88. Tiede Suomen Akatemian momenteilta 29.88.50 ja 29.88.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna hyväksyä sitoumuksia 205 590 000 euron arvosta. Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta. S e l v i t y s o s a : Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot Myöntämisvaltuus Menot, milj. Vuosi milj. 2005 2007 2008 2009 2001 140,4 12,6 2002 148,1 21,9 7,2 2003 152,6 45,8 30,9 2004 172,6 60,4 51,8 35,2 2005 175,6 17,6 61,5 52,7 26,3 17,6 205,6 20,6 71,9 61,7 30,8 Yhteensä 158,3 171,9 159,8 88,0 48,4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tiedepolitiikan tavoitteena on tiedon ja osaamisen sekä Suomen tieteen kansainvälisen tason ja näkyvyyden vahvistuminen. Suomalaisen tutkimuksen kansainvälistä menestymistä vahvistetaan rahoittamalla korkeatasoista tutkimusta ja tukemalla erityisesti sellaisia tutkimusaloja, joiden odotetaan lisäpanostuksella yltävän kansainvälisiin läpimurtoihin. Toiminnallinen tuloksellisuus Julkisella tutkimusrahoituksella taataan pitkäjänteinen, kattava ja uusiutumiskykyinen perustutkimus ja tutkijankoulutus sekä edistetään uusien innovaatioiden syntymistä. Julkista tutkimusrahoitusta lisätään ja lisäpanostus kohdennetaan erityisesti huippututkimuksen edellytysten vahvistamiseen. Tutkimuksen kotimaista, eurooppalaista ja muuta kansainvälistä yhteistyötä lisätään edelleen, erityisenä painoalueena eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) vahvistaminen ja pohjoismaisen sekä lähialueiden tutkimusyhteistyön kehittäminen. Tutkijankoulutusta kehitetään siten, että määrä vastaa tarpeita ja laatu paranee entisestään. Tutkijanuran houkuttelevuutta lisätään ja sukupuolten tasa-arvon toteutumista tutkijanuralla vahvistetaan. Tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutusta lisätään tavoitteena parantaa kansalaisten ymmärrystä tieteestä ja vahvistaa tieteen myönteistä julkista kuvaa yhteiskunnassa. Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen taataan tukipalveluilla ja tutkimuksen tietohuollolla. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valiokunta painottaa, että tiedepolitiikan tavoitteena on tiedon ja osaamisen sekä Suomen tieteen kansainvälisen tason ja näkyvyyden vahvistuminen. Suomalaisen tutkimuksen kansainvälistä menestymistä vahvistetaan rahoittamalla korkeatasoista tutkimusta ja tukemalla erityisesti sellaisia tutkimusaloja, joiden odotetaan lisäpanostuksella yltävän kansainvälisiin läpimurtoihin. Julkisella tutkimusrahoituksella on tärkeä osuus, kun pyritään takaamaan pitkäjänteinen, kattava ja uusiutumiskykyinen perustutkimus ja tutkijankoulutus sekä edistetään uusien innovaatioiden syntymistä. Sen vuoksi on välttämätöntä lisätä julkista tutkimusrahoitusta. Budjettivuonna tutkimuksen kotimaista, eurooppalaista ja muuta kansainvälistä yhteistyötä lisätään. Myös tutkijankoulutusta kehitetään ja tutkijanuran houkuttelevuutta lisätään. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 827 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n tutkimuksen puiteohjelmista rahoitettaviin ETEY (eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä) -hankkeisiin osallistumista varten perustettavan osuuskunnan enintään 100 euron suuruisen osuusmaksun ja perustamisasiakirjojen laadinnasta aiheutuvien tavanomaisten palkkioiden ja julkisten maksujen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Suomen Akatemia on rahoittajaorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää korkeatasoista tutkimusta tieteelliseen laatuun perustuvalla pitkäjänteisellä mutta määräaikaisella rahoituksella, luotettavalla arvioinnilla, tiedepoliittisella asiantuntemuksella sekä monipuolisella ja globaalilla yhteistyöllä. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Suomen Akatemian toiminta parantaa suomalaisen tutkimuksen laatua ja kansainvälistä tunnettuutta sekä vahvistaa tutkimuksen yhteiskunnallista arvostusta. Akatemia vahvistaa tutkimuksen uusiutumiskykyä ja monimuotoisuutta sekä edistää tutkimustulosten hyödyntämistä hyvinvoinnin, kulttuurin, talouden ja ympäristön parhaaksi. Tutkimusvirkojen lukumäärä Toiminnallinen tuloksellisuus Suomen Akatemia rahoittaa korkeatasoista tutkimusta, suuntaa voimavaroja ajankohtaisten tutkimusongelmien sekä tieteellisen kehityksen myötä syntyvien uusien tutkimusalojen tukemiseen. Akatemia tehostaa kansallista ja kansainvälistä tutkimusohjelmayhteistyötään ja edistää huippututkimuksen kansainvälistä verkottumista sekä vahvistaa Suomen osallistumista kansainvälisten tieteellisten järjestöjen toimintaan. Akatemia panostaa tohtorin tutkinnon jälkeisen tutkijanuran ja virkarakenteen kehittämiseen. Akatemia edistää tehokasta tutkijankoulutusta tukemalla tutkijakoulujen toimintaa ja kansainvälistämistä sekä tohtorin tutkinnoille asetettujen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamista. Akatemia seuraa, arvioi ja kehittää oman toimintansa laatua ja tehokkuutta, parantaa toimintatapojaan ja -rakenteitaan sekä tietohallintoaan. Akatemia vastaa osaltaan tieteen aseman ja myönteisen julkisen kuvan vahvistamisesta yhteiskunnassa. 2001 2003 tavoite Akatemiaprofessorit 37 38 41 Akatemiatutkijat 219 238 250 Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.88.50, 29.88.53 ja 29.88.66 määrärahoja. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön päätökseen Suomen Akatemian eräistä suoritteista perittävistä maksuista (1109/1993). 2004 2005 budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 28 847 32 854 32 792 Bruttotulot 871 888 965 Nettomenot 27 976 31 966 31 827 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 225 siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 582 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
18 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 1 / 2 0 0 5 v p ) s e l v i t y s o s a : Päätösosa lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toiseksi kappaleeksi. Perustettavan osuuskunnan jäseniksi tulevat Suomen Akatemian lisäksi Teknologian kehittämiskeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja Mittatekniikan keskus. Kansallisesta lainsäädännöstä johtuen Suomen valtion viranomainen ei voi olla suoraan eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän (ETEY:n) jäsen, koska jäsenellä on rajoittamaton vastuu ETEY:n veloista. Jotta varmistetaan valtion viranomaisten mahdollisuudet osallistua kansainvälisiin tutkimushankkeisiin, on välttämätöntä perustaa yksityisoikeudellinen väliorganisaatio, johon vastuu rajoittuu. Osuuskunnan toiminnasta aiheutuvat menot hoidetaan jatkossa toimintamenojen puitteissa. talousarvio 31 827 000 2005 I lisätalousarvio 526 000 2005 talousarvio 31 440 000 2004 tilinpäätös 31 333 000 Määrärahaa saa käyttää myös arkistolaitoksen kansainvälisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien sekä EU:n hyväksymien hankkeiden maksamiseen. Kansallisarkisto saa vuoden aikana tehdä Hämeenlinnan maakunta-arkiston uudisrakennusta koskevan vuokrasopimuksen siten, että siitä aiheutuva menojen lisäys on vuonna 2007 enintään 521 000 euroa ja vuodesta 2008 alkaen vuositasolla enintään 743 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Arkistolaitos on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä. Tavoitteena on viranomaisten asiakirjojen osalta noin 15 %:n säilytysosuus. Maksullisen palvelutoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden tuottotavoite on 5 000 euroa. 22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 843 000 euroa. Eräitä arkistolaitoksen palveluita ja suoritteita 2001 2003 tavoite Arkistoainesten kokonaismäärä (hyllymetriä) 104 720 108 028 111 500 Tutkijakäynnit 81 126 79 382 78 000 Annetut todistukset ja selvitykset 18 052 18 016 17 000 Järjestetyt arkistot (hyllymetriä) 1 583 1 846 1 500 Annettu koulutus (luentotunteja) 1 040 1 015 750 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 47 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja 59 000 euroa kahden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta 30.70.21. 2004 2005 budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 14 624 14 407 14 473 Bruttotulot 846 630 630 Nettomenot 13 778 13 777 13 843 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 418 siirtynyt seuraavalle vuodelle 200 talousarvio 13 843 000 2005 I lisätalousarvio 169 000 2005 talousarvio 13 608 000 2004 tilinpäätös 13 560 000 23. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 788 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on kielitieteellinen tutkimuslaitos, jonka toiminnan tavoitteena on lisätä tietoa kotimaisista kielistä ja niiden asemasta Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) kulttuurissa ja yhteiskunnassa sekä näin osaltaan luoda edellytyksiä kielelliselle tasa-arvolle Suomessa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.88.53 määrärahoja. Maksullisen palvelutoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden tuottotavoite on 3 300 euroa. 13 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. 2004 2005 budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 2 925 3 460 3 461 Bruttotulot 620 673 673 Nettomenot 2 305 2 787 2 788 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 475 siirtynyt seuraavalle vuodelle 832 talousarvio 2 788 000 2005 I lisätalousarvio 47 000 2005 talousarvio 2 740 000 2004 tilinpäätös 2 662 000 24. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha Momentille myönnetään 1 522 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Varastokirjaston toiminnan tavoitteena on vastaanottaa ja säilyttää tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa sen tarvitsijoiden käyttöön. 10 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä, josta 3 000 euroa on kertaluonteista menoa. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 1 / 2 0 0 5 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 10 000 euroa talousarvioesityksen 1 512 000 euroon nähden aiheutuu uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä. Lisäyksestä 3 000 euroa on kertaluonteista menoa. talousarvio 1 522 000 2005 I lisätalousarvio 15 000 2005 talousarvio 1 498 000 2004 tilinpäätös 1 494 000 25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (siirtomääräraha Momentille myönnetään 200 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää historiateossarjojen, elämäkertojen ja eräiden muiden teosten laadinta- ja hankintamenojen sekä laadintamenoihin myönnettävien avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Anders Chydeniuksen kootut teokset -hanke 188 000 Väinö Linna -elämäkerta 12 000 Yhteensä 200 000 talousarvio 200 000 2005 talousarvio 300 000 2004 tilinpäätös 350 000 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 120 132 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista, apurahoista, arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä sekä kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahaan sisältyy 1 295 000 euroa yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden rahoitukseen, mitä vastaavat tulot kertyvät momentille 12.29.99. talousarvio 120 132 000 2005 I lisätalousarvio 1 575 000 2005 talousarvio 102 298 000 2004 tilinpäätös 104 183 993 53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 75 739 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä sekä kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää yksityisluontoisten arkistojen valtionavusta annetun lain (998/1974) mukaisten menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 50 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen tutkimus-, keruu- ja sanakirjahankkeisiin sekä em. hankkeista aiheutuvien muiden kulutusmenojen ja apurahojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös tieteen edistämiseksi ja tutkimuksen näkyvyyden lisäämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen sekä päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen edistämismenojen, tutkimuksen tietohuollon menojen, kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen 59 200 000 Yksityisluontoisten arkistojen valtionavusta annetun lain (998/1974) mukaisiin menoihin 3 715 000 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintaan 2 175 000 Tiedeinstituuttien ja tutkimuslaitosten, Tiedekeskus Heurekan sekä eräiden tieteellisten seurojen ja yhdistysten toiminta-avustuksiin 8 629 000 Päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettäviin avustuksiin 500 000 Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin 400 000 Tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseen ja muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin 1 120 000 Yhteensä 75 739 000 talousarvio 75 739 000 2005 talousarvio 75 739 000 2004 tilinpäätös 75 732 300 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Momentille myönnetään 12 320 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC) ja Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille. S e l v i t y s o s a : Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen hallintoelinten tekemien päätösten mukaisesti. talousarvio 12 320 000 2005 talousarvio 12 260 000 2004 tilinpäätös 9 594 285 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6