MATKARAPORTTI Opintomatka Ruotsi kulkuyhteydet, metroasema on muutaman sadan metrin päässä. 7.-8.5.2012 HevosAgron projektipäällikkö Heini Iinatti osallistui 7.-8.5.2012 Hevostietokeskuksen järjestämälle tallialueiden ja tallien maisema- ja rakennussuunnitteluun painottuneelle opintomatkalle Ruotsiin. Matkalla oli mukana yhteensä 17 henkilöä; ensisijaisesti hevosalan neuvojia, rakennus- ja maisemasuunnittelijoita sekä muutamia hankevetäjiä ja yrittäjiä. Matkaoppaana ja tulkkina toimi Kaija Borup. Maanantai 7.5.2012 Matka alkoi maanantaiaamuna kokoontumisella Helsinki Vantaan lentoasemalla, mistä lensimme Tukholmaan, Bromman kentälle. Lentokentällä vastassa oli bussi ja matka jatkui välittömästi ensimmäiseen kohteeseen. Äppelvikens Ridskola Ensimmäinen vierailukohde oli Äppelvikens Ridskola lisätietoa: http://ridskolan.se/ Ratsastuskoulu on toiminut tällä paikalla vuodesta 1986. Tiloja on kunnostettu ja kohennettu koko ajan. Tukholman kaupunki omistaa maa-alueet ja koulun toimitilat ja on tehnyt keskukseen useiden miljoonien eurojen investoinnin (kuvan uusi maneesi) vuosina 2009-2010. Äppelvikens Ridskola sijaitsee Bromman alueella Tukholmassa - aivan kaupungin tuntumassa/kaupunkialueella. Paikalle on hyvät Yrittäjäperhe toimii tiloissa vuokralla. Yrittäjä omistaa hevoset ja iraimiston. Vuokrasopimus tehdään vain vuodeksi kerrallaan, mutta yrittäjä on toiminut alueella koko mainitun ajan.
Ratsastuskeskus on perheyritys (äiti, isä ja poika). Keskuksessa on 6 vakituista työntekijää. lyhyeksi aikaa joko tarhaan tai kävelykoneeseen. Keskuksessa on talli noin 20-25 ponille ja 35-45 hevoselle. Kaikki hevoset ovat ratsastuskoulun käytössä, mikä on myös kaupungin edellytys vuokrasopimuksessa. Kaiken ikäisiä oppilaita käy noin 600 viikossa. Tarhat olivat siistit ja pohjat sekä aidat hyväkuntoiset. Puiset aitarakenteet oli suojattu sähköllä. Ratsastuskeskuksen pinta-ala on pieni ja alueella onkin vain 3 tarhaa tosin tilavaa sellaista. Tontti rajautuu puistoalueeseen, mutta sinne ei tarhoja saa tehdä kaavoituksen takia. Lainsäädäntö on kiristymässä hevosten ulkoilutusvaatimusten suhteen ja yrittäjällä on neuvottelut käynnissä nykyisten tarhojen riittävyydestä. Hevoset pääsivät päivittäin Tarhojen vähäisyydestä johtuen myös kävelykonetta käytettiin paljon. Kävelykoneen pohja on normihiekkaa - ei varsinaisesti perustettua pohjaa. Asiakkaita on kaikenlaisia ja tasoisia, joten myös hevosia ja poneja on vaihtelevasti, myös nuoria sisäänratsastettavia ja kilpahevosia. Ponit tuodaan maahan pääosin Irlannista, hevoset ostetaan eri paikoista. Yrittäjän
mukaan hevosten laatu on tae ratsastuskoulun menestykselle - ei niinkään muut puitteet. Tallin pienessä uudissiivessä valoa antaa suuret kattoikkunat, joiden kautta tapahtuu myös ilmastointi. Karsinat ovat tilavia 3*4 m. Suurin osa hevosista ja kaikki ponit asuvat pilttuissa. Kuivikkeena oli käytössä puru. Lanta kerätään vaihtolavalle. Lannan hävittäminen on kallista - se toimitetaan kaatopaikalle. Käytössä ei ole lantahuoltoon tms. liittyvää automatiikkaa. Isossa tallissa on koneellinen ilmastointi. Alunperin ilmastointijärjestelmä oli rakennettu "suljetuksi", mutta käytännössä se ei toiminut. Nykyisin ilmastointi on säädetty siten, että ovia ja ikkunoita pidetään auki. Tallissa ei ole erillistä lisälämmitystä. Käytävän lattia on uritettua betonia, jotta ei olisi liukas. Tallilta löytyy pukuhuone asiakkaille sekä siistit ja väljät varusteiden säilytys ja huoltotilat. Varustetiloissa on selkeä järjestys, mutta kokonsa puolesta ne eivät ole niin hulppeita kuin uudemmilla talleilla, joilla vierailimme.
Ponimaneesin pohja on hiekkaa ja sahanjauhoa. Pohja suolataan talvisin. Ponimaneesin pohja suolataan talvisin ja molemmat maneesit lanataan päivittäin. Nykyisin lanta kerätään pois, aikaisemmin ei kerätty. Tallin yhteydessä, yläkerrassa on tilavat kerhoja sosiaalitilat, joissa järjestetään iltapäivätoimintaa, teoriatunteja ja seuratoimintaa. Kerhotiloissa on työhuone myös kunnan vapaa-ajanohjaajalle, joka on puolipäiväisesti paikalla nuorten ohjaajana. Kaupunki on investoinut 2 vuotta sitten keskukseen uuden maneesin, joka on suunniteltu yrittäjän toiveiden mukaiseksi. Maneesin ovet voidaan avata myös ratsailta - narusta vetämällä. Esteettömyyteen on kaikissa tiloissa kiinnitetty erityistä huomiota. Hissejä on keskuksessa ainakin kolme: tallin yläkerran kerhotiloihin, uuden maneesin katsomoon ja jopa tuomaritorniin. Vanha, pienempi "ponimaneesi" on suoraan tallin kupeessa, myös uuteen maneesiin kuljetaan katettua käytävää pitkin. Uudessa maneesissa on katsomopaikkoja yhteensä 430 kpl. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota mm. akustiikkaan - ja siten maneesin hiljaisuuteen.
keskuksessa myös jonkin verran kilpailuja, lähinnä seuratasolla, koska piha-, parkki- jne. alueet ovat pienet, eikä tällä hetkellä ole ulkokenttää. Maneesin seinät on käsitelty palontorjunta-aineella. Uuden maneesin pohja on kuitu-hiekkaa. Pohja kastellaan automaattisesti joka aamuyö klo 4. Pohja on parempi esteratsastukseen, kun kastellaan enemmän ja parempi kouluratsastukseen, kun kastellaan vähemmän. Kattoikkuna on avattava. Estekalustolle on hulppeat varastotilat katsomon alla. Puomiluukut johtavat varastotilasta suoraan maneesiin. Maneesissa on runsaasti ikkunoita, joilla luonnonvalo voidaan hyödyntää tehokkaasti. Normaalipäivänä ei lisävalaistusta päiväsaikaan tarvita. Eteläseinustalla on ikkunoita vähemmän suoran auringon paisteen välttämiseksi, pohjoisen puolella ikkunat ovat isommat ja niitä on enemmän. Maneesissa on myös klubi-, luento- ja tuomaritornitilat. Paikallinen seura järjestää Keskukseen on suunnitteilla pienehkö ulkokenttä. Valaistus on jo asennettu, mutta yrittäjä odottelee milloin kaupunki rakentaa kentän pohjan. Alue ja tulevaisuudessa kenttä ovat suhteellisen vilkasliikenteisen ajoväylän varrella.
Ympäröivällä puistoalueella on keskuksen käytössä olevia ratsastuspolkuja. Tallissa on useampia tallirakennuksia ja yhteensä 60 hevospaikkaa, maneesi, kenttä, tarhoja ja laitumia. Kaikessa rakentamisessa on otettu ympäristöasiat erityisesti huomioon. Mm. kaikki tarvittava lämpö tuotetaan omassa lämpökattilassa hevosen lannasta ja kaikki valaistus toimii liiketunnistimilla. Stall Häggebylund Maanantain toinen vierailukohde oli Stall Häggebylund, Häggeby. Tila on yksityinen yritys, jota on alettu rakentaa tyhjälle alueelle 2008. Tilan pinta-ala on yhteensä 80 ha, josta osa on vuokramaita. Tilalla kasvatetaan, koulutetaan ja myydään estehevosia. Tilalla on myös täysihoitohevosia ja järjestetään mm. valmennuksia. Täysihoidon hinta on 8500 kr/kk, mihin sisältyy kaikki ml. ratsutus - omistajat käyvät harvoin paikalla. Talli on valoisa ja ilmastoitu. Tallin käytävillä on lattialämmitys, joka pitää kosteuden poissa. Tallissa on koneellinen ilmanvaihto ja sen automaattinen säätö anturi mittaa lämpötilaa ja ilmankosteutta ja säätää ilmastointia tarpeen mukaan. Tallin lämpötila pidetään noin 7-8 asteessa. Käytävä on pinnoitettu kumimassalla, joka tuodaan ja sulatetaan kuumana lattiaan. Pinta ei ole liukas ja sitoo myös ääntä.
Karsinaseinät on tehty kierrätysmuovista valmistetuista lankuista - niihin oltiin erittäin tyytyväisiä: ovat kestäviä ja helposti pestäviä. Lannanpoisto- tai ruokinta-automatiikkaa ei ole käytössä. Väkirehut jaetaan kuitenkin käytävän puolelta kääntyviin kuppeihin. Kuivikkeena on joko puru tai turve - asiakkaat saavat itse valita. Vastaavasti asiakkaiden toiveiden mukaisesti karsinoiden pohjalla joko on tai ei ole kumimatto. Käytävillä on vesipisteet muutaman karsinan välein tallin pesua varten. Pesu-, hoito- ja varustetiloja oli eri tallirakennuksissa useampia. Pesukone ja kuivausrumpu löytyvät tältä kuten muiltakin talleilta, joissa vierailimme. Pesutilojen lattiakaivo on sijoitettu takaseinällä, jolloin hevoset eivät pelkää ja seisovat pesupaikalla suorassa. Lanta poistettiin karsinoista käsipelillä pienkuormaajan liikuttelemaan vaunuun. Lanta välivarastoitiin katetussa tilassa, missä lantakuivikeseos myös kuivaa jonkin verran. Lanta-kuivikeseos sekoitetaan hakkeeseen noin 50/50 suhteessa, jos lanta märkää. Mikäli lanta+kuivike on kuivempaa (kuten täällä=purukuivike, varastointi katetussa tilassa) haketta tarvitsee polttoa varten vähemmän. Lanta-kuivike-hakeseos siirretään pienkuormaajalla konttiin. Konttiin mahtuu noin
neljän päivän tarve lämpökattilassa poltettavaksi. Konttisäiliöstä lantakuivikehakeseos siirtyy polttoon ruuvikuljettimella. Kattilan palamislämpötilaa seurataan jatkuvatoimisesti. Mikäli poltto-olosuhteet huononevat (seos liian märkä) ja lämpötila laskee, kattilaan syötetään automaattisesti puupellettiä parantamaan palamista, kuvassa pellettisäiliö. Kattilassa voidaan polttaa noin 50 hevosen lanta, jos kuivikkeena käytetään turvetta ja 80 hevosen lanta, jos kuivikkeena käytetään purua - määrä riippuu siis lantakuivikeseoksen kosteudesta. Tällä tallilla lantaa otetaan vastaan myös muilta talleilta. Lämpöä syntyy enemmän kuin tallilla tarvitaan, 25 hevosen lanta riittäisi tarpeeseen, mutta käytännössä sitä ei voida myydä, koska lähellä ei ole sopivia käyttäjiä. Kuvassa varsinainen polttokattila alhaalla, savukaasukattila ylhäällä. Kattila on itse asiassa suomalainen. Koko investointi on maksanut noin 3 miljoonaa kruunua (laitteet ja rakennukset) ja se maksaa itsensä takaisin tilanteesta riippuen 2-10 vuodessa. Laitteiston loppupäässä on normaali lämmönvaihdin veteen. Savukaasut ja erityisesti pienhiukkaset voivat olla ongelma lannan poltossa. Vaatimustaso riippuu alueellisista viranomaisista. Savukaasuja
seurataan omatoimisesti - 4 krt/vuosi raportoidaan viranomaisille. Pienhiukkasten osalta määräykset ovat ehkä tulevaisuudessa tiukkenemassa: nykyisestä 100-150 mg tasosta 30 mg. Tuhkaa syntyy noin kuutio viikossa. Tuhka on tutkittu ja todettu erittäin hyväksi lannoitteeksi esim. metsään. noin 17 cm kerros. Hiekka on tilattu Englannista ja maksoi noin 700 000 kr. Hiekan alla on noin 20 cm tiivistyskerros ja sen alla eristelevyt. Maneesi on lämpöeristetty. Pohja lanataan 2 krt/vkk ja lanta kerätään. Toisessa tallirakennuksessa jokaisesta karsinasta on oma ovi ulos. Tarkoituksena on rakentaa tallin seinustalle ulkoterassit kullekin karsinalle. Maneesin seinustoilla on kalustovarastot sekä katsomorivi. Katsomoon mahtuu noin 90 henkilöä. Tallilla ei järjestetä kilpailuja, mutta valmennustilaisuuksia joissa voi olla yleisöä kyllä. Maneesin yhteydessä on pieni vierastalli valmennuksissa kävijöille ja rakenteilla tilava kengitystila. Maneesin pohja on kuitua ja vaseliinihiekkaa - se on investointina normaali kuitupohjaa kalliimpi, mutta helppohoitoisempi. Sitä ei tarvitse (ei saa) kastella. Vaseliinihiekkaa on Maneesin yhteydessä yläkerrassa, josta voi myös seurata maneesin tapahtumia, on suuret
tilat: toimistotiloja, sosiaalitiloja, majoitustiloja. Nämä tilat olivat vielä osin rakenteilla. Kentässä on ns. Eurooppa-pohja: kuituhiekkaseos. Se on kasteltava säännöllisesti. Kentän kupeessa on "terassi" katselijoille. Kaikki kattojen, piha-alueiden ja tarhojen vedet johdettiin keräily/saostusaltaaseen, josta myös otettiin kasteluvettä. Tilalla on myös omat laitumet, joille hevoset pääsevät 5-6 ryhmissä, varsat ja nuoret noin 12 porukoissa. Tarhoissa oli puuaidat sähkösuojauksella. Tarhat on salaojitettu, perustettu soran päälle, hiekkapinnalla. Hevoset tarhailevat oreja lukuun ottamatta pääosin kahden ryhminä. Siitosorien tarhat sijaitsevat erillään muista. Iltaseminaari Majoituimme Tukholmaan Rica Talk hotelliin, jossa kokoonnuimme vielä iltaseminaariin. Seminaarissa kuulimme ensin osallistujien esittäytymisen ja pääsimme luomaan verkostoja. Minna-Liisa Heiskanen hevostietokeskuksesta kertoi erilaisista hevosten tarha- ja laidunkatosratkaisuista. Kestävät tarharatkaisut
-hankkeessa selvitettiin tarhojen pintamateriaalien (hiekka ja kivituhka) sekä pinnan kaltevuuden merkitystä syntyvien valumavesien laatuun ja tarhojen hoidettavuuteen Hingunniemen koulutilan rinneja tasamaatarhoissa. Hankkeessa rakennettiin 8 koetarhaa neljälle koetarha-alueelle sekä 4 tasausallasta. Koetarhat ovat käytössä 11 kuukautta. Hevosia tarhailee 7-8 hevosta/ha/vrk. Tarhat siivotaan kahden viikon välein. Koetarhat on rakennettu perusmaan päälle seuraavasti: 300 mm suodatinhiekka ja salaojitus D 100 mm k/k 10 metrin välein, 200 mm tukikerros sepeli 8 32 mm, 50 mm kantavakerros murskesora d=0 32 mm ja 100 mm pintakerros joko kivituhkaa tai hiekkaa. Seurantatulosten mukaan hevoset makasivat ja piehtaroivat mieluummin hiekkapintaisilla tarhaalueilla. Kivituhkapinta kulutti kengättömin hevosten ja varsojen kavioita. Kivituhkatarhojen kunnossapito (lanaus, tasaus, puhtaanapito) oli helpompaa kuin hiekkatarhojen ja lannan kerääminen kivituhkatarhoista oli huomattavasti helpompaa. Kivituhkatarhat vaikuttivat kestävämmiltä: ne kestivät rankkasateet paremmin myös rinnetarhoissa eivätkä ne kuluneet aitojen vieriltä kuten hiekkatarhat. usean hevosen tarhoissa 200 250 m 2 /eläin. Tarhan pituus olisi hyvä olla vähintään 30-40 m. Maisemasuunnittelija Sinikka Jokela ProAgria Pohjois-Savosta kertoi talliympäristösuunnittelusta kuvilla erityyppisistä tallimiljöistä. Talliympäristösuunnittelussa kannattaa panostaa kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ottaa huomioon tallipihan kaikki toiminnot osana muuta ympäristöä. Hevostoimintojen eriyttämiseen, asiakkaiden kulkureittien suunnitteluun, opastukseen, pysäköintitiloihin ja esim. lumen läjitykseen pitää muistaa kiinnittää huomiota. Talliympäristössä kannattaa panostaa helppohoitoisuuteen sekä suuriin selkeisiin linjoihin esim. istutuksissa toimivat vaikkapa puukujat paremmin kuin pienet paljon hoitoa vaativat piiperrykset. Tiistai 8.5.2012 Ågesta gård Tiistain ensimmäinen tutustumiskäynti oli Ågesta gård, Farsta ja tilan ratsastuskoulu. Lisätietoja: http://www.agestaridskola.se/. Ravinteita huuhtoutui pintavaluntana rinnetarhoista huomttavasti enemmän kuin taaisista tarhoista. Jyrkän rinnetarhan pintavalumaveden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) oli yli nelinkertainen verrattuna tasaisen tarhan valumavesien pitoisuuteen. Salaojitetut tarhanpohjat toimivat maasuodattimina. Hiekkatarhoissa vesi imeytyy paremmin maahan. Kivituhkatarhoissa pintavalumavedet olivat likaisempia kun taas hiekkatarhoissa salaojavedet sisälsivät enemmän fosforia ja typpeä. Tarhojen koolla sekä hevosen iällä ja seuralla on vaikutusta hevosten liikunta-aktiivisuuteen. Myös ruokintapaikkojen sijoittelu vaikuttaa. Tarhojen kokosuositus on 500 m 2 /hevonen ja Tila sijaitsee luonnonsuojelualueen vieressä. Tila on nykyisin Tukholman kaupungin omistuksessa, mutta sitä hoitaa vuokralaisena tilan aiemmin omistanut Krusenstiernan suku. Tilalla on ratsastuskoulun lisäksi mm. golfkenttä, lintujärvi sekä emolehmiä maisemanhoitotöissä.
ei hän tupsahda suoraan talliin hevosten sekaan vaan vastaanotetaan aulassa, jossa on aina henkilöstöä paikalla. Käytännössä ajatus on, että talliin menevät vain varsinaiset asiakkaan ohjaajan mukana. Vastaanottoaulassa on myös hulppeat varusteiden pesutilat. Tila sijaitsee noin 20 minuutin ajomatkan päässä Tukholman kaupungista. Tilalla on ollut hevostallit myös aiemmin, mutta nykyiset tilat on investoinut Tukholman kaupungin kiinteistövirasto vuosina 2009-2010. Investoinnin kokonaiskustannukset olivat noin 43 miljoonaa kruunua. Tallilla käy noin 1000 asiakasta viikossa, joista noin 300 aikuisia ja 700 juniori-ikäisiä. Aikuisille ei järjestetä alkeiskursseja. Pääosa asiakkaista aloittaa hyvin nuorena ponikerhotoiminnassa 5-7-vuotiaina (maksullinen ratsastuskoulun palvelu). 7 vuotta on alaikäraja osallistua tunneille. Noin 3 % asiakkaista on poikia ja miehiä. Vastaanottoaulasta löytyvät myös henkilökunnan esittelyt ja säilytyslokeroita asiakkaille. Ratsastuskoulussa on 1700 m 2 tallirakennus sekä pienempi tallirakennus yksityishevosille, kaksi maneesia, joiden yhteispinta-ala 1500 m 2 sekä ratsastuskenttä rakennuskompleksin sisäpihalla. Ratsastuskoulun vastaanottotiloihin on panostettu erityisesti (kuten muissakin vierailukohteissamme). Kun asiakas tulee tallille,
Varustehuoneet erikseen hevosille ja poneille. Myös varusteiden pesuun oli kunnon tilat ja välineet (kuten oikeastaan kaikilla talleilla missä kävimme!). Hevosille on oma käytävä ja poneille oma. Ponikäytävällä karsinat ovat pienemmät ja välija etuseinät matalammat. Karsinoissa heinähäkit, joskin kuulemma liian harvalla verkolla - heinää tippuu liikaa maahan. Heinät jaetaan verkkoihin kerran päivässä. Kerran päivässä jaetaan myös väkirehu, yksi annos ruokakuppiin ja kaksi annosta väkirehuautomaattiin eli yksi annos odottaa karsinassa, kun tulevat tarhasta ja aamu- ja iltaannokset antaa automaatti. Talli 60 ratsastuskouluhevoselle on valoisa ja ilmava. Tallissa on valoa tuova avattava katto ja koneellinen ilmanvaihto. Karsinoiden etuseinät ovat raolliset paremman ilmanvaihdon saamiseksi myös karsinan alaosaan. Karsinaseinät ovat bonkossi-puuta, joka on kallista mutta erittäin kestävää trooppista puulajia. Myös tällä tallilla erityistä huomiota on kiinnitetty ympäristöasioihin, ollaanhan luonnonsuojelualueen kupeessa. Tallilla on käytössä lantaraappa. Jokaisen karsinarivin alla
kulkee raappakuilu ja jokaisesta karsinasta on luukku kuiluun. Kuivu kulkee karsinan etuseinän kohdalla ja luukun lisäksi koko raappakuilun päällinen osa on poistettavissa, jotta kuilua voidaan tarvittaessa puhdistaa koko matkalta. Lanta lapioidaan talikko pelillä raappaan. Raappa kuljettaa lannan automaattisesti lantalaan. Tallin yhteydessä on omat tilat ponikerhotoiminnalle. Ponikerho on ensimmäinen askel ratsastuskouluun, ponikerholaiset aloittavat yleensä 5-7-vuotiaina. Tilalla oli myös pienehkö aurinkopaneeli (kattopinta-alaa olisi toki ollut enemmänkin). Tämä aurinkopaneeli ei kuulemma juuri virtaa tuota - yhden lampun verran ehkä - arvioivat itse. Esteettömyys ja vammaisratsastusmahdollisuudet on otettu kaikilla kunnan investoimilla talleilla erittäin hyvin huomioon. Mm. tallin sosiaali- ja kerhotiloihin yläkertaan pääsee sekä maneesin katsomoihin hissillä. Työturvallisuuden takia kaikissa ovissa, joista kuljetaan hevosten kanssa on automaattinen avausjärjestelmä. Ovet avautuvat napin painalluksella automaattisesti.
lanta kerätään. Pohjaa ei suolata eikä näillä leveysasteilla oli ollut jäätymisongelmia. Alla normaalit kantavat kerrokset. Hevoset ja ponit liikkuvat aidattua reittiä tarhaan. Ponit tarhailevat yhtenä laumana ja hevoset yhtenä laumana. Kaikki hevoset ulkoilivat koko päivän (iltapäivällä takaisin talliin ja illaksi töihin). Tallilla on myös laitumet, jonne hevoset pääsivät ihan lähipäivinä. Pienempi ponimaneesi on sijoitettu kahvilan kanssa samaan rakennukseen. Ulkokenttä sijaitsee talli ja maneesirakennusten muodostamalla sisäpihalla. Kentän pohja on hiekka-kutterin puruseosta. Pohjan on oltava vaihdettavissa ja se vaihdetaan aika ajoin. Vanha pohjamateriaali käytetään maastopolkujen pohjissa. Kahvilasta vanhemmat voivat seurata poniratsukoiden ratsastusta lämpimässä ja häiritsemättä tunnin pitoa. Kahvilan toisen seinusta ikkunoista ja sisäpihan terassilta voi seurata ulkokentän tapahtumia. Uusi iso maneesi hevosratsukoille. Maneesi on erittäin kovalla käytöllä ja hiekka-hakepohja lanataan päivittäin, kastellaan tarvittaessa ja
ja ne valmistuivat 2 vuotta sitten. Investointi on maksanut noin 70 milj. kruunua. Toiminnasta vastaa Oy-muotoisesti toimiva yrittäjä. Tallin yläkerran sosiaalitilat olivat ruhtinaallisen tilavat ja siistit sekä upeasti sisustetut. Sosiaalitiloista oli ikkunat, joista pystyi seuraamaan tapahtumia tallissa ja tallissa oli siis runsaasti kahden kerroksen verran ilmatilaa. Talli on suunniteltu yhteistyössä yrittäjän kanssa - tavoitteena oli sijoittaa kaikki toiminnot saman katon alle. Turvallisuuteen ja turvallisuussuunnitteluun on kiinnitetty erityistä huomiota. Mm. kaikki ovet+palo-ovet sulkeutuvat itsestään ja keskuksessa on automaattinen palo- ja murtohälytysjärjestelmä. Asiakkaita opastetaan turvallisuusasioissa ja mm. alle 18-vuotiaat käyttävät kypärää hevosia hoitaessa. Tilalla on myös erillinen 12 hevosen yksityistalli. Erilliset tilat ratsastusseuran klubitoiminnalle sijaitsivat maneesin yhteydessä. Täby Ryttarcenter Viimeinen vierailukohteemme oli Täby Ryttarcenter, Täbyssä. Lisätietoja: http://www.tabyryttarcenter.se/ Alueet ja rakennukset omistaa ja on investoinut Täbyn kunta. Tilat on rakennettu tyhjälle alueelle Alueelta löytyy mm. talli, maneesi, ratsastuskenttä, tarhat, P-alueet, konehalli. Suunnittelussa on otettu huomioon
helppohoitoisuus, mm. paljon asfalttia, joka on helppo pitää koneellisesti puhtaana. Tallilla on 50 hevosta ja 650 oppilasta viikossa. Oppilaista noin 400 on alle 18-vuotiaita. Poikia ja miehiä käy yhteensä noin 10. Tila rajautuu luonnonympäristöön ja käytössä on myös Täbyn kunnan rakentamia ratsastusreittejä maastoratsastukseen. Ne ovat erittäin hyviä ja niitä käytetään paljon. Vastaanottotiloista löytyy toimistotilat normiarkeen Oy:n tarpeisiin, tiloissa toimivalle ratsastusterapeutille ja ratsastusseuralle ja myös esimerkiksi kilpailutilanteeseen: kuvassa kisakanslia. Toimistohuoneiden välillä on ovet ja yhteistyö toimii ja tieto kulkee. Käytössä on mm. yhteiset koneet ja laitteet. Myös tällä ratsastuskoululla oli asiakkaita ajatellen suunnitellut vastaanottotilat. Aukioloaikoina vastaanotossa on aina henkilökuntaa. Selkeät asiakkaiden vastaanottotilat on Ruotsissa "uusajattelua", joka löytyy kaikista uusista ratsastuskouluista. Vastaaottotiloista löytyy asiakaswc:t, puku- ja peseytymistilat niin naisille kuin miehillekin. Yrittäjä piti hyviä asiakastiloja ensiarvoisen tärkeinä. Myös tallilla esteettömyys on otettu huomioon kaikessa rakentamisessa ja tiloista löytyy myös hissi mm. yläkertaan. Myös henkilökunnan esittelyt ovat selkeästi näkyvillä.
Tallin käytävää. Keskiosassa on varuste-, varasto-, luento- yms. tiloja kahdessa kerroksessa. Pesu-, hoito ja kengitystilat. Pesupaikalla on oma koneellinen ilmanpoisto, jolloin kosteus ei leviä muualle talliin. Tallilla käy säännöllisesti myös mm. kiropraktikko. Lääkintävälineiden varastointiin ja käsittelyyn yms. oli erillinen huone pesu- ja hoitopaikan vieressä. Hevoskarsinat ovat 12m 2 ja ponikarsinat 9 m 2. Yrittäjä on halunnut kiinteät karsinoiden väliseinät, jotta hevoset saavat halutessaan myös rauhaa. Ne ulkoilevat päivittäin laumassa ja etuseinä on luonnollisesti avoin kalteri. Näin voidaan myös vähentää sairauksien leviämistä, kun sairastunut yksilö voidaan eristää muista. Varusteiden puhdistukseen oli paikat kaikilla talleilla, joissa vierailimme. Varustetilat ovat erikseen poneille ja hevosille. Kaikille tarvikkeille oli omat paikkansa ja talli oli erittäin siisti. Tarhat on perustettu vastaavalla tavalla kuin kentän pohja ja ovat hiekkapohjaisia. Tarhat on pääosin isoja laumatarhoja, pieniä tarhoja löytyy toipilaille. Suunnitteilla on myös rakentaa erillisiä kesäkarsinoita. Yrittäjä piti hyvin perustettuja ja siten mudattomia tarhoja erittäin tärkeinä hevosten hyvinvoinnille. Ne vähentävät myös työmäärää ja kustannuksia: Hevosilla ei ole riviä, jalkoja ei tarvitse pestä, eikä hevosia loimiteta. Kokemuksen mukaan hevoset myös
makoilevat tarhoissa mieluummin. Yrittäjä oli myös sitä mieltä, että ötököitä on vähemmän ja kesäihottumat ovat parantuneet. Hiekansyöntiä ei ole esiintynyt. Hevosia ei ruokita ulos. Tallilla ei ole koneellista lannanpoistoa vaan karsinat puhdistetaan perinteisesti talikolla ja kottikärryillä. Kottikärryjen tyhjennyspaikalla on hihnakuljetin lantalaan. Kaikki toimi sisätiloissa. Tarhan (ja kentän) alla on suojakankaat, tiivistyskerrokset ja pinnassa hiekka. Alueilta poistetaan säännöllisesti lanta. yrittäjä arvioi, että hyvin hoidettuna pintamaa pitää vaihtaa noin 20 vuoden päästä. Tarhojen takana on 50*80 m ulkokenttä, jota käytetään lähinnä kesäisin. Kentälle on rakenteilla kastelujärjestelmä. Kaikissa tarhoissa on automaattiset lämpövastuksella varustetut juomakupit. Kuivikkeena on turve ja kuivikevarastona oli vielä ulkokontti, mutta parempi varastotila oli suunnitteilla. Lanta menee maanparannusaineeksi maanviljelijöille. Maneesi on 124*24 m. Koko maneesin pituudelta oli leveä sisäkäytävä eli sisätiloja oli melkein tarkan markan rakennussuunnittelijoita hirvittävä määrä. Käytävää pitkin pääsee maneesiin aina sisäkautta. Maneesiin on kolme erillistä ovea, koska maneesissa pyörii useita tunteja yhtä aikaa. Kukin ryhmä kulkee omasta
ovestaan. Lisäksi ovista pääsee katsomon alla sijaitseviin varastotiloihin. Käytävää käytettiin myös mm. ontumatutkimuksissa. tarkka turvallisuussuunnitelma. Keskuksessa on automaattinen palo- ja murtohälytinjärjestelmä. Koska avattavia ovia ja henkilökuntaa on paljon, on järjestelmän suunnittelu ja säätö teettänyt töitä, mutta nyt toimii hyvin. Maneesin seinissä on käytetty äänenvaimennin / akustiikkalevyjä. Katsomo on hiljainen, eivätkä opettajat käytä äänentoistolaitteita. Maneesin pohjarakenteessa on alemmissa kerroksissa autonrengasrouhetta tuomaan pohjaan joustoa ja pinnassa kuitu+silikaattihiekka. Maneesi kastellaan joka yö. Kastelun määrästä riippuu onko pohja pehmeämpi vai kovempi. Yrittäjän näkemyksen mukaan pohja on ollut hyvä: parempi kiinteä ja joustava pohja kuin pehmeä. Hevosilla ei ole ollut jalkavaivoja. Maneesi lanataan päivittäin ja lanta kerätään. Ratsastuskoululla on myös kahvila ja ratsastustarvikemyymälä. Kahviossa on ravintolatason keittiö, joten tiloissa voidaan järjestää mitä vain tilaisuuksia. Keskuksessa järjestetään noin 4-6 kilpailut vuodessa, myös isompia alue- ja kansallisia kisoja. Ruotsin hevostaloudesta ja omia huomioita matkalta Ruotsissa hevosia on lähes viisi kertaa enemmän kuin Suomessa eli noin 360 000 kpl. Asukasmäärän ja hevosten suhdeluku on Ruotsissa Euroopan korkeimpia. Asukasta kohti hevosia on 39 hevosta / 1000 asukasta, kun Suomen vastaava luku on noin 13,8 hevosta / 1000 asukasta. Katsomotiloja. Myös maneesista on selkeästi merkityt poistumistiet ja keskukseen on tehty Etelä- ja Keski-Ruotsi on huomattavasti hevostieheämpää kuin maan pohjoisosat. Tällä matkalla liikuimme vajaan 100 km etäisyydellä Tukholmasta ja hevosia sekä talleja ja hevoskeskuksia näkyi maisemassa paljon. Kaikki vierailukohteemme olivat ratsutalleja:
kolme ratsastuskoulua ja yksi yksityistalli, mutta myös ravihevoset ja raviradat näkyivät alueella. Vierailijana ehdottomasti päällimmäiseksi jäi mieleen jo entuudestaan tiedossa ollut yhteiskunnan erittäin vahva panostus ratsastukseen harrastuksena. Ratsastuskoulut olivat todella suuria ratsastuskeskuksia ja tilat mukaan lukien sekä tallit että maneesit olivat suorastaan upeita ja kaikki investoitu yhteiskunnan varoin. Myös hevosten laatu ratsastuskouluilla vaikutti hyvältä. Yhteiskunta näkee ratsastuskeskukset selkeinä vapaa-ajanviettopaikkoina. Kaikissa kohteissa oli panostettu asiakkaiden vastaaotto, WC- ja pukutiloihin sekä kahvioihin sekä esteettömyyteen. Harrastus ei ole pelkkää ratsastusta vaan teoria- ja kerhotoimintaan oli varattu omat tilansa. Ratsastuskoulut toimivatkin eräänlaisina nuorisotiloina jopa kunnan vapaa-ajan ohjaaja oli paikalla päivittäin. Ratsastus onkin toiseksi suosituin urheiluharrastus ruotsalaisten keskuudessa ja 500 000 harrastaa ratsastusta säännöllisesti. Myös ravi- ja laukkaurheilu ovat suosittuja ne ovat toiseksi seuratuin urheilualaji, kun mitataan katsojien määrää. Lisätietoa opintomatkalta: HevosAgro, Heini Iinatti, heini.iinatti@proagria.fi, p. 040 5551674 ProAgria Oulu toimisto, Kauppurienkatu 23 (mm. esitteitä) HevosAgron FaceBook (runsaasti kuvia kuvatekstein)