Suomen Lentopelastusseura SLPS ry toiminta vuonna 2010

Transkriptio

1 Suomen Lentopelastusseura SLPS ry toiminta vuonna 2010 Toiminta yleisesti Tehtävä Budjetti Organisaatio Toiminnansuunnittelu Tulostavoitteet Suomen Lentopelastusseura SLPS ry on 2006 perustettu valtakunnallinen, viranomaisten avuksi luotu pelastus- ja palolentovalmiutta ylläpitävä organisaatio. Koulutamme vapaaehtoisia viranomaisten avuksi kadonneiden etsinnässä ja ennaltaehkäisemään metsäpaloja. Koulutuksemme tukee Ilmavoimien ja muiden viranomaisten valmiutta häiriö- ja poikkeusoloissa. Lentopelastusseura kuuluu Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen Ilmavoimien neuvottelukuntaan. Lentopelastusseura on jäseninä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä (MPK) ja Suomen Punaisen Ristin (SPR) koordinoimassa Vapaaehtoisessa Pelastuspalvelussa (VAPEPA) sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä (SPEK). Lentopelastusseuran toiminnassa on 45 jäsenyhdistystä. Yhdistysten perustoimintana on metsäpalovalvonta 26:lla koko maan kattavalla valvontareitillä. Toiminnassamme on nyt 81 lentokonetta ja niitä operoi 1442 vapaaehtoista (valmiudessa 926 ja reservissä 516). Suomen Lentopelastusseura yhdistää, tukee ja palvelee jäsenyhdistyksiään. Lentopelastusseuran tukikohdat ovat osa palveluketjua, joka auttaa ja helpottaa viranomaisia työssään. Tuemme viranomaisia arjen turvaamisessa harvaan asutuilla alueilla ja turvaamme operatiivisen pelastus- ja palolentotoiminnan jäsenyhdistysten avulla. Tehokas lentovalvonta ennaltaehkäisee suurten metsäpalojen aiheuttamia kustannuksia. Turvaamalla ammattitaitoisella etsintälentotoiminnalla kadonneen nopean löytymisen, säästämme sekä henkisiä että fyysisiä voimavaroja. Huolehdimme, että lentävä maakuntajoukko laajennetaan koko maata kattavaksi, ei pelkästään Ilmavoimien, vaan myös pelastustoiminnan tarpeisiin yhdessä SPEKin kanssa. Lisäksi vastaamme yhteiskunnan muihin lentotarpeisiin lisäämällä matkailun ja vapaa-ajan toiminnan turvallisuutta sekä ympäristön tilan ja ongelmien kartoitusta tehokkaalla lentotoiminnalla. Talousarvio vuodelle 2010 on , johon kuuluu Sisäasianministeriön, Rahaautomaattiyhdistyksen ja muiden rahoittajatahojen tuet. Haasteena on organisaation selkeyttäminen kaikilla tasoilla. Vuonna 2010 laaditaan hallinnollinen ohje, jossa määritellään Lentopelastusseuran hallinnon suhde jäsenyhdistyksiin. Ohje hyväksytetään jokaisessa jäsenyhdistyksessä. Toiminnansuunnittelu aikataulutetaan ja tehdään yhdessä yhteistyökumppanien ja rahoittajatahojen kanssa. Lentopelastusseura tuottaa turvallista ja laadukasta lento- ja koulutustoimintaa valmiuden ylläpitämiseksi sekä tehokasta kustannusten hallintaa.

2 Hallinto Suomen Lentopelastusseuran (SLPS) ylintä valtaa käyttää jäsenyhdistykset aina keväällä järjestettävässä vuosikokouksessa. Kokouspaikaksi on vakiintunut Ilmasotakoulu Tikkakoskella. Vuosikokous järjestetään sunnuntaina 14. helmikuuta ja kokoukseen voi osallistua vain jäsenyhdistyksen edustaja valtakirjalla. Valmisteleva kokous järjestetään edellisenä päivänä lauantaina 13. helmikuuta. Vuosikokouksessa valittu kuuden hengen hallitus ja heidän varamiehensä sekä kutsuttu puheenjohtaja suuntaavat Lentopelastusseuran toimintaa vuosikokouksen ja seuran sääntöjen hengen mukaisesti. Vuosikokouksessa tullaan käymään vaalit kolmen hallituksen erovuoroisen jäsenen ja heidän henkilökohtaisten varajäsenten osalta. Hallituksen kokoonpano: puheenjohtaja varatuomari Pertti Luntiala, Espoo varapuheenjohtaja Jukka Tikanmäki, Pyhäsalmi (varajäsen Stig Östdahl, Kokkola) jäsen Petri Konttinen, Ylöjärvi (Jarmo Aalto, Pori) jäsen Teuvo Määttä, Kuusamo (Jarmo Hintikka, Oulu) Erovuoroiset jäsenet ja varajäsenet vuonna 2010: jäsen Matti Sorvari, Ivalo (Juhani Mäkelä, Rovaniemi) jäsen Jarno Utriainen, Joensuu (Jorma Virta, Imatra) jäsen Janne Vainio, Espoo (Keijo Kinnunen, Jyväskylä) hallituksen sihteeri, Lentopelastusseuran toiminnanjohtaja Tero Asikainen, Kerava. Hallitus perustaa epävirallisen neuvottelukunnan edistämään vapaaehtoista lentopelastustoimintaa yhteiskunnan päättäjien ja rahoittajien korkealla tasolla. Tarvittaessa hallitus muodostaa erilaisia työryhmiä. Henkilöstö Toiminnanjohtaja Tero Asikainen toteuttaa Lentopelastusseuran hallituksen ja yhteistyötahojen linjauksia ja taloushallintoa. Ismo Aaltonen toteuttaa hallituksen ja yhteistyötahojen linjaamaa valmiustoimintaa ja koulutusta. Tietohallinto Lentopelastusseuralla on oma valmius- ja hälytysjärjestelmä, tarkastus- ja koulutustoiminta sekä tietojärjestelmä tilastoineen, raportteineen, materiaalipankkeineen ja tiedotuskanavineen. Tietojärjestelmä toteutetaan yhteistyössä General Media Carnac Oy:n kanssa. Kiinteistö- ja materiaalihallinto Lentopelastusseuran yksi toimintavuoden päätavoite on saada omat toimitilat. Seuran hallinto on toiminut Suomen Ilmailuliiton alivuokralaisena, mutta tilat ovat täysin riittämättömät. Lentopelastusseura käynnistää neuvottelut rahoittajatahojen kanssa ratkaisun löytymiseksi. Lentopelastusseuran materiaalit ovat joko keskustoimiston hallinnassa tai erillisellä sopimuksella luovutettu tukikohdille käyttöön.

3 Valmius Päivystystoiminta toteutetaan siten, että varsinainen päivystäjä on saatavilla ympärivuorokautisesti. Hänen varallaan toimivat Lentopelastusseuran palkattu henkilöstö. Päivystäjä vaihtuu maanantaisin klo 10. Meneillään olevat hälytysluonteiset lennot näkyvät seuran nettisivulla. Noin 15 tukikohtaa on valmiudessa talvella Näille kerhoille jaetaan talvitukirahaa, jotta lentokoneen pitäminen talvella olisi järkevää. Talvivalmiudella varmistetaan hälytyslentojen toteutuminen lähes koko maassa. Koulutus Yhteistoiminta Peruskurssi pidetään helmikuussa Pirkkalassa. Kurssi antaa teoreettiset valmiudet palo- ja SAR- lentotoimintaan ja mahdollisuuden GPS- ja VIRVE- laitteiden käytännön harjoitteluun. Kurssille voi ilmoittautua myös kertaamaan toimintaa. Maanpuolustuskoulutuksen kanssa yhteistyössä järjestetään neljä SAR-jatkokurssia Pirkkalassa, Tikkakoskella, Rissalassa ja Rovaniemellä. Aiempiin vuosiin verrattuna vuonna 2010 kurssien painopiste on tukikohtien miehistöjen harjoittelussa. Tavoitteena on saada eri tukikohdista kone miehistöineen lentämään SARharjoituslentoja. Tämän lisäksi kursseilla tulee olemaan mahdollisuus myös koululennoille. Jatkokurssien päätavoitteina ovat miehistöyhteistyön ja lennonvalmistelun parantaminen. Tukikohtia kannustetaan järjestämään koulutustilaisuuksia myös paikallisesti yhdessä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. Tarvittaessa Lentopelastusseura tarjoaa koulutustukea lähettämällä tilaisuuksiin lennonopettajia ja kouluttajia. Koulutustarkastus toteutetaan Lentosotakoulussa Kauhavalla. Tukikohdat lähettävät tapahtumaan tukikohdat miehistöineen. Päätavoitteina on arvioida miehistöjen kykyä suoriutua turvallisesti ja laadukkaasti annetuista SAR- ja palolentotehtävistä. Lisäksi heidän teoriatuntemusta arvioidaan. Koulutustarkastuksen yhteydessä pidetään myös Reserviurheiluliiton lentokilpailu, johon kaikkia miehistöjä kannustetaan osallistumaan. Keväästä 2010 alkaen tukikohtien ohjaajat tulevat toimimaan tarvittaessa pelastuslaitoksen pyytämän johtokoneen lentäjinä. Tätä toimintaa varten laaditaan koulutusohje ja suunnitelma talven 2010 aikana. Neuvottelupäivät (seminaari) järjestetään Ilmasotakoulussa Tikkakoskella Päivien tarkoituksena on jakaa ajankohtaista tietoa palo- ja pelastuslentotoiminnasta. Tilaisuus muutetaan seminaariksi ja se on avoin kaikille vapaaehtoistoimijoille. Lentopelastusseura turvaa jatkuvan koulutuksen avulla vapaaehtoisten miehistöjen osaamisen. Tähän Lentopelastusseura tarvitsee voimakkaita yhteistyökumppaneita. Lentopelastusseuran yhteistoimintakumppaneita ovat Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Ilmapuolustuspiiri ja Ilmavoimat, joiden kanssa Lentopelastusseura järjestää lennostoissa tapahtuvat lentokoulutustilaisuudet. Koulutuksen yhtenä tarkoituksena on ollut uudelleensijoitettavien reserviläisten arviointi reservin yhteyslentueita ja lentävää maakuntajoukkoa varten. Ilmavoimat sijoittaa uutta reserviä SA-yhteyslentueisiin, joista myös lentävä maakuntajoukko

4 kootaan. Tässä työssä Lentopelastusseura on ollut mukana sekä sijoitettavien reserviläisten että ilma-alusten (ottokoneet) osalta. Lentopelastusseuran yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin Sisäasianministeriön kanssa. Uudessa ohjeessa ilma-alusten käyttö pelastustoimen tehtävissä kuvataan pelastus- ja poliisiviranomaisen tarpeita tukilentotoiminnalle hälytyskaavioita myöten. Lentopelastusseuran toiminta kulminoituu lisäksi seminaareina Poliisiammattikorkeakoululle ja tukitoimintana Pelastusopistolle järjestettäessä lentosammutuspäällikkökoulutusta sekä aluepelastuslaitoksille koko maan laajuiselle johtolentotoiminnalle. On luonnollista, että toiminta tiivistyy jatkossa myös Rajavartiolaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen ja Erillisverkon kanssa. Seuraava seminaari poliisille järjestetään Tampereella Lentopelastusseura avustaa Ilmailulaitos Finaviaa viranomaisyhteistoimintaseminaarien järjestelyissä ja luennoinneissa. Lentopelastusseura toteuttaa tarvittaessa seminaarin osallistujille lentotoimintaosion. Reserviläisurheiluliiton (RES) ilmailutoimikuntatyöskentelyä ilmaurheilukilpailun edistämiseksi jatketaan. Yhteistyö Suomen Meripelastusseuran käynnistetään koulutusyhteistyöllä meri- ja järvipelastusyhdistysten ja lentokerhojen välillä siten, että velvoitetaan molempien jäsenyhdistyksiä olemaan asiassa aloitteellisia. Lentopelastusseura jatkaa koordinaatiovastuuta vapaaehtoisesta pelastus- ja palolentotoiminnasta Suomen Punaisen Ristin (SPR) johtamassa Vapaaehtoisessa Pelastuspalvelussa (VAPEPA). Uuden johtosäännön myötä Lentopelastusseura nousee Meripelastusseuran kanssa Vapepan varapuheenjohtajajärjestöksi. Lentopelastusseuran edustajat maakuntatoimikunnissa ohjeistetaan yhteisen asian eteenpäin viemiseksi ja huolehditaan, että paikallistasoon saadaan lentotoiminnan edustus. Suomen Lentopelastusseura on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) valtakunnallinen jäsenjärjestö. Yhteistyötä lähdetään toteuttamaan asteittain siten, että ensin neuvotellaan sopimukset kaikille tasoille. Tarkoituksena on muodostaa lentävä Vapaaehtoinen Palokunta (VPK) aluepelastuslaitosten tarpeisiin. Viestintä Tutkimus ja kehittäminen Vuosikirja toimii Lentopelastusseuran tiedotus- ja markkinointivälineenä kaikille yhteistoimintatahoille. Se tuotetaan vielä perinteisesti painamalla. Painomäärät arvioidaan tulevien tapahtumien ja yhdistysten tarpeiden mukaan. Sisältö määritellään toimintamme yhteiskunnallisen tilanteen mukaan. Lentopelastusseuran jäsenyhdistykset hoitavat omalla alueellaan paikallista tiedottamista. Lentopelastusseuran hallitus määrittelee tutkimus- ja kehittämisohjelmat sekä järjestää näihin tarvittavan rahoituksen. Ajankohtaisia ohjelmia: Neuvottelukunnan muodostaminen Rakenteiden ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen Kaluston uudistamishanke ja siihen liittyvät alaprojektit Tietojärjestelmän ja sääpalvelun kehittäminen Valmius/varautuminen Koulutus

5 Materiaalit; Lentopelastaja verkkolehti, SAR-DVD, yleisesite, messuosasto/näyttelytaulut, lentovarusteet, SAR CREW CARD, käsikirjat, Garmin Sidosryhmät Graafisen ohjeen valmistelu Huomionosoitusjärjestelmän luominen Talous Jäsenmaksut Rahoituksen osalta Lentopelastusseuran päätavoitteena on varmistaa valtion eri hallinnonalojen ja Raha-automaattiyhdistyksen pysyvä rahoitus sekä yksityisten, eri säätiöiden ja yhdistysten taloudellinen tuki. Liitteenä oleva Lentopelastusseuran talouden hoitamista koskeva ohjeistus on hallituksen hyväksymä. Toimintaamme rahoittaa: Sisäasianministeriö o valmiuden ylläpidon osalta o tukikohtien talvivalmiuden ylläpitämiseksi Raha-automaattiyhdistys o hallinnon osalta o tietojärjestelmän kehittämiseen Reijo Rautauoma Säätiö o talouden vakauttaminen o lentokaluston uudistamishankkeen käynnistäminen Avustushakemukset: Lentopelastusseura on jättänyt avustushakemukset seuraaville tahoille: Raha-automaattiyhdistys (RAY): AK1 Vapaaehtoisen pelastuslentotoiminnan koordinointiin, seurantaan ja toiminnan kehittämiseen C4 Lentopelastustietojärjestelmän kehittämiseen Maanpuolustuksen Tuki ry (MPT): Koulutustarkastustilaisuuden kuluihin Lisäksi RES-ilmakilpailun kehittäminen tukeutuu Lentopelastusseuran kilpailumuotoiseen koulutustarkastustilaisuuteen. Urlus-Säätiö: Toimintaan ja koulutukseen (ei koulutustarkastukseen) , jossa nuoret otetaan erityisesti huomioon. Lentopelastusseuran hallitus esittää vuosikokoukselle ensimmäistä kertaa jäsenmakujen perimistä sekä jäsenyhdistyksiltä että kannatusjäseniltä (henkilö ja oikeuskelpoinen yhteisö). Jäsenyhdistyksien jäsenmaksuksi kaavaillaan maltillista yleistä tasoa.