ROTARIUDEN MONET ULOTTUVUUDET. Itämerihaaste Rotarit mukana



Samankaltaiset tiedostot
Ole itse se muutos, jota maailmalta odotat! Mahatma Gandhi

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna,

Turun panostus Itämeri-työhön. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Toimintasuunnitelma 2009

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Toimintasuunnitelma 2011

/ Miina Mäki

Itämerihaastetta Uudellemaalle - opit ja haasteet

Itämerihaaste simpukankuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Kuva: Jukka Nurminen. ITÄMEREN RAVINNEKUORMITUS: HYVÄT JA HUONOT UUTISET Puhdas Merivesi tapahtuma Marjukka Porvari, John Nurmisen Säätiö

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi

Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen

Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa. Satu Viitasalo-Frösen

PELASTA SAARISTOMERI OIKEILLA NUIJAN- KOPAUTUKSILLA. Miten kunta voi vaikuttaa vesiensuojeluun?

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi

ITÄMERIHAASTE 2. kansallinen seminaari

VELKUAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2/2008 Kunnanhallitus OTE KOKOUSPÖYTÄKIRJASTA TIEDOKSI

Haja-asutuksen jätevedet

The Tall Ships Races Helsinki Helsingin Hietalahdessa

Suomen Itämeren alueen strategia

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Itämerihaasteessa tapahtuu! Lotta Nummelin Itämerihaasteen koordinaattori Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Itämerihaasteen väliarviointi

Central Baltic -ohjelma Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, Itämeri-foorumi, 7.6.

Karjaan ja Tammisaaren Rotaryklubien yhteinen Itämeri / fosforiloukkuprojekti

MIKSI MEIDÄN PITÄISI NÄKYÄ? Teemu Haapala IT, piiri

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

ITÄMERIHAASTEEN KAUDEN PÄÄMÄÄRÄT SEKÄ HELSINGIN JA TURUN KOLMAS YHTEINEN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA

Ajankohtaista ympäristönsuojelusta

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi , Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Kaupunginvaltuusto Asia/

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön hanke. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

VISIO: PUHDAS, TUOTTAVA JA YHTEINEN ITÄMERI

VESIENSUOJELUTOIMIEN KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTI. Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiö Itämerihaaste Photo: Jukka Nurminen

Viestintäsuunnitelma 2009

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Itämeri ja Helsingin merialue tila, tutkimus, voimmeko vaikuttaa?

Kansalaisjärjestön näkemyksiä vesienhoidosta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Haaste Itämeren pelastamiseksi

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki

Uutta virtaa rotarytoimintaan RLI-valmennus. Juha Risteli, DG Leila Risteli, PDG, DRFCC

TITLE Klubijohtosuunnitelma Hannu Simström

Ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen , Turku Tarja Haaranen, YM

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Central Baltic ohjelma

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (7) Ympäristölautakunta Ypst/

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

ITÄMERI KIITTÄÄ ÖSTERSJÖN TACKAR ( ), KATSAUS PROJEKTIIN. Päivi Kippo-Edlund Borgå Västra Porvoo Läntinen

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Haitallisten aineiden pitoisuudet vuosina Suomen merialueilla

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Rotaryvuoden teema ja linjaukset

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet Strategiset valinnat Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Itämerihaaste Kotkan kaupungin toimenpideohjelma

Kaikki toimintamme perustuu aitoon rotaryhenkeen, jonka ytimessä ovat neljän kysymyksen koe ja mottomme Palvelumieli itsekkyyden edelle.

Itämerihaasteen seminaari BioCity, Turku. Pytty-kampanja. Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY

Stipendit. Terttu Vartiainen

JOHTOSUUNNITELMASTA TOIMINTASUUNNITELMAAN

Leila Risteli, PDG, DRFC. Johtajuus rotaryjärjestössä

Kestävän kehityksen toimikunta Itämeren suojelun sosioekonomiset vaikutukset

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. heinäkuuta 2016 (OR. en)

Transkriptio:

ROTARIUDEN MONET ULOTTUVUUDET Itämerihaaste Rotarit mukana

Ole itse se muutos, jota maailmalta odotat! Mahatma Gandhi

Puhtaampi Itämeri

Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen Presidentti Paasikivi

Itämerihaastekampanja Helsingin ja Turun kaupunginjohtajat 2007 1. Pistekuormituksen vähentäminen (Pietari ym.) 2. Hajakuormituksen vähentäminen 3. Pilaantuneiden sedimenttien ruoppaus 4. Laivaliikenteen ja veneilyn päästöjen vähennys 5. Kansainvälinen yhteistyö 6. Tutkimushankkeet ja professuuri 7. Saaristomeren Suojelurahasto 8. Tietoisuuden lisääminen Itämeren tilasta Tutkimustietoa on riittävästi nyt on tekojen aika!

Rotary Baltic Sea Network - 12 valtiota - n. 90 milj. ihmistä - n.70 000 rotaria - n. 2000 klubia Merta ei voi puhdistaa vain meren rannalla!

Pohjan hapetus Kuormituksen leikkauksen ohella mahdollinen keino nopeuttaa meren tilan paranemista. Vaatii tutkimusta. Kalastus Ekologisesti kestävät saaliskiintiöt Itämeren konkreettisia kohteita (BSAG, Saara Kankaanrinta) Suomen maatalous Suurin yksittäinen kotimainen ravinnekuormittaja ja rannikkovesien paikallinen rehevöittäjä Öljykuljetusten turvallisuus Tehokkaampi kulunvalvonta, informaation välitys, yhteistoiminta sekä varautuminen mahdolliseen onnettomuuteen riittävällä tavalla Huviveneily Septitankit, pohjamaalit ja polttoaineet Laivojen päästöt Pakokaasujen typpi merkittävä rehevöittäjä - teknologia puhdistukseen olemassa, jätevesipäästöt lopetettava Kaliningradin jätevedet Jätevesien puhdistus olematonta. Projekti jäänyt monta kertaa kesken, nyt EBRD on viemässä sitä eteenpäin Putinin sitoumukseen nojaten Puolan kaupunkien jätevesien puhdistuksen nopeuttaminen EU:n siirtymäaika umpeen vasta 2015. Teollinen eläintuotanto Kasvava ongelma Pietarin ympäristössä. Lannan hyödyntäminen energiantuotannossa, ravinteiden talteenotto ja päästökauppa. Pietarin jätevesien kokoinen uhka Itämeren rehevöitymiselle. Ongelmajätteiden hallinta Baltiassa ja Venäjällä Haitallisten aineiden kertyminen eliöstöön on rehevöitymisen ohella Itämeren toinen paha ympäristöongelma. Silakan ja lohen dioksiinipitoisuudet ylittävät jo ennestään EU:n enimmäispitoisuuden Puolan maatalous EU:n myötä viljely tehostuu ja lannoitteiden käyttö kasvaa merkittävästi. Itämereen ravinnekuorma uhkaa kasvaa Baltian maiden jätevesien puhdistus EU:n siirtymäaika umpeen vasta 2015 Baltian maiden maatalous Sama tilanne kuin Puolassa. Esim. kosteikkojen säilyttäminen tärkeää

Suuret toimijat hoitavat suuria pistekuormittajia Helcom Itämeren suojelukomissio John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri Pietarin jätevedet Viipurin jätevedet Baltic Sea Action Group Baltic Sea Action Summitit 2010 ja 2012 EU:n Itämeristrategia Puolan investoinnit 10 mrd USD v. 2015

Rotareiden työn painopiste: hajakuormitus Tietoa piireihin ja klubeihin. Rotarit ja klubit mukaan Itämeri-verkostoon. Aktivoidaan Itämeren 70 000 rotaria ja 2 000 klubia tunnistamaan hajakuormituskohteita Klubit toimimaan paikallisesti hajakuormituksen vähentämiseksi maa- ja metsätaloudessa liikenteessä veneilyssä yrityksissä, kotitalouksissa

Keinot - ei aina vain rahankeruuta! Rotareille tehokas tiedotusverkosto, jossa levitetään tietoa Itämeren tilasta Itämeri-esitelmien luennoitsijapankki klubien käyttöön Klubit valitsevat omat Itämeri-vastaavansa Klubit verkottuvat keskenään ja yhteistyökumppaneiden kanssa tekemään paikallisia hankkeita

Keinot esimerkkejä projekteista Fosforfällan Fosforiloukku maatalouden fosforikuormien talteenottoon Tammisaari&Karjaa, Myyrmäki &Tikkurila &Vantaa Airport, Keski- Uudenmaan klubit Veneiden septitankkien tyhjennysasemat Finlandia Hall, Kallio, Munkkiniemi rotaryklubit, Helsingin kaupunki, Merihaan veneseura, Marinetek Finland Oy Konsertteja, festivaaleja Itämeren hyväksi Katajanokan klubi (WWF, kosteikkojen rakennus) Piirit 1410: suuri Itämeri-tapahtuma 14.3.2012 Rauman jäähalli Piiri 1430: vesistöjen suojelu Järvi-Suomessa

Fosforiloukku Vantaalla 2010-2011 Helena Soinne HY/MTT 22.3.2012 14

Loukun asennus 7.6.2010 Pitoisuudet ojavedessä 29.4: liukoinen P 0,17 mg/l kokonais-p 0,32 mg/l Helena Soinne HY/MTT 22.3.2012 15

Miksi juuri Itämeri ja Suomen vesistöt? puhdas vesi tulevaisuuden tärkein varallisuus uusiutuvista luonnonvaroista (vesi, ruoka) tulossa pula aikaisemmin kuin uusiutumattomista (öljy) Itämeren merkitys Suomelle kasvaa koko ajan ykköskohde Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tärkeä Suomen hyvinvoinnin ja talouden kannalta merkitsee suurta potentiaalia yrityksille 80 % ulkomaankaupastamme kulkee Itämerta pitkin suurin osa kauppakumppaneistamme on Itämeren alueella 80 % suorista ulkomaisista sijoituksista Suomeen tehdään Itämeren maista

Miksi juuri Suomessa? Voimme aina osoittaa syyttävän sormemme kohti Pietaria ja Varsovaa ja levitellä käsiämme. Mutta mökki lahden poukamassa vaikuttaa läheiseen merenlahteen paljon enemmän kuin Pietari. Saaristomme vesiin vaikuttaa paljon enemmän, mitä mökkirannastamme ja veneistämme mereen laskemme. SYKE-Merikeskuksen tutkija Vivi Fleming-Lehtinen radiohaastettelussa keväällä 2011

Rotaryn palveluväylä "Future Generations Rotary ei halua marginalisoitua ainoastaan hyviä lounaita nauttiviksi eläkeläiskerhoiksi Rotary vaikuttaa yhteiskunnassa ( trendsetter ) What really makes the difference? Think globally - act locally! Lapsenlapsemme eivät ansaitse meidän likavesiämme Tarvitaan pitkäjänteisyyttä ei muoti-ilmiötä Aloitettava heti siltikin vie 30-50 vuotta ennen kuin meri puhdistuu

Miten tarttua toimeen? Haasta mukaan muita rotaryklubeja: Naapuriklubit Klubi toisesta piiristä Suomessa tai ystäväklubi Itämeren maasta Luennoitsijapankki: Hannele Kauranne, Finlandia Hall Tarvitaan toimijoita kaikilla tasoilla yhteistyötä! Valtiot ja poliitikot Yritykset, kunnat, kaupungit Kansalaisjärjestöt (mm. Rotary) Kansalaiset Liity Rotaryn Itämeri-verkostoon

Minkälaisia toimenpiteitä Itämeri tarvitsee Rehevöitymisen torjumiseen tähtäävät toimenpiteet Maatalous Yhdyskuntien jätevedet ja hulevedet Haja- ja loma-asutusalueet Veneily Haitallisten aineiden vähentäminen ja kieltäminen Öljyntorjuntavalmiuksien parantaminen Biodiversiteetista huolen pitäminen Tutkimustoiminnan tukeminen Tietoisuuden lisääminen Itämeren tilasta Lahjoitukset Itämeri-toimijoille

Me tarvitsemme rohkeutta talouden kasvuun. --- Kasvun on tapahduttava ihmisen ja luonnon asettamien ehtojen puitteissa 1.3.2012 presidentti Niinistö

ITÄMERIHAASTE PIIRI 1430 Terhi Lindholm Itämerikoordinaattori

Henkilötiedot Syntymäaika ja -paikka 16.01.1974, Helsinki Koulutus Tutkinto diplomi-insinööri, 2001, Teknillinen korkeakoulu, Täydennyskoulutus Opintokokonaisuus Fulbright Mid-Career Professional Development -hanke Aika 15.9.2011 15.6.2012 Oppilaitos Center for International Trade and Transportation, California State University Long Beach Sisältö Selvitys amerikkalaisten yliopistojen viestinnästä ja yritysyhteistyöstä, Merikotkan kansainvälisen yhteistyöverkoston laajentaminen sekä viestinnän ja suhdetoiminnan kursseille osallistuminen. Opintokokonaisuus Venäjä-osaajan oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Aika 19.11.2010-30.11.2011 Työkokemus Aika 1.1.2006 alkaen (työlomalla 15.9.2011-15.6.2012) Tehtävätoiminnanjohtaja, Merikotka ry

Valokuva: Juha Nurminen Kuva: Jukka Nurminen