KIRJALLINEN KYSYMYS 261/2003 vp Käytettyjen moottoripyörien verotus Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailta tuotavien käytettyjen moottoripyörien verotus muuttui nykyiselleen 15.5.2003. Vero lasketaan nyt suoraan Suomen markkinahinnasta, joka on nostanut käytännössä tuontiveron jopa moninkertaiseksi. Entisen ikävähennyslaskentamallin poistaminen on johtanut siihen, että ainoastaan muutamien uusien vuosimallien moottoripyörien verotus on pysynyt entisellään tai laskenut hieman. Esimerkkitapauksessa vuosimallin 1986 Suzuki Intruder 750 -moottoripyörän vero oli vanhan ikävähennyslaskentamallin mukaan 427 euroa ja uuden veromallin mukaan 1 315 euroa. Näin ollen vero on noussut 207 %. Epäselvyydet verotuksessa ovat johtaneet siihen, että verovalitukset ovat ruuhkauttaneet tullin. Vastineita valituksiin joutuu pahimmillaan odottamaan useita kuukausia, jopa yli vuoden. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Ovatko muutokset ulkomailta tuotavien moottoripyörien verotuksessa todella johtaneet tuontiveron moninkertaiseen nousuun ja miksi ja aikooko hallitus tehdä jotain veron alentamiseksi sekä verovalitusten käsittelyn nopeuttamiseksi? Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 2003 Risto Kuisma /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuisman /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 261/2003 vp: Ovatko muutokset ulkomailta tuotavien moottoripyörien verotuksessa todella johtaneet tuontiveron moninkertaiseen nousuun ja miksi ja aikooko hallitus tehdä jotain veron alentamiseksi sekä verovalitusten käsittelyn nopeuttamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Moottoripyörät verotettiin aikaisemmin maahantuojan hankinta-arvon perusteella. Käytettynä maahan tuotavien moottoripyörien vero laskettiin tuolloin vastaavan uuden moottoripyörän verosta vähentämällä siitä laissa säädetty ikävähennys, joka vastasi käytetyille autoille myönnettävää vähennystä. Autoverolain muutoskäsittelyn yhteydessä eduskunta muutti moottoripyörien verotuksen yleisiin vähittäismyyntiarvoihin eli kuluttajahintoihin perustuvaksi henkilöautojen tapaan. Käytettynä maahan tuotavien moottoripyörien osalta muutos tarkoitti samalla luopumista entisen kaltaisesta ikävähennysjärjestelmästä. Käytettynä tuotavista moottoripyöristä kannetaan veroa suhteellisesti saman verran kuin on sisältynyt samanlaisen moottoripyörän arvoon silloin, kun se on uutena aikanaan verotettu. Veron määrää laskettaessa on siten verrattava keskenään Suomeen aikanaan uutena tuodun pyörän arvoon sisältyvän ja toisaalta nyt käytettynä maahan tuotavasta pyörästä kannettavan veron määriä. Tätä syrjimättömyysvertailua tehtäessä ei ole merkitystä sillä, miten aikaisemmin on verotettu käytettynä maahan tuotuja moottoripyöriä. Kuten henkilöautojen osalta, autoverolain muutoksen yhteydessä myös uusien moottoripyörien veroperusteet pyrittiin asettamaan siten, että ne johtaisivat eri koko- ja hintaluokissa mahdollisimman saman suuruiseen veromäärään kuin ennen muutosta. Tiedossa kuitenkin oli, että ajoneuvojen hinnoittelurakenteen takia tiettyjen merkkien ja mallien kohdalla veron määrässä tapahtuisi muutoksia. Joidenkin merkkien ja mallien veron nousu oli väistämätön seuraus verojärjestelmän muutoksesta, siitäkin huolimatta, että uusien ajoneuvojen veroa alennettiin. Käytettynä tuotavien moottoripyörien veromäärissä tapahtuneet muutokset selittyvät puolestaan ainakin osittain sillä, että ennen autoverolain muutosta myös moottoripyörien verotuksessa sovellettu autojen arvon alentumaa kuvaava ikävähennysjärjestelmä oli moottoripyörien todellista arvon alentumista suurempi. Tämä merkitsi sitä, että joissakin tapauksissa moottoripyöristä kannettiin vähemmän veroa kuin samanlaisen kotimaan markkinoilla jo olleen ajoneuvon arvossa olisi tosiasiassa ollut jäljellä. Aikaisemmin sovellettu ikävähennysjärjestelmä saattoi siten johtaa pienemmän veron määrään kuin nykyinen veron laskentamenetelmä. Kysymyksen perusteluissa mainitun esimerkkitapauksen yksityiskohtiin ei kuitenkaan tässä yhteydessä voida ottaa kantaa. Aikaisemman autoverolain mukaan verotettuja käytettyjä ajoneuvoja koskevia autoverovalituksia ja oikaisupyyntöjä on tullipiireissä vireillä 20 000 30 000. Oikaistavien päätösten mää- 2
Ministerin vastaus KK 261/2003 vp Risto Kuisma /sd rän arvioidaan nousevan enimmillään noin 40 000 kappaleeseen. Näiden lisäksi tullin on oikaistava yli 50 000 uuden ajoneuvon verotus sen johdosta, että autoverolain muutoksen yhteydessä veron määrää alennettiin takautuvasti kuluvan vuoden alusta lukien. Tullilaitokselle on valtion talousarviossa osoitettu lisävoimavaroja autoverojärjestelmän muutoksesta aiheutuvien tehtävien hoitamiseen. Tässä yhteydessä on otettu huomioon myös se, että valitusten ja oikaisupyyntöjen käsittely sitoo merkittävästi tullilaitoksen voimavaroja. Yksittäiselle vuodelle kohdistuvien huomattavan suurten voimavaratarpeiden välttämiseksi on lähdetty siitä, että oikaisujen käsittely jaetaan vuosille 2003 2004. Käytettyjen ajoneuvojen verotuksessa oikaistaan käytännössä ensin ne verotukset, joissa ajoneuvon yleinen vähittäismyyntiarvo ja mallikohtainen veroprosentti on saatu selvitetyiksi. Muutoin oikaisut käsitellään tullipiireittäin siinä järjestyksessä, jossa ne ovat tulleet vireille. Samalla kuitenkin pyritään välttämään kaupallisten toimijoiden elinkeinotoiminnan haittaamista. Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2003 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 261/2003 rd undertecknat av riksdagsledamot Risto Kuisma /sd: Har den ändrade beskattningen av importerade motorcyklar faktiskt lett till en flerfaldig höjning av importskatten och varför och har regeringen för avsikt att vidta några åtgärder för att sänka skatten och påskynda behandlingen av skattebesvär? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Skatten på motorcyklar fastställdes tidigare på basis av importörens anskaffningspris. Vid beräkningen av skatten på motorcyklar som importerats begagnade utgick man då från skatten på motsvarande nya motorcyklar och från skatten gjordes ett lagstadgat åldersavdrag som motsvarade det avdrag som beviljades för begagnade bilar. I samband med riksdagens behandling av revideringen av bilskattelagen, ändrades beskattningen av motorcyklar så att beskattningsvärdet, på samma sätt som för personbilar, bestäms på det allmänna värdet i detaljhandeln, dvs. konsumentpriserna. För motorcyklar som importerats i begagnat skick innebar ändringen samtidigt att det tidigare systemet med åldersavdrag slopades. Skatten på begagnade motorcyklar är förhållandevis lika stor som den skatt som ingick i värdet på en motsvarande ny motorcykel. När skatten räknas ut skall man således ställa den skatt som ingick i värdet på en cykel när den som ny importerades till Finland i relation till beloppet av den skatt som tas ut på en cykel som nu importeras begagnad till landet. När man gör denna jämförelse för att säkerställa att skatten inte är diskriminerande spelar det ingen roll hur begagnade importerade motorcyklar tidigare har beskattats. I samband med revideringen av bilskattelagen hade man som mål att, på samma sätt som för personbilar, fastställa beskattningsgrunderna också för nya motorcyklar så, att ändringen skulle leda till att skatten i de olika storleks- och prisklasserna i så stor utsträckning som möjligt överensstämde med skattebeloppen före ändringen. I fråga om vissa märken och modeller kunde man på grund av prissättningsstrukturen för fordon emellertid förvänta sig ändringar i skattebeloppen. Skattehöjningen för vissa märken och modeller var en oundviklig följd av det ändrade skattesystemet, detta trots att skatten på nya fordon sänktes. Ändringarna i skattebeloppen när det gäller motorcyklar som importeras begagnade kan till en del förklaras med att de åldersavdrag som användes för att uttrycka bilens värdeminskning och som före ändringen av bilskattelagen tillämpades även vid beskattningen av motorcyklar blev högre än bilens reella värdeminskning. I vissa fall innebar det att skatten på motorcyklarna blev lägre än den skatt som de facto ingick i det återstående värdet av ett motsvarande fordon som redan fanns på den inhemska marknaden. Det tidigare tillämpade systemet med åldersavdrag kunde följaktligen leda till en beloppsmässigt lägre skatt än det nuvarande beräkningssättet. I detta sammanhang kan vi emellertid inte ta ställning till detaljerna i det fall som nämns i motiveringen till spörsmålet. I tulldistrikten finns 20 000 30 000 ärenden anhängiggjorda som avser besvär över bilskattebeslut och begäran om rättelse av beslut gällande 4
Ministerns svar KK 261/2003 vp Risto Kuisma /sd begagnade fordon som beskattats enligt den tidigare bilskattelagen. Antalet förväntas som högst stiga till omkring 40 000. Utöver dessa skall tullen rätta till beskattningen för över 50 000 nya fordon, på grund av att skattebeloppen till följd av ändringen av bilskattelagen sänktes retroaktivt från början av året. I statsbudgeten har tullverket tilldelats tillläggsresurser för skötseln av de uppgifter som ändringen av bilskattesystemet har medfört. I sammanhanget har man beaktat också det faktum att behandlingen av de ärenden som gäller besvär och begäran om rättelse binder en väsentlig del av tullverkets resurser. För att undvika att de ökade resursbehoven hänförs till ett enskilt år har man utgått från att behandlingen av rättelserna skall fördelas på åren 2003 2004. När det gäller beskattningen av begagnade fordon genomförs rättelserna i praktiken först i sådana fall där det har gått att fastställa det allmänna värdet av fordonet i detaljhandeln och den individuella skattesatsen för fordonet i fråga. I tulldistrikten behandlas i övriga fall rättelserna i den ordning som de har anhängiggjorts. Samtidigt försöker man emellertid undvika att försvåra näringsutövningen för kommersiella aktörer. Helsingfors den 23 september 2003 Andra finansminister Ulla-Maj Wideroos 5