Suomi osaamisyhteiskuntana Investointeja ihmisiin Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta vanha ylioppilastalo, Helsinki 6.2.2017 Neuvotteleva virkamies Ilkka Turunen
Suurin vahvuutemme: inhimilliset voimavarat WEF Human Capital Index rankings 2016 European Innovation Scoreboard 2016 Global Competitiveness Index 2016-2017, WEF, Health and primary education INSEAD, WIPO Global Innovation Index 2015 Government Effectiveness OECD PIAAC, average adult sills in literacy, numeracy and problem solving OECD PISA 2015 Science U21 Ranking of National Higher Education Systems 2016 1. Suomi 1. Ruotsi 1. Suomi 1. Suomi 1. Suomi 1. Singapore 1. Yhdysvallat 2. Norja 2. Tanska 2. Singapore 2. Singapore 2. Ruotsi 2. Japani 2. Sveitsi 3. Sveitsi 3. Suomi 3. Belgia 3. Tanska 3. Alankomaat 3. Viro 3. Tanska 4. Japani 4. Saksa 4. Alankomaat 4. Ruotsi 4. Japani 4. Kiina Taipei 4. UK 5. Ruotsi 5. Alankomaat 5. Japani 5. Norja 5. Norja 5. Suomi 5. Ruotsi 6. Uusi Seelanti 6. Irlanti 6. Uusi Seelanti 6. Sveitsi 6. Australia 6. Macao Kiina 6. Suomi 7. Tanska 7. Belgia 7. Islanti 7. Kanada 7. Tanska 7. Kanada 7. Alankomaat 8. Alankomaat 8. UK 8. Sveitsi 8. Alankomaat 8. Belgia (flaam.) 8. Vietnam 8. Singapore 9. Kanada 9. Luxemburg 9. Kanada 9. Uusi Seelanti 9. Kanada 9. Hong Kong 9. Kanada 10. Belgia 10. Itävalta 10. Australia 10. Hong Kong 10. Slovakia 10. Kiina* 10. Australia * Kiinan alueet Beijing, Shanghai, Jiangsu and Guangdong. 2
Suomi on edelleen osaamisen huippumaita mutta kehityksen suunta on väärä 3
Suomen menestys PISA-tutkimuksissa 2000-2015 PISA pisteet Lukutaito pääalueena 2000 ja 2009 Matematiikka pääalueena 2003 ja 2012 Luonnontieteet pääalueena 2006 ja 2015 Suomen tulosten laskut päätutkimusvuosina matematiikassa (2003-2012) ja luonnontieteissä (2006-2015) vastaavat laskennallisesti vajaan yhden kouluvuoden oppimäärää (noin 35 pistettä) 4
Koulutustason nousu pysähtynyt Korkeasti koulutettujen osuus väestöstä Suomessa on kasvanut vuosina 1991 2015 mutta muut juoksevat kovempaa ja menevät meistä ohi. Lisäksi Suomessa korkeakoulutettujen osuus näyttää kääntyvän laskuun. 5
Korkeasti koulutetut 25 34-vuotiaat 35 30 25 20 15 10 5 0 1991 80 70 60 50 2015 40 30 20 10 0 Lähde: OECD Education at a Glance 2016. 6
60,0 % Ennuste korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työikäisten (25-64-vuotiaat) osuuden kehittymisestä ( Cedefop) 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Vaaleansininen = Suomi 7
Vain korkean osaamisen työpaikat lisääntyvät Tarvitaan lisää työelämän joustoja, jotta myös alhaisen osaamistason työpaikat kasvaisivat. Koulutuksen on annettava entistä parempi pohja uuden osaamisen hankkimiselle myöhemmin työuralla. Keskitason suorittavien työpaikkojen kasvun varaan ei kannata laskea: niiden osuus laskee kaikkialla. Lähde: Berger, T. and C. Frey (2016), Structural Transformation in the OECD: Digitalisation, Deindustrialisation and the Future of Work, OECD Social, Employment and Migration Working Papers, No. 193, OECD Publishing, Paris. 8
Ammattirakenteen muutos Suomessa 2000 2009 Lähde: Terhi Maczulskij, Mika Maliranta ja Sari Pekkala Kerr: Työmarkkinoiden rakennemuutos yrityksissä ja yritysrakenteissa. Talous ja yhteiskunta 4/2016. 9
Suomessa koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten osuus 20-24 vuotiaista on lisääntynyt (vertailuvuodet 2005, 2010 ja 2015) Lähde: OECD (2016), Education at a Glance 2016: OECD Indicators, OECD Publishing, Paris. http://dx.doi.org/10.187/eag-2016-en 10
Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien 25-vuotiaiden osuus (NEET-aste) suoritetun tutkinnon mukaan) 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Ei tutkintoa Ylioppilastutkinto Ammatillinen tutkinto Lähde: Hannu Karhunen: Toisen asteen koulutuksen keskeyttäneet. Esitys tutkijoiden ja virkamiesten keskustelutilaisuudessa 7.2.2017.
Millaista osaamista tarvitaan? 12
Työn muutoskulut?* Valtioneuvoston tulevaisuuselontekoa pohjustava selvitys: Miltä näyttää työn tulevaisuus? Mikko Dufva, Minna Halonen, Mika Kari, Tapio Koivisto, Raija Koivisto, Jouko Myllyoja, luonnos 8.2.2017. https://tyontulevaisuus.files.wordpress.com/2017/02/kohti-jaettua-ymmc3a4rrystc3a4-2017-02-082.pdf 13
Ammattirakenteiden muutoksen vaikutus työn tehtäväsisältöön, 1995 2009 Lähde: Kauhanen, Maliranta, Rouvinen & Vihriälä: Työn murros Riittääkö dynamiikka (ETLA) 14
Työllisyysosuuden muutos Yhdysvalloissa 1980-2012 osaamisvaatimusten mukaan (1980=100) 108 104 96 94 Lähde: David Demning: The Growing Importance of Social Skills in the Labor Market. Harvard University and NBER,August 2016 15
Tulevaisuuden osaaminen neljä ulottuvuutta Lähde: Charles Fadel, Maya Bialik and Bernie Trilling, 21st Centuty Skills, 2015. 16
OPS 2016: laaja-alainen osaaminen 17
KIITOS 18
Lisäkuvia 19
Uutta kohti - osaamistaso, koulutustaso ja työllisyys nousuun Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 - visiotyö Koulutusvienti Yhteiskuntatakuu Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus Ammatillisen koulutuksen reformi Uudet opetussuunnitelmien perusteet Uusi peruskoulu Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma 20
3- ja 4-vuotiaaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen v. 2014 Lähde: OECD (2016), Education at a Glance 2016: OECD Indicators, OECD Publishing, Paris. http://dx.doi.org/10.187/eag-2016-en 21
Automaation riskiä suurempi on työtehtävien sisällön radikaali muuttuminen Lähde: The Future of Work. Skills and Resilience for a World of Change. European Political Strategy Centre (ESPC) Notes 13/2016 23
Osaaminen, taidot ja kimmoisuus muuttuvassa maailmassa The Future of Work. Skills and Resilience for a World of Change Issue 13 / 2016. European Policy Strategy Centre. 24
OECD Education 2030 Conceptual Framework 25
Yksilötason kyvykkyyksiin liittyvät osaamistarpeet tulevaisuudessa Lähde: Dufva et. al analysoivat myös yhteisössä toimiseen ja toimintaympäristön ymmärtämiseen liittyviä osaamistarpeita. https://tyontulevaisuus.files.wordpress.com/2017/02/kohti-jaettua-ymmc3a4rrystc3a4-2017-02-082.pdf 26
Yhteisössä toimimiseen liittyvät osaamistarpeet tulevaisuudessa Lähde: Mikko Dufva, Minna Halonen, Mika Kari, Tapio Koivisto, Raija Koivisto ja Jouko Myllyoja: Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta, Luonnos 8.2.2017 27
Toimintaympäristön ymmärtämiseen liittyvät osaamistarpeet tulevaisuudessa Lähde: Mikko Dufva, Minna Halonen, Mika Kari, Tapio Koivisto, Raija Koivisto ja Jouko Myllyoja: Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta, Luonnos 8.2.2017 28
Mitä tehtäviä Suomessa tehdään? Rakennemuutos tapahtuu useilla toimialoilla samanaikaisesti ja koskee tuotannon eri työvaiheita ja työtehtäviä Vaikea ennustaa tulevaisuuden menestysaloja, mutta koulutuksella ja työn tarjonnalla on avainasema Työ jaetaan uudelleen ihmisen ja koneen välillä, täysautomaation sijasta tehokkaimpia ovat ihmisten ja koneiden yhdistelmät Ihmisten tehtäväksi jäävät erityisesti intuitiota, luovuutta, keksimistä ja sosiaalista vuorovaikutusta vaativat tehtävät Uuden teknologian käyttö vaatii osaavaa työvoimaa, mikä lisää korkeakoulutuksen kysyntää Suomessa tehdään tulevaisuudessa töitä, jotka pystytään tuottamaan globaalisti kustannustehokkaimmin Palvelut ja teollisuus ovat integroituneet tiiviisti toisiinsa globaalissa kilpailussa palvelut ovat kehittyneiden maiden teollisuuden ja talouden kilpailuetu Tavoitteena on, että Suomessa tehdään paljon korkean lisäarvon tehtäviä (tutkimus, kehitys, suunnittelu, markkinointi, rahoitus, huolto), mutta työmarkkinoilla on oltava tilaa myös matalan lisäarvon töille. 29