Pajupuhdistamo matalaravinteisten vesien käsittelyssä. Vihreä infrastruktuuri

Samankaltaiset tiedostot
Pajubiohiili biolaitoksissa. Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy

VIHREÄ INFRASTUKTUURI Biohiili viherrakentamisessa käsittelee hule- ja suotovedet

Biohiilen mahdollisuudet peltovesien käsittelyssä

VIHREÄ INFRASTUKTUURI Biohiili viherrakentamisessa käsittelee hule- ja suotovedet

Keskitetty käsittely biosuodattimessa

BIOHIILI LUOMUTUOTANNOSSA

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Biosuodinratkaisut valumavesien käsittelyssä. Ravinneresurssi-päivä Mustialassa Jarkko Nummela / HAMK

Suomen hiilinegatiivisin yritys.

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

Biohiilisuodattamo kokeilussa Sirppujoella

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Puuperäinen Biohiili osaksi hiilineutraalia aluetaloutta. Kaikki irti puusta. Kari Tiilikkala.

Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

BIOHIILI SUOMESSA CASET NIITTYKUMPU JA PUUTARHAKATU TIIA VALTONEN RAMBOLL FINLAND OY

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off

Mikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä

Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Lentoaseman maanalainen kosteikko

Tuotteet / Product Group

Hulevesien haitta aineet

Hulevesien haitta aineet. VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Miten kasvit saavat vetensä?

BIOSUODATUSRAKENTEILLA PUHTAAMPAA HULEVETTÄ?

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

BIOHIILI BIOSUODATUSRAKENTEISSA:

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

Patorakenteiden periaatekuvia

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2

Biohiili maanparannusaineena

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Kosteikot kaivosvesien puhdistuksessa Maailman vesipäiväseminaari 2018

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Jäteveden denitrifikaation lisääminen ja vesistöhaittojen vähentäminen sedimenttidiffuusorin avulla

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Biohiiltä uudella tavalla hulevesiratkaisuja tiiviiseen. kaupunkiympäristöön. Kaupunkivesistöt kuntoon hanke. Miitta Rantakari Helsingin kaupunki

Biohiilen monet mahdollisuudet

Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Lannoitus ja kasvualustat. Luomupäivät Eeva-Liisa Juvonen Konsentroituja lannoitteita kasvihuone ja puutarhaviljelyyn

BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan

LÄPÄISEVÄT PINNOITTEET. Mika Tulimaa Rudus Oy

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Teollisuuden sivuvirrat vesiensuojelurakenteessa Marko Sjölund. Kaupunkivesistö kuntoon

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Resurssikontilla ravinteita ja vettä uudelleen käyttöön

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Biohiili ja pyrolyysitekniikat osana kierrätystaloutta. Kari Tiilikkala Lahti Seminaari: Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta

Kestävä sanitaatio Jätevedet

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Biohiilen kaupallinen hyödyntäminen ja lainsäädäntö Hannamaija Fontell

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Miten kasvit saavat vetensä?

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi

Biohiilen valmistus. Mitä? Miksi? Miten?

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Kasvualustojen uudet raakaaineet

ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

HUJA/pajukosteikkopuhdistus

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Levin Vesihuolto Oy Teppo, Hannu PL SIRKKA. *Fosfori liukoinen. *Typpi SFS-EN ISO :2005 / ROI SFS-EN ISO :1998 / ROI

HIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ. Christoph Gareis, HSY

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

Koivutisleen ja biohiilen vaikutus glyfosaatin ympäristökohtaloon

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Kuivajääpuhallus IB 7/40 Advanced

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus

Biohiili ja ravinteet

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Hulevedet uhka vai mahdollisuus?

Kiitos Vihdin Vedelle!

Transkriptio:

Pajupuhdistamo matalaravinteisten vesien käsittelyssä Vihreä infrastruktuuri

Tausta Iowa State University, Laura Christianson

Bioreaktori, Illinois Illinois, USA, 20 ha:n valuma-aluetta varten

Menetelmän perusteet Prosessi perustuu bakteereihin, joita on kaikkialla maaperässä Bakteerit muuntavat ammoniumin (NH 4 +) nitriitiksi (NO 2- ) ja nitraatin (NO 3- ), aerobiset olosuhteet - Bakteerit käyttävät hiiltä ravintonaan ja nitraattia hengityksessään Luotava anaerobiset olosuhteet, koska bakteerit voivat käyttää myös happea - Nitraatti muuttuu typpikaasuksi (N 2 ), anaerobiset olosuhteet Kontrolloitava - Sisään virtaavaan veden määrä - Ulosvirtaavan veden määrä (pidätysaika) Suodattimen koko 40 50 m * 4 10 m Toiminta-aika 15 20 vuotta

Keskeiset tulokset Typpipitoisuudet pienenivät ohivirtaus mukaan lukien - Dundas, Iowa 22-99 % (ka 45 %) - Claremont, Iowa 6 77 % (ka 32 %) - Minnesota, 50 % Tulokseen vaikuttivat - Pidätysaika - Puulajin huokoisuus - Puulajin hiilipitoisuus (mikrobien ravintoa)

PAJUPUHDISTAMO by Pajupojat Oy Suodattimessa puuhaketta ja biohiiltä (biochar) Biohiileen ympätään valitut mikrobit, bakteerit ja mykorritsat Mykorritsat parantavat kasvien fosfaatin ottoa maaperästä ja tehostavat fosforin siirtoa kasvien juuristoon Kasvit käyttävät vettä ja ravinteita, tyhjentää puhdistamoa 16 30 ha alueelle: 6 m (leveys) x 30 m (pituus) x 1,3 m (syvyys) biohiiltä (10-15%), peitetään suodatinkankaalla, 30-40 cm maata päälle.

HUOKOISUUS ON TÄRKEIN OMINAISUUS Pajubiohiili - 200 m 2 /g - 400 500 m 2 /g - luomutuote

Biohiilen ominaisuuksia www.sustainablecitiescollective.com/deeproot/1221947/improving-stormwater-controlmeasure-performance-biochar Sitoo itseensä vettä ja siihen liuenneita ravinteita viisi kertaa oman massansa. - imeytyskoe kappaleet n 30 mm 1 vrk 0,6 m 3 vettä/ 300 kg (n. 1 m 3 ) biocharia 3 vrk 0,9 m 3 vettä/ 300 kg (n 1 m 3 ) biocharia - 5 krt. oma massa, kun biochar seulottiin 2 mm partikkeleiksi Lannoitettuna tai kompostiin sekoitettuna parantaa kasvua - lisää kasvualustan ravinteiden ja veden pidätyskykyä Compared to sand, biochar not only retained up to 3 orders of magnitude more E. coli but also prevented their mobilization during successive intermittent flows (Mohanty et al 2014) Sitoo valumavesistä raskasmetalleja, 80 97 % kuparia ja sinkkiä riippuen biohiilen laadusta ja veden ph:sta (Gray et al 2015)

Biohiilen ominaisuuksia Sitoo epäpuhtauksia, kuten polttoaineiden komponentteja, PCB:tä (polychlorinated biphenyls, PAH-aineita (polyaromatic hydrocarbons) ja joitakin herbisidejä, pesticidejä ja lääkeaineita. Viherkatoilla 7 %:n biohiilisekoitus sitoo merkittävästi ravinteita, kuten typpeä, fosforia, nitraatteja, fosfaattia ja orgaanista hiiltä sekä pienentää huleveden sameutta (Beck et al 2001,Tian et al 2014) Overall, the biochars produced at higher temperatures exhibit higher sorption efficiency for organic contaminant remediation in soil and water. This is probably due to the high surface area and microporosity of biochars. Additional sorption mechanisms include electrostatic attractions between charged surfaces of biochars and ionic organic compounds. Ahmed et al 2014, kirjallisuustutkimus

Prof Kari Tiilikkala, Luke Jokioinen

Juurakkopuhdistin rakennetaan biohiilipohjaiselle kasvualustalle, parantaa puhdistamon tehoa.

pajuhiilisuodin asetetaan padon poistopuolelle. Munkkipadon toimintaperiaate. Piirroksen pohja Riistakeskus. Lisäykset Ympäristöpalvelu S.Kauhanen Padon halkaisija mitoitetaan virtaaman mukaan siten että pajuhiilinsuodin saadaan sovitettua padon poistopuolelle.

pohjapato jonka kautta tulvavesi johdetaan kosteikkoon kosteikko n. 2,7ha valuma-alue 1,1km 2 Munkkipato pajuhiilisuodattimella mahdollinen pajukenttä lisäsuodatukseen Kosteikon periaatekuva pajuhiilisuodattimella ja pajukentällä. Ortokuva Karttaikkuna, muotoilu Ympäristöpalvelu S.Kauhanen

Perustettu 01/2014 Pajupojat Oy Omistajat Markku Suutari 62 %, Ilmo Kolehmainen 10 %, Reijo Louko 10 %, Vesa Hiltunen 10 % TEKES-hanke vuonna 2015 (De Minimis), YM Ravinnekierrätys (RAKI) hanke 05/2015-12/2016 Jalostaa pajusta biohiiltä, kasvattaa ja ostaa pajua Orgaanisen jätteen kompostointi Viherrakentaminen Luonnonmukainen vesien puhdistus 1 patenttihakemus Tutkimus- ja kehittämishankkeita yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa Asiantuntijaverkostossa Suomen, Ruotsin ja Tanskan pajuosaajat