KANDIDAATINTUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna 2006 Tampereen yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Toukokuu 2008
SISÄLLYS Aluksi...3 1 Kyselyyn vastanneet...4 Sijoittumisseurantakyselyyn vastanneet tiedekunnittain (Taulukko 1)...4 Sijoittumisseurantakyselyyn vastanneet koulutusaloittain (Taulukko 2)...4 Sijoittumisseurantakyselyyn vastanneet tutkintonimikkeittäin (Taulukko 3)...5 Sijoittumisseurantakyselyyn vastanneet laitoksittain (Taulukko 4)...5 Sijoittumisseurantakyselyyn vastanneiden pääaineet (Taulukko 5)...6 2 Työllistymisen lähtökohtia...7 Aiemmat tutkinnot (Taulukko 6)...7 Jatkosuunnitelmat (Taulukko 7)...7 Miksi ei maisteriksi? (Kuvio 1)...8 3 Työllisyys...9 Vastaushetken työtilanne (Taulukko 8)...9 Vastaushetken työtilanne tiedekunnittain (Taulukko 9)...9 Työkokemus omalta alalta (Kuvio 2)... 10 Oman alan työkokemus tiedekunnittain (Taulukko 10)... 11 Opiskeluaikainen työkokemus (Taulukko 11)... 11 Työttömyys valmistumisen jälkeen (Kuvio 3)...12 Työssä olevien työnantajatahot (Taulukko 12)...12 Työnantajatahot tiedekunnittain (Taulukko 13)...13 Työn luonne (Kuvio 4)...13 Tausta vastaushetken tehtävässä (Kuvio 5)... 14 4 Työnhaun vaiheet... 16 Käytetyt työnhakukanavat (Taulukko 14)... 16 Työllistymistä edistäneet tekijät (Taulukko 15)... 16 Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät (Taulukko 16)... 17 5 Työ ja opinnot... 18 Työtä kohtaan koettu tyytyväisyys (Kuvio 6)... 18 Työn ja tutkinnon vastaavuus (Kuvio 7)... 19 Opintojen hyödynnettävyys työssä (Kuvio 8)...20 Tutkinnon arvostus työmarkkinoilla (Kuvio 9)...21 Mihin opetustarjonnassa ollaan erityisen tyytyväisiä (Taulukko 17)... 22 Mihin opetustarjonnassa ollaan erityisen tyytymättömiä (Taulukko 18)... 22 Kuuluiko opintoihin työharjoittelu? (Kuvio 10)... 23 Kuinka opiskelu on kehittänyt eri osa-alueita, keskiarvot (Taulukko 19)...24 6 Opintoja ja kyselyä koskevaa palautetta... 25 2
ALUKSI Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut on seurannut vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä yli kymmenen vuoden ajan. Vuosittain työmarkkinoille siirtyvien joukossa on aina ollut mukana myös alemman korkeakoulututkinnon, eli kandidaatin tutkinnon suorittaneita. Heidän määränsä odotetaan lisääntyvän kaksiportaisen tutkintojärjestelmän toiminnan vakiintuessa. Kandidaatintutkinnon suorittaneiden sijoittumista työmarkkinoille tarkasteltiin ensimmäistä kertaa vuonna 2007. Tuolloin Ura- ja rekrytointipalvelut alkoi rakentaa kyselyä vuonna 2005 kandidaatin tutkinnosta Tampereen yliopistosta valmistuneiden tilanteesta työelämässä noin vuosi valmistumisen jälkeen. Käsillä oleva raportti tarkastelee tilannetta vuonna 2006 kandidaatin tutkinnon suorittaneiden osalta. Vastaajajoukko muodostuu sellaisista alemman korkeakoulututkinnon vuonna 2006 suorittaneista henkilöistä, jotka eivät yliopiston opiskelijatietojärjestelmän mukaan ole suorittaneet viittä opintoviikkoa enempää tutkintonsa valmistuttua. Tällainen rajaus on tehty siksi, että vastaajien joukkoon valikoituisi mahdollisimman vähän henkilöitä, jotka jatkavat opintojaan suoraan maisterintutkintoon. Kaikilta osin tässä ei kuitenkaan ole onnistuttu, sillä noin 13 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoittaa opiskelevansa päätoimisesti. Kyselylomake lähetettiin 98 vuonna 2006 alemman korkeakoulututkinnon suorittaneelle. Heistä 67 vastasi. Kyselyn vastausprosentiksi muodostuu näin ollen 68, mikä on kutakuinkin samaa tasoa kuin aiempina vuosina toteutettujen sijoittumisseurantojen vastausaktiivisuus. Vastausaktiivisuutta arvioitaessa on muistettava, että todennäköisesti kato on ainakin jossain määrin vinoa: on mahdollista, että huonosti työllistyneet jättävät useammin vastaamatta kuin henkilöt, joiden työura on lähtenyt helposti käyntiin. Tuloksia tutkittaessa on hyvä muistaa myös se, että alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden ammatillinen profiili on hyvin vaihteleva; mukana joukossa ovat muun muassa lastentarhanopettajat, jotka pätevöityvät ammattiinsa jo kandidaatin tutkinnon suoritettuaan. Raportin toimittamisesta on vastannut Ura- ja rekrytointipalveluissa uraohjaajana keväällä 2008 toiminut Salla Haikarainen. Lisätietoja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työtilanteesta saa Ura- ja rekrytointipalveluista. Hankkeen kokonaisuudesta vastaa Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämispäällikkö Jukka Mäkinen. 3
1 KYSELYYN VASTANNEET Vuonna 2006 alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista sijoittumisseurantakyselyyn vastanneista 16 prosenttia opiskelee kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa. Humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa opiskelevien osuudet muodostavat molemmat noin viidenneksen vastaajajoukosta. Pienin vastaajaryhmä ovat informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijat, noin 13 prosenttia, ja suurimman ryhmän, 28 prosenttia, puolestaan muodostavat kasvatustieteiden tiedekunnassa opiskelevat. Heistä enemmistö on lastentarhanopettajaksi valmistuneita. TAULUKKO 1 SIJOITTUMISSEURANTAKYSELYYN VASTANNEET TIEDEKUNNITTAIN Tiedekunta (%) Humanistinen tdk 21 Informaatiotieteiden tdk 13 Kasvatustieteiden tdk 28 Kauppa- ja hallintotieteiden tdk 16 Yhteiskuntatieteellinen tdk 21 Yhteensä 100 (N) (67) Koulutusalajakauma myötäilee tiedekunnittaista tilannetta. Vastanneista yksi viidennes opiskelee humanistisella koulutusalalla ja toinen viidennes yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla. Kasvatustieteellisellä koulutusalalla opiskelevien osuus on 28 prosenttia, kauppatieteellisellä koulutusalalla opiskelevien 16 prosenttia ja luonnontieteellisellä koulutusalalla opiskelevien 13 prosenttia. TAULUKKO 2 SIJOITTUMISSEURANTAKYSELYYN VASTANNEET KOULUTUSALOITTAIN Koulutusala (%) Humanistinen koulutusala 21 Kasvatustieteellinen koulutusala 28 Kauppatieteellinen koulutusala 16 Luonnontieteellinen koulutusala 13 Yhteiskuntatieteellinen koulutusala 21 Yhteensä 100 (N) (67) Tutkintonimikkeittäin tarkasteltuna tilanne on seuraavanlainen: Vastaajista 13 prosenttia on valmistunut hallintotieteiden kandidaatiksi, ja kolme prosenttia kauppatieteiden kandidaatiksi. Humanististen tieteiden kandidaatteja samoin kuin yhteiskuntatieteiden kandidaatteja on molempia 21 prosenttia ja luonnontieteiden kandidaatteja 13 prosenttia. Enemmistö vastaajista (28 prosenttia) on odotetusti kasvatustieteiden kandidaatteja. 4
TAULUKKO 3 SIJOITTUMISSEURANTAKYSELYYN VASTANNEET TUTKINTONIMIKKEITTÄIN Tutkinto (%) Hallintotieteiden kandidaatti 13 Humanististen tieteiden kandidaatti 21 Kasvatustieteiden kandidaatti 28 Kauppatieteiden kandidaatti 3 Luonnontieteiden kandidaatti 13 Yhteiskuntatieteiden kandidaatti 21 Yhteensä 100 (N) (67) Alla olevasta taulukosta näkyy, millä laitoksilla kyselyyn vastanneet opiskelevat. TAULUKKO 4 SIJOITTUMISSEURANTAKYSELYYN VASTANNEET LAITOKSITTAIN Laitos (%) Historiatieteen laitos 2 Kieli- ja käännöstieteen laitos 15 Musiikintutkimuksen laitos 2 Taideaineiden laitos 5 Informaatiotutkimuksen laitos 3 MTF 2 Tietojenkäsittelytieteiden laitos 9 Kasvatustieteiden laitos 2 TaY:n opettajankoulutuslaitos 27 Johtamistieteiden laitos 2 Oikeustieteiden laitos 6 Taloustieteiden laitos 5 Yhdyskuntatieteiden laitos 5 Politiikan tutkimuksen laitos 3 Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos 5 Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos 5 Tiedotusopin laitos 8 Yhteensä 100 (N) (67) 5
TAULUKKO 5 SIJOITTUMISSEURANTAKYSELYYN VASTANNEIDEN PÄÄAINEET Humanistinen tiedekunta N Englantilainen filologia 1 Etnomusikologia 1 Käännöstiede (englanti) 1 Pohjoismaiset kielet 3 Suomen historia ja yleinen historia 1 Suomen kieli 1 Suomen kirjallisuus 2 Teatterin ja draaman tutkimus 1 Ranskan kieli 2 Venäjän kieli 2 Informaatiotieteiden tiedekunta Informaatiotutkimus 2 Tietojenkäsittelyoppi 4 Tilastotiede 1 Vuorovaikutteinen teknologia 2 Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustiede 2 Varhaiskasvatus 17 Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Aluetiede 1 FILA 1 Hallintotiede 1 Julkisoikeus 3 Kansantaloustiede 1 Kunnallispolitiikka 1 Laskentatoimi 1 Ympäristöpolitiikka 1 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Kansainvälinen politiikka 2 Sosiaalipolitiikka 1 Sosiaalityö 2 Sosiologia 3 Tiedotusoppi 5 6
Yhteensä 67 2 TYÖLLISTYMISEN LÄHTÖKOHTIA Useimmille kyselyyn vastanneista vastikään suoritettu kandidaatin tutkinto on ollut ensimmäinen suoritettu tutkinto. Neljännes on suorittanut aikaisemmin toisen, ei-korkea-asteen tutkinnon. Vain 15 prosentilla on ollut kandidaatintutkinnon taustalla aiempi korkeakoulututkinto. TAULUKKO 6 AIEMMAT TUTKINNOT Kyllä Ei Yhteensä (%) (%) (%) (N) Muu kuin korkeakoulututkinto 25 75 100 (67) Korkeakoulututkinto 15 85 100 (67) Yli puolet kyselyyn vastanneista aikoo jatkaa opintojaan ylempään korkeakoulututkintoon. TAULUKKO 7 JATKOSUUNNITELMAT Kyllä Ei Eos Yhteensä (%) (%) (%) (%) (N) Aikooko suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon 54 9 36 100 (66) Useimmiten syynä sille, ettei vastaaja toistaiseksi ole jatkanut opintojaan ovat työtilanteeseen liittyvät syyt. Vastaaja on joko saanut työpaikan (21 %) tai ilmoittaa kandidaatintutkinnon riittävän toivottuihin tehtäviin pääsemiseksi (21 %). 16 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti syyksi sen, ettei opiskelu ollut juuri kyseisellä hetkellä ajankohtaista. Viitisen prosenttia pohti vielä pääainevalintaansa ja noin kolmanneksella on ollut jokin muu syy olla toistaiseksi jatkamatta opintojaan. 7
KUVIO 1 MIKSI EI MAISTERIKSI? 40 30 % 20 10 0 Työpaikan saaminen tai työtilanne Kandidaatintutkinto riittää alalla Opiskelu ei ajankohtaista Pohtii pääainevalintaa Muu syy 8
3 TYÖLLISYYS Kyselyyn vastanneista lähes kolmannes oli vastaushetkellä vakituisessa työssä. Määräaikaisessa työsuhteessa oli reilu neljännes ja osa-aikaisessa tai kausiluonteisessa työssä viisi prosenttia. Yrittäjänä toimivien osuus vastanneista oli kuusi prosenttia, päätoimisten opiskelijoiden 13 prosenttia ja sivutoimisten opiskelijoiden kolme prosenttia. Työttömänä työnhakijana oli vastaushetkellä viisi prosenttia kyselyyn osallistuneista ja muusta syystä (esimerkiksi lastenhoidon vuoksi) työelämän ulkopuolella oli joka kymmenes. TAULUKKO 8 VASTAUSHETKEN TYÖTILANNE Tilanne vastaushetkellä (%) Vakituisessa työssä 31 Määräaikaisessa työssä 27 Osa-aik. tai periodityössä 5 Yrittäjä 6 Työtön työnhakija 5 Päätoim. opiskelija 13 Sivutoim. opiskelija 3 Työelämän ulkopuolella (muu syy) 10 Yhteensä 100 (N) (67) Vuotta aikaisemmin eli v. 2005 kandidaatintutkinnon suorittaneista sijoittumisseurantakyselyyn vastanneista hieman useampi (37 %) oli vakituisessa työssä. Määräaikaisessa työssä oli hieman yli neljäkymmentä prosenttia vastanneista, osa-aikaisessa tai kausiluonteisessa työssä kolme prosenttia ja päätoimisena opiskelijana kymmenen prosenttia. Työttömänä työnhakijana oli ainoastaan prosentti vastanneista ja muuten työelämän ulkopuolella kuusi prosenttia vastanneista. Karkeasti tarkasteltuna vaikuttaa siltä, että työelämässä mukana olevien kandidaatintutkinnon suorittaneiden osuus on hieman alentunut sitten edellisen sijoittumisseurantakyselyn. TAULUKKO 9 VASTAUSHETKEN TYÖTILANNE TIEDEKUNNITTAIN Ei työtä tai opisk. Työssä Opisk. Yhteensä Tiedekunta (%) (%) (%) (%) Humanistinen tiedekunta 29 43 29 100 Informaatiotieteiden tiedekunta 22 67 11 100 Kasvatustieteiden tiedekunta 16 74 11 100 Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta 0 100 0 100 9
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 7 64 29 100 Yhteensä 15 69 16 100 (N) (10) (46) (11) (67) Vuonna 2006 kandidaatintutkinnon suorittaneiden ryhmässä parhaiten ovat työllistyneet kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnasta valmistuneet, joista kaikki olivat vastaushetkellä mukana työelämässä. Kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistuneista kolme neljästä työskenteli kyselyn ajankohtana ja kolmanneksi suurimman työelämässä mukana olevien joukon muodostavat informaatiotieteiden tiedekunnasta valmistuneet, joista 67 prosenttia ilmoitti olevansa työssä. Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista 64 prosenttia ja humanistisesta tiedekunnasta valmistuneista kandidaateista 43 prosenttia oli kyselyn ajankohtana mukana työelämässä. Voi pohtia, viittaako tilanne siihen, että jotkut tieteenalat ovat onnistuneet paremmin alemman korkeakoulututkinnon profiilin terävöittämisessä työnantajien silmissä, vai kertovatko tulokset ainoastaan alakohtaisen työllisyystilanteen vaihtelusta. Sijoittumisseurantakyselyyn vastanneilla on verrattain paljon oman alansa työkokemusta. Joka viidennellä oli vastaushetkellä sitä yli vuoden ajalta, noin 40 prosentilla 6-12 kuukauden ajalta ja noin joka kymmenennellä 1-6 kuukauden ajalta. Hieman yli neljännes oli täysin vailla työkokemusta omalta alalta. KUVIO 2 TYÖKOKEMUS OMALTA ALALTA 50 40 30 % 20 10 0 Ei oman alan työkokemusta 1-3 kk oman alan työkokemusta 4-6 kk oman alan työkokemusta 6-12 kk oman alan työkokemusta Yli vuosi oman alan työkokemusta Selvästi eniten oman alan työkokemusta on kasvatustieteiden tiedekunnassa kandidaatin tutkinnon suorittaneilla, mikä on ymmärrettävää kun huomioidaan lastentarhanopettajien vahva ammatillinen profiili. Tilanne on kuitenkin kauttaaltaan hyvä; noin kolmella neljästä informaatiotieteiden 10
tiedekunnasta, kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnasta ja yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneilla kandidaateilla on ollut vastaushetkellä oman alansa työkokemusta. Humanistit erottuvat tässäkin katsannossa joukosta; alle puolella heistä oli oman alan työkokemusta noin vuoden kuluttua alemman korkeakoulututkinnon valmistumisesta. TAULUKKO 10 OMAN ALAN TYÖKOKEMUS TIEDEKUNNITTAIN Ei oman alan työkok. Oman alan työkok. Tiedekunta (%) (%) Humanistinen tiedekunta 57 43 Informaatiotieteiden tiedekunta 22 78 Kasvatustieteiden tiedekunta 11 90 Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta 27 73 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 29 71 Yhteensä 28 72 (N) (19) (48) Vastaajista seitsemällä prosentilla ei ole lainkaan opiskeluaikaista työkokemusta. Useimmilla vastaajilla sitä on kuitenkin monipuolisesti: 60 prosenttia on ollut kesä- tai muissa lukukausien ulkopuolella tehtävissä töissä ja noin puolet on työskennellyt myös lukukausien aikana joko omalla alalla tai jonkin muun alan tehtävissä. Opintoihin kuuluvan työharjoittelun oli suorittanut noin neljännes alemman korkeakoulututkinnon vuonna 2006 suorittaneista. TAULUKKO 11 OPISKELUAIKAINEN TYÖKOKEMUS Kyllä Ei (N) Opiskeluaikainen työ (%) (%) Lukukausien aikana omalla alalla 51 46 (65) Lukukausien aikana, ei omalla alalla 46 52 (67) Opintoihin liittyvässä työharjoittelussa 28 69 (67) Työssä lukukausien ulkopuolella 60 40 (67) Kandidaatintutkinnon suorittaneiden tilanne näyttää sikälikin valoisalta, että vain harvat heistä olivat olleet työttömänä vuoden kuluttua tutkinnon valmistumisesta. Noin 80 prosenttia ei ollut ollut lainkaan työttömänä, 14 prosenttia oli ollut työttömänä korkeintaan kolme kuukautta ja kolme prosenttia neljäkuusi kuukautta. Yli puolen vuoden työttömyys oli takana ainoastaan viidellä prosentilla vastanneista. Työssä olevista alemman korkeakoulututkinnon vuonna 2006 suorittaneista useimmat (32 %) sijoittuivat kuntasektorille, mikä osaltaan selittynee lastentarhanopettajien suurella osuudella vastaajajoukossa. Toiseksi suurin työllistäjätaho olivat suuret yritykset, jotka työllistivät reilun neljänneksen kyselyyn vastanneista. 16 prosenttia työssä olevista työskenteli valtiolla, kahdeksan prosenttia oli yrittäjänä ja kuusi prosenttia työskenteli keskisuurissa yrityksissä. Pienissä yrityksissä tai muuten työllistyneiden osuudet olivat kaksi prosenttia. Vuotta aikaisemmin kandidaatintutkinnosta valmistuneiden tilanne oli suuntalinjoiltaan samankaltainen: enemmistö vastanneista (noin puolet) työskenteli kuntasektorilla, viidennes yrityksissä, 15 prosenttia valtiolla ja kolme prosenttia järjestöissä. Toiset kolme prosenttia oli sijoittunut 11
muihin julkisen hallinnon organisaatioihin ja seitsemän prosenttia oli työllistynyt muutoin. Selvin ero on yrityksissä työskentelevien osuuksissa: kun vuonna 2005 kandidaatin tutkinnon suorittaneista viidennes työskenteli yritysten palveluksessa, vuotta myöhemmin valmistuneista yrityksissä työskentelevien osuus oli jo yli kolmannes ja suurempikin, jos mukaan lasketaan itsenäisinä yrittäjinä toimivat. KUVIO 3 TYÖTTÖMYYS VALMISTUMISEN JÄLKEEN 80 60 % 40 20 0 Ei työttömyyttä 1-3 kk työttömänä 4-6 kk työttömänä 6-12 kk työttömänä TAULUKKO 12 TYÖSSÄ OLEVIEN TYÖNANTAJATAHOT Työnantajataho (%) Kunta 32 Valtio 16 Järjestö tai vast. 6 Yrittäjä 8 Yritys (henkilöstö > 250) 28 Yritys (henkilöstö 50-250) 6 Yritys (henkilöstö < 50) 2 Muu 2 Yhteensä 100 (N) (50) 12
Taulukosta 16 selviää, mille sektoreille eri tiedekunnista valmistuneet kandidaatit ovat työllistyneet. TAULUKKO 13 TYÖNANTAJATAHOT TIEDEKUNNITTAIN Työnantajataho Kunta Valtio Järjestö Yrittäjä Yritys Muu Tiedekunta (%) (%) (%) (%) (%) (%) Humanistinen tiedekunta 6 38 0 14 29 0 Informaatiotieteiden tiedekunta 6 25 0 38 25 0 Kasvatustieteiden tiedekunta 63 0 7 0 21 0 Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta 13 25 9 0 46 9 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 13 13 10 0 60 0 Yhteensä 32 16 6 8 36 2 (N) (16) (8) (3) (4) (18) (1) KUVIO 4 TYÖN LUONNE 30 25 20 % 15 10 5 0 Tutkimus Opetus, koulutus tai kasvatus Johto- ja esimiesteht. Konsultointi Asiakastyö Markkinointi Hallinto-, ja myynti suunnittelu ja kehitysteht. Viestintä- ja mediatyö Toimisto- ja esikuntateht. Muu 13
Useimmat (27 %) sijoittumisseurantakyselyyn vastanneista työskentelivät opetus-, koulutus- tai kasvatustehtävissä, mikä varmasti selittyy lastentarhanopettajien suurella osuudella vastaajajoukossa (N~48). Viitisentoista prosenttia toimi hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtävissä ja viestintä- tai mediatyössä toimivien osuus oli vain hieman pienempi (13 %). Johto- tai esimiestehtävissä oli noin joka kymmenes työssä käyvistä vastaajista, konsultointi- tai asiakastyössä puolestaan kummassakin noin kahdeksan prosenttia ryhmästä. Pienimpiä olivat tutkimus- (4 %), markkinointi- ja myynti- (2 %) sekä toimisto- ja esikuntatehtävissä (2 %) toimivien osuudet. Muilla kuin kyselylomakkeessa nimetyillä osaalueilla toimi hieman yli kymmenen prosenttia kysymykseen vastanneista. Useimmilla kyselyyn vastanneista ei ollut tutkinnon valmistumista edeltävää työkokemusta siitä työpaikasta, jossa nämä toimivat vastaushetkellä (N~51). KUVIO 5 TAUSTA VASTAUSHETKEN TEHTÄVÄSSÄ 60 40 % 20 0 Ei tutk. edeltävää työkok. nyk. teht. 1-3 kk tutk. edeltävä työkok. 4-6 kk tutk. edeltävää työkok. 6-12 kk tutk. edeltävää työkok. Yli vuosi tutk. edeltävää työkok. Alla on vielä lueteltu tiedekunnittain tehtävänimikkeitä, joissa alemman korkeakoulututkinnon vuonna 2006 suorittaneet toimivat kyselyyn vastatessaan. Humanistinen tiedekunta Asiantuntija Luokanopettaja Nuorempi upseeri 14
Oopperaohjaaja Särmääjä Toiminnan johtaja Tutkimusassistentti Informaatiotieteiden tiedekunta Kääntäjä Mikrotukihenkilö Ohjelmistosuunnittelija Projektipäällikkö Tutkimusapulainen UI Designer Varatoimitusjohtaja Kasvatustieteiden tiedekunta Kouluttaja Lastentarhanopettaja Myyjä Projektipäällikkö Päivähoidon opettaja Valmentaja Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Apulaisverosihteeri Assistant Controller Business Controller Business Manager Koulutussihteeri Myymäläpäällikkö Piirisihteeri Projektipäällikkö Sijoitusasiantuntija Varastohenkilö Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta HR and Legal Assistant Internet-ohjaaja Test Engineer Tiedottaja Toimittaja Työvoimaneuvoja Vastaanottohoitaja 15
4 TYÖNHAUN VAIHEET Suosituimpia työnhaun reittejä ovat alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskuudessa olleet oma-aloitteiset yhteydenotot työnantajiin, ilmoituksiin vastaaminen ja suhdeverkostojen hyödyntäminen. Merkille pantavaa on erilaisten välityspalveluiden vähäinen merkitys vastaajien työnhaussa; ainoastaan kahdeksan prosenttia kysymykseen vastanneista oli hyödyntänyt tavanomaisia välityspalveluja ja joka kymmenes verkkorekrytointipalveluja työtä hakiessaan. Tilanne ei näiltä osin juurikaan ole muuttunut edellisvuotisessa sijoittumisseurannassa raportoidusta. TAULUKKO 14 KÄYTETYT TYÖNHAKUKANAVAT Käytti Ei käyttänyt (N) Työnhakukanava (%) (%) Ilmoitukseen vastaaminen 41 59 (51) Oma yhteydenotto työnantajiin 43 57 (49) Välityspalvelut 8 92 (50) Verkkorekrytointipalvelut 10 90 (50) Omat suhdeverkostot 24 76 (50) Muu 16 84 (50) Vastaajat arvioivat työllistymistään eniten edesauttaneiksi tekijöiksi oikean asenteen ja motivaation, työkokemuksen sekä opintojensa aineyhdistelmän. Tutkinnon luomien valmiuksien ja kontaktien sekä harrastusten tuoman lisäpätevyyden painoarvo nähtiin keskenään kutakuinkin samanlaisena, samoin työharjoittelun ja aiemmin suoritettujen tutkintojen. Päälinjoiltaan vastaukset eivät ole muuttuneet vuotta aikaisemmin valmistuneiden antamista. Listassa mainittuja muita työnhakukanavia olivat seuraavat: - oman yrityksen perustaminen - valtio tarjoaa työpaikan maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuneille - työpaikalta tullut yhteydenotto sekä - yliopiston ainejärjestön sähköpostilistalta tullut ilmoitus. TAULUKKO 15 TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄNEET TEKIJÄT Työllistymiseen myönteisesti vaikuttaneet tekijät ka. (N) (1=ei lainkaan vaikutusta, 6=erittäin paljon vaikutusta) Opintoyhdistelmä 3,5 (50) Tutkinnon luomat valmiudet ja kontaktit 3,1 (50) Työharjoittelu 2,7 (48) Työkokemus 4,6 (50) Aiempi tai aiemmat tutkinnot 2,7 (50) 16
Harrastusten tuoma lisäpätevyys 3,1 (50) Oikea asenne ja motivaatio 5,2 (51) Niistä vastaajista, joilla oli ollut vaikeuksia työnsaannissa noin kolmannes nimesi erityiseksi ongelmaksi vähäisen työkokemuksen. Yhtä yleisenä vaikeutena pidettiin sitä, että oman alan työpaikkoja oli vähän tarjolla. Seuraavaksi yleisimpiä työllistymistä vaikeuttaneita tekijöitä olivat alueellinen työmarkkinatilanne ja perhetilanteeseen liittyvät syyt, jotka tulivat molemmat nimetyiksi noin viidenneksessä vastauksista. Tutkinnon aineyhdistelmän, huonon tunnettuuden ja sen, ettei ole löytänyt itseä kiinnostavaa työtä nimesi työllistymiseensä vaikuttaneeksi tekijäksi kunkin noin joka kymmenes niistä, jotka olivat kokeneet vaikeuksia työllistymisessään. Sukupuolen, iän, puutteellisten työnhakutaitojen tai puutteellisen tietoteknisen osaamisen ei juurikaan katsottu vaikuttaneen kielteisesti työnsaantiin. Suurin ero edellisvuonna valmistuneiden kandidaattien vastauksiin on se, että tietoteknisessä osaamisessa ei juurikaan koettu puutteita. Vuotta aikaisemmin sitä pidettiin yhtenä suurimmista työnsaantia vaikeuttaneista tekijöistä. TAULUKKO 16 TYÖLLISTYMISTÄ VAIKEUTTANEET TEKIJÄT On vaikuttanut Ei ole vaikuttanut (N) Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät (%) (%) Työkokemuksen puute 35 65 (26) Puutteelliset työnhakutaidot 8 92 (26) Puutteelliset tietotekniset taidot 0 100 (26) Puutteellinen kielitaito 4 96 (26) Tutkinnon aineyhdistelmä 12 89 (26) Tutkinnon heikko tunnettuus 12 89 (26) Oman alan työpaikkoja vähän 35 65 (26) Alueellinen työmarkkinatilanne 19 81 (26) Ei ole löytänyt itseä kiinnostavaa työtä 12 89 (26) Sukupuoli 4 96 (26) Ikä 4 96 (26) Perhetilanteeseen liittyvä syy 19 81 (26) Muu 77 23 (26) Muina työllistymistä vaikeuttaneina tai estäneinä tekijöinä mainitaan seuraavat asiat: - ei ole etsinyt alan töitä - ei vain ole tullut valituksi - ei ole hakenut töitä - kesän ajaksi ei ole tarjolla töitä - palkkaus liian matala, ylikoulutettu joihinkin tehtäviin ja toisiin taas alikoulutettu, kun ei ole maisteri, sekä - aikomus jatkaa opintoja. 17
5 TYÖ JA OPINNOT Useimmat alemman korkeakoulututkinnon vuonna 2006 suorittaneista ilmoittivat olevansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä työhönsä (N~50). Lastentarhanopettajiksi valmistuneet (N~17) olivat hieman muita tyytyväisempiä valintaansa: heistä kolme neljästä vastasi olevansa joko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä työhönsä. Muista samoin vastanneiden osuus oli noin 60 prosenttia. Erittäin tyytymätön työhönsä ilmoitti olevansa yksi lastentarhanopettajaksi valmistunut. Muista alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista viisi (so. 13 %) vastasi olevansa melko tyytymättömiä työhönsä. KUVIO 6 TYÖTÄ KOHTAAN KOETTU TYYTYVÄISYYS 50 40 30 % 20 10 0 Erittäin tyytymätön Melko tyytymätön Ei tyytyväinen eikä tyytymätön Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Useimmat kaikista myös kokivat, että vastaushetkinen työ vastasi ainakin osittain vaatimustasoltaan suoritettua tutkintoa (N~50). Erityisen usein tätä mieltä olivat, ymmärrettävästikin, lastentarhanopettajaksi valmistuneet, joista 83 prosenttia vastasi työn vastaavan täysin opintoja. Muista alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista samoin koki puolet. 18
KUVIO 7 TYÖN JA TUTKINNON VASTAAVUUS 60 50 40 % 30 20 10 0 Vastaa täysin Vastaa osittain Ei vastaa lainkaan Useimmat vastaajat kokivat voivansa hyödyntää yliopistossa oppimiaan asioita työssään ainakin osittain. Kolmannes ilmoitti hyödyntävänsä oppimiaan asioita työssään jatkuvasti, yli puolet osittain ja alle kymmenesosa kertoi, ettei hyödynnä oppimiaan asioita työssään juuri lainkaan. Lastentarhanopettajiksi valmistuneista 92 prosenttia vastasi hyödyntävänsä yliopistossa oppimiaan asioita työssään osittain tai jatkuvasti, ja muista samoin vastasi lähestulkoon yhtä moni (90 %). Tältä osin näyttää selvältä, että alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osaamispääoma on hyvinkin käännettävissä työmarkkinoiden käyttöön. 19
KUVIO 8 OPINTOJEN HYÖDYNNETTÄVYYS TYÖSSÄ 60 50 40 % 30 20 10 0 Hyödynnän jatkuvasti Hyödynnän osittain En hyödynnä juuri lainkaan Tutkinnon arvostus jakaa mielipiteitä. Vajaan kolmanneksen mielestä se on huono, ja yhtä moni ei osaa arvioida tutkinnon arvostusta työmarkkinoilla. Nelisenkymmentä prosenttia kaikista alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista pitää tutkinnon arvostusta hyvänä tai ainakin kasvavana. Lastentarhanopettajat arvioivat tutkintonsa arvostuksen harvemmin hyväksi kuin muut vastaajat. Heistä ainoastaan kahdeksan prosenttia arvioi tutkintonsa arvostuksen hyväksi, kun taas muista alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista samoin teki lähes puolet. Kummassakin ryhmässä hieman alle kolmannes vastaajista piti alemman korkeakoulututkinnon arvostusta työmarkkinoilla huonona. Tältä osin on hyvä muistaa, että lastentarhanopettajien tutkinnon profiili erottuu selvästi ja tunnistetusti muista alemmista korkeakoulututkinnoista. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet olivat keskimäärin tyytyväisiä opintoihinsa. Asteikolla 1-6 (1=erittäin tyytymätön, 6=erittäin tyytyväinen) lastentarhanopettajien antamien vastausten keskiarvoksi tuli 4,4 ja muiden 4,3. 20
KUVIO 9 TUTKINNON ARVOSTUS TYÖMARKKINOILLA 40 30 % 20 10 0 Huono Kasvussa Hyvä Eos Suurin tyytyväisyys kohdistuu vapaaseen sivuaineoikeuteen, jonka on maininnut yli kolmannes kysymykseen vastanneista. Neljännes erityisistä tyytyväisyyden kohteistaan kertonut mainitsi opetuksen tason ja noin viidesosa sivusi monipuolisen opetustarjonnan teemaa vastauksessaan. 21
TAULUKKO 17 MIHIN OPETUSTARJONNASSA OLLAAN ERITYISEN TYYTYVÄISIÄ (%) Akateeminen henki 2 Hyvät opettajat 8 Kokonaisuus 2 Monipuolinen tarjonta 17 Opetuksen taso 25 Opintojen joustavuus 4 Työharjoittelu 2 Vaihto-opiskelumahdollisuus 2 Vapaa sivuaineoikeus 37 Vapaus suunnitella opinnot itse 2 Yhteensä 100 (N) (52) Tyytymättömyyttä herättivät etenkin opetustarjonnan yleinen riittämättömyys tai puutteellisuus, opintojen teoriapainotteisuus, joustamattomuus, tietty opintokokonaisuus sekä opetuksen painotukset yleensä. TAULUKKO 18 MIHIN OPETUSTARJONNASSA OLLAAN ERITYISEN TYYTYMÄTTÖMIÄ (%) Byrokratia 2 Joustamattomuus 10 Opetuksen ajankohdat 5 Opetuksen painotukset 10 Opetuksen taso 5 Opetustarjonta yleensä 22 Suuret ryhmät 5 Teoriapainotteisuus 15 Tietty opettaja 7 Tietty opintokokonaisuus 10 Tuen puute 5 Työelämäkontaktit 5 Yhteensä 100 (N) (41) 22
KUVIO 10 KUULUIKO OPINTOIHIN TYÖHARJOITTELU? 50 40 30 % 20 10 0 Opintoihin ei kuulunut työharjoittelua 1-3 kk työharjoittelu 4-6 kk työharjoittelu Yli 6 kk:n työharjoittelu Yli puolet kandidaatintutkinnon suorittaneista (N~58) oli työharjoittelussa osana opintojaan. Yli 40 prosentilla vastaajista tutkintoon kuului 1-3 kuukauden työharjoittelu, yli kymmenellä prosentilla pidempikin. Kolme neljästä kysymykseen vastanneesta piti harjoittelua tärkeänä osana opintojaan (N~37). Kandidaatin tutkintoon kuuluvien opintojen koettiin kehittäneen eniten tiedonhankintataitoja, kykyä analyyttiseen ajatteluun, oman alan teoreettista osaamista ja suomenkielistä viestintää. Myös tiimityötaitojen ja vieraskielisen viestinnän taitojen koettiin kohentuneen. Vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa edistymistään eri osa-alueilla asteikolla 1 (ei kehittänyt lainkaan) 6 (kehittänyt erittäin paljon). Taulukosta 28 on nähtävissä myös erot lastentarhanopettajien ryhmän ja muiden antamissa vastauksissa. 23
TAULUKKO 19 KUINKA OPISKELU ON KEHITTÄNYT ERI OSA-ALUEITA, KESKIARVOT Kaikki vastaajat ka. Analyyttinen ajattelu 4,4 Esiintyminen ja kommunikaatio 3,8 Oman alan teoreettinen osaaminen 4,5 Projektiosaaminen 3,3 Tiedonhankintataidot 4,7 Tietotekninen osaaminen 3,7 Tiimityötaidot 4,0 Viestintä suomeksi 4,3 Viestintä vierailla kielillä 4,0 Yritystoiminnan perusteet 1,9 Lastentarhanopettajat ka. Analyyttinen ajattelu 4,2 Esiintyminen ja kommunikaatio 4,5 Oman alan teoreettinen osaaminen 5,1 Projektiosaaminen 4,5 Tiedonhankintataidot 4,9 Tietotekninen osaaminen 3,4 Tiimityötaidot 5,2 Viestintä suomeksi 4,1 Viestintä vierailla kielillä 3,0 Yritystoiminnan perusteet 1,5 Muut ka. Analyyttinen ajattelu 4,5 Esiintyminen ja kommunikaatio 3,6 Oman alan teoreettinen osaaminen 4,3 Projektiosaaminen 2,9 Tiedonhankintataidot 4,7 Tietotekninen osaaminen 3,8 Tiimityötaidot 3,6 Viestintä suomeksi 4,3 Viestintä vierailla kielillä 4,4 Yritystoiminnan perusteet 2,0 24
6 OPINTOJA JA KYSELYÄ KOSKEVAA PALAUTETTA Uusille opiskelijoille olisi hyvä painottaa, että pääaine-sivuaine -yhdistelmät kannattaa valita työelämää ajatellen. Koko yliopisto-opetuksen pitäisi olla enemmän työelämään valmistavaa. Olisi hyvä, jos saisi tietoa siitä, mikä asema kandidaatintutkinnolla on suhteessa ylempään tutkintoon. Ei saanut kunnollista infoa opiskeluaikana. Tein kandin vain siksi, että sain toiseen tutkintoon opintotukea ja koska se selkeytti vanhan ja uuden järjestelmän yhdistämistä. Kandidaatintutkinnon suorittaminen kannatti, sillä se on hyvä välietappi kun välillä vieraantuu opinnoista työelämän viedessä. Tuntui myös siltä, että sai edes jotain valmiiksi, vaikka opiskelu on kestänyt pitkään. Harjoittelu on erittäin tärkeää alallani, jos alalta ei ole aiempaa työkokemusta. Työharjoittelua oli mielestäni liian vähän ja liian lyhyissä jaksoissa. Esim. neljän päivän harjoittelujaksossa ehtii tekemään vain omat tehtävät, ei tutustumaan työpaikkaan. Oman alan kannalta harjoittelua olisi saanut olla paljon enemmän. Työelämä on tuonut tullessaan paljon sellaista, mitä koulutuksessa ei käsitelty. Harjoittelu on välttämätön edellytys työllistymiselle useilla humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Työharjoittelu antaa uudenlaisia näkemyksiä omasta alasta. Työskentely erilaisten ihmisten kanssa luo parempia valmiuksia omalle tulevalle työuralle. Harjoittelun merkitys oli suuri sekä opiskelun että työelämään siirtymisen kannalta. Harjoittelusta sai kokemusta, itsevarmuutta sekä uusia ideoita. Luulen, että maisterintutkinnon suorittaminen tulee yleisemmäksi (siis ulkomailla), koska silloin voi mm. vaihtaa tutkintoalaa. Jos tätä ei oteta kyselyssä huomioon, on vaikea vastata esim. Miten olet työllistynyt kahden vuoden kuluttua kanditutkinnosta? Kyselyn ajankohta ei ole paras mahdollinen: kesällä työttömänä on huomattavasti useampi kuin muina vuodenaikoina, erityisesti kasvatus- ja opetusalalla. Mitä --- on projektiosaaminen? Mielestäni tässä kyselyssä ei oteta tarpeeksi huomioon sitä, että vastaaja saattaa olla edelleen opiskelija, vaikkei opintoviikkoja olekaan vähään aikaan kertynyt. Varsinkin graduvaiheessa opintoviikkoja ei välttämättä kerry tasaisesti. Yliopisto antaa avaimet, mutta työelämä vasta kertoo kuinka niitä käytetään. 25
26