MPK:n sisäinen tiedote 4/2010 Tässä numerossa mm. Toiminnanjohtajan turinoita 1 Kentällä: Ilmapuolustuspiirin harjoitus 2 Muita ajankohtaisia uutisia lyhyesti 3 Jäsenjärjestö: Metsästäjäliitto 4 (Kuva: Sirkka Ojala) 1
Toiminnanjohtajan turinoita Syksyn tulosneuvottelut MPK:n syksyn tulosneuvottelut käytiin syyskuussa keskustoimiston tiloissa. Uutuutena olivat keskustelut useamman maakunnan voimin eli neuvottelut käytiin ensi vuoden alussa voimaan tulevan maanpuolustuspiirijaon mukaisesti. Paikalla oli siis kahdesta neljään nykyistä piiripäällikköä. Ilma- ja meripuolustuspiiri kävivät erillisneuvottelut. Yleisvaikutelmana itselleni jäi kuva uuteen ajatteluun suuntautuneesta joukosta ja yhteistyön mahdollisuuksia tunnistettiin neuvotteluissa. Neuvottelujen pohjana olivat nykyisen organisaation mukaiset maakunnalliset suunnitelmat ja niillä varmastikin mennään ensi vuoteen. Joka tapauksessa uuden piirin sisällä toimivien Koulutus- ja tukiyksiköiden (KOTUyksikkö) koulutussuunnitelmat ja käyttöön saatavat resurssit olivat kaikkien nähtävillä. Selvästi tunnistettuina yhteistyöalueina ovat ainakin kouluttajakoulutus ja puolustusvoimien tilaama koulutus. Kouluttajakoulutus on ennen kaikkea MPK:n oma asia, mutta silläkin saralla tärkeimmän yhteistyökumppanin, puolustusvoimien tuki on tärkeää. Puolustusvoimien tilaaman koulutuksen osalta emme pysty muuttamaan tilaajan toimintatapaa organisaatiotamme muuttamalla, mutta uskon vahvasti, että maakuntien yhteistyöllä ja yhteensovittamisella saavutetaan nyt vielä saavuttamattomia etuja. Jopa koulutusmäärien tarkastelu uuden maanpuolustuspiirin alueella voi johtaa ahaa-elämyksiin vielä kehitystä kaipaavissa alueissa. samanaikaisesti, kun koulutusta pyöritetään täysillä. Piirien suunnitelmien perusteella asetettuihin tavoitteisiin voidaan tähdätä. Toki piirien suunnitelmat ovat noin 6 % pienemmät kuin tälle vuodelle on tulossopimuksissa sovittu. Mielestäni särkymävara on kuitenkin riittävän suuri ainakin koulutettavien ja koulutusvuorokausien osalta. Kurssien ja tapahtumien määrää saatetaan joutua vielä pienentämään. MPK:n uutta organisaatioita ja siihen valittuja henkilöitä käsitellään erikseen. Se on kuitenkin suunnitelmien onnistumisen kannalta tärkeä osa orkesteria unohtamatta kuitenkaan lukuisia vapaaehtoiskouluttajia, joka viimekädessä tuottavat sen todellisen koulutuksen tuloksen. Pekka Tuunanen Toiminnanjohtaja Vuoden 2011 suunnittelun pohjaksi oli asetettu tämän vuoden tasoinen koulutus, siis 1 450 kurssia, 35 000 koulutettavaa ja 56 000 koulutusvuorokautta. Suurimpana perusteena säilyttää tänä vuonna tavoiteltava taso kasvattamatta tavoitteita on organisaatiouudistus, jossa täysin uusia maakuntien vetäjiä on kahdeksan ja uusien maanpuolustuspiirien toimintakulttuuria rakennetaan. 1
Kentällä: Ilmapuolustuspiirin harjoitus Jämsän Halli, 1.-3.10.2010 Harjoitus muodostui 10 sotilaallisesta kurssista, jotka Satakunnan lennosto oli tilannut Ilmapuolustuspiiriltä. Kurssityyppeinä ne olivat jatkokursseja; peruskurssit oli pidetty 2,5 vuotta sitten. Kurssit muodostuvat Hallin tukikohdan joukoista toimialoittain ja aselajeittain. Tämän lisäksi kurssit olivat johdolle sekä perustamis- ja ilmavalvontahenkilöstölle. Kouluttajille (lähes 70 henkeä) oli ollut valmistava koulutus kesäkuun puolivälissä. Myös tämä kurssi oli lennoston tilaama. Alustava kurssille ilmoittautuneiden määrä oli noin 450 henkilöä, mutta paikalle saapui hieman vajaa 300 henkilöä. Matkalle hukkuneiden määrä oli hälyttävän suuri ja siksi myös tilaaja ja kutsujen lähettäjä selvittelevät reserviläisten käyttäytymisen syitä. Ilmapuolustuspiiri oli varautunut kouluttamaan koko ilmoittautuneiden joukon ja tilaajakin oli varannut materiaalin koulutettavien ennakkotiedon mukaisesti. Siis eikö reserviläisiä kiinnosta tarjottu koulutus? Sumuisessa Hallissa vallitsi hyvä ilmapiiri ja seuratun koulutuksen perusteella myös kouluttajien ja kurssilaisten ote oli erinomainen. Muutaman tilaajan edustajan kanssa keskusteluissa saatu palaute oli toiminnan kehittämiseen kannustava. Esim. lentotekniikan kaaderivastaava kertoi kouluttajien osaamisen parantavan selvästi myös lennoston lentoteknisten joukkojen sijoituksia ja sitä kautta osaamista ja valmiutta. Vaikka vapaaehtoiset harjoitukset eivät tavoita koko joukkoa, yksilöiden taitojen kehittäminen ilman muuta parantaa myös joukkojen suorituskykyä. Satakunnan lennosto on näyttänyt hyvää esimerkkiä uskalluksesta tilata koulutusta operatiivisille joukoille ja toisaalta Ilmavoimien teknillisen koulun asenne ja tilat mahdollistavat myös suurien harjoitusten toteuttamisen joustavasti ja tehokkaasti. MPK:n puheenjohtajan piti mennä tutustumaan harjoitukseen, mutta perhejuhla esti sen. Siispä toiminnanjohtajalle oli ilo korvata osallistumislupausta. MPK.n uusi viestintäpäällikkö Inka Koskenvuo oli uransa ensimmäisessä MPK:n harjoituksessa. Hänelle tämä oli hyvä referenssi siitä, miten kursseista rakentuu suuri harjoitus. Ilmavoimien entisen komentajan, kenraaliluutnantti Heikki Lyytisen vierailu oli kaikille vapaaehtoisille hyvä näyttö siitä, että Lyytisen komentajakaudella toteutuneella peruskurssilla (-kursseilla) on koulutusjatkumo, joka kiinnostaa myös evp-kenraalia. Muutamat Heikin pikapuheenvuorot kursseilla osoittivat johdon uskoa reservin osaamiseen ja arvostusta vapaaehtoisten maanpuolustusharrastukseen. Toiminnanjohtaja Pekka Tuunanen Kuva: MPK/Ilmapuolustuspiiri 2
Nimityksiä MPK:ssa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) hallitus teki 12.10.2010 kokouksessaan loput henkilöstövalinnat uuteen organisaatioon. Valituksi tulivat seuraavat henkilöt: -Meripuolustuspiirin piiripäällikkö: kommodori Henrik Nystén -Päijät Hämeen KOTU- yksikön päällikkö: evl evp Aarne Kumpulainen -Pirkanmaan KOTU- yksikön päällikkö: maj Ilkka Tilli -Pohjois-Savon KOTU- yksikön päällikkö: kapt evp Harri Tossavainen -Pohjanmaan KOTU- yksikön päällikkö: psyk. sh Juha Ala-Aho -Kainuun KOTU- yksikön päällikkö: rakmest Timo Toivonen -Lapin KOTU- yksikön päällikkö: kapt evp Yrjö Säkkinen Vierailu VTV:ssä MPK:n keskustoimisto vieraili Valtiontalouden tarkastusvirastossa (VTV) esittäytymässä ja jätti virastolle vuosien 2008 ja 2009 tilinpäätökset. Hallituksen linjauksen mukaisesti katsottiin tarpeelliseksi tehdä vierailu julkisoikeudellisen MPK:n toimintaa mahdollisesti tarkastavaan yksikköön. VTV otti MPK:n vastaan mielellään ja keskustelut olivat puolin ja toisin informatiivisia. VTV:n puolelta paikalla olivat tuloksellisuustarkastuspäällikkö Lassi Perkinen ja tilintarkastuspäällikkö Hannu Taunula sekä kolme muuta puolustushallinnon toimialan tarkastajaa. MPK:sta vierailijoina olivat toiminnanjohtaja, hallintopäällikkö ja talousvastaava. taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa. Tarkastustyöllä varmistetaan, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi. KOTU-päivä 2.10. Niinisalossa Eduskunnan Koulutus- ja tukiyksiköiden avainhenkilöille tarkoitettu toinen valtakunnallinen KOTU-päivä järjestettiin 2.10. Niinisalon varuskunnassa. Päivän tavoitteena oli tarkastella KOTU-yksiköiden tilannetta ja yhtenäistää hyväksi koettuja toimintamalleja. Erityistarkastelussa olivat tällä kerralla piirien koulutuskeskukset. Osallistujille esiteltiin Helsingin piirin Radioniemi, Pohjois-Pohjanmaan piirin Hiukkavaara ja Varsinais-Suomen piirin Raasi. Niistä löytyi paljon hyviä malleja muille piireille. KOTU-yksiköt ovat kehittyneet suotuisasti viimeisen vuoden aikana. Niiden kokonaisvahvuus on asettumassa 2 500 henkilön tasolle ja sitoumuksiakin on tähän mennessä tehty lähes 2 200. Yksiköiden toimintaedellytykset ovat myös parantuneet niin, että ongelmia on vain muutamassa piirissä. Puolustusvoimien hyväksymien kouluttajien määrä on kasvanut merkittävästi. Nyt niitä on yli 1 100. Ampumakouluttajia ja kuntotestaajia on kohtalaisesti, mutta kumpiakin tarvitaan vielä lisää. Antti Nieminen Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion 3
Jäsenjärjestö Metsästäjäliitto Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry on metsästäjien ja metsästysseurojen edunvalvontajärjestö. Se on vapaa kansalaisjärjestö, joka ajaa metsästäjien asiaa niin kotimaisessa kuin kansainvälisessä politiikassa. Metsästäjäliitto edistää ja kehittää suomalaista metsästystä ja metsästysseuratoimintaa. Liitto on erityisesti järjestäytyneen metsästyksen, siis metsästysseuroissa tapahtuvan metsästys- ja riistanhoitotoiminnan puolestapuhuja. Metsästykseen liittyvien taitojen (metsästys, ammunta, riistanhoito) kouluttaminen ja tiedon jakaminen on myös olennainen osa liiton toimintaa. Metsästäjäliitto on siis vapaa kansalaisjärjestö, mikä on vaikuttamisen kannalta tärkeää. Myös liittoon liittyminen on luonnollisesti vapaaehtoista. Metsästäjäliitto on Suomen suurin ja vanhin metsästyksen vapaaehtoinen edunvalvontajärjestö, se on perustettu vuonna 1921. muassa metsästysseuratoiminnassa, ammunnassa, riistanhoidossa ja käytännön metsästämisessä. Metsästäjäliitto järjestää myös vuosittain suosittuja Metso-nuortenleirejä, joille osallistuu joka vuosi noin 500 lasta ja nuorta. -Kilpailutoiminta: Metsästäjäliitto vastaa Suomen metsästysampumakilpailutoiminnasta. Metsästysampumalajeja on 11 erilaista, ja ne on suunniteltu nimenomaan metsästäjien ampumatarpeisiin, eri riistalajien metsästämistä varten. Lajeissa voi kilpailla SM-tasolla, kansainvälisissä lajeissa myös PM- ja EM-tasoilla. Nuorisotyö: Liitto ja sen piirit järjestävät nuorisokoulutusta ja -tapahtumia, vuosittaiselta osallistujamäärältään merkittävimpänä nuorisotoimintana koulutus-kohdassa mainitut Metso-leirit. Metsästäjäliiton jäseninä on yli 2 500 metsästysseuraa ja niiden yli 150 000 metsästäjää. Liitolla on 16 piirijärjestöä, joiden kautta metsästysseurat ja metsästäjät kuuluvat liittoon. Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies: Liiton tärkeimmät toimintamuodot ovat mm. -Edunvalvonta: Liitto on tunnustettu vaikuttaja ja asiantuntija kotimaan metsästyspolitiikassa. Kansainvälistä edunvalvontaa varten Metsästäjäliitto kuuluu pohjoismaiseen Nordiska Jägersamvirkeen (NJS) ja eurooppalaiseen kattojärjestö FACEen. -Tiedotus: Tärkein (niin volyymiltään kuin sisällön laajuudeltaan) tiedotuskanava on Metsästäjäliiton julkaisema aikakauslehti Jahti-Jakt, joka jaetaan kaikille jäsenille neljä kertaa vuodessa. Kuva: Panu Hiidenmies/ Suomen Metsästäjäliitto) -Koulutus: Liitto ja sen piirit kouluttavat metsästäjiä muun 4