1(19) Smart Tampere OHJELMASUUNNITELMA

1(19) Smart Tampere 2017-2021 OHJELMASUUNNITELMA

2(19) Sisällysluettelo 1 Ohjelman yleiskuvaus, tausta ja tarve... 3 1.1 Ohjelman lyhyt kuvaus... 5 1.2 Ohjelman tausta ja strategiset lähtökohdat... 5 1.3 Perustelut ohjelman ja ohjelmajohtamisen tarpeelle... 8 2 Nykytila ja visio ohjelman kohdealueella... 8 2.1 Nykytila ohjelman kohdealueella... 8 2.2 Visio tulevasta tilasta ohjelman kohdealueella... 9 3 Ohjelman sidosryhmät...10 4 Ohjelman hyötytavoitteet ja vaikutukset sekä niihin liittyvät mittarit...11 5 Ohjelman tuotokset ja laajuus...13 5.1 Ohjelman osa-alueet, tuotokset ja niiden hyödyntäminen...13 5.2 Rajaukset ja yhteydet muuhun toimintaan...14 5.3 Oletukset...14 5.4 Riippuvuudet ohjelman sisällä...14 6 Ohjelman etenemissuunnitelma ja tarvittavat resurssit...15 6.1 ohjelman aikataulu...15 6.2 Resurssit...16 7 Kustannukset ja rahoitus...16 8 Ohjelman organisaatio ja vastuut...17 8.1 Ohjelman omistaja...17 8.2 Ohjelman johtaminen...17 8.3 Ohjelmajohtaja...17 8.4 Ohjelmatoimisto...17 8.5 Ohjelman projektien organisaatio...18 8.6 Ohjelman yhteistyökumppaneiden vastuut, roolit ja valtuudet...18 9 viestintä...18 10 Riskit...18 10.1 Riskien hallinnan käytännöt ohjelmassa...18 11 Ohjelmajohtamisen käytännöt...18 11.1 Raportointi ja ohjaus...18 11.2 Muutosten hallinta...19 11.3 Laadunvarmistus...19 12 Muutoksen johtaminen ja hyötyjen varmistaminen...19 13 Ohjelman ulkoiset riippuvuudet ja yhteydet...19

3(19) 1 OHJELMAN YLEISKUVAUS, TAUSTA JA TARVE Tampereen kaupunki käynnistää Smart Tampere -kehitysohjelman vuosiksi 2017-2021. Kaupunginhallitus päätti ohjelman valmistelun aloittamisesta 26.9.2016 ja kaupunginvaltuusto päätti ohjelmasta hyväksyessään vuoden 2017 talousarvion 14.11.2016. Smart Tampere on kaupungin digitalisaatiota 1 ja kestävää kehitystä 2 edistävä elinvoimaohjelma. Sen tavoitteena on - nostaa Tampere kansainvälisesti tunnetuksi kestävän ja älykkään kaupunkikehityksen ympäristöksi, joka houkuttelee uusia yrityksiä ja osaajia sekä vahvistaa Tamperetta houkuttelevana osaamiskeskittymänä synnyttäen kasvua ja uusia työpaikkoja - helpottaa ihmisten arkea, lisätä hyvinvointia ja turvallisuutta sekä edistää sujuvaa ja kestävää liikkumista hyödyntämällä digitalisaatiota ja innovatiivisia toimintatapoja - edistää kaupungin toimintojen digitalisaatiota ja kestäviä ratkaisuja mm. palveluissa, energian ja rakennusten käytössä, liikenteessä sekä uudenlaisen yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittymisessä. Digitalisaatio on keskeinen yhteiskunnan muutostrendi. Smart Tampere pohjaa kaupungin innovaatiopolitiikan alusta-ajatteluun, jossa eri kehityshankkeet tarjoavat alustan uusien innovaatioiden ja liiketoiminnan synnyttämiselle sekä toimivat kehityksen referenssialueina. Ohjelman toimintamallina on ekosysteemien kehittäminen valituissa teemoissa ja kaupungin kehityshankkeiden avaaminen yhteiskehittämisen ja innovatiivisten hankintojen alustoiksi. Smart Tampere -ohjelmassa on kaksi rinnakkaista osaohjelmaa saman sateenvarjon alla: sisäinen, kaupungin toimintaa kehittävä digitalisaatio-ohjelma sekä ulkoinen, Tampereen seudun elinvoimaa kehittävä ekosysteemiohjelma (ks. kuva alla). Ohjelma on jatkumoa aiempiin elinkeinopoliittisiin ohjelmiin Avoin Tampere ja INKA. Ohjelma on keskeinen väline valtion ja kaupungin välille solmittujen kasvu- ja MAL-sopimusten toteutuksessa. Ohjelma toimii aktiivisesti niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. 1 Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla (VM, Digitalisaatiohaaste 2015) 2 Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. (YM 2017)

4(19) Smart Tampere -ohjelman taustalla on talouden ja teollisuuden muutos, jossa digitalisaatio, esineiden internet, datan hyödyntäminen ja robotiikka ovat keskeisiä muutosvoimia. Ne muuttavat ja uudistavat perusteellisesti teollisuuden ja liiketoiminnan ympäristöjä ja liiketoimintamalleja, murtavat vanhoja toimintatapoja ja luovat uusia. Muutos näkyy voimakkaana Tampereellakin ja on paitsi haaste myös suuri mahdollisuus. Smart Tampere -ohjelmassa kehitetään älykkään kaupungin ekosysteemejä valituissa teemoissa, ja näin tuetaan yrityksiä uudistumaan ja menestymään. Digitalisaatio on keskeinen väline kaupungin sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Myös kaupunkien palvelut ja toimintatavat ovat digitaalisen murroksen edessä. Kun asukkaat hoitavat omia arkisia asioitaan langattomasti kännyköillä tai tietokoneella, he odottavat voivansa hoitaa asiansa myös kaupungin kanssa yhtä sujuvasti. Kaupungin digitalisaatio-ohjelman tavoitteena onkin, että vuoteen 2025 mennessä kaupunkilaiset voisivat saada palvelunsa ensi sijassa digitaalisesti. Älykäs teknologia mahdollistaa myös kustannusten, resurssien ja energian säästön kaupungin infrassa, rakentamisessa ja liikenteessä. Se mahdollistaa uudella tavalla myös kaupunkilaisten osallistumisen ja omaehtoisen toiminnan mm. jakamistalouden eri muodoin. Smart Tampere -ohjelmassa kaupunki avaa omia kehityshankkeitaan ja haasteitaan yhteiskehittämisen alustoiksi. Innovatiiviset hankinnat ovat tärkeä keino älykkään kaupungin ratkaisujen kehittämisessä. Ohjelmassa hyödynnetään Innovatiivisten hankintojen tiekarttaa yhteistyössä palvelualueiden kanssa. Kaupunki saa innovatiivisia ratkaisuja käyttöönsä ja yritykset saavat referenssejä älykkään kaupungin ratkaisuista. Tässä ohjelmasuunnitelmassa kuvataan Smart Tampere -ohjelman kokonaisuutta ja erityisesti koko kaupungin elinvoimaa kehittävää ekosysteemiosiota. Tampereen kaupungin omaa toimintaa kehittävästä digitalisaatio-ohjelmasta tehdään erillinen ohjelmakuvaus operatiivista toimintaa varten, kun osaohjelmalle on valittu johtaja ja kun osaohjelma on organisoitunut Smart Tampere - sateenvarjon alle. Osaohjelmilla on omat johtajansa ja ohjausryhmänsä, mutta

yhteinen koordinaatioryhmä. Osaohjelmista raportoidaan luottamuselimille yhtenä kokonaisuutena. 1.1 OHJELMAN LYHYT KUVAUS 5(19) Smart Tampere on kaupungin digitalisaatiota ja kestävää kehitystä edistävä elinvoimaohjelma, jonka tarkoituksena on nostaa Tampere kansainvälisesti tunnetuksi kestävän ja älykkään kaupunkikehityksen ympäristöksi. Ohjelmalla tuetaan alueen yritysten uudistumista ja kasvua, edistetään uusien työpaikkojen syntymistä ja vahvistetaan Tamperetta houkuttelevana osaamiskeskittymänä erityisesti ulkomaisten yritysten ja osaajien parissa. Ohjelmalla edistetään kaupungin omaa digitalisaatiota ja kestäviä ratkaisuja mm. palveluissa, energian ja rakennusten käytössä, liikenteessä sekä uudenlaisen yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittymisessä. Ohjelman toimintamallina on ekosysteemien kehittäminen valituissa teemoissa. Kaupungin kehityshankkeet avataan yhteiskehittämisen ja innovatiivisten hankintojen alustoiksi. Ohjelmalla helpotetaan ihmisten arkea, lisätään hyvinvointia ja turvallisuutta sekä edistetään liikkumista. 1.2 OHJELMAN TAUSTA JA STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT Smart Tampere -ohjelma perustuu Tampereen seudun vahvuuksiin: korkeaan osaamiseen, monipuoliseen elinkeinoelämään ja toimivaan verkottumiseen. Ohjelman taustalla on Tampereen ICT-teollisuuden murros ja toimintaympäristön muutos digitalisaation ja esineiden internetin myötä. Teknologinen kehitys ja teknologian hinnan halpeneminen mahdollistavat älykkäät laitteet ja verkostot ja synnyttävät uudenlaista vuorovaikutusta kaupunkilaisten ja kaupunkiympäristön välille. Kehitys myös murtaa perinteisiä klusteri- ja siilo-organisaatioita ja synnyttää toimialat ylittäviä ekosysteemejä. Tamperelainen teollisuus voi nousta vahvaksi osaamiskeskittymäksi myös älykkään kaupungin ratkaisuissa. Yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista on digitalisaation hyödyntämisen edistäminen. Hankkeen tavoitteena on tehdä Suomesta suotuisa toimintaympäristö digitaalisille palveluille ja digitaalisuuteen perustuville liiketoimintamalleille. Tampereen kaupungin ja valtion välisen kasvusopimuksen kärkihankkeita ovat teollisuuden ja hyvinvointipalvelujen uudistaminen digitalisaation avulla. Tampereen seudun kuntien ja valtion välisessä MAL-sopimuksessa on tavoitteena kestävien ja älykkäiden ratkaisujen edistäminen maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä. Smart Tampere -ohjelma on keskeinen instrumentti Kasvu- ja MAL-sopimusten toteutuksessa. Smart Tampere -ohjelma vastaa keskeisiin Tampereen kaupunkistrategiassa esille nostettuihin muutostarpeisiin ja pyrkii kääntämään haasteet mahdollisuuksiksi. Ohjelma kattaa hyvin yhdessä tekemisen, ennaltaehkäisyn, elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä kestävän yhdyskunnan strategiset painotukset 2025 ja myös monia eri palvelualueiden tavoitteita vuodelle 2017: Hyvinvoinnin palvelualue: - Terveyden edistäminen o Ohjelmassa kehitetään digitalisaation avulla omaehtoiseen terveyden ylläpitämiseen, seurantaan ja omahoitoon uusia ratkaisuja ja välineitä ja mahdollistetaan niiden käyttö osana hoitoketjuja. - Kotona asumisen edistäminen

o 6(19) Kehitetään etähoivaa ja turvallista kotona-asumista edistäviä uusia ratkaisuja vanhuksille ja muille palvelun tarpeessa oleville. - Sähköisten palvelujen lisääminen o Kehitetään sähköisiä palveluja niin liikkumisessa, rakentamisessa, hyvinvointipalveluissa kuin tilojen käytössä. - Osallistumisen edistäminen o Kehitetään yhteiskehittämisen menetelmin uusia ratkaisuja yhteistyössä asiakkaiden, yritysten ja tutkimusosapuolten kanssa. - Kuntalaisten omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen ja edistäminen o Kehitetään digitaalinen kaupunkialusta, joka mahdollistaa julkisen datan hyödyntämisen, digitaalisten palvelujen kehittämisen, vuorovaikutuksen uudet menetelmät ja kehityshankkeisiin osallistumisen sekä kaupungin tilojen tehokkaan käytön. - Tuottavuuden paraneminen hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa o Kehitetään digitaalisia ratkaisuja, joissa rutiinityöt automatisoidaan ja käynnistetään pilotteja palvelujen toteutustavan uudistamiseksi digitalisaation avulla. Onnistuneet pilotit laajennetaan koko kaupunkiin pysyviksi toimintatavoiksi. Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue: - Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytysten vahvistaminen o Ohjelmassa kehitetään älykkään kaupungin toimijaekosysteemejä seitsemälle teema-alueelle sekä kolmelle läpileikkaavalle kaikkia yhdistävälle toiminteelle. Lisäksi kehitetään erillinen digitaalinen innovointimenetelmä tukemaan usean toimijan yhteiskehittämistä ja tulosten ketterää hyödyntämistä. - Työttömyyden vähentäminen o Toteutetaan digitalisaatio-ohjelman pilotteja osana työllisyydenhoidon kuntakokeilua. - Keskustan elinvoiman vahvistaminen o Hyödynnetään keskustan kehittämishankkeita, kuten asemanseutua ja Kansi, Areena ja Kasino -hanketta innovaatioalustoina. - Asuntokannan monipuolistaminen o Yhteistyössä Hiedanranta -kehitysohjelman kanssa kehitetään uusia älykkään ja kestävän kaupungin asumisen ratkaisuja. - Tampereen aseman vahvistaminen kulttuuri-, kongressi-, tapahtuma- ja matkailukaupunkina o Kehitetään matkailua ja tapahtumatoimintaa palvelevia digitaalisia alustoja ja sovelluksia. Kaupunkiympäristön palvelualue: - Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn lisääminen o Ohjelmassa kehitetään älykkään ja kestävän liikkumisen sovelluksia ja palveluja. - Alueiden viihtyisyyden ja elinvoiman lisääminen yhdyskuntarakennetta täydentämällä o Kehitetään keskustaa, Hiedanrantaa ja raitiotievyöhykettä innovatiivisen täydennysrakentamisen alustoina. - Hiilidioksidipäästöjen määrän vähentäminen

o 7(19) Kehitetään kestäviä ratkaisuja liikkumiseen, rakentamiseen ja energian tuotantoon ja käyttöön. Ohjelman tavoitteita toteutetaan yhdessä tamperelaisen osaamisekosysteemin kanssa siten, että tekemisestä syntyy lisäarvoa eri osapuolille: kuntalaisille, yrityksille, start-upeille ja tutkimus- ja oppilaitoksille. Ohjelman tavoitteena on myös lisätä osaamisekosysteemin kansainvälisyyttä mm. hankkimalla alueelle uusia yrityksiä ja osaajia sekä edistämällä paikallisten yritysten kansainvälistymistä. Kaupunki toimii joissain ohjelman kokonaisuuksissa mahdollistajana, joissain kumppanina ja joissain asiakkaana. Kaupungin rooli asiakkaana on määritelty eri palvelualueille tehdyissä digitalisaation ja innovatiivisten hankintojen tiekartoissa, jotka priorisoivat kaupungin omien palveluiden digitalisaation ja innovatiiviset hankinnat. Ekosysteemin ja kaupungin palveluiden kehittämiseksi haetaan ekosysteemiohjelmalla erilaisia innovaatiokumppanuuksia yritysten ja yhdistysten kanssa. Smart Tampere -ohjelma keskittyy erityisesti seuraaviin osa-alueisiin: - älykäs teollisuus - älykäs hallinto ja osallistuminen - älykäs infrastruktuuri (energia, vesi, jätehuolto) - älykäs terveys ja hyvinvointi - älykäs koulutus, kulttuuri ja osaaminen - älykäs liikkuminen - älykäs rakentaminen Näitä kaikkia teemoja leikkaa kolme horisontaalista teemaa: kaupunkitason digitaaliset yhteydet, avoin data ja analytiikka sekä yhteisöllinen ja helppokäyttöinen käyttäjäkokemus.

8(19) 1.3 PERUSTELUT OHJELMAN JA OHJELMAJOHTAMISEN TARPEELLE Kehittäminen on päätetty toteuttaa ohjelman muodossa hyödyntäen systemaattista ohjelmajohtamista. Tähän on päädytty mm. seuraavista syistä: Ohjelman tavoitteet koskettavat kaikkia kaupungin palvelualueita, toimialoja ja laajemmin elinkeinoelämää ja kaupunkilaisia. Ohjelmajohtaminen tarjoaa systemaattisen tavan johtaa tehokkaasti ja joustavasti laajaa kehityskokonaisuutta. Ohjelman yleiset tavoitteet ovat päämäärätasoisia, kehittyviä ja liikkuvia maaleja, jotka tarkentuvat ohjelman aikana. Laaja kehittämiskokonaisuus voidaan jakaa pienempiin osiin, ja toisaalta samaa päämäärää toteuttavia osaprojekteja ja muita toimenpiteitä johdetaan koordinoidusti. Tunnistetaan yhteydet, riippuvuudet ja päällekkäisyydet, vältetään osaoptimointia ja saadaan synergiaa ohjelman projektien ja toimenpiteiden välille. Kehityskokonaisuuden riskejä hallitaan systemaattisesti. Keskeiset sidosryhmät voidaan sitouttaa osallistumaan ohjelman eri funktioihin, mikä luo muutosvalmiutta, varmistaa sidosryhmien toiminnan samansuuntaisuuden ja tukee onnistumista. Ohjelman resursointi ja ulkopuolisen rahoituksen ja kumppaneiden hankkiminen on tehokkaampaa kuin erillisinä projekteina. 2 NYKYTILA JA VISIO OHJELMAN KOHDEALUEELLA 2.1 NYKYTILA OHJELMAN KOHDEALUEELLA Tampere on tunnettu ympäristö, jossa innovoidaan ja kehitetään uusia, kansainvälisesti tunnustettuja ratkaisuja, palveluita ja tuotteita. Tampereella on myös kansainvälisesti menestyneitä innovaatiokeskittymiä, missä yritykset, yhteisöt ja oppilaitokset törmäyttävät ideoitaan ja luovat uusia tuotteita, palveluita sekä liiketoimintamalleja. Keskeistä Tampereen menestymiselle ovat olleet eri oppilaitokset. Uusi yliopistojen ja ammattikorkeakoulun yhdistymisessä syntyvä Tampere 3 vahvistaa edelleen alueen osaamispohjaa. Tampere3 tekee kaupungista entistä houkuttelevamman kansainvälisten osaajien ja opiskelijoiden näkökulmasta. Tampere 3 ja Smart Tampere muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka vahvistaa alueen houkuttelevuutta osaajien näkökulmasta. Tampereella on syntynyt myös vahva start-up -keskittymä mm. Nokian ja Microsoftin uudelleentyöllistymishankkeiden avustuksella. Näistä osaajista on kiinnostunut myös moni kotimainen ja ulkomainen yritys. Kaupunki on käynnistänyt viime vuosina useita kehityshankkeita, joissa on tehty uusia avauksia älykkääseen ja kestävään kaupunkikehitykseen. Tällaisia ovat 6Aika-ohjelma, jossa teemoina ovat avoin data, avoin osallisuus ja avoimet innovaatioalustat, Avoin Tampere -elinkeino-ohjelma, josta on tuettu mm. uusien yritysten syntymistä, ja Innovatiiviset kaupungit -ohjelma INKA, jossa Tampere

9(19) on vetänyt kansallista älykkään kaupungin ja uudistuvan teollisuuden teemaa ja osallistunut tulevaisuuden terveys -teemaan. Smart Tampere -ohjelma pohjaa vahvasti tälle kehitystyölle. Tampere on valmistellut ensimmäisenä Suomessa innovatiivisten hankintojen tiekartan, jossa määritellään, missä lähivuosien hankinnoissa kehitetään uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Tampere avaa säännöllisesti jatkossa kehityshankkeitaan yritysten mietittäväksi mm. Kipinä-konseptin kautta. Monia Tampereen kehityshankkeita on jo avattu innovaatioympäristöiksi ja yhteiskehittämisen alustoiksi; esimerkkeinä Vuores, Tesoma, Hiedanranta ja Viiden tähden keskusta. Tampereella on myös kehitetty aktiivisesti innovaatioympäristöjä kampusten yhteyteen. Näitä ovat mm. IT- ja palvelumuotoilun Uusi Tehdas ja Demola, terveysalojen Kaupin kampus, älykkäiden koneiden Kampusareena ja media-alojen Mediapolis. Edelleen Tampereelle on perustettu useampia älykkään kaupungin ja teollisuuden yritysekosysteemejä, kuten älyliikenteen ITS Factory, teollisen internetin ja digitalisaation DIMECC ja terveyden HealthHub. Kaikki nämä aktiviteetit muodostavat hyvän pohjan Smart Tampere -ohjelmalle. Smart Tampereen avulla erilliset aktiviteetit voidaan sitoa entistä vahvemmin osaksi kaupungin strategista kehittämistä. On myös mahdollista vastata esille nousseisiin haasteisiin, kuten yhteisten tavoitteiden, toimintatapojen ja mittareiden kehittämiseen, samoin kuin vuoropuhelun ja uusien liiketoimintamallien ja mahdollisuuksien synnyttämiseen. Kaupungin rooli laajenee ostajasta kumppaniksi ja mahdollistajaksi. On mahdollista käynnistää entistä laajempia ja vaikuttavampia älykkään kaupungin kehittämishankkeita. 2.2 VISIO TULEVASTA TILASTA OHJELMAN KOHDEALUEELLA Tampereella toimii vuonna 2021 elinvoimainen älykkään kaupungin ekosysteemi, jossa vaikuttaa kansainvälisillä markkinoilla toimivia kilpailukykyisiä teollisen internetin ja palveluteollisuuden yrityksiä, aluetaloutta vahvistavia yritysverkostoja, monitieteinen tutkija- ja opiskelijayhteisö sekä jakamistaloutta ja omaehtoista toimintakulttuuria kehittäviä kaupunkiyhteisöjä. Tampereelle on tullut uusia kansainvälisiä yrityksiä ja monet paikalliset kasvuyritykset ovat nousseet kansainvälisille markkinoille. Tampereen kaupunki on tunnettu avoimena ja kokeilevana kaupunkina, jossa korkeimman prioriteetin kärkihankkeita kehitetään yhteisöllisesti kaupungin, asukkaiden, yritysten, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa ketteriä menetelmiä käyttäen. Kaupunki avaa säännöllisesti haasteitaan ja hankkeitaan yrityksille ja muille sidosryhmille pohdittavaksi sekä kehitettäväksi yhdessä. Tampere on maailman johtavia kaupunkeja digitaalisen datan hyödyntämisessä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja yrityksien elinvoiman parantamiseksi. Smart Tampereen foorumeilla ratkotaan sekä kaupungin ja kaupunkilaisten tarpeesta nousevia haasteita että yritysten ja muiden sidosryhmien haasteita asiakaslähtöisesti ja synnytetään yhteisiä hankkeita. Niitä hallitaan ja operoidaan yhteisellä digitaalisella kaupunkialustalla, josta kaupunkilaiset saavat tietoa ja palveluja ja joka perustuu avoimuuteen, yhteistyöhön ja reiluun kilpailuun.

3 OHJELMAN SIDOSRYHMÄT 10(19) Smart Tampere -ohjelman keskeisiä sidosryhmiä ovat yritykset, yhteisöt, kuntalaiset, yliopistot, tutkimuslaitokset, muu julkinen sektori ja kaupunki itse. Yrityksistä erityisesti pk-yritysten, uusien kasvuyritysten ja uusien alueelle sijoittuvien ulkomaisten suuryritysten odotetaan tuovan tarvittavaa kasvua alueen talouteen palveluteollisten ratkaisujen ja liiketoimintojen kautta. Sidosryhmät ryhmittyvät eri teema-alueille kiinnostuksensa mukaan ja muodostavat niiden sisällä erilaisia kehitysprojekteja. Yksityiset ja julkiset yhtiöt ovat sovittujen kärkihankkeiden toimeenpanijoita tai asiakkaita. Ne voivat myös tarjota ohjelmalle resursseja erikseen sovittavalla tavalla. Kaupungin sisällä keskeiset, ohjelman toteuttamiseen vaikuttavat sidosryhmät ja henkilöt ja heidän roolinsa ovat: Kaupunginvaltuusto: Asettaa ohjelman ja myöntää määrärahat talousarvion yhteydessä sekä seuraa ohjelmaa kehitysohjelmien yleisen raportoinnin mukaisesti. Kaupunginhallitus: Hyväksyy ohjelmasuunnitelman ja seuraa ja valvoo ohjelman tavoitteiden toteutumista kehitysohjelmien yleisen seurannan ja raportoinnin mukaisesti. Pormestari ja apulaispormestarit: Smart Tampere -brändin ja viestin välittäminen, kaupungin sitoutumisen osoittaminen ohjelmakokonaisuuteen; ohjaavat ohjelmasuunnitelman toteuttamista kaupungin johtoryhmän jäseninä. Palvelualuejohtajat: Hyväksyvät oman palvelualueensa kärkihankkeet aikatauluineen ja talousarvioineen. Elinkeino- ja kilpailukyvyn palvelualue (EKI): Smart Tampere -ohjelman ja resurssin omistaja. EKI:n yritys- ja yhteiskuntasuhteiden ryhmä: kytkentä kaupungin muuhun elinkeinopolitiikkaan, kansainvälisiin asioihin; Smart Tampere -ohjelman viestintä ja markkinointi. Tietohallinto: Digitalisaatio-ohjelman, sisäisten prosessien digitalisoinnin sekä siihen liittyvien resurssien omistaja. Teeman/Ekosysteemin jäsenet: Monia rooleja jäsenestä neuvonantajaan ja toteuttajaan. Jäsenet ovat organisaatioita, yrityksiä ja yksilöitä ja voivat tulla kaupungilta, yrityksestä tai muusta avainsidosryhmästä.

11(19) 4 OHJELMAN HYÖTYTAVOITTEET JA VAIKUTUKSET SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT MITTA- RIT Elinkeinoelämä on muuttumassa merkittävästi. Yhä suurempi osa nykyisistä yrityksistä hyödyntää digitalisaatiota ja esineiden internetiä nykyisissä ja uusissa liiketoiminnoissaan. Uusien yritysten enemmistö syntyy digitalisaatiota hyödyntävään palveluteolliseen segmenttiin. Digitalisaatio mahdollistaa mm. uudenlaiset liiketoiminta- ja ansaintamallit, aiempaa tehokkaamman tavan toimia sekä liiketoimintojen skaalautuvuuden yrityksen kasvaessa. Smart Tampere -ohjelma toimii osaltaan tämän tyyppisen muutoksen katalyyttinä Tampereen talousalueella. Ohjelman alkuvaiheessa kaupungin omat tarpeet ja ratkaisut ovat osa katalyysitoimintaa. Lopullinen tavoite on yrityslähtöisten kansainvälisille markkinoille suunnattujen ratkaisuiden syntyminen ja elinkeinoelämän kasvaminen palveluteollisessa segmentissä. Näissä kaupunki voi toimia testi- ja innovaatioalustana. Yksinomaan Smart Tampere -ohjelman aikaansaamia elinkeinopoliittisia vaikutuksia on em. syystä hankala arvioida. Seuraavat numeroarviot ovat osin suoria ohjelman tavoittelemia tuloksia ja osin, etenkin työpaikkojen kasvun osalta, alueen koko alan ekosysteemin synnyttämiä ratkaisuja aluetalouden kasvuun. Osaa näistä jälkimmäistä tuloksista voi kuvata Smart Tampere -ohjelman epäsuoriksi vaikutuksiksi.

12(19) Smart Tampere -ohjelman tavoitteiden ja toimintatapojen arviointi tehdään ohjelman puolivälissä 2019. Ensimmäisen kolmen vuoden 2017-2019 tavoitteet ovat: Investointien houkuttelu 5 merkittävän kansainvälisen yrityksen sijoittuminen Tampereelle 10 uutta T&K-hanketta merkittävien ulkomaisten yritysten kanssa Uusien yritysten syntyminen Digitalisaation hyödyntäminen avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja mahdollistaa kasvavan, kansainvälistyvän ja kannattavan liiketoiminnan tekemisen paljon aiempaa pienemmillä investointikustannuksilla. Odotamme alueelle syntyvän vv. 2017 2019 yli 100 uutta kasvu- ja kansainvälistymiskykyistä yritystä. Noin 6 M :n pääomasijoitusrahaston synnyttäminen. Sen toimesta arvioidaan n. 500 yritystä sijoituskohteena, ja n. 20:een tehdään sijoitus rahaston elinkaaren aikana. Sijoituksia sijoituskumppaneiden kanssa 10 M, muuta rahoitusta yrityksiin 20 M. Uudet liiketoimintamallit ja -ratkaisut Työpaikat Smart Tampere ekosysteemi tuottaa erilaisia yritysvetoisia ja innovatiivisia ratkaisuja niin yritysten kuin yhteiskunnan ongelmiin. Näiden määrän ja vaikuttavuuden arviointiin kehitetään ohjelman aikana mittareita. Tampereen talousalueelle syntyy noin 2000 uutta työpaikkaa palveluteollisille aloille. Sen lisäksi digitalisaation ja uusien mahdollisuuksien, kuten kiertotalouden, hyödyntäminen ylläpitää työpaikkoja. Luonnollisesti digitalisaatio ja automatisaatio myös vähentävät työpaikkoja, mutta niiden säilyttäminen ei ole julkisin keinoin mahdollista. Vaikutukset kaupungin toimintaan Digitalisaation tavoitteena on tehostaa kaupungin toimintaa vähentämällä rutiiniluontoisia töitä ja monipuolistamalla kaupungin palvelujen käyttöä. Tästä on odotettavissa säästöjä niin henkilö- kuin tilakustannuksissa. Maakuntauudistuksen jälkeisen kaupungin palkkakustannukset ovat nykytiedoista arvioiden noin 390M ; jokainen digitalisaation tuoma yhden prosentin parannus merkitsee n. 4M :n säästöä tai menokasvun leikkausta. Säästö tapahtuu mm. eläköitymisen kautta. Vastaavasti vähenee tilojen tarve. Kestävän kehityksen tavoitteet Smart Tampere -ohjelma osaltaan auttaa saavuttamaan kaupungin asettamia ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteita. Ohjelmalle asetettavien omien kestävän kehityksen tavoitteiden tarpeellisuutta arvioidaan ohjelman ensimmäisen välitilinpäätöksen yhteydessä. Smart Tampere -ohjelman edistymistä tullaan mittaamaan neljällä eri tavalla: 1. Elinkeinovaikutuksien edistymisellä

2. Kaupungin oman toiminnan tehostumiselle 13(19) 3. Smart Cities -vertailumittareilla toisiin kaupunkeihin (mittarien kartoitus työn alla; sopivimmat ehdokkaat ovat Microsoftin CityNext, Deloitte Smart Cities, TM Forum Smart City sekä yhteiseurooppalainen Citykeysmittaristo) 4. Kärkihankkeiden onnistumisen mittaamisella (mittarien määrittely työn alla; ketteryyden, vaikuttavuuden ja bisnesarvon mittariyhdistelmä) 5 OHJELMAN TUOTOKSET JA LAAJUUS 5.1 OHJELMAN OSA-ALUEET, TUOTOKSET JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN Alla on kuvattu Smart Tampere -ohjelman keskeiset systeemiset toimintatapoihin vaikuttavat tuotokset ja muutokset. Osaa näistä kuten kaupunkialustojen kehittämistä tai innovatiivisia hankintoja toteutetaan myös muissa toiminnoissa, mutta myös Smart Tampere -ohjelma on vahvasti sitoutunut niiden edistämiseen ja kehittämiseen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Smart Tampere -ekosysteemi. Ohjelmassa rakennetaan toimintatapa, jossa eri teemojen kärkihankkeita kehitetään yhteisöllisesti kaupungin, asukkaiden, yritysten, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa ketteriä menetelmiä käyttäen tavoitteena taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävät sekä kansainvälisesti kilpailukykyiset toimivat ratkaisut. Kaupunkialustat. Ohjelmassa määritellään, kehitetään, avataan sekä rakennetaan kaupunkialustoja (mm. avoin kaupunkidata, infrastruktuuri, palvelut, asuinalueiden kehityshankkeet) yhteisöllisiksi kehitysalustoiksi sidosryhmille. Tällä edesautetaan uusien, innovatiivisten ratkaisujen löytämistä sekä niiden kehittämistä sekä testaamista todellisessa kaupunkiympäristössä. Vahva yhteistyö sekä kilpailu parhaista ratkaisuista edistävät tuotteen ja palvelun kilpailukykyä ja yhteensopivuutta kansainvälisillä markkinoilla. Kärkihankkeet. Ohjelmassa määritellään, operoidaan ja ylläpidetään kärkihanke-tiekarttaa, joka rakennetaan yhteistyössä kaupungin ja sidosryhmien kanssa. Tiekartta edistää vuoropuhelua ja innovointia sekä mahdollistaa onnistuneet toteutukset mm. yhteisen määrittelyvaiheen myötä. Innovatiiviset hankinnat. Ohjelmassa hyödynnetään digitalisaatioohjelman ja Innovatiivisten hankintojen tiekarttoja ja edistetään älykkään kaupungin kehittymistä kokeilujen ja hankintojen avulla. Innovatiiviset kokeilut ja hankinnat mahdollistavat uusien tai paranneltujen ratkaisujen kehittämisen ja luovat edelläkävijämarkkinoita. Käyttäjä- ja tarvelähtöiset toimintatavat, yhteiskehittäminen, esikaupalliset markkinavuoropuhelut ja innovaatiokilpailut ja muut innovatiivisten hankintojen menetelmät ovat oleellinen osa ohjelman toimintatapaa. Näin hankitaan mahdollisimman vaikuttavia ja laadukkaita palveluja sekä tuetaan alueen elinvoiman vahvistumista.

14(19) Analytiikka. Smart Tampere edistää toimillaan digitaalisen tiedon ja avoimen datan käyttöä. Tavoitteena on edistää kaupunkitiedon keräämistä niin laitteista kuin ihmisistä ja kehittää menetelmiä, jotka tukevat tietojohtamista, päätöksentekoa sekä kaupunkimittariston rakentamista edistyksen mittaamiseksi. 5.2 RAJAUKSET JA YHTEYDET MUUHUN TOIMINTAAN Smart Tampere -ohjelma toimii tiiviissä yhteistyössä kaikkien palvelualojen ja - ryhmien kanssa tavalla, joka sovitaan palvelualueiden johtajien kanssa. Ohjelma työskentelee aktiivisesti myös liikelaitosten ja konserniyhtiöiden kanssa tarvelähtöisesti. Ohjelma toteuttaa ohjelmaan otetut kärkihankkeet sekä kohdassa 5.1 mainitut tuotokset. Smart Tampere -ohjelma toimii yhteistyössä kaupungin tytäryhtiö Tredea Oy:n kanssa, joka tekee palvelusopimuksensa mukaisesti myös älykkään kaupungin ja uudistuvan teollisuuden kehitystyötä. Terveysteknologiaan ja hyvinvointiin liittyvissä teemoissa kaupungin osittain omistama FinnMedi Oy on ohjelman keskeinen kumppani. Smart Tampere toimii yhteistyössä kaupungin muiden kehitysohjelmien kanssa ja panostaa niihin sovittujen tehtävien ja kärkihankkeiden kautta. 5.3 OLETUKSET Digitalisaatio, ml. esineiden internet, läpäisee tulevaisuudessa kaikki yhteiskunnan toiminnot, on edellytys elinkeinojen menestymiselle ja parantaa kaupunkilaisten hyvinvointia ja palveluita. Se on myös mahdollisuus rakentaa kestävää kaupunkikehitystä ja hillitä ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen ja energian kulutusta. Digitalisaatio tulee haastamaan perinteiset teollisuudenalat ja liiketoimintamallit. Onnistunut digitalisaatio, toimivat alustat, niiden pohjalle rakentuva jakamistalous ja kokeilukulttuuri edistävät vahvasti siinä olevien yritysten tuotekehitystä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä asukkaiden elämänlaadun parantamista ja mahdollisuuksia ympäristön kannalta kestäviin valintoihin. 5.4 RIIPPUVUUDET OHJELMAN SISÄLLÄ Smart Tampere -ohjelman ekosysteemiosuus on vahvasti riippuvainen ohjelman toisen puoliskon, kaupungin sisäisen digitalisaatio-ohjelman suunnittelun, priorisoimisen ja toteuttamisen onnistumisesta. Hankkeet täytyy pystyä resursoimaan sisäisesti, jotta vuoropuhelu ja kehitystyö sidosryhmien kanssa onnistuvat.

6 OHJELMAN ETENEMISSUUNNITELMA JA TARVITTAVAT RESURSSIT 15(19) 6.1 OHJELMAN AIKATAULU Osaalue Q1/2017 (tammi-maalis) Q2/2017 (huhti-kesä) Q3/2017 (heinä-syys) Q4/2017 (loka-joulu) Ekosysteemin kehittäminen Teemojen aloituspalaverit: älykäs liikkuminen, älykäs terveys ja hyvinvointi, älykäs teollisuus, Smart Hiedanranta Innovaatioalusta-, kaupunkiyhteydetsekä analytiikkateemojen aloituspalaverit. Teknologia-ajatushautomot: automaatioteollisuus, autoteollisuus Älykäs terveys -teeman hankejalostusprosessin kuvaus. Verkostotilaisuudet: meriteollisuus Teemojen aloituspalaverit: älykäs hallinto ja asukkaat, älykäs koulutus ja osaaminen, älykäs infra, älykkäät rakennukset Hackathonit: autoteollisuus, meriteollisuus Teknologia-ajatushautomot: cleantech Älykäs terveys: yhteinen tiekartta 2017 2019; n. 25 tapahtumaa toteutunut Ensimmäinen toimiva versio ekosysteemin yhteistyökalusta ja innovaatioalustasta. Smart Tampere - ekosysteemin verkostoaktivointi eri toimenpitein ja tapahtumin etenee. Älykäs terveys: yhteistyömalli yliopistosairaalan kanssa Hankevalmistelut eri teemoissa etenevät Hackathon: cleantech Smart Tampere - ekosysteemin verkostoaktivointi eri toimenpitein ja tapahtumin etenee Teknologia-ajatushautomot: liikkuvat työkoneet, konepajateollisuus, ilmailuteollisuus Älykäs terveys: Hyvinvointikeskus kokeilualustana, n. 50 tapahtumaa toteutunut Hackathonit: joukkoliikenteen infojärjestelmät, automaatioteollisuus Ratkaisujen kehittäminen Tampere-sovelluksen vaatimusmäärittely tehty. Älyvalot kaupunkiympäristössä Kipinä -kilpailu. Smart-hanke valmisteltu UNA yhteistyö alkaa, kotihoidon t&khanke valmisteltu Hanketiekartta avattu. Älyvalo ekosysteemin tavoitteet, suunnitelma ja vaikuttavuus. Connectivity IoT testialustan aloitus. Pilotti ja kehityshanke: automaatioteollisuus Smart-hanke valmisteltu Smart hospital kokeiluhanke, Digi- Health keskuksen toimintamalli Neljäs Smart-hanke Tampere-sovelluksen kehitysversio. Pilotit: meriteollisuus, autoteollisuus, cleantech, älyvalot Kehityshankkeet: lasiteollisuus, meriteollisuus Smart-hanke valmisteltu Terveysliikuntahanke valmisteltu, digitalisaatiohanke valmisteltu Tulokset älyvalopilotista; pilotin arviointi ja raportointi. Tampere-sovelluksen beta-versio. Kehityshankkeet: autoteollisuus, cleantech Smart-hanke valmisteltu. Smart hospital kokeiluhanke, terveysliikuntahanke valmisteltu Organisointi Smart Tampere tiimi nimetty. Ensimmäisten teemojen teemajohtajat ja -päälliköt on nimetty. Smart Cities vertailumittaus suoritetaan. Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma vuodelle 2017 tehty. Smart Tampere välitilinpäätös. Smart Cities vertailumittauksen tulokset ja analysointi Smart Cities -arvioinnin ja välitilinpäätöksen korjaavien toimenpiteiden toteutus

16(19) Smart Tampere -ohjelmaa toteutetaan 2017 2021. Yllä on esitetty Smart Tampere -ohjelman aikataulu toimenpiteineen vuodelle 2017. 6.2 RESURSSIT Smart Tampere -ohjelmassa on kaksi rinnakkaista osaohjelmaa saman sateenvarjon alla: kaupungin sisäinen digitalisaatio-ohjelma sekä ulkoinen, Tampereen seudun elinvoimaa kehittävä ekosysteemiohjelma. Molemmat ohjelmat tullaan resursoimaan käyttämällä kaupungin omia tai sovittuja elinkeinoyhtiöiden resursseja. Smart Tampereen ekosysteemiohjelman avaintehtäviä sekä projekteja tullaan resursoimaan myös yksityisten yhteistyökumppaneiden resursseja käyttämällä. Ohjelman resursointi on kerrottu kappaleessa 7. 7 KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Ohjelman vaikuttavuus tapahtuu pääosin yksityisten investointien ja yritysten synnyttämän taloudellisen toimeliaisuuden kautta. Ohjelman valmistelussa on arvioitu, että seuraavan vuosikymmenen aikana digitalisaatio aikaansaisi tai säilyttäisi 10 000 työpaikkaa Tampereen talousalueella. Tähän lukuun kuuluvat myös epäsuorien vaikutusten kautta syntyneet työpaikat. Liikevaihtona tämä tarkoittaa yli miljardin euron liikevaihtoa. Smart Tampere -ohjelman vaikutus näihin valtaviin lukuihin on katalyyttinen. Ohjelman tavoitteena on olla merkittävä mahdollistaja ja alueen ekosysteemin dynamo, minkä oletetaan aikaan saavan suuren muutosvoiman alueen taloudessa. Ohjelman rahoitus 1,5M on vuoden 2017 talousarviossa. Osaamis- ja elinkeinolautakunnan tilaus Tredealta v. 2017 osaltaan toteuttaa Smart Tampere -ohjelman tavoitteita. Sisäisen digitalisaatio-ohjelman resursointiin, kehitysratkaisuihin ja kokeiluihin on varattu kehitysrahaa 2,3M vuodelle 2017. Rahoitus on järjestynyt tietohallinnon hankintojen ja ICT-käyttötalouden 4M :n tehostamisella, josta summasta käytetään 2,3M kaupungin digitalisaation edistämiseen. Edelleen kaupungin eri palvelualueet ovat varautuneet merkittävin investoinnein uudistamaan ja digitalisoimaan omia toimintaprosessejaan kuten esimerkiksi hallintoa, katuvalaistusta, liikennettä, joukkoliikennettä ja hyvinvointipalveluita. Kaupungin tilaus Tredealta on suunnattu vahvasti edistämään elinkeinoelämän digitalisaation edistymistä. Smart Tampere -ohjelman 1,5M :n käyttösuunnitelma Palkat sivu-ja yleiskuluineen 400 000 Ostopalvelut 1 100 000 Yhteensä 1 500 000 Ohjelman vaikuttavuuden näkökulmasta suurimmat panostukset tulevat yksityiseltä sektorilta, julkisista kotimaista ja ulkomaisista lähteistä, kaupungin hankin-

noista ja kaupungin omasta kehitystyöstä. Näiden kokonaismäärää on mahdoton arvioida vielä tässä vaiheessa, koska ne riippuvat toteutettavista projekteista. Kokonaispanostukset ja muut rahoituslähteet raportoidaan väli- ja loppuraporteissa. Raportoinnin yhteydessä kerrotaan myös toiminnan tuottavuus. 17(19) 8 OHJELMAN ORGANISAATIO JA VASTUUT 8.1 OHJELMAN OMISTAJA Koko Smart Tampere -ohjelman omistaa elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja. Digitalisaatio-ohjelmakokonaisuuden omistaa tietohallintojohtaja ja ekosysteemiohjelmakokonaisuuden elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen kehitysjohtaja. 8.2 OHJELMAN JOHTAMINEN Smart Tampere -ohjelman toteutusta johtaa kaupunginhallitus. Smart Tampere -ohjelman kokonaisuutta koordinoi kahden osaohjelman yhteinen koordinaatioryhmä, johon kuuluvat palvelualueiden johtajat, osaohjelmien omistajat ja osaohjelmien vetäjät. Koordinaatioryhmän puheenjohtaja on elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja. Ohjelman kahdelle osakokonaisuudelle -digitalisaatio-ohjelmalle ja ekosysteemiohjelmalle - nimetään omat ohjausryhmänsä. Ekosysteemiohjelmalle nimetään pääosin elinkeinoelämän edustajista koostuva seurantaryhmä (Advisory Board). 8.3 OHJELMAJOHTAJA Smart Tampere -ohjelman ohjelmajohtaja on Tero Blomqvist. Ohjelmajohtajan erityisvastuulla on alueen elinvoiman edistämiseen keskittynyt ekosysteemiohjelma. Kaupungin sisäiselle digitalisaatio-ohjelmalle nimetään oma ohjelmapäällikkönsä. 8.4 OHJELMATOIMISTO Ohjelmatoimistoon on koottu henkilöt, jotka edustavat oman osaamisalueensa asiantuntemusta ja kokemusta. Ohjelmatoimiston kokoonpano muuttuu vaatimusten ja tavoitteiden tarpeen mukaan ohjelman kulun aikana. Henkilöt osallistuvat ohjelmatoimiston työhön sisältötarpeiden mukaan ja muiden työtehtävien niin salliessa. Ohjelmatoimiston kokoonpano on seuraava: Osaohjelmien omistajat Osaohjelmien ohjelmajohtajat Tietohallinnon palvelualuevastaavat Palvelualueiden digitalisaatiovastaavat Digitalisaatio-ohjelman kokeilukohteiden asiantuntijat tarvittaessa Ekosysteemiohjelman asiantuntijat tarvittaessa

18(19) 8.5 OHJELMAN PROJEKTIEN ORGANISAATIO Smart Tampere -ohjelman projektien organisaatiot määritellään projektikohtaisesti yhdessä teemajohtajien ja hankkeiden muiden kumppaneiden kanssa. 8.6 OHJELMAN YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN VASTUUT, ROOLIT JA VALTUUDET Smart Tampere -ohjelman yhteistyökumppaneiden vastuut, roolit ja valtuudet määritellään tarvepohjaisesti hankkeiden ja projektin tavoitteiden ja vaatimusten mukaisesti. Kaikki hankkeet ja projektit noudattavat yhteisöllisyysperiaatteita, jotka on määritelty LOI-lomakkeessa ( Letter of Intent ) alustakehittämisen toimintamallissa sekä Innovatiiviset hankinnat työkirjassa. 9 VIESTINTÄ Smart Tampere -ohjelmalle tehdään viestintä suunnitelma. Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä palvelualueiden, kaupunkimarkkinoinnin ja viestinnän kanssa. 10 RISKIT 10.1 RISKIEN HALLINNAN KÄYTÄNNÖT OHJELMASSA Smart Tampere -ohjelmalle luodaan riskikartta, jota ylläpidetään koko ohjelman ajan. 11 OHJELMAJOHTAMISEN KÄYTÄNNÖT 11.1 RAPORTOINTI JA OHJAUS Kaupunginhallitukselle ja kaupungin johtoryhmälle raportoidaan kehitysohjelmille sovitun raportointiaikataulun mukaisesti. Muusta raportoinnista sovitaan erikseen. Kaupunginhallitus hyväksyy ohjelmasuunnitelman vuosille 2017-2021. Merkittävät muutokset ohjelmasuunnitelmaan hyväksytetään kaupunginhallituksessa. Ohjelmajohtajat raportoivat kuukausittain ohjelman koordinaatioryhmälle. Kokousten frekvenssi ja raportoinnin tapa sovitaan ensimmäisessä tapaamisessa. Osaohjelmien ohjausryhmille raportoidaan kokousten yhteydessä. Kokousten frekvenssi ja raportoinnin tapa sovitaan ensimmäisen kokouksen yhteydessä. Ohjausryhmät käsittelevät pääsääntöisesti muutokset ohjelmasuunnitelmiin ja raportoivat ne koordinaatioryhmälle. Ohjelmatoimisto kokoontuu kerran viikossa ja kerää raportit projekteista kuukausiraportin pohjaksi. Ohjelmatoimiston jäsenet raportoivat näissä tapaamisissa hankkeiden etenemistä.

19(19) Ohjelman projektien ohjaus ja raportointi tapahtuu organisaation projektinjohtamisprosessin mukaan. 11.2 MUUTOSTEN HALLINTA Muutosten hallinnasta tehdään erillinen dokumentti, jossa kuvataan menettelytavat sekä ohjelmatasolla että projektien tasolla. Osa-ohjelmien ohjausryhmät voivat tehdä tarkennuksia ohjelmasuunnitelmaan. Ohjelmasuunnitelman merkittävistä muutoksista ja tarkennuksista päättää kaupunginhallitus. Projektisuunnitelmien muutoksista päättävät projektien ohjausryhmät. 11.3 LAADUNVARMISTUS Laadunhallintasuunnitelma laaditaan ennen projektien käynnistämistä ja kuvataan projektisuunnitelmissa. Laadunhallinnan suunnitelmat ovat osa riskienhallintasuunnitelmaa. Toiminnassa noudatetaan Tampereen kaupungin ohjeita ja käytäntöjä. 12 MUUTOKSEN JOHTAMINEN JA HYÖTYJEN VARMISTAMINEN Osa ohjelman projekteista ja toimenpiteistä aiheuttaa muutoksia ihmisten töihin, työtapoihin, työmääriin ja prosesseihin. Tähän liittyvän muutoksen johtamisen merkitystä ei tule aliarvioida. Hyötyjen tehokas viestintä ja niiden varmistaminen sekä näkyväksi saaminen on yksi muutoksen jalkauttamisen parhaista keinoista. Muutosviestinnän suuntaamisessa on iso vastuu ohjelman johtoryhmällä ja osaohjelmien ohjausryhmillä ja palvelualuejohtajilla yhdessä. Ohjelmassa edistetään muutosta ja varmistetaan mahdollisimman suuren kokonaishyödyn saavuttaminen panostamalla viestintään henkilöstölle, asukkaille ja sidosryhmille. Ohjelmasuunnitelmaa käytetään viestinnän työkaluna. 13 OHJELMAN ULKOISET RIIPPUVUUDET JA YHTEYDET Smart Tampere -ohjelma on rakennettu toisaalta kaupungin sisäisen muutoksen mahdollistamiseen ja toisaalta yritys- ja yhteisöyhteistyön kehittämiseen ja tekemiseen. Sisäisten muutosten vaikuttavuuden varmistaminen edellyttää niin kaupungin johdon sitoutumista kuin ohjelman saumatonta yhteistyötä kaikkien palvelualueiden kanssa. Talousalueen kehittymisen edistämisen edellytys on toimivat yhteydet yritysmaailmaan, opetus- ja tutkimuslaitoksiin ja muihin keskeisiin sidosryhmiin. Ohjelman menestyminen edellyttää myös toimivia kansallisia ja kansainvälisiä suhteita ja yhteyksiä.