Periodimenetelmä. Ainevirtaama. Paimionjoki t a 1. Arvioitu kiintoainepitoisuus (mg/l) Virtaama (m 3 /s) Virtaama Kiintoaine

Samankaltaiset tiedostot
Maatalouden ravinnekuormituksen vaihtelun arviointi jokivesissä

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Vesiensuojelukosteikot

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Laskeutusallas-kosteikosta poistettavan sedimentin peltolevitys Onko maatalouden kosteikkosedimentin fosforista kasvinravinteeksi?

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Kokemuksia automaattisista mittauksista

Maatalouden uudet kokeilut ravinteiden sieppaukseen

Kemialliset vesiensuojelumenetelmät

Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet

Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi ( )

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

BioTar-hankkeen yleisesittely

Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Rinnakkaissaostuksesta biologiseen fosforinpoistoon

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä. Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Maatalouden ympäristötuen seuranta MYTVAS 2

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Ravinnehuuhtoumat ja niiden ehkäiseminen. Helinä Hartikainen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

FOSFORINPOISTON KEHITTYMINEN

TURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ Mari Kangasluoma ja Kari Kainua

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Jäteveden denitrifikaation lisääminen ja vesistöhaittojen vähentäminen sedimenttidiffuusorin avulla

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.

Vesihuoltolaitos ympäristön suojelijana uusien haasteiden edessä

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Saaristomeren vedenlaatu hyvään tilaan: kipsikäsittely täydentämään maatalouden suojelutoimia

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Virtaamanhallinta metsätalousvaltaisilla valumaalueilla

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

KaiHali. Järvisedimentin ja suoturpeen luontainen kyky poistaa kaivosveden sulfaatti- ja metallikuormitusta

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017

Kipsi vähentää peltomaan

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Biohiili ja ravinteet

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 2010, JÄTEVESIKUORMITUS JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Suomen kosteikkoselvitys

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto heinäkuu 2017

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Kosteikot vesienhoidossa

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto syyskuu 2017

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

KERTARAPORTTI

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto syyskuu 2016

KERTARAPORTTI

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

Transkriptio:

Virtaama (m 3 /s) Arvioitu kiintoainepitoisuus (mg/l) Periodimenetelmä 50 40 Virtaama Kiintoaine Paimionjoki 250 200 30 150 20 100 10 50 0 0 Ainevirtaama 37 400 t a 1

Virtaama (m 3 /s) Arvioitu kiintoainepitoisuus (mg/l) Lineaarinen interpolointi 50 40 Virtaama Kiintoaine Paimionjoki 250 200 30 150 20 100 10 50 0 0 Ainevirtaama 36 700 t a 1

Rating curve -menetelmä Ainevirtaama 39 000 t a 1

c = a + b/q c = a + b/q + cq Sjöblom (2009)

Virtaaman vaikutuksen suodattaminen Pitoisuuksien korreloidessa virtaaman kanssa, voidaan virtaamasta aiheutuvaa komponenttia arvioida eri tekniikoilla Non-parametric Mann-Kendall test Residuaalien tarkastelu Kiintoaineen suhde virtaamaan Paimionjoessa neljänä eri aikajaksona

Ravinteiden biologinen käyttökelpoisuus? Viikinmäen puhdistamo TP lähtevässä jätevedessä = 0,23 mg l 1 Käyttökelpoisuus: 0 100% Käyttökelpoinen P = 0 0,23 mg l 1 Kuvat: S. Knuuttila, J. Lehtoranta, S. Mitikka, SYKE

Biologisesti käyttökelpoinen P Käyttökelpoista mille? Levät pystyvät kasvamaan yli 17 puhtaalla P-yhdisteellä Aikajänne? P:n hydraulinen viipymä vesifaasissa P aktiivisena pohja-aineksessa Suoraan käyttökelpoinen P H 2 PO 4, HPO 2 4, PO 3 4 Potentiaalisesti käyttökelpoinen P (BAP, P aa ) P joka voi tulla luonnollisten fysikaalisten, kemiallisten tai biologisten reaktioiden seurauksena sellaiseen muotoon, että levät tai muut vesien perustuottajat voivat käyttää sen hyväkseen PO 3 4 < P aa < TP Compton ym. (2000) 10 9 kg v 1 Geokemiallisesti aktiivinen P Kokonais-P 18,7 31,4 PO 3 4 < P geo < TP Geokemiallisesti aktiivinen P 3,4 10,1 PO 4 3 Pesuaine-P Na 5 P 3 O 10 Org.-P Fe~P Apatiitti Aika

Rivers Short hydraulic retention time Productive layer in lakes Bioassays mimic such conditions Retention and transformation? Sediments Anoxia, organic matter, sulphate Fe looses its ability to bind P

Potentiaalisesti leville käyttökelpoisen P:n vapautuminen Veden kemialliset ominaisuudet ph ionikoostumus ja ionivahvuus, erityisesti PO 4 fosfataasit Laskeutuminen ja muu poistuminen hiukkasten koko ja muoto vesistön morfometria/hydrologia Kuormituksen ajoittuminen? Epävarmuustekijöitä Vaihteleeko kyky käyttää eri P-muotoja levälajeittain/-suvuittain? Lisääkö levien suora kontakti maahiukkasiin P:n vapautumista? Bakteerit ja muut eliöt P:n vapauttajina? Fe:n pelkistyminen (burial of P)? P:n käyttökelpoisuus murtovedessä?

Dual-culture assay ph = 8 Modified from DePinto et al. (1981)

Ari Langi

Algal-available P (µg l 1 ) Ekholm P, Krogerus K. 2003. Determining algal-available phosphorus of differing origin: Routine phosphorus analyses vs. algal assays. Hydrobiologia 492:29 42 Kokonaisfosforin käyttökelpoisuus 1000 100 10 r s = 0.391, p < 0.001 n = 172 Bottom sediment TP: 162 µg l 1 P aa : 2 µg l 1 1:1 1 1 10 100 1000 Total P (µg l 1 )

Algal-available P (µg l Liuenneen reaktiivisen P:n käyttökelpoisuus 1000 1 ) 1:1 100 10 1 1 10 100 1000 DRP o-p (µg l 1 ) r s = 0.834, p < 0.001 n = 172 Ekholm & Krogerus (2003)

Keskimääräinen leville käyttökelpoisen P:n osuus TP:sta Mean values and their 95% confidence limits. (Ekholm & Krogerus, 2003). Algal-available P (% of Tot-P) P-source ± CL Rural population 89 ± 6 Urban, biol. treated 83 ± 11 Dairy house 69 ± 32 Urban, biol. & chem. treated 36 ± 10 Field runoff 31 ± 8 Industrial effluent 30 ± 14 50 Fish farms 29 ± 14 Large rivers 20 ± 8 Agricultural river 20 ± 3 Field soils 19 ± 4 Forest runoff 16 ± 8 Lake settling matter 7.9 ± 3.2 Lake bottom sediments 3.3 ± 1.4

Arvio leville käyttökelpoisen P:n kuormituksesta

Kemiallisia menetelmiä Hartsiuutto Rautaoksidiuutto Vuokko Puranen, Kemira Risto Uusitalo, MTT

Eri P-jakeiden kulkeutuminen koekentiltä Field Runoff Dissolved reactive P Particulate P Erosion (mm) (kg ha -1 ) (kg ha -1 ) (kg ha -1 ) Total Algal-available Redoxsensitive Aurajoki 1997-1998 136 0.425 2.65 0.51 1.34 1500 1998-1999 235 0.497 2.41 0.47 1.30 1170 1999-2000 238 0.411 1.68 0.32 0.95 1030 2000-2001 221 0.511 1.39 0.26 0.81 920 Jokioinen 1997-1998 64 0.035 0.353 0.047 0.118 400 1998-1999 125 0.073 0.232 0.024 0.097 250 1999-2000 60 0.029 0.281 0.038 0.099 300 2000-2001 68 0.034 0.261 0.034 0.094 290 Lintupaju 1997-1998 121 0.183 1.022 0.160 0.430 1330 1998-1999 209 0.197 0.802 0.110 0.360 920 1999-2000 174 0.139 0.847 0.120 0.370 1040 2000-2001 163 0.125 1.974 0.330 0.780 2270 Uusitalo & Ekholm (2004)

Eroosioaines-P Maa-ainekseen P:sta 10 20 % leville käyttökelpoiseksi hapellisissa oloissa (Uusitalo & Ekholm 2004) 34 58 % vapautuu puskuroidulla ditioniitilla (Uusitalo ym. 2004) 44 % vapautuu mikrobiologisessa inkuboinnissa (Wahlström 2014, Lehtoranta ym. 2015) Hiiltä Ei hiiltä

Fosforin vapautuminen mikrobiologisessa inkuboinnissa P = 0.41 (1 e 0.89Carbon ) 0.41 1.47 = 0.28

Ekholm P, Lehtoranta J. 2012. Does control of soil erosion inhibit aquatic eutrophication? Journal of Environmental Management 93:140 146.)

Biologisesti käyttökelpoinen N Yleensä: N:n käyttökelpoisuus > P:n käyttökelpoisuus Levät voivat käyttää hyväkseen useita typpiyhdisteitä NO x -N, NH 4 -N, pienikokoiset orgaaniset yhdisteet, kuten urea NO x -N sitoutuu maahiukkasiin heikosti N huuhtoutuu maatalousalueilta pitkälti liuenneessa muodossa TN (NO x -N + NH 4 -N) = eloperäiseen ainekseen sitoutunut N Käyttökelpoisuus? Humukseen sitoutunut N melko inaktiivista Bakteerit voivat hyödyntää orgaanista N:ä UV hajottaa orgaanista ainesta