Raisioagron asiakaslehti kalankasvattajille Raisioagros kundtidning för fiskodlare MAKASIINI AquaMagasinet 2 12 Ounaslohen toiminta päättyi -Juuret syvällä lapin kalanviljelyhistoriassa verksamheten vid Ounaslohi upphör -rötterna sitter djupt i den lappländska fiskodlingens historia
MAKASIINI Pääkirjoitus Ledare Ruokaketjumme tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa...3 Vi kan påverka livsmedelskedjans framtid...3 Ajankuva Aktuellt Raisioagro panostaa palveluun...4 Raisioagro satsar på betjäning...5 Rehut & ruokinta Foder & utfodring Uutuusrehuilla hyvä vastaanotto...6 Nya foder väl emottagna...7 Rehujen laatu huippuhyvää...8 Toppkvalitet på fodren...10 Kasvutuloksia kalanviljelijän kesältä...12 Tillväxten under säsongen...13 Altaan reunalta Vid kasskanten Ounaslohen 50-vuotinen ura päättyi...14 Ounaslohis femtioåriga era är slut...18 6 Raaka-aineet Råvaror Kalalle elintärkeät vitamiinit...22 De för fiskar livsviktiga vitaminerna...24 Raaka-aineet ennätyskalliita...26 Råvarupriserna skjuter i höjden...28 Vauhti viljamarkkinoilla kiihtyy...30 Spannmålsmarknaden tar fart...32 Ympäristö & terveys Miljö & hälsa Kalanviljely hyvin esillä WWF-raportissa...34 Fiskodlingen väl framme i WWF:s rapport...36 Rehevöittävät päästöt vähentyneet...38 Utsläppen av närsalter minskar...39 Verkossa I nätet Tilaukset kätevästi verkkokauppaan...40 Beställningar bekvämt i nätbutiken...41 Olethan käynyt nettisivuillamme?...40 Du har väl besökt våra nätsidor?...41 8 24 Uutiset Nyheter Raisioagro ELY-esitteessä esillä...42 Raisioagro framme i NTM centralens broschyr...42 Polttoöljyt ja dieselit Raisioagrosta...42 Brännolja och diesel från Raisioagro...42 JulkaisiJa: Raisioagro Oy Pl 101, 21201 Raisio Puh. (02) 443 2111 www.raisioagro.com Painatus: newprint Oy kannen kuva: tomi kantola utgivare: Raisioagro ab PB 101, 21201 Reso tfn (02) 443 2111 www.raisioagro.com tryckeri: newprint Oy PäRmBild: tomi kantola VastaaVa PäätOimittaJa: tomi kantola kääntäjä: Olle lerche ulkoasu Ja taitto: mainostoimisto uusimäki lehdet on taltioitu sähköisesti numerosta 1 2006 lähtien osoitteeseen www.raisioagro.com issn 2323-2714 ansvarig huvudredaktör: tomi kantola översättare: Olle lerche OmBRytning: mainostoimisto uusimäki kundbladet finns i elektronisk form sedan 1 2006 på adressen www.raisioagro.com issn 2323-2714 2
PÄÄKIRJOITUS ledare Ruokaketjumme tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa Maten blir dyrare och efterfrågan ökar, vilket tycks vara goda nyheter för dem som är i matkedjan. Men på grund av den knappa till gången och prisvariationerna har matråvarorna blivit ett intressant redskap på derivatmarknaden. Placerare vars intresse är att stärka variationerna har kommit in i bilden. G-20-länderna och FN:s jordbruksorgan arrangerar nu ett krismöte på grund av prishöjningen på mat. det har till och med framförts krav på en reglering av derivathandeln. För spannmålsgårdarnas del är det bra att avkastningen är rimlig i förhållande till arbetsinsatsen. den ohämmade prisstegringen på råvaror ger husdjursproducenterna och foderindustrin problem. Butikskedjorna försvarar sitt bruk av förhandlingsstyrka med att de tänker på kunderna. det torde dock också vara fråga om att maximera vinsten, som industrins hårda konkurrens om andelarna stöder. Om den nuvarande prissättningspraxisen gör det möjligt, kan vi inte enbart klandra handeln. det blir kärvare tider för producenterna också av den orsaken att den högre avkastningen från produktionen inte har kommit primärproducenten till godo. en betydande del har försvunnit till handeln. Skulle handeln i fortsättningen kunna ge mera utrymme för värdeval i beslut och prissättning, som på lång sikt Ruoka kallistuu ja kysyntä kasvaa, mikä on lähtökohtaisesti hyvä uutinen ruokaketjussa toimiville. Niukkuudesta ja hintavaihteluista johtuen ruuan raaka-aineista on tullut kiinnostava peliväline myös johdannaismarkkinoilla. Mukaan on tullut sijoittajia, joiden intresseissä on vahvistaa näitä vaihteluita. G-20-maat sekä YK:n maatalousviranomaiset ovat järjestämässä hätäkokousta ruuan kallistumisen vuoksi. On esitetty jopa vaatimuksia johdannaiskaupan sääntelyyn. Viljatilojen osalta on hyvä, että työlle saadaan kohtuullinen korvaus. Kotieläintuottajille ja rehuteollisuudelle rajut raaka-aineen hinnannousut ovat vaikeita. Kauppaketjut perustelevat neuvotteluvoiman käyttöä kuluttajien etujen ajamisella. Kysymys lienee myös tuoton maksimoinnista, jota teollisuuden kova kilpailu osuuksista tukee. Jos nykyiset hinnoittelukäytännöt sen mahdollistavat, niin asiasta ei voida moittia pelkästään kauppaa. Tuottajien tilannetta on vaikeuttanut myös se, että alkutuotantotilojen tuottavuuden kasvu ei ole jäänyt juurikaan omaksi hyödyksi. Merkittävä osa on valunut kaupalle. Olisiko kaupan päätöksissä ja hinnoittelussa jatkossa varaa enemmän arvovalinnoille, jotka pidemmän päälle vaikuttavat myös kotimaisen ruuantuotannon ja lähiruuan säilymiseen. Syyskuun alussa julkistetun yrityskaupan myötä S-ryhmän sidonnaisuus kotieläintuottajiin vähenee - mitkä tulevat olemaan sen vaikutukset? Kiireellisenä kehityskohtana pitäisin hinnoittelumallien uudistamisen, jotka herkemmin reagoisivat markkinahintojen nopeisiin muutoksiin. Molempiin suuntiin. Vaikeuksista huolimatta uskon ruokaketjussa toimivien hyvään tulevaisuuteen. OECD:n ja FAO:n ennusteiden mukaan maataloustuotannon tulisi kasvaa 60 prosenttia seuraavan 40 vuoden aikana, kun samaan aikaan viljelyala voi kasvaa noin viisi prosenttia. Tämä ero on kurottava kiinni parantamalla tuottavuutta. Kalantuotanto kasvaa proteiinin lähteenä ja kalanviljely ohittaa pyyntikalastuksen vuoteen 2018 mennessä. edellinen on luettava suureksi mahdollisuudeksi vesiviljelyalalla. Tilastojen mukaan kalanviljelyn lopputuotetta kohden tarvittava peltopinta-ala on selkeästi pienempi muihin kotieläintuotantoaloihin nähden. Kalanviljely on kuitenkin kiistatta tehokkain tapa tuottaa eläinproteiinia. Vi kan påverka framtiden för vår matkedja skulle rädda vår inhemska närproducerade mat? I början av september gjordes ett företagsköp som ledde till att S-gruppen blir mindre bunden till primärproducenterna. Vilka följder får detta? Jag anser att en modernisering av prissättningsmodellerna, som snabbare skulle reagera på marknadens tvära kast, är ett brådskande utvecklingsobjekt. Och i båda riktningarna. Trots dessa svårigheter tror jag att de som finns i matkedjan har en god framtid. Enligt OECD:s och FAO:s prognoser borde produktionen från lantbruket öka med 60 % under de kommande 40 åren, trots att odlingsarealen samtidigt kan växa med ca 5 %. Denna skillnad måste krympas genom bättre produktivitet. detta kan med fog konstateras vara en möjlighet för vattenbruket. då man jämför produktionseffektivitet är den åkerareal som det behövs för att producera foder för att producera fisk mycket liten jämfört med vad som behövs för att producera foder till samma mängd andra husdjur. Fiskens effektivitet är i en klass för sej. Leif Liedes Johtaja /Direktör Raisioagro Oy /Raisioagro Ab 3
AJANKUVA AQUA makasiini 2/12 RaisiOagRO PanOstaa ammattitaitoiseen palveluun Raisioagro on yrityksenä nuori, ainoastaan kolmen kvartaalin ikäinen. toki yrityksen perustana toimineet sopimusviljelytoiminta ja rehuteollisuus ovat suomalaisille viljelijöille tuttuja jo pian kolme sukupolven ajalta. Raisioagro perustettiin palvelemaan maatalouden nykyrakennetta samalla haastaen maatalouskaupan perinteisen kauppatavan. teksti Bengt-Erik Rosin i kuva Raisioagro Oy Koko kotieläintalouden yksikkökokojen lukumäärä laskee, mutta samalla yksikkökoot kasvavat. Palvelutuottajan näkökulmasta tämä merkitsee entistä pienempää määrää, mutta sitäkin ostovoimaisempia asiakkaita. Asiakastarpeiden tyydyttäminen edellyttää ammattitaidon lisäksi tehokkuutta kaikissa työvaiheissa, aina raaka-ainehankinnasta rahoitusratkaisuihin. Raisioagron pyrkimyksenä on toimia ammattituottajan asialla. Valikoimamme kattaa maatalouden pääostopanokset kuten rehut, lannoitteet, siemenet, kasvinsuojeluaineet ja polttoaineet. Vesiviljelyalalle sopivien tuotteiden määrä on tarkoitus laajentaa. esimerkkinä tästä syksyllä kalankasvattajille alkanut polttoainetarjonta. Yhteinen piirre näissä tuote- ryhmissä on, että ostomäärät ja niihin käytetty rahasumma on tuotantotilan liikevaihtoon suhteutettuna melkoinen. Kun volyymit ja summat ovat suuria, jokainen tehostamistoimi muuttuu rahallisesti merkittäväksi. Toimintatapaamme kuuluu, että rahaa ei sidota liikekiinteistöihin ja suuriin tavaravarastoihin. Kiinteiden liikepaikkojen sijaan pyrimme hyödyntämään tietotekniikan ja nykyaikaisen logistiikan tarjoamia ratkaisuja. Tällä saavutetaan kevyt pääomarakenne ja selvää kustannussäästöä asiakkaillemme. Tehokkuuden lisäksi keskitymme hyvään ja ammattitaitoiseen palveluun. Siksi jokaiselle suomalaiselle kotieläintuottajalle on organisaatiossamme nimetty asiakkuusvastaavat, joiden kautta kaikki asiointi hoituu sujuvasti. Asiakkuusvastaavien ammattitaitovaatimus määräytyy asiakastilan päätuotantosuunnan mukaan. Siinä missä kotieläintiloja, kuten kalanviljelylaitoksia palvelevat ruokinnan ammattilaiset, kasvinviljelytilojen yhteyshenkilönä toimivat viljelyneuvonnan ja viljakaupan erikoisosaajat. lähtökohtaisesti kaikki asiointi kanssamme hoituu samasta luukusta, omien asiakkuusvastaavien kautta, oli sitten kyse myymisestä tai ostamisesta. Asiakkuuteen Raisioagron kanssa liittyy myös maksuton asiantuntija-apu, esimerkiksi ruokinnan suunnittelussa. Henkilökohtaista palvelua täydentämään on kehitetty verkkokauppa, joka palvelee ympärivuorokautisena osto- ja tilauskanavana. Verkkokauppa hyödyntää samaa tietokantaa kuin asiakkuusvastaavatkin. Näin ollen tuotteiden hinnat ovat myös verkkokaupassa asiakkaan omia hintoja. Nettitilausedun turvin verkkokauppa on itse asiassa asiakkaalle edullisin. Säännöllisesti tilauksia tekevä asiakas voi vuoden aikana säästää aikaa ja sievoisen summan rahaa. Verkkokaupan tunnukset saa kätevimmin oman asiakkuusvastaavan kautta. aqua Feeds -yksikön asiakkuusvastaavina toimivat Erik, Olle, Pia ja tomi: Erik Norrgård Olle Lerche Pia Koivu Tomi Kantola 4
AKTUellT RaisiOagRO satsar på professionell service Raisioagro är ett ungt företag, endast tre kvartal gammalt. kontraktsodlingen och foderindustrin som företaget är förankrat i är dock välbekanta för de finländska jordbrukarna sedan tre generationer tillbaka i tiden. Raisioagro grundades för att betjäna jordbrukets moderna struktur och samtidigt utmana lanthandelns traditionella handelssätt. text Bengt-Erik Rosin i foto Raisioagro ab Storleken på produktionsenheterna inom hela husdjurssektorn fortsätter växa medan deras antal sjunker. För serviceproducenten innebär detta ett allt mindre antal kunder som visserligen har desto större köpkraft. Att tillfredsställa kundernas behov förutsätter yrkesskicklighet och effektivitet i alla arbetsskeden från råvaruanskaffning till finansieringslösningar. Raisioagros strävan är att ta hand om yrkesproducenten. Vårt utbud täcker lantbrukets viktigaste insatser, t.ex. foder, gödselmedel, utsäde, växtskyddsmedel och bränslen. då det gäller produkter som fiskodlarna är i behov av, strävar vi till att utöka vårt sortiment. Som ett exempel på detta är förmädlingen av bränslen. Gemensamt för dessa produkter är att de summor som används för in- köpen är rätt stora i förhållande till kundens omsättning. då volymerna och summorna är stora, blir varje effektiviseringsåtgärd ekonomiskt betydande. Vårt verksamhetssätt är sådant att vi inte binder pengar i affärsfastigheter och stora varuhus. I stället för fasta försäljningsställen använder vi de tjänster som datatekniken och modern logistik erbjuder. Med denna metod får vi en lätt kapitalstruktur och klara kostnadsinbesparingar för våra kunder. Vi koncentrerar oss på effektivitet och på en bra och professionell service. därför har alla finländska producenter en personlig kundansvarig i vår organisation och med hjälp av honom/henne tas alla ärenden om hand på ett smidigt sätt. Vi tilldelar våra kunder kundansvariga som har yrkeskicklighet som motsvarar gårdens produktionsinriktning. experter på foder och utfodring betjänar husdjursgårdar och fiskodlare, medan experter på odlingsrådgivning och spannmålshandel är kontaktpersoner för växtodlingsgårdar. Tanken är att alla ärenden med oss ska tas omhand av personliga kundansvariga, oberoende av om det är fråga om att sälja, köpa eller finansiera. Kundrelationen med Raisioagro innebär också att man har gratis hjälp av experter i t.ex. utfodringsplanering. den personliga servicen kompletteras av näthandeln, som är en köp- och beställningskanal som är öppen dygnet runt. Vår nya nätbutik använder samma databas som våra kundansvariga. därför är priset på produkterna näthandeln exakt samma som de kundvisa priserna. de förmåner som gäller för beställning på nätet gör att inköp på nätet är förmånligast för kunden. en kund som beställer varor regelbundet kan därför under ett år spara en ansenlig summa pengar. enklaste sättet att få koder till näthandeln är via de personliga kundansvariga. kundansvariga på aqua Feeds avdelningen är Erik, Olle, Pia och tomi: Erik Norrgård Olle Lerche Pia Koivu Tomi Kantola 5
ReHUT & RUOKINTA AQUA makasiini 2/12 uutuusrehuilla hyvä vastaanotto lähinnä kiertovesikasvatukseen suunnatut uutuusrehut ovat saaneet hyvän vastaanoton. tulosten ja menekin perusteella rehut tulivat markkinoille jäädäkseen. teksti tomi kantola Kiertovesikasvatuksen yleistyttyä lähdimme jo pari vuotta sitten kehittämään tarkoitukseen sopivia rehuja siioille, sammille ja kuhille. Alusta asti kehitystyö on tehty käytäntölähtöisesti, toisin sanoen sitä mukaa kun rehuja on kehitetty ne ovat olleet kokeilussa kiertovesilaitoksilla. Tällä tavoin palautteen saaminen on ollut nopeaa ja kehitystä on voitu viedä vauhdilla eteenpäin. Alusta asti tavoitteenamme on ollut valmistaa kiertovesilajeille niin hyvät rehut kuin mahdollista. emme ole hyväksyneet ajatusta, että olosuhteiden ollessa optimaaliset ei rehujen tarvitse olla kaikkein tehokkaimpia, vaan pikemminkin hinnaltaan edullisia. Päinvastoin hyvistä olosuhteista on otettava kaikki mahdollinen kasvu ja hyöty irti ja näin entisestään nopeuttaa tuotannon kiertonopeutta. lisäksi esimerkiksi rehukertoimen alenemisella on suora positiivinen vaikutus altaiden vedenlaatuun. Kiertovesirehumme sisältävät erittäin hyviä, varmasti kaloille sopivia raaka-aineita. Käytännössä kaikki reseptit ovat hyvin kalapohjaisia ja noudattelevat ravintoainesuhteiltaan kalojen luontaista ravintoa tehostettuna. Silver RC siioille Kaikki siikarehut, riippumatta kasvatustavasta ovat nyt Silver-nimen alla. Silver-tuotesarja laajeni uusilla RC-rehuilla (RC=recirculation = kierto, kierrätys). Rehuja valmistetaan 1,7 mm, 2,5 mm, 3,5 mm ja 5 mm rakeina. Jotta RC:n sisällöistä saisi yleismielikuvan sitä voidaan verrata vapaanveden kasvatuksessa käytettäviin Silver-rehuihin. Jokaisen raekoon kohdalla RC-rehut sisältävät enemmän valkuaista ja rasvaa kuin normaalit Silver-rehut. RC:n korkean valkuaissisällön ja kalajauhopitoisuuden johdosta niissä on myös enemmän fosforia ja typpeä, mikä tosin ei ole ongelma kiertovesikasvatuksessa. Silver RC-rehut ovat olleet käytössä jo kohta kaksi vuotta. Tulokset ovat olleet erittäin hyviä kasvujen ja rehukertoimien suhteen. laitoksilla, joilla rehu on otettu käyttöön on havaittu myös vedenlaadun parantuneen muihin rehuihin verrattuna. Kuha- ja sampirehu Circuit Kuhalle ja sammelle on yhteinen reseptisisältö. Rehujen uusi ristimänimi on Circuit. Reseptejä löytyy 1,7 millimetristä lähtien aina 7 millimetriin asti. Myös 9 millimetrin raetta voidaan valmistaa tarvittaessa. Circuit-rehuille ei oikein löydy tuotevalikoimastamme vertailukohtaa. Jos niitä verrataan siikarehuihin voidaan todeta, että ne sisältävät enemmän valkuaista ja vähemmän rasvaa. Circuit-rehujen rasvataso jää kaikissa raekoissa alle 20 prosentin. Perinteisesti varsinkin sampirehujen kohdalla on resepteiltä haluttu edullista kilohintaa. Meillä oli tässäkin rehussa kehityksen peruskivenä kasvatusominaisuuksiltaan mahdollisimman hyvä rehu. Näin ollen rehumme ei sisällä halpoja, sulavuudeltaan heikkotasoisia kasvivalkuaislähteitä joiden toimivuudesta ei kenelläkään ole täyttä tietoa, olettamuksia kylläkin. Myös Circuit-rehut ovat erittäin kalapitoisia. Silver Pro, vahvempi siikarehu Myös niin sanotun vapaan veden kasvatukseen tuli yksi rehu-uutuus. Silver Pro-siikarehujen kanssa oli tarkoitus tehdä vasta kasvatusseurantaa muutamilla laitoksilla. Todellisuudessa, rehun tehokkuuden ja hyvien tulosten johdosta sitä toimitettiin huomattavasti ennakoitua suurempia määriä. Muutamilla laitoksilla sitä käytettiin ainoana siian kasvatusrehuna. Nykyisiin Silver-siikarehuihin nähden Pro-rehut sisältävät enemmän valkuaista ja rasvaa. Näin ollen hiilihydraatin määrä pienempi. Pro:n raaka-ainesisältö on Silvereiden kaltainen. Mitään uusia raaka-aineita sen sisältöön ei ole laitettu, mutta tärkeimpien valkuaislähteiden määrää on korotettu. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Silver Pro:n kaltaiset siikarehut tulisivat olemaan ainoat ensi vuonna valmistamamme siikarehut. Tuotevalikoimaa ei haluta kasvattaa rinnakkaisilla rehuvaihtoehdoilla. Siihen, tuleeko Silver Pro täysin tämän vuoden kaltaisena ensi vuonna markkinoille vaikuttavat raaka-aineiden saatavuus ja osittain myös hinnat. Kaikkien uutuusrehujen osalta voidaan todeta, että ne ovat valmiita, toimivia ja turvallisia käytäntöön. Kehitystyö suomalaisen kalanviljelyelinkeinon hyväksi on meille, kotimaisena rehuvalmistajana jatkuva ja tärkeä prosessi myös tulevaisuudessa. 6
FOdeR & UTFOdRING de nya FOdREn har blivit väl emottagna Våra nya produkter, vilka främst är ämnade för recirkulationsodlingar, har blivit väl emottagna. På basen av resultaten och efterfrågan kan vi konstatera att dessa produkter har kommit för att stanna. text tomi kantola i foto Pekka tuuri då recirkulationsodlingarna för några år sedan blev allt vanligare, började vi utveckla foder för sik, stör och gös i recirkulation. Arbetet har hela tiden gjorts i samarbete med odlarna och testats i praktisk odling. På så sätt har vi genast kunnat förbättra dem på basen av kundresponsen, och arbetet har kunnat framskrida i rask takt. Ända sedan vi började har målsättningen varit att fodret skall vara så bra som möjligt. Vi har inte accepterat tanken att om de yttre betingelserna är optimala behöver inte fodren vara de bästa möjliga, utan ett billigare alternativ kunde också vara bra. Vår åsikt är den motsatta: Då förhållandena är optimala skall också fodret vara det bästa möjliga. detta för att man skall kunna få en så snabb och effektiv tillväxt som bara möjligt och på så sätt kunna maximera produktionen. dessutom vet vi, att en låg foderkoefficient också innebär att vattenkvaliteten i bassängerna hålls god. Våra foder för recirkulationsodlingar är tillverkade av de bästa råvarorna, som vi också vet att fisk kan utnyttja mycket väl. I praktiken innebär detta att andelen marina råvaror är hög och på många sätt liknar fiskarnas naturliga föda, fast i en mer komprimerad form. Silver RC för sik Alla sik foder, oberoende av odlingsmetod, hör numera till Silver familjen. Familjen växte och innefattar nu också Silver RC produkten (RC= Re- Cirkulation). Produkterna framställs som 1,7 mm 2,5 mm 3,5 mm och 5 mm pellets. För att bättre få en uppfattning om vad RC fodren innehåller, kan vi jämföra med de traditionella silver fodren. I alla storlekar är proteinoch fetthalten större i RC produkterna än i de vanliga silver-fodren. Eftersom man har mera fiskmjöl och också protein, innebär detta samtidigt att både kväve och fosforinnehållet är högre. detta innebär inte något större problem, eftersom fodren används i recirkulation där man renar vattnet. Silver RC-fodren har snart utvecklats och testats under två år, och vi kan se att man med dem får en mycket snabb tillväxt och en låg foderkoefficient. de odlingar där man använt fodret har man också lagt märke till att vattenkvaliteten blivit bättre jämfört med vad den varit då man använt traditionella foder. Circuit för gös och stör För gös och stör har vi ett och samma receptinnehåll. det fodret har vi döpt till Circuit, och det tillverkas från 1,7 mm till 7 mm storlek. Om det finns behov kan vi också framställa det i 9 mm storlek. Vad gäller Circuit fodren har vi egentligen inte någon äldre produkt att jämföra med. de skiljer sig från silver-serien främst genom att de innehåller mer protein och mindre fett. I Circuit serien är fetthalten i alla storleksklasser under 20 %. Man har traditionellt, speciellt vad gäller störfoder, önskat ett så lågt kilopris som möjligt. Vårt koncept är också i denna produkt, att vi eftersträvar att få en så snabb tillväxt som möjligt. Således innehåller Circuitfodren inte några billiga växtråvaror vars proteiner har dålig smältbarhet, och vars egenskaper i övrigt inte heller är välkända. Också Circuit fodren innehåller mycket marina råvaror. Silver Pro, ett starkare sikfoder Vi har en ny produkt också för sik odling i öppet vatten. Vår ursprungliga tanke var att först testa Silver Pro på några odlingar, men tack vare de fina preliminära resultaten har vi dock levererat betydligt större mängder än vad som ursprungligen var planerat. det fanns odlingar där man helt gick över till Silver Pro redan efter en kortare tids försök. Jämfört med dagens vanliga Silver foder, har Silver Pro ett högre innehåll av protein och fett, således minskar samtidigt mängden kolhydrat. Råvarusammansättningen är i linje med vad de traditionella Silver fodren innehåller, och några nya råvaror har vi inte tagit i bruk, men de viktigaste proteinråvarornas andel har ökats. För tillfället tror vi att vi helt kommer att övergå till den nya Silver Pro serien för nästa säsongs sikfoder. det är inte praktiskt att i en såpass liten produktserie som Silver, hålla två olika alternativ i alla storlekar. Hur vi besluter i denna fråga är också rätt mycket fast i hur råvarupriserna och tillgången kommer att utvecklas då säsongen närmar sej. Alla våra produkter är färdiga, fungerande och säkra före de lanseras. det utvecklingsarbetet som vi som inhemsk foderproducent utför tillsammans med de finländska fiskodlarna, är för oss på Raisioagro en viktig del av vår verksamhet också i framtiden. 7
ReHUT & RUOKINTA AQUA makasiini 2/12 laatu kaikkien aikojen parasta näkyvän ja toiminnallisen tuotelaadun kanssa on tehty paljon töitä siinä onnistuen. kauden 2012 tuotelaatua voidaan pitää kaikkien aikojen parhaana. teksti Ja kuvat tomi kantola Artikkelin aihetta voidaan pitää vähintäänkin rohkeana. Kuten kaikki tiedämme kuuluisa Mister Murphy iskee yleensä juuri silloin kun asiat näyttävät toimivan hyvin. Vaikka aiheesta kirjoittaminen olisikin rohkeaa on rehujemme näkyvä ja toiminnallinen laatu muutunut niin merkittäväksi, että siitä on syytä kirjoittaa. Yhtenä mittarina voidaan pitää reklamaatioiden määrää. Niiden määrä on ollut kaikkien aikojen alhaisin. Rakeen kestävyys riittävä Viimeisen kahden vuoden aikana olemme pyrkineet kehittämään suurimpien rakeidemme (7 mm ja 9 mm) automaatiokestävyyttä. Tämä ominaisuus kehittyy vain rakeen kovuuden avulla. Paremman kovuuden saavuttamiseksi olemme muuttaneet muun muassa kuivausmenetelmäämme, kehittäneet raaka-aineiden vaihtelujen ennakointia ja asettaneet entistä tiukempia vaatimuksia raaka-aine ostoillemme. Muutokset ovat tuottaneet tuloksia. Kuluneella kaudella kovimminkin rehua kohtelevat automaatit ovat toimineet hyvin. Tehtaan laadunvarmistukseen kuuluu rakeiden puristusmittaus, jota tehdään jatkuvasti jokaisesta valmistuserästä. Puristusmittaustulosten perusteella isompien rakeiden puristuslujuus on noussut viime syksystä kolmisenkymmentä prosenttia. Erilaiset paineilma-automaatit ja puhaltimet vaativat rakeelta lujuutta. Missä kulkee rakeen kovuuden yläraja? 8
REhuJEmmE näkyvä Ja toiminnallinen laatu On kehittynyt PalJOn. Vieläkö kovemmaksi? Isojen kasvatusrakeiden kestävyys on saatu hyvälle automaattien toimivuuden varmistavalle tasolle. Riittääkö tämä vai vieläkö rakeista pitäisi saada kovempia? Mielestämme vastaukseen ei saisi vaikuttaa pelkästään rehun täydellisen ulkonäön tavoittelu, koska useiden tutkimusten mukaan rakeen kovuudella on vaikutusta rehun kasvatuksellisiin ominaisuuksiin. Rakeen kovuuden vaikutuksia rehun sulavuuteen, kasvuun ja rehukertoimeen on tutkittu 1980-luvulta lähtien. Tutkimuksia on tehty varmasti kymmeniä niin lohella kuin kirjolohellakin. Poikkeuksetta voidaan todeta, että rakeen kovuuden ja vesistabiilisuuden kasvaessa gastronominen viive (kirjoittajan vapaa suomennos) pitenee. Toisin sanoen rehun kulku suoliston läpi hidastuu. Ikävä kyllä mitään raja-arvoa rakeen kovuuden selkeille negatiivisille vaikutuksille ei ole olemassa esimerkiksi puristuslujuuden muodossa. eri tutkimuksissa kerrotaan vain muun muassa havainnoista, joissa kovien rehurakeiden yliruokinta on johtanut ruoansulatushäiriöihin ja vatsalaukun muutoksiin. Rakeen kovuudessa ei ole olemassa varmasti yhtä totuutta, koska sen mukanaan tuomiin ilmiöihin vaikuttaa myös reseptin sisältö. kovien rehurakeiden tiedetään aiheuttaneen ruoansulatushäiriöitä. Rehun sulavuus vai automaatiokestävyys? kumpi on tärkeämpi? Kovuutta voisi tarkastella myös automaattien kannalta. Kun automaattimaailmaan ja niiden toimintaan tutustuu lähemmin huomaa nopeasti, että niitä valmistettaessa ei ole mietitty mihin niitä käytetään. Markkinoilta löytyy todella kovakouraisia automaatteja, joissa kovakaan rae ei säily täysin ehjänä. Rehuvalmistajan ja rehukehityksen kannalta katsottuna tilanne on skitsofreeninen. Meidän tulisi kehittää kalan kannalta parhaimpia mahdollisia rehuja, mutta automaation lisääntyessä kehitystyön toisessa vaaka-kupissa painaa automaatiokestävyys ja automaattien toimivuus. Nämä kaksi asiaa eivät välttämättä kulje rinta-rinnan. Kumpi ominaisuus on loppujen lopuksi kasvattajalle taloudellisesti merkityksellisempi? 9
FOdeR & UTFOdRING AQUA makasiini 2/12 den Bästa kvaliteten någonsin Vi har verkligen arbetat med att förbättra den synliga kvaliteten på fodren, och nu kan vi säga att vi under säsongen 2012 äntligen lyckats. den fysiska kvaliteten har aldrig varit så bra som nu. text OCh foton tomi kantola Artikelns rubrik kan verka lite vågad, speciellt då vi vet att Herr Murphy alltid brukar slå till då det verkar som om allting skulle gå bra. Trots att det alltså är lite vågat att skriva om detta, så har den synliga och fysiska kvaliteten såpass radikalt förbättrats att vi anser det befogat att lyfta fram detta. en mätare på kvaliteten är antalet reklamationer, som under 2012 varit lägst någonsin. Pelleten är nu tillräckligt hård Under de senaste två åren har vi arbetat med att få våra större pellets, 7 och 9 mm pellets, att tåla automatutfodringens hårda påfrestningar. detta är möjligt endast genom att göra en hårdare pellet. För att detta skall vara möjligt har vi bland annat byggt om torken, utvecklat ett system för att kunna beakta variationerna i råvarornas egenskaper, samt ställt hårdare krav på råvaruinköpen. Satsningarna har också lett till resultat. Under den senaste säsongen har också de automater som utsätter pelleten för den hårdaste belastningen fungerat tillfredställande. I den interna kvalitetskontrollen som görs på fabriken ingår en press-test, som utförs kontinuerligt på varje parti som framställs. Mätresultaten visar att hållfastheten stigit med ca 30 % på ett år. Ännu hårdare? de stora pelletarna är nu såpass hårda, att de håller i automaterna. Räck- Olika modeller av tryckluftsautomater och blåsare kräver pellets med hög hållfasthet. Var går övre gränsen för hur hård en pellet får vara? 10
den synliga kvaliteten Och FunktiOnsduglighEtEn På VåRa PEllEts har utvecklats Väl. er detta eller skall de göras ännu hårdare? Vi anser att den fysiska hållfastheten inte är den enda parametern som skall beaktas då vi bedömer funktionsdugligheten. Man har enda sedan 1980 forskat och publicerat artiklar där man undersökt hur fodrets fysiska kvalitet inverkar på fodrets effektivitet, dvs. hur bra tillväxt man får med produkten. det är helt klart att ju bättre stabilitet i vatten och ju hårdare pelleten är, desto längre tid tar det för att den skall gå vidare från magsäcken och passera matspjälkningskanalen. Tyvärr är det inte riktigt så enkelt att man genom att mäta den fysiska hållbarheten eller hårdheten direkt kunde ha ett gränsvärde som inte får överskridas för att smältbarheten inte skall försämras. I flera undersökningar presenteras resultat där man konstaterar att en alltför stor utfodring med en för hård pellet kan resultera i t.ex. störningar i matspjälkningen och förändringar i magsäcksväggen. det är knappast så att det skulle finnas en enda sanning vad gäller pellethårdhet, eftersom receptet/råvarorna också inverkar på hur effektivt fisken kan tillgodogöra sej näringsinnehållet. Pelletens hårdhet kan också granskas via automaterna. då man lite närmare tittar på hur de flesta utfodringssystem och foderautomater är byggda, märker man att man vi det är känt att hårda pellets skapar störningar i matspjälkningen. En bra smältbarhet eller en god automattålighet? Vilkendera är viktigare? planeringen knappast lagt alltför mycket vikt vid vad de egentligen skall användas till. det finns automater som hanterar fodret så våldsamt att inte ens en verkligt hård pellet kommer oskadd igenom. Ur foderproducentens och foderutvecklingens synpunkt är läget schizofrent. Vi försöker utveckla ett foder som är det bästa möjliga för fiskarna, men samtidigt måste vi också se till att fodret håller i automaterna och att automaterna fungerar med tillfredsställande noggranhet. dessa två egenskaper, fodereffektivitet och hårdhet, går inte nödvändigtvis hand i hand, så vilkendera egenskapen är slutligen ekonomiskt viktigast ur odlaren synvinkel? 11
ReHUT & RUOKINTA AQUA makasiini 2/12 Hyvä kesä kalankasvattajille huono monille muille aloille. Olosuhteet ovat harvoin hyvät kaikille. kalanviljelijän kesä kerrankin kasvatusolosuhteet ovat olleet suotuisia. se näkyy kalojen kasvussa läpi koko suomen. tosin ikävä kyllä hyvää kasvua ollaan nyt myymässä markkinoille alennushintaan. teksti tomi kantola i kuva Jouko lotvonen Kalojen kasvu eri alueilla ja olosuhteissa on kaikkia kiinnostava aihe ja siitä kysellään ja puhutaan paljon. Päätimme kerätä rehuillamme saavutettuja kasvutuloksia ympäri Suomea ja kerätä ne yhteen oheisena olevaan kaavioon. Tulokset on julkaistu luonnollisesti nimettöminä. Vain kasvatusalueet on merkitty siten, että p-s tarkoittaa Pohjois- Suomen sisävesilaitoksia, e-s Etelä- Suomen merilaitoksia ja k-s keski-, ja Itä-Suomen laitoksia. Kaaviossa olevat kasvukäyrät eivät luonnollisesti ole keskenään täysin vertailukelpoisia eri lähtöpainoista ja kasvatusolosuhteista johtuen. Niin sanottua kauppakalaa (ja myös onkikalaa) tuottavien kasvattajien on tarvinnut jopa hieman jarrutella loppusyksystä, jotta kalojen loppupaino ei nouse liian suureksi. Kaavion avulla pystyt kuitenkin vertailemaan omien kalojesi kasvua muiden kasvattajien saavuttamiin kasvuihin. On luonnollista, että eteläisten merialueiden kasvut ovat muuta suomea suurempia, koska kasvatuskausi on pidempi kuin Keski-, tai Pohjois-Suomessa. Kaaviossa on esitetty ainoastaan kalojen todellinen alkupaino ja oheisen lehden kirjoitushetken loppupaino (viikko 38-40) ja näiden pisteiden väliin on piirretty suora jana. Alku ja loppupainojen välillä olevat painot eivät näin ollen ole tarkkoja, vain suuntaa antavia. Kirjoitushetken (viikko 38-40) jälkeen lähes kaikkien janojen matka on edelleen kivunnut melkoisesti ylöspäin. Viikko 22 on toukokuun viimeinen viikko ja viikko 40 lokakuun ensimmäinen viikko. Hyvä kasvatuskesä on osoittanut, että oikealla rehuvalinnalla ja rehujen järkevällä käytöllä voidaan isoillakin kaloilla päästä todella alhaisiin rehukertoimiin. esimerkkinä tästä yli kolmen kilon loppupainon saavuttavat kalat, joiden kauden rehukerroin tulee päätymään aivan ykkösen tasoon. 3300 3200 3100 3000 2900 2800 2700 2600 2500 2400 2300 2200 2100 2000 1900 1800 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Viikko/ Vecka 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 12
FOdeR & UTFOdRING En god säsong för fiskodling är ofta dålig säsong för andra branscher. Vädret är sällan perfekt för alla. En sommar för fiskodling För en gångs skull har odlingsbetingelserna varit utomordentliga. detta kan utläsas då man tittar på fiskstorleken på olika ställen i Finland. tyvärr ser det ut som om den goda tillväxten nu skulle säljas på realisation. text tomi kantola i foto Jouko lotvonen Hur fisken växer på olika områden och under olika omständigheter är ett ämne som intresserar oss alla, och också ger anledning till en hel del diskussion. Vi beslöt att samla in lite resultat över hurdan tillväxt man fått med våra foder i olika delar av landet, och samlade allting till ett P-S P-S 1 P-S 2 P-S 3 P-S 4 P-S 5 P-S 6 E-S E-S 1 E-S 2 E-S 3 K-S diagram. Resultaten är naturligtvis anonyma så vi anger endast odlingsområde. N-F står för odlingar i sött vatten i Norra-Finland, M-F för odlingar i sött vatten i mellersta Finland och S-F för odlingar i havet i Södra- Finland. I figuren är ju tillväxtkurvorna inte direkt jämförbara, beroende på olika startvikt och odlingsförhållanden. de odlare som producerar market-fisk (eller fisk för sportfiskedammar), har bromsat lite på slutet för att slutvikten inte skall bli för stor. du kan ändå jämföra tillväxten på dina egna fiskar med resultaten som andra fått. det är helt naturligt att tillväxten i havet i södra Finland är bättre än i resten av landet, eftersom tillväxtsäsongen är såpass mycket längre än i Mellersta- Finland eller Norra-Finland. Slutvikterna är tagna då denna artickel skrevs, veckorna 38-40, vilket också betyder att man fått en hel del tillväxt ännu efter detta. Vecka 22 är den sista veckan i maj och vecka 40 är första veckan i oktober. den fina odlingssäsongen har också visat att med ett riktigt foderval och väl genomförd utfodring kan man också med stora fiskar få en verkligt god foderkoefficient. ett exempel på detta är fisk med en slutvikt på över tre kilogram som kommer att ha en foderkoefficient på nära ett. 32 33 34 35 36 37 38 39 40 13
AlTAAN ReUNAlTA AQUA makasiini 2/12 OUNASlOHeN toiminta päättyi - kasvatuksen juuret 50 vuoden syvyydessä 14
Vuodesta 1975 lähtien tämä Perunkajoen varsi on ollut Ounaslohen kotipaikka. Kotitalo on virran varressa äärimmäisenä oikealla, puiden takana. teksti Ja kuvat Olle lerche, tomi kantola niin monille tuiki tuntematon, mutta lapin kalanviljelyn alkutaipaleiden kannalta merkittävä Ounaslohi lopetti toiminnan maaliskuussa 2012. yritys oli Raision pitkäaikaisempia yhtäjaksoisia asiakkaita. teksti Ja kuvat tomi kantola O len tehnyt yhteistyötä Ounaslohen kanssa jo 23 vuotta. Tänä keväänä Ounaslohi päätti toimintansa ja päätin jo silloin, että heidän historiaansa kannatta kirjata ylös, koska toiminta on alkanut jo vuonna 1963. Sovin tapaamisen pientä haastattelua varten Tapani Törmäsen kanssa puhelimitse. Kun kysyin missä tavataan vastasi Tapani: nähhään alttailla, kun olen sinne juuri lähössä. Vaikka laitos on ollut tyhjä maaliskuusta vetää kolmen veljeksen Tapani, Markun ja Eskon askel päivittäin kalalaitokselle. 15
AlTAAN ReUNAlTA AQUA makasiini 2/12 laitokselle päästyäni Tapani ja Markku tulivat minua pihalle vastaan hautomon yhteydessä olevasta toimistosta kuten joka kerta yli parinkymmenvuotisten käyntieni yhteydessä. Veljessarjan nuorin esko ei ollut tällä kertaa paikalla. Kun kysyin miten eläköityneet miehet ovat aikansa saaneet kulumaan vastasivat he, että: huonosti, eipä ole osattu tehdä juuri mitään. On niin outo olo kun ei ole enää kaloja kavereina. luonnollista kun kaveruussuhde oli kestänyt lähes 50 vuotta. Alkuun Vaalajärvellä Nykyisin parikymmentä kilometriä Rovaniemen pohjoispuolella sijaitseva Ounaslohi sai alkunsa Sodankylän lähellä Vaalajärvellä, pienen ja kylmän puron varressa. elettiin vuotta 1963 kun poikien isä Kaino Törmänen oli jotain kautta ostanut Tanskasta kirjolohen mätiä. Mäti saapui lentorahtina Rovaniemen kentälle, josta isä kuljetti sen Vaalajärvelle rakennettuun pieneen hautomoon. Siis jo silloin on mätiä lentorahdattu ulkomailta? Uskomatonta, miten mäti on selvinnyt hengissä? Markku kertoi, että mätierä oli pakattu aivan kuin nykyäänkin styroksiin ja jäitetty asiantuntevasti. Mäti oli hyvää, siitä syntyi hyviä kaloja Vaalajärven pikkuhautomossa, jossa osattiin hyödyntää lämmitettyä vettä. Kalat myytiin kotitarvekasvattajille ja siten ne levisivät laajaltikin lapin alueelle. Osasta kasvatettiin omaa emokantaa. Veljesten mukaan isä oli, jos ei ensimmäinen, niin varmasti ainakin ensimmäisiä, joka aloitti poikaskalojen kasvatuksen lapin alueella. Näin haastattelija rohkeneekin todeta, että Ounaslohella on ollut merkittävä osuus lapin kalankasvatuksen kehittymisessä. No mistä isänne yleensäkin sai tuohon aikaan kipinän kalanviljelyyn? - Kyllä me luulemme, että kaikki on lähtenyt liikkeelle radiokuunnelman johdosta. Tuohon aikaan Yle lähetti viikoittain radiokuunnelmaa, jonka nimi oli Jyrkänpuron Lohitarhurit. Sitä me kaikki kuunneltiin ja varsinkin isä hyvin tarkkaavaisesti. Tästä sen innostuksen ja asian selvittelyn on täytynyt alkaa. Kasvua kuivarehulla Yllättävää on myös se, että jo tuolloin on käytössä ollut teollisia kuivarehuja aina poikasmureista lähtien. Kauppaliikkeet välittivät niitä ja jokaisella kaupparyhmittymällä oli oma merkkinsä. Markku ja Tapani muistavat vieläkin tuolloisten rehujen nimiä kuten ewoksen River Pride, Moore Clack, Kirjo. Tuolloin lämpöstartatut poikaset saatiin kesän aikana kasvamaan noin kymmenen gramman kokoon. Myös Raisio on ollut mukana varhaisista ajoista lähtien. Raision historiankirjoista löytyy koerehuvalmistuksia ja osallistumisia RKTL:n rehukokeisiin jo 1960 luvulla ja uudestaan 1970 luvulla. Luultavasti ainakin 70-luvulla Raisio on ollut rehuna myös Törmäsillä, mutta aivan varmasti silloin kun Raision mittavampi kalanrehuvalmistus alkoi vuonna 1982. - Siitä lähtien olemme käyttäneet Raision kalanrehuja aina vuoden 2011 syksyyn asti. Ounaslohi onkin, jos ei pitkäaikaisin, niin ainakin yksi pitkäaikaisimmista Raision kalanrehuasiakkaista. Keski-Suomalaiset kylässä Veljekset muistavat, että isän toiminnan alkuvuosina heillä kävi useita, myöhemmin tunnettuja kalanviljelyn pioneereja katsomassa mitä kalanviljely oikein on. Ainakin Viljo Orpana ja Erkki Halme ovat käyneet heillä useasti. Jonkinnäköistä yhteistyötä tehtiin myös myöhemmin. Tästä osoituksena nykyisin aika uskomattomalta kuulostava Kainon kalanhakumatka. - 1960-70 luvun vaihteessa talvella isä lähti Sodankylästä taksilla hakemaan poikasia Keski-Suomesta, todennäköisesti Tervosta. Muistamme hyvin, että keli oli silloin todella liukas. Sitä emme muista kuinka kauan matka kesti, mutta isä tuli muovipussiin pakattujen elävien kalojen kanssa kotiin, eli matka onnistui. Niistäkin kasvoi ihan kelpo kaloja. Muutto Vikajärvelle - 1975 muutimme tähän Vikajärvelle Kemijokeen laskevan Perunkajoen varteen. Vaalajärven puropahanen oli niin pieni ja kylmä, että tuotannon kasvu ei siinä olisi onnistunut. Vikajärvellä tuotanto kasvoi ollen parhaimmillaan 20 tonnin tasoa. Nyt loppuvuosina istukkaita on tuotettu 10-15 tonnia. Yritys jäi kolmen pojan haltuun isän kuoltua vuonna 1988. Kuten jo isän aikana yrityksessä on tuotettu lähes vain poikasia ja istukkaita. lajeina on ollut kirjolohi, taimenet, lohet ja myös hieman siikaa. Kalojen ostajiani ovat olleet Metsähallitus, RKTl, matkailuyritykset ja tietysti yksityiset kotitarvekasvattajat. - Tämä tuotanto on elättänyt meidät kolme ja perheemme. Mitään si- 16
vutöitä emme ole missään vaiheessa tehneet. Vieläkin kaloillemme olisi ollut hurjasti kysyntää. Puhelin on soinut tänäkin vuonna kiivaasti. Mutta eiköhän me jo olla oma osuutemme kalantuotannossa tehty. Nyt pitäisi vain keksiä jotain mielekästä puuhaa kalankasvatuksen loppumisesta syn-tyneeseen tyhjiöön. Ounaslohi on hyvä esimerkki siitä, että pienikin pärjää kun erikoistuu valikoituun tuoteryhmään, lopputuote on laadukasta ja toiminnan kulut pidetään hallinnassa. Raisio haluaa kiittää erittäin aikaista ja uskollista asiakasta kai- pitkäkista yhteistyövuosista. Toivotamme leppoisia ja terveydentäyteisiä eläke-päiviä veljeksille. Tästä hallista on lähtenyt miljoonia kalanpoikasia maailmalle. 17
VId KASSKANTeN AQUA makasiini 2/12 Verksamheten på OUNASlOHI upphör - Odlingens rötter ligger på 50 meters djup 18
Från år 1975 har den här armen av Perunkajoki varit Ounaslohis hemort. Hemgården ligger längst till höger vid älven. det för många obekanta företaget Ounaslohi, som dock varit ett av pionjärerna inom fiskodlingen i lappland, upphörde med verksamheten i mars 2012. Företaget hörde till Raisios äldsta fiskfoderkunder. text OCh foton tomi kantola J ag har samarbetat med Ounaslohi i 23 år. I våras slutade företaget med sin verksamhet och jag bestämde redan då att skriva några rader om dess historia, eftersom verksamheten inleddes redan år 1963. Jag kom per telefon överens om att träffa Tapani Törmänen för en liten intervju. då jag frågade var vi skulle träffas, svarade Tapani: Vi syns vid bassängerna, jag är just på väg dit. Även om odlingen har varit tom sedan mars drar stegen ännu de tre bröderna, Tapani, Markku och Esko, dagligen till odlingen. 19
VId KASSKANTeN AQUA makasiini 2/12 då jag kom in på gården till kläckeriet och kontoret, kom Tapani och Markku och mötte mej, precis som alltid de senaste 20 åren. Familjens yngste medlem, esko, var inte med denna gång. då jag frågade hur pensionärerna fått tiden att gå, svarade de dåligt, vi har egentligen inte fått någonting gjort. det känns så konstigt då man inte längre har fiskar som kompisar. Rätt naturligt, då vänskapen räckt i nästan femtio år. Det började vid Vaalajärvi Företaget, som funnits några tiotal kilometer norr om Rovaniemi, startade sin verksamhet nära Sodankylä i trakten av Vaalajärvi. Det var år 1963 och pojkarnas pappa, Kaino Törmänen, hade på något sätt lyckats köpa regnbågslaxrom från danmark. Rommen kom som flygfrakt till flygfältet i Rovaniemi, varifrån deras pappa förde den till det lilla kläckeriet han byggt vid Vaalajärvi. Man hämtade alltså redan då rom med flyg utomlandsifrån? Otroligt! hur överlevde den? Markku berättade att den var packad alldeles som nu, i styroxlåda och kyld med is på ett professionellt sätt. det var fin rom och det kläcktes fina små yngel i kläckeriet, där man också kunde använda uppvärmt vatten. Fiskarna såldes till husbehovsodlare, och på så sätt spreds de över hela lappland. en del sparade man och gjorde en egen moderfiskstam av. enligt bröderna var deras pappa, om inte den första så i allafall en av de första, som började odla yngel i lappland. Således vågar jag påstå att Onuaslohi haft en betydande roll i hur fiskodlingen utvecklats i lappland. Vad var det egentligen på den tiden som gav gnistan till er pappa att börja med fiskodling? -Vi tror nog, att allt startade med ett radioprogram. På den tiden sände Yle ett program som hette Jyrkänpuron Lohitarhurit (fritt översatt: Brantbäckens laxfarmare). det lyssnade vi alla på och speciellt noggrant lyssnade pappa. det var nog med det som intresset vaknade. Tillväxt med torrfoder det som är rätt intressant, är att det redan på den tiden fanns fabrikstillverkade torrfoder att tillgå, allt ända från startfoder. Handlarna förmedlade foder och alla kedjor hade sina egna brand. Markku och Tapani minns foder som ewos River Bride, Moore Clack och Kirjo. På den tiden fick man ett yngel som kläcktes på våren att under sommaren växa till ca tio gram. Också Raisio var med från första början. I historiken om Raisio kan vi läsa att de första testfodren tillverkades för VFFI redan på 1960 talet och ånyo på 1970 talet. Antagligen hade Törmänens Raisios foder redan på 70-talet, men åtminstone från 1982 då produktionen på Raisio kom igång - Ända sedan dess har vi använt Raisios fiskfoder, ända till hösten 2011. Ounaslohi är, om inte den som längst varit vår kund, så åtminstone en av de som längst köpt fiskfoder. Besökare från Mellersta Finland Bröderna minns, att då deras far började med verksamheten, hade de många besökare. Bland dem många sådana som senare kallats för fiskodlingens pionjärer. Åtminstone Viljo Orpana och Erkki Halme besökte dem ofta. detta ledde senare till ett visst samarbete, och som ett exempel på detta har vi den smått otroliga fiskhämtarresan Kaino gjorde: Nångång i slutet av 1960 eller början av 1970-talet for Pappa med taxi från Sodankylä till mellersta Finland för att hämta fiskyngel, troligtvis från Tervo. Vi minns bra att det var mycket halt, men pappa kom hem med en plastpåse packad med levande fisk, resan lyckades alltså och de växte upp till riktigt skapliga fiskar. Flyttlasset gick till Vikajärvi - 1975 flyttade vi hit till Vikajärvi, som ligger vid Perunkajoki som mynnar ut i Kemijoki. den lilla jäkla bäcken vid Vaalajärvi var så liten och kall att det inte skulle ha lyckats att utveckla verksamheten där. Vid Vikajärvi hade vi som mest en tillväxt på 20 ton, senaste år har vi där producerat 10-15 ton sättfisk. Förertaget togs över av de tre sönerna då far dog 1988. Alldeles som under hans tid har företagaet producerat främst utplanteringsyngel och sättfisk. Odlingsarter har varit regnbågslax, öringar, lax och lite sik. Köpare har varit Forststyrelsen, VFFI, turismföretagare och naturligtvis hobbyodlare. - Produktionen har livnärt oss tre och våra familjer. Några sidojobb har vi aldrig behöva ha och allt fortfarande är det stor efterfrågan på våra fis- 20
kar. Månne inte att vi ändå redan har gjort vårt inom fiskodling. Nu borde man bara hitta på någon lämplig sysselsättning för den tid som nu blivit ledig efter fiskodlandet. Ounaslohi är ett bra exempel på att också en liten kan klara sej bara man specialiserar sej på en viss nisch och slutprodukten håller ett bra pris medan omkostnaderna hålls på en rimlig nivå. Raisio tackar en mycket långvarig och trogen kund för alla år vi samarbetat. Vi önskar alla tre bröder glada och friska pensionärsdagar. I denhär hallen har det producerats miljoner yngel som åkt ut i världen. 21
RAAKA-AINEET AQUA makasiini 2/12 D kalalle elintärkeät vitamiinit Rehujen sisältöä ja ravintoaineita käsittelevä artikkelisarjassa on päästy mikroaineisiin kuten vitamiineihin. Vitamiinit ovat välttämättömiä kaikille eliöille, niiden puutos voi johtaa kuolemaan. teksti Olle lerche i kuva Pekka tuuri Vitamiinit voidaan luokitella vesiliukoisiin ja rasvaliukoisiin niiden imeytymisprosessin mukaan. Niiden luokittelussa auttaa muistisana deka, joka kattaa kaikki rasvaliukoiset vitamiinit (siis d, e, K ja A). loput vitamiineista ovat vesiliukoisia. Artikkelin ensimmäisessä osassa tarkastellaan rehujen tärkeimpiä vesiliukoisia vitamiineja. lehden tulevissa numeroissa kerrotaan rasvaliukoisista vitamiineista. Vesiliukoisia vitamiineja ei voi varastoitua meihin ihmisiin myrkyllisiä annoksia, koska ylimääräinen häipyy elimistöstämme virtsan kautta. Tuttuakin tutumpi C-vitamiini C-vitamiini on varmasti parhaimmin tunnettu vitamiinimme vaikka vasta 1960-luvulla selvisi, että se on välttämätön kirjolohelle. Myöhemmin on myös selvinnyt, että se on välttämätön useimmille kalalajeille, joitakin poikkeuksia, kuten karppeja, haita ja sampea lukuun ottamatta. C-vitamiinin puhtaasta muodosta käytetään nimitystä askorbiinihappo. Askorbiinihappo on helposti hajoava muoto vitamiinista. Siksi sen kalanrehukäytöstä on luovuttu jo kauan sitten. Itse vitamiinimolekyyliä on kuitenkin opittu suojaamaan ja näin vitamiinivalmisteesta on saatu säilyvämpi. Rehuissamme käytössä oleva muoto on fosforyloitu askorbiinihappo, joka kestää muun muassa valmistusprosessin sille suojaksi liitetyn fosforimolekyylin ansiosta. Suojamolekyyli hajoaa vasta kalan vatsassa, jolloin itse vitamiini kulkeutuu verenkierron kautta kalan elimistöön. C-vitamiini on elintärkeä monille fysiologisille prosesseille, kuten kasvulle, haavojen parantumiselle ja rasvojen aineenvaihdunnalle. Se toimii myös antioksidanttina yhteistyössä E-vitamiinin kanssa. eri julkaisujen mukaan kirjolohen minimitarve liikkuisi 13 ja 250 milligramman välillä rehukiloa kohden. Vaihteluväli on suuri ja tarpeeseen vaikuttaa luonnollisesti kalan koko, ikä ja elinolosuhteet. Tärkeintä on kuitenkin jokaisessa tilanteessa varmistaa C-vitamiinin riittävyys olivatpa olosuhteet mitkä tahansa. On varmaa, että suomen vaihtelevissa olosuhteissa minimitarve on korkeampi kuin esimerkiksi norjan huippuolosuhteissa. Vitamiinivalmistajien suositukset rehukiloa kohden ovat 150-250 milligrammaa. Minimitarpeen ylittävillä annostuksilla tiedetään olevan vain positiivisia vaikutuksia varsinkin jaksoittain (boosterivaikutus) annettuna. Tästä syystä muun muassa terveysrehuissa, kuten Vital LP-rehuissa, käytetään runsaasti C-vitamiinia (1000 mg kilossa). Vitamiinilisä nostaa rehujen hintaa, mutta vastaavasti se tuo mukanaan positiivisia vaikutuksia immuunivasteeseen ja stressinsietoon. 22
E K A C B B-vitamiinit B-vitamiiniryhmään kuuluu kahdeksan eri vitamiinia. Ne kaikki ovat tärkeitä aineenvaihduntaprosessissa. Eri B-vitamiinien minimitarpeeksi on määritetty 1-20 mg rehukiloa kohden, mutta vitamiinivalmistajien suositukset varmaksi minimirajan täyttämiseksi ovat noin kymmenkertaiset tähän nähden. B-vitamiineja ei varastoidu suuria määriä kalan elimistössä ja siksi niitä pitäisi saada jatkuvasti ravinnosta. Kala pystyy kuitenkin elämään viikkokausia ilman ravinnosta tulevia vitamiineja, koska ruoansulatuskanavan bakteerit pystyvät valmistamaan niitä pieniä määriä. B-vitamiini ja eteenkin B1-vitamiini (tiamiini) nousi esiin lohien M-74 oireyhtymän yhteydessä. Kyseisen vitamiinin puutos emokaloissa johti jälkeläisten tuhoon. Kylvettämällä mätiä tai vastakuoriutuneita poikasia puskuroidussa B-vitamiiniliuksessa oireet ja kuolleisuus loppuivat muutamassa minuutissa. Syy emojen puutostilaan ei ole täysin selvä. Yhdeksi syyksi on esitetty emolohien runsaasti syömä kilohaili, jonka vatsassa esiintyy runsaasti tiaminaasi entsyymiä. Tämä entsyymi pilkkoo kaikki B1-vitamiinit. Näin ollen mätiin ei kerry riittävästi tiamiinia, jotta poikasen aineenvaihdunta kehittyisi normaalilla tavalla. Vitamiiniseos täyttää tarpeet Rehuvalmistuksessa kaikki vitamiinit annostellaan vitamiiniseoksena. Vitamiiniseoksessa on kutakin vitamiinia kalan tarpeet kattava määrä. Seoksen pitoisuuksissa on myös huomioitu eri raaka-aineista mukaan tulevat vitamiinimäärät, joten myös yliannostuksen mahdollisuus on näin ehkäisty. yleistä vitamiineista: ryhmä pieniä orgaanisia molekyylejä, joita solut tarvitsevat elääkseen tunnetaan ainakin 13 erilaista useimmat sellaisia, joita eläimet eivät pysty itse tuottamaan, vaan ne on saatava ravinnosta kasvikunta on useimpien vitamiinien alkulähde toimivat solujen aineenvaihduntaprosessissa välttämättömiä immuunijärjestelmän toimimiselle suojaa rasvoja härskiintymiseltä 23