MAAKUNTASUUNNITELMAN 2035 VASTUULLISEN MAAKUNNAN KRITEERIEN SEURANTA ILMASTONMUUTOS JA ENERGIATEHOKKUUS Kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyminetetaan Päästöjen vähentämistavoitteet saavu- CO 2ekv -päästöjen määrä v. 2008 5,5 tonnia per asukas v. 2011 5,0 tonnia per asukas (arvio) Hiilinieluissa on vähintään omavaraisuus Metsien ja soiden osuus (Seutukeke E1.4, saatavuus?) Viikko 17/2012 25 kton CO2ekv Osuus koko maasta 4 % Asukasta kohti 127 kg Maapinta-alasta metsämaata 69,4 % (356000 ha) Maapinta-alasta suota 7,6 % (39000 ha) Energian kulutuksen kasvu Energiatehokkuus paranee ja kokonaiskulutus kääntyy laskuun Päijät-Hämeen energiaomavaraisuus ja asukkaiden tietoisuus energiankulutuksesta kasvaa MWh/as (Seutukeke T1.1b) Uusiutuvan energian (IPCC:n mukaisesti) tuotanto (Seutukeke T4.1d) VÄESTÖ, ASUMINEN JA PALVELUT Ikääntyminen Päijäthämäläisten määrä kasvaa ja ikärakenne on monipuolinen Väestömäärät ikäluokittain (Seutukeke S1.2a), Huoltosuhteet (lapsi, vanhus-...) v. 2009 201270 asukasta v.2011 202236 asukasta, lisäystä 966 asukasta Ikärakenne: 2009 2011 +/- 0-14 v 31439 31023-416 -1,3 % 15-64 v. 131529 129715-1814 -1,4 % 65+ 38302 41498 +3196 +8,2 % Väestöllinen huoltosuhde: v. 2009 53,0 v.2011 55,9 Taloudellinen huoltosuhde: v. 2009 1,5 v. 2010 1,3
Hajautuva yhdyskuntarakenne Päijäthämäläiset asuttavat eheää yhdyskuntarakennetta Asukastieheydeltään kannattavan (>20 as/ha) joukkoliikenteen alueella asuvien osuus (Seutukeke E1.1 d) Alhaisen tiheyden taajama-alueen osuus (Seutukeke E1.1 e) Haja-asutusalueen kylissä asuvan väestön osuus koko haja-asutusalueen väestöstä (Seutukeke E1.1 h) Taajama-aste v. 2005 = 86,3 v. 2010 = 86,9 Elinympäristön laatu ja asuinalueiden eriarvoistuminen (segregaatio) (Liikenteen haittojen minimointi sisältyy) Päijät-Hämeessä on tarjolla monipuoliset asumismahdollisuudet Asuinaluetyyppijakauma (Seutukeke S4.2a) Asuntojen ja vuokrien neliöhinnat (Seutukeke T1.4 c) Asumisväljyys k-m 2 /as (Seutukeke S4.1a) Ahtaasti asuvien osuus (Seutukeke S4.1b) Asunnot talotyypin mukaan 2009 2010 Pientalo 39907 40221 Rivitalo 11764 11863 Kerrostalo 54848 55220 Muu 2196 2069 Yhteensä 108715 109346 Kuntalaisten on helppo saavuttaa ulkoilu- ja virkistyspalvelut ja -alueet Päijäthämäläisten elinympäristö on turvallinen ja terveellinen Peruspalvelut ovat lähellä asukkaita Asukkaille on tarjolla erilaisin kuljetusmuodoin ja -tavoin saavutettavissa olevia kaupallisia palveluita <10 km etäisyydellä > 100-200 ha ulkoilualueesta asuvien osuus (Seutukeke E3.3) Vapaan rantaviivan osuus (Seutukeke E3.4) Kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien määrä verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon (Seutukeke S3.3a) Väkivalta- ja omaisuusrikoksien määrä verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon (Seutukeke S3.3b) <500m lähipalvelusta asuvien osuus (Seutukeke S5.1a) Niiden >2000 k-m 2 kaupan suuryksiköiden osuus suuryksiköistä, jotka sijaitsevat jalankulku, pyöräily tai joukkoliikennevyöhykkeellä (Seutukeke E1.1c) Ahtaasti asuvien osuus v. 2009 16.1 % v. 2010 16,0 % Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet: v. 2010 11 henkilöä, 4,1 % koko maan luvusta v. 2011 16 henkilöä, 5,5 % koko maan luvusta Henkilövahinkoon johtaneet alkoholionnettomuudet: v. 2010 23 kpl, 3,3 % koko maan luvusta v. 2011 35 kpl, 5,2 koko maan luvusta Poliisin tietoon tullut rikollisuus (10 000 as.kohden): v. 2010 803, koko maa 803 v. 2011 841, koko maa853
TALOUS, ELINKEINOT JA TYÖPAIKAT, OSAAMINEN JA KOULUTUS Yritystoiminnan ja työmarkkinoiden kilpailukyky Eri toimialoilla olevien työpaikkojen kehitys ennakoi kysyntää Työvoima ikäluokittain (Seutukeke T2.2a), toimialoittain, pendelöinti Työmarkkinat erillisessä taulukossa Työpaikkojen määrä v. 2009 83114 v. 2010 77868 Työvoiman määrä (1000 henk.) v. 2009 152 v. 2010 153 Työllisyyden säilyminen ja syrjäytymisen väheneminen (segregoituminen) Päijäthämäläisten yritysten tuotantokapasiteetti uudistuu Asukkaille on tarjolla enemmän ympäristöliiketoimintaan liittyviä ja ekotehokkaita työpaikkoja Asukkaiden työpaikat ja keskitetyt palvelut ovat hyvin saavutettavissa Kuntalaisille on tarjolla monipuolisesti ja ennakoidusti koulutustarjontaa ja työmahdollisuuksia Investoinnit toimialoittain suhteessa keskimääräiseen investointitasoon (Seutukeke T2.4) Saatavilla oleva tieto rajallista Keskimääräinen työssäkäyntietäisyys (Seutukeke S2.2a) Työpaikkaomavaraisuus (Seutukeke S2.1b) Työttömyysaste, pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys (Seutukeke S2.1c) Aloituspaikkojen määrä koulutuksessa Työpaikkaomavaraisuus (Seutukeke S2.3a) Opiskelupaikkojen jakauma koulutusaloit- Liikevaihdon kehitys (milj.euroa) v. 2008 8626 v. 2011 9200 (arvio) Yritysten lukumäärä v. 2009 12877 v. 2011 11607 (arvio, tammikuu 2011) Uudet yritykset v. 2010 986 v. 2011 1037 Lopettaneet yritykset v. 2010 672 v. 2011 577 Työmatkakustannukset, jotka sisältävät sekä matkavälineisiin sisältyvät kustannukset (autot, matkaliput) sekä työmatka-ajan kustannukset, olivat Päijät-Hämeessä GPI:n laskutavalla vuonna 2009 211 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa 4100 euroa per asukas ja vastaa suuruudeltaan 4,7 prosenttia vuoden 2009 BKT:sta (Suomen vastaava luku on keskimäärin 3,6 % BKT:sta) Työttömyysaste v. 2009 8,7 v. 2010 8,9 Työttömien määrä (1000 henk.) v. 2009 8 v. 2010 8 Työvoimaosuus v. 2019 63,2
Verotulojen turvaaminen Kuntalaisten veroaste ja heitä rasittava lainakanta säilyvät kohtuullisina tain Työpaikkaomavaraisuus (Seutukeke S2.3b) Korkeintaan peruskoulutuksen saaneiden osuus >15 vuotiaista (Seutukeke S2.3c) Tuloveroaste kunnassa % /keskimääräinen veroaste (Seutukeke T1.5a) Kunnan lainakanta ( /as) / keskimääräinen lainakanta/asukas (Seutukeke T1.5c) v. 2010 634 Tuloveroprosentti v. 2009 19,24 v. 2010 19,51 v. 2011 19,78 Asukkaat kasvattavat ostovoimaansa Keskimääräinen tulotaso /kotitalous (Seutukeke T1.3a) Kuntien lainakanta v. 2009 2494 /asukas v. 2010 2547 /asukas Tulonsaajien veronalaiset tulot v. 2008 23135 /tulonsaaja v. 2009 23090 /tulonsaaja KULTTUURI- JA LUONNONYMPÄRISTÖ JA VIRKISTYS Laajojen viheralueiden pirstoutuminen ja viheryhteyksien katkeaminen Alueella on yhtenäisiä ja laajoja luonnonalueita Yli 10 000 ha metsäalueiden osuus pintaalasta (Seutukeke E2.1) Maankäytön suunnittelussa maakunta- ja yleiskaavatasolla sekä asemakaavasuunnittelussa otetaan huomioon ekologinen verkosto ja edistetään sekä luodaan sen toimintaedellytykset. Kaavoittaminen perustuu riittävän perusteellisiin luontoselvityksiin, joissa otetaan huomioon myös kaavaalueen ulkopuolella oleva elävä luonto ja sen toimintamahdollisuudet. Ekologinen verkosto otetaan yhdeksi kaavoituksen perustaksi. Maakuntakaavan ekologinen verkosto näkyy yleiskaavatasolle ja edelleen asemakaavoissa, joissa rakennusmassojen sijoittelulla voidaan vielä luoda toimivia ekologisia käytäviä palvelemaan sekä maakunnallista että paikallista tasoa. (Päijät-Hämeen ekologinen verkosto, maa- Puhtaan luonnon turmeltuminen Asukkailla ja yrityksillä on käytettävissä hyvänlaatuista vettä Hyvään ja huonoon tilaan luokiteltujen pohjavesien suhde (Seutukeke E4.1a) Luonnon monimuotoisuuden Eliölajien uhanalaisuus vähenee ja Luonnon monimuotoisuuden seurantakoh- kuntakaava 2006) Päijät-Hämeen pohjavesialueet (2006) Luokka I 72 Luokka II 60 Luokka III 50 Yht. 182
väheneminen kulttuuriarvot säilyvät teiden (LUMOS) seurannan tulokset Maakuntakaavan luonnonsuojelualueiden toteutumisaste YHTEYDET Riittämättömät tietoliikenneyhteydet enää pitene Asukkailla on käytettävissä hyvät tietoliikenneyhteydet Liikkumistarpeen vähentäminen saavutettavuudesta ja liikkumisen tasa-arvosta tinkimättä Kuntalaiset kulkevat kävellen, pyöräillen ja joukkoliikennettä käyttäen enemmän kuin ennen Matkatuotokset seudulla (Seutukeke E1.1g) Autoistuminen; kahden tai useamman auton omistus (Seutukeke E1.1f) Kuntalaiset voivat käyttää tehokasta joukkoliikennettä Joukkoliikenteen tiheys/ ajettujen vuorojen määrä per asukas (Seutukeke T3.1) Päijäthämäläisten työmatkat eivät Asukkaiden keskimääräinen työssäkäyntietäisyys (Seutukeke S2.2a) Laajakaistaverkon laajuus