkalistoilla keskim. 4.500 henkilöä Sisustustilojen rakentaminen siirtyi lähes kokonaisuudessaan kokonaistoimituksin toteutettavaksi ja kokonaistoimitusten käyttöä lisättiin myös teknisissä-, sähkö- ja konetiloissa. Valmistussuunnittelu ulkoistettiin lähes kokonaisuudessaan. Toimittajakohtaiset kauppakoot kasvoivat, toimittajilla laajoja pakettitoimituksia. Valmistussuunnittelusta 90% siirtyi telakan ulkopuolelle Sisustustiloista yli 85% siirtyi toteutettavaksi kokonaistoimituksin Telakoilla tavoitteena suuremmat hankintakokonaisuudet ja vähemmän suoria yhteistyökumppaneita Toimittajat ydinosaamisalueillaan itsenäisempiä ja vastuullisempia Telakka keskittyy rungon kokoonpanoon ja toimitusten ja käyttöönottojen hallintaan Tilauskannan vaihtelut suuria, hyvää tilauskantaa ei osattu hyödyntää LCC-työvoiman osuus verkostossa lisääntyi merkittävästi Kokoonpanotelakka-ajatuksen kannalta merkittävin vuosikymmen
Traditional 2005 Verkostoitunut kokoonpanotelakka ajatus Assembly yard Lyhyempi läpimenoaika vaiheille ja koko projektille Vähemmän ja isompia kauppoja, telakan koordinointitarve vähenee Kokonaistoimituksia käytetään kaikilla varustelun osa-alueilla Telakka keskittyy kaikissa projekteissa säilyviin ydinosaamisalueisiinsa Kokonaistoimittajat itsenäisiä ja vastuullisia omilla alueillaan Teollistuminen lisääntyy, toimitukset telakalle ovat valmiimpia kokonaisuuksia ja moduuleja
2010 luvulla, telakoiden palkkalistoilla keskim. 3.000 henkilöä? 9 Sisustustilojen rakentaminen siirtynyt kokonaisuudessaan kokonaistoimituksin toteutettavaksi ja kokonaistoimitusten käyttöä on lisätty myös ulkokansilla, teknisissä-, sähkö- ja konetiloissa. Lean ja modulointi ajatusmalleina yleistyvät. Valmistussuunnittelusta käytännössä ulkoistettu kokonaan Sisustus- ja catering tilat toteutetaan kokonaisuudessaan kokonaistoimituksin Isot hankintakokonaisuudet ja pakettitoimitukset ovat johtaneet monopolistisiin tilanteisiin > tarve harkita hankintakokonaisuuksia uudestaan kilpailutilanteen varmistamiseksi Markkinatilanteet meillä ja maailmalla muuttuvat jatkuvasti. Toimittajakunnan pitää vastata muutokseen jatkuvalla parantamisella ja ketteryydellä. Rationalisointiin panostetaan koko toimitusketjussa, nyt Lean-ajatusmallia käyttäen Modularisointi ajatusmallina on kokenut uuden tulemisen kuten myös lohkovarustelu Nyt jo yli 20 vuotta kehitteillä ollut kokoonpanotelakka-ajatusmalli säilyy, mutta tavoitteena on laivan kokoonpanon toteutus teollisesti valmistetuista osa-kokonaisuuksista Toivottavasti koko laivanrakennuksen teollistamisen kannalta merkittävin vuosikymmen
Modulointi on ajatusmalli ei pelkkä fyysinen tuote Moduuli voi rakentua moduuleista tai sitten ei Modulointi sinällään ei rajoita variaatioiden määrää Moduuliratkaisu voidaan purkaa osiin suunnitelluista rajapinnoista esim. kuljetusta varten Moduulit voidaan ryhmitellä suunnittelumoduuli tilamoduuli (muodostaa itsessään tilan) osamoduuli (muodostaa tilan yhdessä muiden osamoduulien kanssa) rakennemoduuli (muodostaa tietyn kokonaisuuden tilassa) modulaarinen rakenneyksikkö (tuotteiden yhdistelmä)
Modulaarinen ajatusmalli laivassa Tekninen ala-osa muodostuu toiminnallisista moduulikokonaisuuksista, kuten energian kehitys, jäteveden käsittely, ilmastoinnin jäähdytys em. kokonaisuudet muodostuvat osamoduuleista esim. koneikot koneikot muodostuvat rakennemoduuleista esim. sähkökeskus tai rakenneyksiköistä esim. pumppu+moottori Hotelli-osa muodostuu itsenäisistä palovyöhykkeistä palovyöhyke muodostuu kansikohtaisista alueista alue muodostuu tila- ja osamoduuleista esim. hytti hytti muodostuu rakennemoduuleista esim. peilipöytä peilipöytä muodostuu rakenneyksiköistä esim. valaisimet+muuntaja
Slid e 12
13 Miksi tarvitaan verkosto?
Laivojen koko kasvaa Slid e 14 2009 Oasis of the Seas over 220 000 GT 2006 Freedom of the Seas 158 000 GT 1999 Voyager of the Seas 137 300 GT 1996 Grandeur of the Seas 74 000 GT 1982 Song of America 37 600 GT Läpimenoaika lyhenee 1970 Song of Norway 18 400 GT
Haasteiden toteuttamiseen tarvitaan verkosto Telakkayhtiöllä ei ole riittäviä resursseja em. haasteiden toteuttamiseen riittävän nopeasti ja siksi tarvitaan koko laivanrakennusverkoston ja yhteiskunnan tehokasta yhteistyötä Kehitystyötä ja päivittäisiä asioita pitää tehdä laajalla rintamalla samanaikaisesti ja tehokkaasti Kymmenien vuosien aikana suomalainen laivanrakennusverkosto on kehittynyt nykyiseen kilpailukykyiseen ja vahvaan muotoonsa Aasialaisella telakkateollisuudella ei vielä ole vastaavaa verkostoa, kestääkö sen kehittyminen vielä 20 vuotta? Tuskin. Suomalaisen laivanrakennusverkoston pitää uudistua, muuntautua ja kehittyä Euroopan parhaaksi, jotta se säilyttää etumatkan Aasiassa nopeasti kehittyviin verkostoihin Vain muutos mahdollistaa toiminnan nopean kehityksen Slide 15
Tehokas ja toimiva verkosto on nykyisin ehdoton edellytys laivanrakennukselle 100 Yard Network 90 Yli 80 % laivan arvosta hankitaan meriklusterin yrityksiltä Yli 80 % suunnittelusta tulee yhteistyökumppaneilta 25-30 % pintakäsitellystä rungosta tulee yhteistyökumppaneilta Noin 80% varustelusta tulee yhteistyökumppaneilta, 80 70 60 50 40 30 20 10 pääosin kokonaistoimituksina 0 Total Value Design Steel hull Outfitting Slide 16
Verkoston merkitys jatkaa kasvuaan, luodaan yhdessä tulevaisuutta 17 Kiitos yhteistyöstä, nyt ja tulevaisuudessa
18 Meyer Turku Oy P.O. Box 666 Telakkakatu 1 FI-20101 Turku, Finland Tel. +358 10 6700 info@meyerturku.fi firstname.lastname@meyerturku.fi www.meyerturku.fi