TÄSSÄ NUMEROSSA MM. ITÄMEREN MATALA- JA NOUSUSUHDANTEET ENTINEN RUOTSINLAIVA PALAA HOLA, MALLORCA!

TÄSSÄ NUMEROSSA MM. ITÄMEREN MATALA- JA NOUSUSUHDANTEET ENTINEN RUOTSINLAIVA PALAA HOLA, MALLORCA!

PÄÄKIRJOITUS 2 Helsinki lähti nousukiito Telakan tulevaisuus Helsingissä näyttää olevan varmaa jälleen. Joulukuussa Suomen telakkateollisuus sai hieman uusia pyöriä rattaisiinsa. Venäläinen suurtelakkayhtiö United Shipbuilding Corporati osti 10. joulukuuta STX Finlandilta puolet Helsingin telakasta. Pahimmat pessimistit populistit varmasti tuolloin hyppäsivät tuoleistaan. Hyvänen aika, eihän meidän telakkaa nyt venäläisille voida myydä! Vai voidaanko? Helsingin telakalla viime aikoina ollut vaihde sekä satasella että viimeksi nollilla. Sata lasissa lähdettiin kiitämään vuoden 2005 kieppeillä, kun Helsingin telakka muun maan telakkateollisuuden ohessa lähti upeaan kasvuun. Tilauksia ropisi joka suunnasta. Helsingin telakalta Tallink, Viking, Brittany Ferries, jokainen halusi aluksia. Raumalle Turkuun tilauksia tuli muunmuassa Color Linelta, Royal Caribbeanilta hieman myöhemmin myös P&O Ferriesiltä. Helsingin telakka otti käytännössä kapasiteetti olisi sallinut. enemmän tilauksia vastaan kun sen Siitä ei ainakaan hyvää seurannut. Tallinkin Star toimitettiin vielä normaalisti, mutta jo Cotentinin kohdalla toimitustahti alkoi tökkiä. Lopulta Viking XPRS myöhästyikin jo useampia kuukausia, myös Baltic Princessin pelättiin myöhästyvän roimasti. Tässä vaiheessa koko maailma kuitenkin rohti suureen lamaan. Tilaukset Suomen telakoilla päättyivät kuin seinään. Oikeastaan telakan syöksy Helsingissä alkoi vasta Armoriquen varmempaa, jälkeen. jälkeen alkoi olemaan entistä siis ole aika lopettaa vihoittelu venäläisten muidenkin kanssa. Helsinki tulee tkossa erikoistumaan Sen Eiköhän että alusten koruksiin. Uudisrakennukset nähtiin jo menneen talven lumina, koska enää omaa lohkotuotantoakaan ei ollut. Se oli lakkautettu jo jkin aikaa sitten. Toinen skenaario, telakan lopetus, näytti myös yllättäen melko läheiseltä. Mutta neksi jokaisella tuhkimotarinalla nellinen loppunsa. Takaisin näihin päiviin, sillä vaivaiset kuusi päivää ostoilmoituksen jälkeen Arctech Helsinki Shipyard sai tilauksen Venäjän Sovcomflot yhtiöltä kahdesta jäänmurtasta. Herääkin vain kysymys: miksi ihmeessä telakkaa ei myyty jo aiemmin? Jos alle viikossa uuden Myrskyn LIIKANEN eteenpäin. tapahtunut vuosiin. Kun omista suuntaan. LASSI LIIKANEN KUVA: LASSI eihän ole, telakat joten sentään mitään edelleenmyyntejä tuskin lähiaikoina odotettavissa. Kaiken lisäksi, nyt päästiin win win tilanteeseen: Helsingin telakkateollisuus sai töitä näin jälleen varmisti paikkansa Hietalahdessa, USC sai lisää kapasiteettia, sen omien telakoiden kapasiteetin loppussa. Tilauksiahan yhtiöllä taitaa olla joksi asti. Lisäksi voitaneen kai olla jokseenkin ylpeitä siitä, että telakasta tulee jäänmurtajien rakentajien edelläkävijä. täällä telakalle Ja kierrätyspalkinto parasta mitä poutasää. tulevaisuutensa turvatuksi, ainakin joksikin aikaa Eiköhän venäläinen, saatiin myös reilusti suuremmat markkinat auki idän Arctech Helsinki Shipyard näyttää saaneen siis omistan ilmaantumisen jälkeen tulee jo tilauksia, niin ei voi sanoa muuta kuin että jälkiviisaus paras viisaus. Venäläinen omista jälkeen siis ole aika lopettaa vihoittelu venäläisten muidenkin kanssa. Siirrytään jo peräpohjolassakin globalisaati tuomiin etuihin, eikä jämähdetä yksinään sooloilemaan. Sillä nimittäin ei saavuteta yhtään mitään.

YLEISKATSAUS TÄSSÄ NUMEROSSA 3 Kristina Katarinan lyhyt historia Kristina Katarina nistuneesti aloittanut uransa ainoana suomalaisena risteilylaivana. Tässä artikkelissa luomme tarkemman katsauksen Kristina Katarinan värikkääseen historiaan, josta ei puutu suomalaisvaikutteita aiempienkaan vuosien alta. KOTIVESILLÄ, sivu 4 Suomen laivaluettelot vertailussa Suomessa oikeastaan kaksi merkittävää laivaluetteloa. On aika ottaa selvää, kumpi niistä vie pidemmän korren, miksi. KOTIVESILLÄ, sivu 7 Itämeren matala noususuhdanteet Miksi uusien laivojen rakentaminen Suomen Ruotsin väliseen liikenteeseen ei enää kannata, kun vielä 1980 luvulla uusia laivo valmistui 14 kymmenessä vuodessa? KOTIVESILLÄ, sivu 9 Uutisia toimitukselta Yhteenveto kuluneesta vuodesta katsaus tulevaisuuteen. KOTIVESILLÄ, sivu 14 Entinen Ruotsinlaiva palaa Venäläisen laivayhtiön St. Peter Linen hankkimalla matkusta autolautalla Bilbaolla (ex. Pride of Bilbao) takana 25 vuotta liikennöintiä, kun se huhtikuussa 2011 aloittaa liikenteen Tukholman Pietarin välillä. MAAILMAN MERILLÄ, sivu 15 Hola, Mallorca! Jalkapohjia polttava hiekka sekä silmiä hivelevät vuoristo merimaisemat. Tässä vain hyvin pieni osa siitä, miksi miljoat tykkäävät käydä yhdellä Espann suosituimmista turistikohteista, Mallorcalla. MAAILMAN MERILLÄ, sivu 18 Lokikir Tärkeimmät merenkulun tapahtumat loka joulukuulta 2010. LOKIKIRJA, sivu 20 Merenkulun vuosi 2010 Vuosi tämän lehden ilmestyessä piakkoin päättymässä. Viimevuotiseen tapaan luomme vuoden viimeisessä numerossa katsauksen kuluneen vuoden tapahtumiin. LOKIKIRJA, sivu 24 Loppusanat Tieto lehdestä numerosta. LOPPUSANAT, sivu 27

KOTIVESILLÄ Kristina Katarinan lyhyt historia 4 Kristina Katarina nistuneesti aloittanut uransa ainoana suomalaisena risteilylaivana. Kristina Katarina jo neljä kuukautta seilannut maailman merillä ainoana suomalaisena risteilylaivana. Vaikka edeltäjästään Kristina Reginasta poiketen Kristina Katarinalla ei ole aiempaa historiaa suomalaisena aluksena, pitäisi Katarinankin olla suomalaiselle yleisölle tuttu, sillä vuosina 1982 1996 samainen alus liikennöi nimellä Kstantin Simov Helsingistä Leningradiin/Pietariin sekä myös muihin Venäjän Itämeren satamiin. Myöhemmin alus teki pitkän uran Välimerellä israelilaisen varustam väreissä nimellä The Iris ennen myyntiään Kristina Cruisesille vuoden 2009 lopussa. Vuna 1982 valmistui puolalaiselta Stocznia Szczecinska im A. Warskiego telakalta Szczecinissä viides seitsemästä (suomalaisittain nimi Dmitriy pitäisi Shostakovich translitteroida luokan Dmitri Šostakovitš) matkusta autolautoista. Tämä tuolloin uusin luokkansa alus sai nimekseen Kstantin Simov, vuna 1979 kuolleen neuvostoliittolaisen kirilin journalistin mukaan. Kstantin Simov alus luovutettiin Neuvostoliit Itämeren varustamolle (Балтийское tunnettu морское пароходство, englanninkielisellä nimellä usemmiten Baltic Shipping Company), rekisteröitiin Leningradiin (joka sattumalta oli ollut myös kirili Simovin kotikaupunki) Tässä neuvostoliittolainen Kstantin Simov Helsingin Kustaanmiekassa. KUVA: RAMI WIRRANKOSKI asetettiin liikenteeseen Leningradin Helsingin väliselle linlle. Ainakin ajoittain reittiä pidennettiin Helsingistä Tukholmaan asti. Dmitriy Shostakovich luokan alukset eivät tuolloin olleet mitenkään tuntemattomia suomalaisille, sille Kstantin Simovin vanhempi sisar (tai ehkä oikeammin veli) Georg Ots oli aloittanut liikenteen Helsingistä Tallinnaan jo joitakin vuosia aiemmin. Kstantin Simovia uudistettiin vuna 1988 Lloyds Werftin telakalla Länsi Saksassa. Kenties merkittävämpi muutos aluksen kannalta oli kuitenkin Neuvostoliit hajoaminen vuoden 1991 lopussa. Punalippu laskettiin aluksen salosta, kotisataman nimi muuttui Pietariksi aluksen korsteenin punaisen viivan korvasi Venäjän lipun valko sini punainen raitakuvio, jka keskelle maalattiin kirimet BSC (Baltic Shipping Company). Vuna 1992 osakeyhtiöksi muuttunut Baltic Shipping Company otti pian käyttöön markkinointinimen Baltic Line, joka maalattiin myös Kstantin Simovin kylkeen. Baltic Shipping Companyllä oli jkin verran vaikeuksia sopeutua uuteen kapitalistiseen talousjärjestelmään pian varustamo hakeutui yhteistyöhön suomalais ruotsalaisen EffJohnin kanssa. Baltic Linen markkinointimateriaalissa korostettiinkin, että vaikka yhtiö oli venäläinen, se oli osa suurta EffJohn perhettä yhdessä mm. Sil Linen, Sally Linen Crown Cruise Linen kanssa. Lisätulojen saamiseksi myös Kstantin Simov sai kokeilla uusia reittejä: kahdesti viikossa tehtyjen Helsinki Pietari Helsinki matkojen rinnalle 24 tunnin Suursaaren kierros. Talvikausilla Kstantin Simoville järjestettiin risteilyohjelma Kanarian saarille reitillä Las Palmas Teneriffa La Palma Lanzarote Agadir El Aiún. Talvesta 1994 ettenpäin nämä risteilyt kuitenkin otti hoitaakseen Baltic Linen rahtaama risteilyalus Baltica Kstantin Simov oli makuutettuna kevättalvella 1995. Makuutuksen jälkeen alus palasi liikennöimään Helsingistä, tällä kertaa Helsinki Pietari linn lisäksi myös 26 tunnin Helsinki Krstadt risteilyillä. Vuoden 1995 loppupuolella Krstadt tosin vaihtui Uuraaseen. Punalippu laskettiin aluksen salosta, kotisataman nimi muuttui Pietariksi aluksen korsteenin punaisen viivan korvasi Venäjän lipun valko sini punainen raitakuvio, jka keskelle maalattiin kirimet BSC (Baltic Shipping Company).

KOTIVESILLÄ 5 Tässä kuvassa vielä The Iris nimeä kantavana alus saapumassa Kotkaan. KUVA: PEKKA LAAKSO Baltic Linen tarina alkoi kuitenkin lähestyä loppuaan. Toukokuussa 1996 varustamo meni kkurssiin Kstantin Simov makuutettiin ilmeisesti Kielissä. Puoli vuotta myöhemmin Kstantin Simov sai uuden omistan, kun se myytiin venzuelalaiselle Columbia Ship Managementille tosin aluksen lopulliseksi omistaksi tuli kyproslainen Pakartin Shipping Company. Kstantin Simov sai uudeksi nimekseen koskaan päätynyt Francesca sitä oli tarkoitus käyttää makuutettiin Saksan risteilyliikenteessä australialaisista satamista. Alus ei kuitenkaan Wilhelmshavenissa. Australiaan, vaan se Neljän vuoden hilisel jälkeen Francesca myytiin syyskuussa 2000 maltalaiselle Abcus Shippingille, joka rahtasi aluksen israelilaiselle Mano Maritimelle. Francesca sai uudeksi nimekseen The Iris. Sen vaiheet Mano Cruisesin väreissä ovat jossainmäärin epäselvät. Fakta om Fartygin mukaan The Irista käytettiin vuna 2000 Haifa Odessa lauttaliikenteessä. Berlitzin julkaiseman Complete Guide to Cruising and Cruise Shipsin mukaan alus kuitenkin tuli Man liikenteeseen vasta vuna 2001, jota ennen alus oli uudistettu. Uudistuksen yhteydessä ylimmälle kannelle korsteenin eteen lisättiin uusia julkisia tilo, korsteenia virtaviivaistettiin kansirakennelmia virtaviivaistettiin korsteenin tkettiin eteen aluksen (tai oikeammin lisätyillä perässä muka ritilöillä) aurinkokannen suurentamiseksi. Ilmeisesti Mano varustamo oli tyytyväinen The Irikseen, koska vuna 2002 vartustam laivasto liittyi The Iriksen sisaralus The Jasmine, alkuan Neuvostoliit Mustanmerenvarustam Lev Tolstoy. The Jasmineen ei kuitenkaan Kristina sian uudistettiin uudelleen vuna 2004. Tallinnan koskaan tehty samanlaisia uudistuksia kuin The Irikseen. The Iris sen Kotkasta LIIKANEN Katarina saapuu kautta Helsinkiin. läpi Suomelahden ensiristeilyltään tyrskyjen KUVA: LASSI

KOTIVESILLÄ 6 Mano Maritimen hankkiessa uutta tnistoa 2000 luvun 24 helmikuuta 2010 The Iris siirtyi Suomen alusrekisteriin, molemmat aluksen ulkokuoren saattaminen Kristina Cruisesin uuteen ensimmäisen vuosikymmenen entisistä loppupuolella Neuvostolautoista päätyivät myyntiin. The Jasmine myytiin vuna 2007 EasyCruiselle seuraavana vuna se aloitti laajojen uudistusten jälkeen risteilyt nimellä EasyCruise Life. Kaksi vuotta myöhemmin oli The Iriksen vuoro päätyä myyntiin. Sattumoisin samaan aikaan suomalainen pitkäikäiselle Kristina Cruises lippulaivalleen oli etsimässä Kristina korvaaa Reginalle, joka jouduttaisiin vetämään liikenteestä vuna 2010 uusien SOLAS määräysten tullessa voimaan. Sopivan korvaan löytäminen Kristina Reginalle oli ollut haastavaa, mutta The Iris täytti Kristina Cruisesin uudelle laivalleen asettamat vaatimukset 11 joulukuuta 2009 solmittiin sopimus aluksen myymisestä Kristina Cruisesille. The Iris luovutettiin uusille omistajilleen Haifassa 17 joulukuuta 2009. Alus säilytti toistaiseksi aiemman nimensä pysyi rekisteröitynä Maltan pääkaupunkiin Vallettaan. kotisatamanaan lutaisesti Kotka. Kesäkuussa alkoi lopulta tummansinirunkoiseen väritykseen. Saman kuun lopulla The Iris sai viimein virallisestikin nimekseen Kristina Katarina. Heinäkuussa alus purjehti uudelleen Naantaliin telakoitavaksi The Iris täytti Kristina Cruisesin kahden viik aksi. Lopullisesti muutostyöt valmiiksi aluksen uudelle laivalleen asettamat vaatimukset. saatiin elokuussa 2010. 28 elokuuta 2010 Kristina Katarina lähti ensimmäiselle risteilylleen uudessa asussaan Kotkasta Tallinnan kautta Helsinkiin. Samaan aikaan Kristina Katarinan kanssa Kotkasta lähti Kristina Regina telakoitavaksi Naantaliin ennen uutta uraansa hotelli/museolaivana Turussa. Seuraavan päivän iltana Kristina Katarina saapui ensimmäistä kertaa Helsinkiin sitten aluksen viimeisen visiitin Eteläsatamaan Kstantin Simovina vuna 1996. Joulukuun lopulla The Iris lähti Haifasta kohti Suomea Aamulla Naantalin väreissä Helsingistä kohti Gibraltaria. Talvella 2010 2011 Naantalia, jossa jälkeen kotisatamaan alus telakoitiin aluksen Kotkaan matka jossa tammikuussa tkui laivaan sen tehtiin 2010. tulevaan mittavat uudistukset sen saattamiseksi suomalaisen risteily yleisön makuun sopivaksi. Aluksen uudet sisätilat suunnitteli STX Lifecycle Servicesin Piia Kosen, joka oli aiemmin ollut suunnittelemassa Europaan sisätilojen Carnival uudistuksia Sensatiiin, sekä mm. Sil Ålandfärnin muuttamista risteilyalus Expeditiiksi. Aluksen uudistuksia tekemään palkattiin suomalaiset Almaco Oy STX Europen tytäryhtiö Shipbuilding Completi Oy. Aluksen perään entiselle ulkokannelle rakennetun saunaosast puolestaan toteutti Synkrex Oy moottoreiden uudistamisesta vastasi Wärtsilä. 31 ensimmäiselle Kristina elokuuta pitkälle Katarina risteilylleen risteilee Katarina uuden Välimerellä, lähti sitten omistansa Mustallamerellä, Punaisella merellä sekä Madeiralla Azoreilla ennen paluuta Suomeen kesäkuun alussa. Lähteet: kirjoittan oma arkisto Ward, Douglas: Complete Guide to Cruising and Cruise Ships 2008 en.wikipedia.org www.faktaomfartyg.se www.kristinacruises.com www.sea.infoflot.ru KALLE ID Kristina www.simplpc.co.uk

KOTIVESILLÄ 7 Suomen laivaluettelot vastakkain Suomessa oikeastaan kaksi merkittävää laivaluetteloa. On aika ottaa selvää, kumpi niistä vie pidemmän korren, miksi. Hannu Vapalahden toimittama Suomen Kuvitettu Laivaluettelo 2010 äskeittäin taas saapunut kirkauppoihin. Kirn kustantanut tuttuun tyyliin kotkalainen Judicor Oy. Äskettäin ilmestyi myös toinen suomalainen laivaluettelo, Finnish Maritime Index 2010 2011. Sen kustantaa ruotsalainen kustannusyhtiö Breakwater Publishing. Kirn pääjehut ovat Pär Henrik Sjöström sekä Krzysztof Brzoza. Tällä kertaa pistetään molemmat julkaisut piinapenkkiin, katsastellaan, kumpi niistä tällä hetkellä parempi. Finnish Maritime Index taskukokoinen laivaluettelo, jka kustantaa göteborgilainen, merikirllisuuteen enemmänkin erikoistunut Breakwater Publishing Ab. Kyseinen kustannustalo julkaisee suhteellisen palj merikirllisuutta (myös Suomessa), kuten esimerkiksi Viking Linen historiikin. Finnish Maritime Indexin lisäksi Breakwater julkaisee myös Sveriges Maritima Indexiä. Julkaisukielenä englanti, joka tietysti sekä hyvä että huo puoli. Jokin muu kuin kotimainen kieli raa jkin verran asiakaskuntaa, mutta uskoakseni ostajia riittää siitäkin huolimatta. Myös laivaluetteloa rattu esittelemään alukset seuraavasti: rahtialukset 400 DWT ylöspäin matkusta alukset 400 GT ylöspäin hinaat 500 kw ylöspäin Raaminen tietysti huompi asia, sillä mia aluksia jää esittelemättä. Siitä huolimatta alusluettelo huolellisesti toteutettu. Eniten FMI:ssä ilahduttaa lähes vuosittain vaihtuvat kuvat laivoista. Finnish Maritime Index ei kuitenkaan ole pelkkä laivaluettelo, sillä se sisältää myös noin sadan sivun mittaisen artikkelikokoelman. Kirn alussa lähes toinen mokoma Molemmat teokset sopivat mukavasti kirhyllyyn. KUVA: LASSI LIIKANEN erilaisten merenkulkuaiheisten yritysten esittelyjä (mainoksia siis käytännössä). Artikkelit ovat kuitenkin erittäin asiallisia hyvin tehtyjä. 09 10 julkaisussa oli esimerkiksi ESL Shippingin historiikki fleet list, 10 11 julkaisussa pääartikkeli kertoo Aker Arcticista. Sen lisäksi kir käsittelee myös suomalaista laivaliikennettä yleiselläkin tasolla, muunmuassa laivanrakennuksen matkustavolyymien osalta. Finnish Maritime Index siis tiivis paketti täyttä asiaa. Sensian jo oikean kirn kokoinen Suomen Kuvitettu Laivaluettelo hieman erilainen. Kuten nimestä voi päätellä, se julkaistaan suomeksi. Noin ensimmäiset kolmekymmentä sivua nimilistan erilaisten laivapalvelujen esittelyä. Sen jälkeen alkaa itse laivaluettelo. Tässä julkaisussa myös pienemmät alukset ovat edustettuina, josta ehdottomasti lisäpisteet tälle kirlle. Isot kuvat ovat toisaalta mukavia katsella, mutta vievät kohtalaisen palj tilaa. Lisäksi niiden ollessa mustavalkokuvia niistä lähtee suurin hohto. Lisäksi luettelolla ei ole mitään selkeää standardilina esimerkiksi palstoituksen suhteen, toisin kuin FMI:llä. Herää siis kysymys: voisiko tämän toteuttaa selkeämmin tiiviimmin? Pisteitä kuitenkin Suomen Kuvitetulle Laivaluettelolle vielä loppupään alusten teknisistä piirustuksista, joita ei Finnish Maritime Indexistä löydy. Mitä uutta Finnish Maritime Index 10 11 tarjoaa sitten edellisen vuoden versio? Tietysti uudet artikkelit päivitetyn laivalistan. Sen lisäksi se sisältää listan Suomen laivarekisteristä vuna 2009 poistetuista aluksista. Toisaalta tässä vuosikerrassa esiteltynä vain kauppalaivasto, 09 10 versiossa myös armein Ravartiolaitoksen alukset. Muuten julkaisut ovat suhteellisen samanlaisia sisällöltään. Suomen Kuvitettu Laivaluettelo ei tarjoa oikeastaan mitään sisällöllisesti uutta. Samat asiat aiheet vuosien 2009 2010 julkaisuissa. Masentavaa tässä kirssa myös se, että useat useat kuvat nähty jo aiemminkin. Kuvien vaihtuvuutta lunollisesti sopisi ratkin, kirjoilla ei ole loput. kasvattaa, sillä joka kuvaakunta tosin asettaa (molemmilla)

KOTIVESILLÄ 8 Vaikuttaa kuitenkin siltä, että molemmat kirt elävät täysin omaa elämäänsä kuvaajien suhteen: käytännössä molemmilla kirjoilla siis suurin piirtein omat vakiokuvaansa. Mitä loppujen lopuksi voimme vetää viivan alle? Molemmathan ovat laivaluettelo, mutta kovin erilaisia. Finnish Maritime Index tarjoaa lto kielellä mukavan paketin artikkeleita luettavaksi, mutta taas typistetymmän laivaluettel. Joka vuosi vaihtuvat vakioartikkelit kuvat piristävät kira. Suomen Kuvitettu Laivaluettelo taas puhtaasti vain laivaluettelo. Se ei Useat useat kuvat nähty jo aiemminkin. tarjoa artikkeleita, muutenkin sen sisältö rakentuu keskeisesti nimensä ympärille. Plussaa tämä kir saa myös pienempien alusten esittelyistä pohpiirroksista. FMI hieman pienikokoisempi, joka ehkä hieman häiritsee lukemista, mutta toisaalta tarjoaa mm. värikuvat, selkeämmän tyylikkäämmän ulkoasun kun kilpailinsa. Lunollisesti ei voi olla vertailematta myös hintaeroa: Finnish Maritime Index maksaa 30 euroa (+ postikulut), Suomen Kuvitettu Laivaluettelo ostopaikasta riippuen alkaen 46,90 eurosta aina 60 euro asti. Saatavuuskin vaihtelee huomattavasti. Hinta menee siis FMI:n puolelle. Molemmilla kirjoilla varmasti oma luki tai käyttäjäkuntansa, mutta itse liputtaisin tällä haavaa Finnish Maritime Indexin puoleen. LASSI LIIKANEN Suomen Kuvitettu Laivaluettelo hävisi tällä kertaa yksinkertaisuudellaan. KUVA: LASSI LIIKANEN

KOTIVESILLÄ 9 Itämeren lasku noususuhdanteet Miksi uusien laivojen rakentaminen Suomen Ruotsin väliseen liikenteeseen ei enää kannata, kun vielä 1980 luvulla uusia laivo valmistui 14 kymmenessä vuodessa? Valmistuessaan vuna 2013 tulee Viking Linen joulukuussa tilaama uudisrakennus olemaan ensimmäinen Suomen Ruotsin väliseen liikenteeseen rakennettu uusi alus sitten Sil Europan vuna 1993. Vuotta 1993 edeltäneenä 20 vuoden ksa Viking Line sen kilpaili Sil Line rakennuttivat yhteensä 26 uutta alusta samaan liikenteeseen. Melle varmaankin herännyt mieleen kysymys, miksi uusien laivojen rakentaminen ei enää kannata? Ja toisaalta jos uusien alusten rakenteminen Suomen Ruotsin väliseen liikenteeseen ei kannata, millä rahkeilla Tallink rakennuttanut 2000 luvulla seitsemän uutta alusta reiteille Virosta Suomeen Ruotsiin Viking Linekin yhden Helsinki Tallinna liikenteeseen? Yksinkertaisin selitys olisi, että Suomen Ruotsin matkustamäärät välisen liikenteen saavuttivat saturaatiotassa 1990 luvun alussa koska matkustat eivät lisäänny ei uusia aluksiakaan kannata hankkia. Tämä olettamus ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua. Yhdeksi syistä Viking Linen uudisrakennusprojektiin nimenomaan nykyisin kerrottu Turkun Tukholman väliä liikennöivän Isabellan kapasiteetin riittämättömyys: kesäaikaan varustomo joutuu myymään eioota, koska laivalle ei yksinkertaisesti mahdu. Vaikka uusia aluksia ei ole rakennettu Suomen Ruotsin väliseen liikenteeseen hankittu Sil Europan tul jälkeen lukuisia käytettyjä aluksia. Viking Linen Gabriellan hankkiminen vuna 1997 oli yhtiön palauttamista "normaalitilaan" Sil Europa pitää paikkaansa edelleen viimeisimpänä varsinaisesti Suomen Ruotsin väliseen liikenteeseen tilattuna aluksena vielä 17 vuodenkin jälkeen. KUVA: KALLE ID osakasvarustamo Rederi AB Sliten kkurssista seuranneen kolmen laivan menetyksen jälkeen, mutta entisen Tallinkin Galaxyn siirtäminen Sil Linen liikenteeseen Sil Festivalin tilalle vuna 2006 Finnlinesin Naantali Kapellskär liikenteen kasvu kertovat omaa kieltään Suomen Ruotsin välisen liikenteen matkustamäärien kehityksestä. Viking Linen yrityshistoriikki Tie meren yli kertoo, että 1970 määrä vaikeuksia olosuhteet erosivat nykypäivästä. luvun alkupuolella saada osakasvarustamot Pohjois Itämeren laivo olivat täyteen, tilanneet lauttaliikenteessä koska Viking enemmän oli Linen isompia Suomen vähentynyt laivo kuin mitä tarvittiin matkustustarpeen tyydyttämiseksi. Tietenkin markkinoiminen risteilyinä, mikä oli alkuna nykytilanteeseen virhearviosta. Tuolloin ratkaisuna johtaneelle oli kehitykselle, edestakaisten jossa Suomessa reittimatkojen Ruotsissa (varmaankin ainoina maina maailmassa) termillä "risteily" tarkoitetaan autolautalla tehtyä lyhyttä edestakaista reittimatkaa. Jotta tähän tilanteeseen kuitenkin ylimalkaan päädyttiin täytyi taloudellisten olosuhteiden olla erilaiset kuin nykypäivänä. Niinpä ymmärtääksemme, miksi laivatilausten syytä Vastaava hankittaessa, mielestäni varustamoa olisivat virhearvinin. väliseen tutkia, 1970 luvulla matkustaennusteet kuitenkin Ruotsin mahdollista, alushankinnat Finnjetiä miten että olivat 1970 Viking alustilauksen osoittautuivat suuret tulosta esimerkiksi pohna olleet yltiöpositiivisiksi. epätodennäköistä, samaan Linen tehtiin aikaan että 80 lukujen yksinkertaisesti virhearvio kun liikenteeseen kolme tehneet On eri saman

KOTIVESILLÄ Vuoteen 10 1985 asti Suomessa vallitsi hyvin erilainen talousjärjestelmä kuin nykyään. Valti ktrolli taloudesta oli huomattavasti nykyistä suurempi nimenomaan tämä järjestelmä oli merkittävin yksittäinen aikakauden suuriin laivatilausmääriin teollisuuden kasvuun ylipäätään vaikuttanut tekijä, sillä järjestelmä suosi vahvasti investointe. Osin investoite suosivia rakenteita ei oltu luotu tätä tarkoitusta varten, mutta ne toimivat investointe edistävästi yhtä kaikki. Tarkoituksellista investointien suosimista edusti Suomen verotusjärjestelmä, joka suosi uusia investointe verrattain rankaisi voittojen käyttämistä muihin käyttötarkoituksiin. Järjestelmän lunin aikaan se oli ollut hyvinkin järkevä, koska Suomi oli kehittymätön maa tarvitsi lisää pieni teollisesti päästäkseen kehittyneiden länsimaiden joukko se Verojärjestelmän tietenkin Haavikko myös Vuosisadan teollisuutta. vaikutus merenkulussa: kertoo merikir näkyi Paavo teoksessaan Suomen Hyörylaivaosakeyhtiön tehneen laiva muita hankinto yksinkertaisesti siksi, Diana II oli osa 1970 80 luvun vaihteen "uudisrakennussykliä" parin vuoden sisällä uusia aluksia tuli liikenteeseen 9 (se itse mukaanlaskien). KUVA: TIMO HIRVI että verotuksen toimiessa kuten se toimi oli investoiminen kannattavampaa kuin esimerkiksi osinkojen kaminen. Verotusjärjestelmää merkittävämpi vaikutta laivainvestointien määrään oli kuitenkin Suomen pankin korkopolitiikka. Jo vuna 1931 Suomen pankki oli pakottanut suomalaiset pankit korkosopimukseen, jossa korot jäädytettiin hyvin matalalle tasolle. Pääoman vähyyden vuoksi lainaa ei ollut helppoa saada, mutta alhainen korkotaso teki lainan ottamisesta hyvin kannattavaa sille, joka nistui lainan hankkimaan. Lainarahoituksen edullisuutta lisäsi entisestään maassa vallinnut suhteellisen korkea inflaatio joka pienensi tkuvasti lainan todellista määrää. Kun pieneen korko inflaatio lisätään vielä markan ajoittaiset devalvaatiot teollisuuden kilpailukyvyn edistämiseksi päädyttiin tilanteeseen, jossa otetun lainan todellinen vuosikorko oli negatiivinen. Kun toisaalta verotus kannusti investoimaan toisaalta investointien rahoitus lainarahalla oli äärimmäisen kannattavaa, tulee vuotta 1985 edeltänyt laivanhankintabuumi Suomen Ruotsin välisessä Syy 1980 luvun lopun 1990 luvun myytyä eteenpäin hyvään hintaan Pohn tai Välimerelle ei ole mikään ihme, tukeneen rahoitusjärjestelmän liikenteessä palj ymmärrettävämmäksi. Kun vielä laivat saatiin tarvittaessa että autolauttakauden alusta vuodesta 1959 vuoteen 1985 asti Vikingin Sil Linen omistavarustamot hankkivat yhteensä 38 uutta alusta ( 13 käytettyä) alun laivahankintoihin oli hankinto purkaminen. Suomen Ruotsin väliseen liikenteeseen, toisinsanoen keskimäärin uusia aluksia valmistui kolme kahdessa vuodessa. Mutta jos valti ohama taloujärjestelmä selittää suuret laivahankinnat ennen vuotta 1985, kuinka selittyvät talouden säännöstelyn purkamista seuranneina kahdeksana vuotena Suomen Ruotsin väliseen liikenteeseen rakennetut kymmenen uutta alusta? Hankintatiheys ei toki enää ollut yhtä suuri kuin ennen vuotta 1985, mutta toisaalta laivat olivat suurempia korkeatasoisempia siis kalliimpia rakentaa. Paradoksaalista kyllä, syy 1980 luvun lopun 1990 luvun alun laivahankintoihin oli hankinto tukeneen rahoitusjärjestelmän purkaminen. Osana Suomen pankin säätelyjärjestelmää ulkomaisen pääoman tuloa maahan oli voimakkaasti rajoitettu, mikä johti pääoman puutteeseen. Nyt kun säätely purettiin, alkoi maahan virrata ulkomaista pääomaa yhdistettynä talouskasvuun muualla maailmassa Suomessakin talous lähti voimakkaaseen kasvuun. Kasvu oli vauhdikasta sen myös odotettiin tkuvan samanlaisena. Vapautuneilla rahoitusmarkkinoilla lainan hankkiminen oli huomattavasti aiempaa helpompaa, joskin lainarahoitus oli nyt myös kalliimpaa, koska korkosääntelystä oli luovuttu.

KOTIVESILLÄ 11 1980 luvun lopun kasinotaloudessa sijoitusten riskit helposti aliarvioitiin, eikä toisaalta haluttu jäädä kehityksen lkoihin: kun muutkin sijoittivat, oli itsekin pakko. Näin lyhyen an sisällä 1980 luvun loppuvuosina Viking Linen osakasvarustamoista SF Line tilasi kolme uutta alusta, Rederi AB Slite myöskin kolme Sil Linen omistat Effoa Johns Line molemmat yhden, harkittuaan ensin olemassaolevien alusten pidentämistä, mikä olisi tuut saman kapasiteetin huomattavasti halvemmalla. Effoan Johns Linen sijoitukset Sil Linen liikenteeseen eivät kuitenkaan kerro koko totuutta yhtiöiden yhteistyössä laajenemisesta: omistukseensa 1980 luvun useita lopulla hankkivat olemassaolevia matkustaliikennevarustamo sekä Itämeren piiristä että muualta maailmasta perustivat lisäksi uusia tytärvarustamoita. Kun Effoa Johns keskittyä Line yhdistyivät yksinomaan rahtiliikennesijoituksistaan vuna 1990 EffJohniksi matkustaliikenteeseen kokaan. tunnetusti kalleinta varustamotoimintaa. Ja ne päättivät luopuivat matkustaliikenne Talouskuplan puhkeaminen Pohjois Itämeren matkustaliikenteessä Europan maksusotkua hyödyntäen Nordbanken saikin Rederi AB Sliten ajettua kkurssiin. alkoi Wärtsilä Marine telakkayhtiön kkurssista vuna 1989. Nämä tapahtumat ovat hyvin dokumentoitu eikä niitä tarvinne käsitellä tässä kuin lyhyesti. Wärtsilä Marine joka rakensi valtaosaa Viking Linen Sil Linen uusista aluksista meni kkurssiin syksyllä 1989. Telakan toiminta uudelleenjärjesteltiin nimen Masa Yards alla, mutta Wärtsilällä alkoi lat tutista, kun SF Linen kahden kohosivat merkittävästi. Sil Linen uudisrakenteet Sil Serenade varustamolle alusta edullisesti erittäin lyhyellä kkurssin seurauksena telakalla rakenteilla olleiden alusten hinnat Sil Symphy oli alkuan tilattu hintaan 600 miljoaa markkaa per laiva nyt hinta nousi milrdiin markkana per laiva. Samoin kallistui Rederi AB Sliten uudisrakennus Kalypso. SF Line sen sian selvisi kkurssista naarmuitta, koska sen Cinderellan rakennussopimuksessa aluksen tilaus meni Jugoslaviaan. Niinpä se tarjosi toimitusalla SF Line tilasi sen, joka nyttemmin tunnetaan Cinderellana. KUVA: TIMO HIRVI oli varustam vaatima turva telakan kkurssin varalta. Wärtsilä Marinen kkurssin jäljiltä siis sekä EffJohn että RAB Slite olivat taloudellisesti huossa massa. Ensiksimainittua rasitti lisäksi vielä sen tekemät laat investoinnit ulkomaille. Varustamokupla puhkesi lopullisesti vuna 1993, tosin hiukan eri tavalla kuin voisi kuvitella. Kkurssiin ei mennyt pahiten velkaantunut varustamo EffJohn, vaan sitä huomattavasti vakavaraisempi Rederi AB Slite. Vain kuukausia ennen Sliten viimeisimmän suurimman uudisrakennuksen Europan valmistumista Saksalaiselta telakalta Ruotsin kruunu devalvoitiin eikä varustamolla enää ollutkaan rahaa maksaa uudisrakennustaan. Sliteä EffJohnia rahoitti tuolloin sama pankki, ruotsalainen Nordbanken, joka pelkäsi EffJohnin hu taloudellisen tilanteen päättyvän varusm kkurssiin. Tämä puolestaan olisi aiheuttanut pankille merkittävät tappiot. Mikäli sen sian EffJohnia vakavaraisempi Slite ajettaisiin kkurssiin helpottuisi EffJohnin asema kilpailun vähetessä Itämerellä Nordbankenin tappiot olisivat huomattavasti pienemmät. Europan maksusotkua hyödyntäen Nordbanken saikin Rederi AB Sliten ajettua kkurssiin. Sliten alukset myytiin Britanniaan Kaukoitään, Europasta tuli Sil Europa Sil Linesta Pohjois Itämeren kiistatta suurin varustamo. Finlandia, yksi 1980 luvun menestystarinoista. KUVA: TIMO HIRVI

KOTIVESILLÄ Todellisuudessa 12 Sil Line sen omistat eivät kuitenkaan koskaan toipuneet 1990 luvun taitteen vaikeuksista 1980 luvun talouskuplan vaikutukset ulottuivat vielä uuden vuosituhannen alkuun. Vähä vähältä EffJohn joka muutaman nimenvaihdoksen jälkeen muuttui Silksi 1990 luvun lopulla luopui Itämeren ulkopuolisesta liikenteestään, kunnes vuna 1998 jäljellä oli enää Sil Line sen tytäryhtiö Seawind Line. Myös Sil Linen liikennettä supistettiin sen laivo myytiin. Tässä tilanteessa varustamolla ei ollut mahdollisuutta eikä myöskään tarvetta tilata uusia aluksia. Kilpaili Viking Line sen sian tarvitsi akuutisti uusia aluksia, mutta 1990 luvun vaikea taloudellinen tilanne kenties myös Wärtsilä Marinen kkurssin aiheuttama varovaisuus johtivat siihen, että Viking ei uusia aluksia tilannut. Sen sian yhtiön laivastoa täydennettiin käytettynä hankitulla Gabriellalla vuna 1997. Alus oli tätä ennen liikennöinyt Sil Linen laivastossa rahdattuna Ruotsalaiselta Sea Link varustamolta nimellä Sil Scandinavia. Jotain varustam taloudellisesta tilanteesta kertoo se, ettei Sil olisi halunnut luopua Sil Scandinaviasta kun Sea Link laittoi aluksen myyntiin. Sillla ei kuitenkaan yksinkertaisesti ollut rahaa ostaa alusta näin se päätyi pahimman kilpailin laivasto. Vuna 1999 omistastakaan pahasti ei tappiollinen kuitenkaan ollut Sil Line Siln siirtyi mikansallisen pelastaksi. SeaCtainers yhtiön SeaCtainers oli laajentanut omistukseen. alkuperäiseltä Uudesta alueeltaan kttibisneksestä lyhyessä assa lukuisille muille toiminta alueille, eikä sillä ollut resursse tilata uusia aluksia tytäryhtiölleen. Vuna 2005 tosin tehtiin esisopimus kahden uuden aluksen Turku Tukholma Finnyardsin tilaamisesta reitille kanssa, Aker mutta varsinaista sopimusta ei koskaan allekirjoitettu SeaCtainersin sian Line talousvaikeuksista johtuen. Sen syksyllä Sil 2005 seuraavana vahvasti laitettiin myyntiin keväänä sen osti toimintaansa laajentanut virolainen Tallink. Viking Line ensimmäiset Vikingin omaan liikenteeseen tullutta uutta tnistoa vuodelta 2008: Viking XPRS, jka voidaan olettaa olleen varustamolle "pakkopullaa" Tallinkin investointien jälkeen. KUVA: LASSI LIIKANEN sitten sen sian uuden Europan tilasi aluksensa tilaamisen vuna 1989 kun Viking XPRS tilattiin väliseen Helsingin liikenteeseen Tallinnan syksyllä 2005. Alus valmistui keväällä 2008. XPRS:n tilaaminen oli kuitenkin Vikingille jkinlainen pakkorako, sillä Itämeren nouseva varustamo Tallink oli 2000 luvulla hankkinut kaksi uutta alusta sillä oli kolme muuta rakenteilla. Viking XPRS:n tilaamisen jälkeen Tallink tilasi vielä kaksi muuta uudisrakennetta lisäksi se vielä osti sekä Superfast Ferriesin Itämeren liikenteen että Sil Linen. Itämeren uudisrakennukset 1980 luvulta 2000 luvulle Viking Line Sil Line 1990 luku 1 kpl 1980 luku 4 kpl 1990 luku 4 kpl (ml. Sally Albatross, muuten 3) 2000 luku 0 kpl 1980 luku 10 kpl (+ Turella sekä Diana II vuna 1979) 2000 luku 1 kpl (+ uudisrakennus sekä mahd. optioalus 2010 luvulla) Tallink 2000 luku 7 kpl

KOTIVESILLÄ Tästä 13 herää lutaisesti kysymys, kuinka Tallink voinut sijoittaa 2000 luvulla niin laasti uusiin aluksiin, kun samaan aikaan Viking Line tilannut vain yhden aluksen nyt suunnittelee toisen tilaamista. Vastaukset ovat osittain samo kuin edellä esitetyt syyt Suomen Ruotsin väliseen liikenteeseen tilattujen laivojen suuresta määrästä ennen vuotta 1993. Vir veropolitiikka aivan kuten Suomen veropolitiikka ennen vuotta 1985 suosii uusia investointe. Tallinkin siis ollut kannattavampaa sijoittaa uuteen tnisto kuin kaa osinko tai käyttää tuotto muihin käyttötarkoituksiin. Toinen syy Vir talouskasvu Viro suuntautuvat matkailun kasvu. Rattomalta vaikuttavan kasvun tilanteessa Tallinkin johto osakkeenomistat joilla ei ole Viking Linen johd kaltaisia kokemuksia 1980 luvun kasinotaloudesta sen aiheuttamasta talouskuplasta ovat nähneet agressiivisen sijoittamisen uuteen tnisto kilpailevien varustamoiden hankkimiseen parhaana toimintatapana. Tästä seurauksena Tallink kuitenkin laajentunut kannattamattomille reiteille pahasti velkaantunut. Vaikka Tallink pahasti velkaantunut tulisi varustam kkurssi sen rahoittajille kalliimmaksi kuin yhtiön pitäminen hengissä vaikka keinoitekoisesti aivan samalla tavalla kuin Nordbanken teki parhaansa estääkseen Effjohnin kkurssin 1990 luvun alussa. Jää nähtäväksi, kuinka läheisesti Tallinkin tulevat vaiheet tulevat seuraamaan EffJohn/Siln vaiheita. Varmaa sen sian, että Viking Line varovaisen talouspolitiikkansa ansiosta hyvässä tilanteessa kamppailemaan velkaantunutta Tallinkia vastaan Pohjois Itämeren herruudesta. Varovaisuus kuitenkin tuut myös taakkansa: Vikingin laivasto iäkästä sen jälleenmyyntiarvo pieni markkinoilla, joilla matkustapainotteisilla autolautoilla muutenkin vähän kysyntää. Juuri nyt olikin Vikingille oikea aika sijoittaa uuteen, suurempaan Tallink Vir veropolitiikan ansiosta kustannuksia velkaantunut Tallink ei todennäköisesti kykene vastaamaan huikeassa parempaan tnisto, kun laskusuhdanne laskee uudisrakennusten haasteeseen. Jos Viking olisi tyytynyt tkamaan edelleen investoinut LIIKANEN reippaasti velkalastissa. rypee KUVA: nyt LASSI vanhalla olisivat entisestään hutuneet pakottava tarve niihin Tallink uudempine laivoineen saanut enemmän tai vähemmän rauhassa toipua talousvaikeuksistaan. Muutaman vuoden Yksi uusi laiva ei kuitenkaan ole paljoa varustamolle jolla tulla hamaalta 1980 luvulta. Toivottavaa kin, etteivät Viking tnistollaan antamatta Tallinkille raskaampaa haastetta, olisi päästä talouden lähtiessä taas nousuun voisi Vikingin tilanne olemaan vielä huompi Tallinkin saavutettua vakavaraisuuden voidessa jälleen alkaa agressiivisesti kilpailemaan Vikingiä mahdollisuudet uudisrakennusten korkeatasoisemman vastaan laivastsa uudemman kanssa. tilaamiseen sen Vikingin sian lisääntynyt laivast vanhetessa. laivastossaan seitsemän alusta joista valtaosa peräisin Linen sijoitukset uusiin laivoihin jää vain tähän yhteen vaan yhtiö vähintään Kuisma, Markku Siltala, Juha: Kapitalismin historia luentosar Haavikko, Paavo: Vuosisadan merikir Effoan sata ensimmäistä vuotta Kaukiainen, Yrjö: Ulos maailmaan! Suomalaisen merenkulun historia Malmberg, Thure Stampehl, Marko: Siln viisi vuosikymmentä Sjöström, Pär Henrik & Brzoza, Krzysztof: Tie meren yli uranuurtasta www.faktaomfartyg.se myös uudisrakennuksen sisaralukseen. Lähteet: markkinajohtaksi käyttää optisa KALLE ID nyt tilatun

KOTIVESILLÄ 14 Paikkoin seilaamme Turun Tukholman väliä tälläisellä aluksella. KUVA: STX EUROPE MEDIA CENTRE Ulkomatalalle vuosi 2010 ollut menestyksellinen. Työmme kantaa yhä enemmän hedelmää, josta olemme innoissamme. Siitä kuuluu suurin kiitos teille, arvoisat lukit. Lähdemme siis kunnianhimoisesti tkamaan urakkaa myös seuraavalle vuodelle. Ilmestymistahti näyttää toistaiseksi pysyvän samalla tasolla (6 lehteä / vuosi). Näin pystymme takaamaan jokaisessa numerossa teille suuren paketin mielenkiintoista luettavaa. Enemmissä määrin pääsemme tavoitteeseen, sillä tässä numerossa toimituksemme saa uuden jäsenen, Jussi Littusen. Jussi upea lisä kaartiimme hänen avullamme saamme tkossa yhä enemmän materiaalia lehteen. Toivottavasti vuna 2011 pystymme yhä parantamaan tuotettamme sopivammaksi. Tähän numero saimme lehden ulkoasua uudistettua, voin luvata, että pysymme tkossakin kehittäväisellä linlla. Lehden kehittäminen aina vain paremmaksi tkuu siis yhä. Toinen tavoitteemme saada nettisivumme myös kunto: nyt, kun lehden lin yhtenäisempi, olisi myös nettisivu tarpeissa saada pientä kasvojen kohotusta. Tämä tullaan näkemään alkavan vuoden aikana. Kaikista uudistumistavoitteista huolimatta julkaisumme edelleen prioriteettilistalla numero ykkönen. Se kuitenkin päätuotteemme tulee aina olemaan. Tulemme avaamaan käyttäjäkyselyn alkuvuodesta, jotta voimme taas kartoittaa, millaisena pidätte lehteämme tällä hetkellä. Näin voimme tkaa sen kehittämistä teille miellyttävämpään suuntaan. Kannattaa siis seurata sivustoamme! Toiv mukaan vuodesta 2011 tulee menestyksellinen, niin Ulkomatalalle kuin kaikille teillekin. Vuoteni lehden päätoimittana ollut antoisa, toiv yhtä miellyttäviä kokemuksia tkossakin. Katseet tulevaisuuteen suunnaten, Lassi Liikanen & koko Ulkomatala tiimi

MAAILMAN MERILLÄ Entinen Ruotsinlaiva palaa 15 Viking Linen ex Olympia palaa Itämerelle venäläisen omistan myötä. Venäläisen laivayhtiön St. Peter Linen hankkimalla matkusta autolautalla Bilbaolla (ex. Pride of Bilbao) takana 25 vuotta liikennöintiä, kun se huhtikuussa 2011 aloittaa liikenteen Tukholman Pietarin välillä. Alun perin Helsingin Tukholman välille rakennettu palaa näin kotivesilleen, aloittaa vieläpä liikennöinnin samasta satamasta, kuin vuna 1986. Kotiinpaluun myötä hyvä hetki tarkastella aluksen historiaa. 1980 luvulla Sil Linen Viking Linen omistayhtiöiden keskeinen kilpailu oli huipussaan. Rederi Ab Sallyn eli Vikinglinn Helsinki Tukholma liikenteeseen oli vuna 1980 luovutettu Wärtsilä Meriteollisuuden Turun telakalta tehokkaat, mutta ulkoasultaan melkoisen laatikkomaiset sisaralukset Viking Saga Viking Sg. Sil Line oli puolestaan vastaanottanut vuna maailman 1981 suurimmat matkusta autolautat Finlandian Silvia Reginan, jotka aiempiin alustyyppeihin verrattuina toivat Finnjet tasoisen myös Suomen tyylikkyyden Ruotsin pääkaupunkien väliselle linlle. Vikingillä huomattiin pian, että Sagan Sgin sian tarvittaisiin aivan toisentyyppisiä aluksia, paremmin jotta pystyttäisiin vastaamaan muuttuneeseen kilpailuun. Jo Olympia Helsingissä, 1990 luvun alussa. KUVA: JOONAS KORTELAINEN vuna 1982 SF Line (nyk. Viking Line) oli saanut tarjouksen matkusta autolautasta Japanista, mutta Suomen Pankki ei suostunut niin suureen kauppaan ulkomaalaisten kanssa. SF Line tkoi neuvottelu suomalaisten Valmetin Wärtsilän kanssa, allekirjoitti tilaussopimuksen Wärtsilän kanssa Mariellasta 15. joulukuuta 1983. Myöhemmin Mariellasta tuli Viking Sagan linpari, kun Sg myytiin Noran. Myös Rederi Ab Slite alkoi suunnitella omaa laivaa Helsingin Tukholman välille. Pian päätettiin tilata Mariellan sisaralus, Slite osti Mariella projektin dokumentoinnin SF Lineltä. Sisaraluksen tilaamisen perusteena oli, että kahden samanlaisen aluksen liikennöinti samalla linlla sekä markkinointimielessä, että terminaalijärjestelmien kannalta edullisinta. Aluksen ilmoitettiin olevan 10 senttimetriä pidempi kuin Mariella, jotta laiva saisi maailman suurimman autolautan tittelin. Sopimus Sliten Wärtsilän välillä allekirjoitettiin 10. syyskuuta 1984, kölinlasku tapahtui aprillipäivänä 1985. Aluksen kummina oli Elise Myrsten. Vaikka Mariella Olympia olivat käytännössä sisaralukset, oli Olympiassa joitain pieniä ero Mariellaan verrattuna. Esimerkiksi aluksen ikkunat oli keulassa järjestetty hieman eri tavalla, ravintolat olivat hieman erilaisia sekä nimiltään että ksepteiltaan. Lisäksi Mariellan kasin paikalla oli Olympialla pianobaari. Molempien matkustakapasiteetti oli 2500, mutta Olympiassa oli hyttipaikko vain 2373, kun taas Mariellalla kaikille matkustajille oli oma hyttipaikka. Alusten ketehoissa oli pieni ero, joka ei kuitenkaan vaikuttanut nopeuteen.

MAAILMAN MERILLÄ 16 26.4.1986 alus valmistui luovutettiin Turun telakalta Rederi Ab Slitelle. Tuolloin Slitellä oli tapana, että uudet alukset esiteltiin Gotlannissa siitsevassa Sliten kylässä, joka oli paitsi alusten kotisatama, myös varustamjohta Carl Bertil Myrstenin kotipaikka. Olympia oli näin ottanut itselleen maailman suurimman matkusta autolautan tittelin, aluksen suuruudesta saatiin todiste Slitessä, kun alus ei syväytensä puolesta mahtunut laituriin. Viking Linen 50 vuotisjuhlahistoriikin mukaan aluksen makeavesitankke jouduttiin keventämään, jotta alus saattoi kiinnittyä laituriin sliteläiset pääsisivät tutustumaan alukseen. Olympian kulta aikaa Helsingin linlla. KUVA: JOONAS KORTELAINEN Olympia oli alusta alkaen menestys, hyvin kannattavaa liikennettä tkui kevääseen 1993. Slite ei halunnut katsoa sivusta, kun Sil Linelle luovutettiin maailman suurimmat matkusta autolautat, vaan halusi tilata itse vielä suuremman. Slite allekirjoitti tilaussopimuksen saksalaisen Meyer Werft telakan kanssa vielä suuremmasta aluksesta. Slite autui kuitenkin kkurssiin tämän uudisrakennuksensa vuoksi, Sliten alukset myytiin pois Itämereltä. Näin kävi myös Olympialle, se vuokrattiin huhtikuussa 1993 P&O Ferriesille Englantiin, nimettiin Pride of Bilbaoksi. Alus asetettiin liikennöimään Portsmouthista käsin Bilbao, myös muita espanlaisia satamia kokeiltiin. Irish Ctinental Group osti aluksen itselleen vielä samana vuna, mutta vuokrasi sen takaisin P&O Ferriesin käyttöön. Bahaman lippu vaihtui Englannin lipuksi vuoteen 2008 saakka, jolloin laiva liputettiin takaisin Bahamaan. Voisi sanoa, että liikenne P&O:n lipun alla oli kaikin puolin nistunutta, sillä laiva liikennöi yli 16 vuotta saman varustam palveluksessa vieläpä samasta satamasta. Kuitenkin tammikuussa 2010 reitin kannattavuus alkoi heikentyä P&O ilmoitti reitin sulkemisesta. Aluksesta oli jo kolme vuotta aikaisemmin liikkunut ostohuhu, mutta kun reitti 30.9.2010 lakkautettiin, Bilbaoksi nimetty laiva myytiinkin aivan toiseen maahan toiselle omistalle. 22. marraskuuta venäläinen Eurews uutissivusto kertoi, että laiva vuokrattu St. Peter Linelle, joka aikoo asettaa sen keväällä 2011 liikennöimään Pietarista Tukholmaan. Laiva tulee kuitenkin olemaan Irish Ctinental Groupin omistuksessa vuoteen 2016 saakka, jolloin lopullinen maksu suoritetaan. Uudesta aluevaltauksesta oli väläytelty jos huhtikuussa 2010, jolloin St. Peter Linen toimitusjohta Andrei Mushkarev kertoi, että yhtiöllä lähitulevaisuudessa aikeena laajentaa Pietarista sekä Tukholmaan, että Rostockiin nykyisen Helsinki Pietari linnsa lisäksi. Ennen reitille asettamista laiva telakoidaan perusteellisesti, laivan uudeksi nimeksi tulee Princess Anastasia. Laiva tulee tekemään Tukholmasta kaksi risteilyä viikossa, toisen keskiviikkoisin (torstai Pietarissa) toisen lauantaisin (sunnuntai Tallinnassa, maanantai Pietarissa). Laivassa edellisen kerran tehty suurempi telakointi vuna 2002, jolloin sen sisätilat muutettiin P&O:n palvelukseptiin sopivaksi.

MAAILMAN MERILLÄ 17 On vaikeaa sanoa, miten uusi reitti tulee kannattamaan, mutta Helsinki Pietari linn suosiosta päätellen venäläiset ovat olleet innokkaita matkustamaan omalla laivalla. Voisi kuvitella, että mikäli St Peter Linen suosio tkuu samanlaisena, saattaa ainakin osa venäläisistä matkustajista siirtyä pois suomalaisilta ruotsinlaivoilta, mikä voi tarkoittaa pientä matkustakatoa Siln Vikingin laivoilla. Joka tapauksessa ex Olympian palaaminen kotivesille tulee olemaan myös historiallisesti hauska tapahtuma, sillä Princess Maria Princess Anastasia ovat vuosina 1986 1990 olleet kilpailit Helsingin Tukholman välillä, edellä mainittu Siln Finlandiana jälkimmäinen Sliten/Vikingin Olympiana. Niinpä ensi kesänä voimme jälleen nähdä kaksi 80 luvun klassikkolaivaa tutuilla kotivesillämme. Lähteet: Sjöström, Pär Henrik: Tie meren yli Uranuurtasta markkinajohtaksi (2009) http://en.wikipedia.org http://www.hhvferry.com http://www.faktaomfartyg.se http://www.stpeterline.com JUSSI LITTUNEN TÄMÄN ARTIKKELIN TARJOAA

MAAILMAN MERILLÄ 18 Mallorcan mieluisa miljöö vetää puoleensa. KUVA: SERGEI PENNONEN Hola, Mallorca! Välimerellinen tunnelma kutsuu turiste Baleaareille. Jalkapohjia polttava hiekka sekä silmiä hivelevät vuoristo merimaisemat. Tässä vain hyvin pieni osa siitä, miksi miljoat tykkäävät käydä yhdellä Espann suosituimmista turistikohteista, Mallorcalla. Mallorca siitsee Baleaareilla. Rantaa siellä reilusti yli 500 kilometriä. Turistit löysivät nopeasti saaren, tänä vuna Mallorcan lentokenttää käytti noin 19 miljoaa matkustaa. Näin Aeropuerto de Palma de Mallorca, joka siitsee noin kahdeksan kilometrin päässä pääkaupungista, Espann kolmanneksi vilkkain lentoasema. Tämän lisäksi noin 1,3 miljoaa matkustaa saapuu Mallorcan pääkaupunkiin meritse. Suurimmat turistiryhmät tulevat Saksasta, Ranskasta sekä Skandinaviasta. Yksi tekijöistä, jotka saavat Mallorcan niin houkuttelevaksi, sen uskomattoman rikas luto. Saaren pienestä koosta huolimatta sillä yli 40 lunsuojelualuetta. Matkailijoita yllättävät aina myös meren vuorist yhdistelmät. Alueelta löytyy myös hedelmällisiä laakso. Välimeren ilmasto kuuluva Mallorca houkuttelee turiste melkein läpi vuoden, sillä keskikesällä ei ole liian helteistä talvi pääsääntöisesti lauha. Kesällä keskilämpötila noin 28 astetta talvella noin 14. Virallinen turistikausi huhtikuun alusta lokakuun viimeiseen päivään. Saaren pääkaupunki sekä Mallorcan suurin kaupunki Palma (epävirallisesti yleensä Palma de Mallorca) suuri, moderni kosmopoliittinen kaupunki, jossa siitsee myös automisen alueen hallitus. Kaupungin noin 400 000 asukasta muodostavat yli puolet Mallorcan väestöstä. Palmassa lukuisia tärkeitä historiallisia goottilaistyylisiä mumentte, kuten Bellverin linna La Almudainan palatsi. Suosituin kaupungin nähtävyyksistä kuitenkin Palman katedraali. Kaupungissa sekä koko saarella hyvin toimiva julkinen liikenne. Erityisuutuus Mallorcalla Palmassa vuna 2007 avattu metrolin. Lin pituudeltaan noin 7 kilometriä, asemia 9.

MAAILMAN MERILLÄ Laivakuvausmahdollisuudet Palmassa 19 ovat hyvät, vaikka vastavalo voikin ajoittain häiritä. Satamaa vastapäätä pitkä kävelykatu, missä palmujen lehdet heiluvat merituulessa missä voi ihailla merimaisemia sekä satamaan meneviä sieltä lähteviä laivo. Myös laivojen määrät ovat suuret. Marraskuussa risteilyalus Regatta saavutti tasaluvun, nimittäin vuoden 500. mikä risteilyaluskäynnin ennätys koko Palman satamassa, Mallorcalle. Aiempi ennätys tehtiin vuna 2008, jolloin oli 496 käyntiä. Tuolloin ennätyksen rikkoi risteilyalus MSC Melody. Palman satamasta säännölliset laivayhteydet esimerkiksi Ibizalle Espann mantereelle. Palman satama suunnittelee myös rahtilaivojen antaakseen kehittääkseen toiminto. siirtämistä tilaa pois keskustasta risteilyaluksille laajentaakseen sekä sataman Palman satama houkuttelee myös vuosi vuodelta enemmän risteilyaluksia. KUVA: SERGEI PENNONEN Välimeren risteilyalukset poikkeavat aika palj paikallisesta tarjnasta, joka myös yksi hyvistä syistä lähteä lomalle vaikkapa Mallorcalle. KUVA: SERGEI PENNONEN SERGEI PENNONEN

LOKIKIRJA 20 Lokikir 10 12/2010 Tärkeimmät merenkulun tapahtumat loka joulukuulta 2010. VIKING LINE TILAA ISON RISTEILYLAUTAN TURUSTA Turun telakka sai mieluisan joululahn, kun Viking Line vahvisti 22.12, että aiesopimus risteilylautan rakentamisesta astuu voimaan valti tekemän myönteisen tukipäätöksen ansioista. Sopimukseen sisältyy edelleen optio sisaraluksesta. Valti ympäristötuki uudelle alukselle 28 miljoaa euroa. Kauan odotettu aiesopimus laivan rakentamisesta solmittiin STX Finlandin kanssa 25.10. Uusi 240 miljoaa euroa maksava alus tulee Turun Tukholman välille. Alus rakennetaan Turun telakalla sen pitäisi valmistua vuoden 2013 alussa. Viking Linen tavoitteena varustaa alus nesteytettyä maakaasua (LNG) keilla, ohella hyödyntävillä jotka voivat hyödyntää polttoöljyä. multi fuel maakaasun myös Aluksesta kevyttä tulee 214 metriä pitkä sen bruttovetoisuus 57 000 tnia. Aluksen työllistävä vaikutus Turun telakalle noin 2600 henkilötyövuotta. STX MYY PUOLET STX Finland HELSINGIN TELAKASTA VENÄJÄLLE omistama Venäjän United valti Shipbuilding Corporati (USC) perustavat uuden yhteisyrityksen, joka ostaa STX Finlandilta Helsingin telakan. Yhtiöt Sovcomflot tilasi suorin tein kaksi jäänmurtaa Arctech Helsinki Shipyardilta. KUVA: STX EUROPE MEDIA CENTRE omistavat uuden Arctech Helsinki Shipyard Oy nimisen yhtiön tasaosuuksin. Uudella yhtiöllä myös optio ostaa 20,4 % osuus Aker Arctic Technology Oy:stä STX Finlandilta, joka säilyttäisi edelleen enemmistöosuuden Aker Arcticissa. STX:n mukaan uusi yhtiö tulee keskittymään arktisten erikoisalusten rakentamiseen. HIETALAHTI SAI KAHDEN ALUKSEN TILAUKSEN VENÄJÄLTÄ Venäläisen USC:n STX Finlandin yhteisomistukseen siirtynyt Helsingin Hietalahden telakka, Arctech Helsinki Shipyard, saanut ensimmäisen tilauksensa. Venäläinen Sovcomflot varustamo tilasi 16.12.2010 150 miljoalla eurolla kaksi identtistä jäätä murtavaa huoltoalusta Sakhalinin kaasukentälle. Aluksista tulee 99 metriä pitkiä. Neljän keen yhteisteho tulee olemaan 18 000 kw, minkä avulla alus kykenee kulkemaan 1,7 metriä paksussa jäässä. Projekti käynnistetään heti alusten määrä valmistua keväällä 2013. ALLURE OF THE SEAS JÄTTI TURUN TELAKAN Maailman suurin risteilijä Allure of the Seas, Merten viettelys, luovutettiin tilaalleen Royal Caribbean Cruisesille 28.10. Turun telakan alus jätti aamulla 29.10, vuosi sisaraluksensa Oasis of the Seasin jälkeen. Allure of the Seas aloitti risteilynsä Floridan Fort Lauderdalesta 1.12.2010. Allure of the Seas taiteilemassa itseään Is Beltin sillan alitse. KUVA: STX EUROPE MEDIA CENTRE