Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Nuorisotakuun määritelmä

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

TE-hallinnon ja työelämän yhteistyö

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 513/2013 vp Nuorisotakuun toteutuminen korkeakoulutetuilla Eduskunnan puhemiehelle Nuorisotakuu lupaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuun palveluvalikoimasta ei kuitenkaan nykyisellään löydy riittävästi vaihtoehtoja kaikkien takuun piiriin kuuluvien nuorten työllistämiseksi. Akavan mukaan nuorisotakuun piiriin kuuluvista 25 29-vuotiaista noin 60 prosentilla on korkeakoulututkinto, mutta he jäävät lähes täysin nuorisotakuun ulkopuolelle, sillä nuorisotakuun palveluista puuttuu korkeasti koulutetuille nuorille räätälöidyt palvelut, kuten työllistymispalvelut ja uraohjaus. Vastavalmistuneiden korkeasti koulutettujen työttömyys on lisääntynyt vuoden aikana noin 35 prosenttia. Erityisen huolestuttava tilanne on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla, sillä heidän työttömyytensä on lisääntynyt jopa 45 prosentilla. Vauhti on lähes kaksinkertainen yleiseen työttömyyskehitykseen verrattuna. Huolestuttavaa on myös kaikkien korkeasti koulutettujen henkilöiden työttömyysjaksojen piteneminen vuosi vuodelta. Esimerkiksi korkeasti koulutettujen pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt noin 7 250 hengellä viime vuodesta. Ennen tutkinto takasi työllistymisen, mutta nykyisin se ei enää pelkästään riitä. Tutkinnon ohella tarvitaan opintojen aikaisen työkokemuksen lisäksi uraohjausta ja monipuolista tukea työllistymiseen. Koulunsa tai opiskelunsa päättävän nuoren on voitava luottaa siihen, että hän voi työllistyä koulutustaan vastaavaan työhön. Siksi kaikkia nuorisotakuun piiriin kuuluvia on autettava löytämään kunkin elämäntilanteeseen sopivat, yksilölliset ratkaisut. Sekä peruskoulunsa päättävän nuoren että yliopisto-opintonsa päättävän nuoren aikuisen on voitava luottaa siihen, että he saavat heille nuorisotakuussa luvattuja palveluita. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Koska nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista, niin mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä puuttuakseen epäkohtaan, jossa korkeakoulutettujen vastavalmistuneiden nuorten kohdalla lupaus nuorisotakuusta ei toteudu? Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2013 Jaana Pelkonen /kok Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jaana Pelkosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 513/2013 vp: Koska nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista, niin mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä puuttuakseen epäkohtaan, jossa korkeakoulutettujen vastavalmistuneiden nuorten kohdalla lupaus nuorisotakuusta ei toteudu? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Nuorisotakuun tavoitteena on auttaa nuoria pääsemään koulutukseen ja työelämään sekä ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Vuoden 2013 alusta uudistuneen nuorisotakuun piiriin kuuluu kaikki alle 25 vuotiaat sekä 25 29 vuotiaat vastavalmistuneet nuoret. Vastavalmistuneella tarkoitetaan nuoria, joiden valmistumisesta on korkeintaan 12 kuukautta. Aikaisemmin nuorisotakuu koski pelkästään alle 25-vuotiaita nuoria. Nuorisotakuussa on kyse varsin laajasta kokonaisuudesta, ja alkuvuosi 2013 on vielä osaltaan ollut nuorisotakuun pohjan rakentamista toimivaksi eri hallinnonaloilla, maakunnissa ja ELYkeskuksissa sekä kunnissa ja TE-toimistoissa. Nuorisotakuun onnistunut toteutus edellyttää valtion ja kuntien viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyötä. Takuun toteutumisen keinoja ovat koulutustakuu, nuorten aikuisten osaamisohjelma, nuorten työvoima- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) ja kuntoutuspalvelut mukaan lukien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut nuorten yksilölliset palvelut, kuten etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Nuoren työttömyyden alkaessa TE-toimistossa laaditaan yhdessä nuoren kanssa henkilökohtainen työllistymissuunnitelma kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. Suunnitelmassa huomioidaan työnhakijan koulutus ja osaaminen. Takuun periaatteiden mukaisesti työllistymissuunnitelmaan kirjataan nuorelle ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tarjottava palvelu, joka voi olla työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka. Korkeasti koulutetun työnhakijan palvelutarve huomioidaan suunnitelmaa laadittaessa. Työ- ja elinkeinoministeriö on lisännyt nuorten ohjaukseen TE-toimistoissa noin 60 henkilövuotta, joista osa kohdennetaan korkeakoulutettujen palveluihin. Korkeasti koulutettuja nuorisotakuun piiriin kuuluvia työnhakijoita on noin 2 500 (työnvälitystilasto 04/2013). Korkeasti koulutettujen työllistymistä voidaan tukea esimerkiksi ryhmätoimintana järjestettävällä työnhakuvalmennuksella, jonka tavoitteena on työnhakuvalmiuksien parantaminen. Tutkintoon johtavien korkeakouluopintojen lisäksi voidaan työvoimakoulutuksena järjestää myös ei-tutkintoon johtavaa korkeakoulutasoista jatko- ja täydennyskoulutusta täydentämään työnhakijan nykyistä osaamista työllistymisen edistämiseksi. Myös muut TE-palvelut ovat käytettävissä sekä nuori voidaan tarvittaessa ohjata kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Työnhakijoiden työllistymistä voidaan tukea työnantajalle myönnettävällä palkkatuella. Alle 30-vuotias työtön työnhakija voi saada Sanssikortin. Sillä hän osoittaa työnantajalle, että hänen palkkaamisekseen työnantaja voi hakea palkkatukea. Yrittäjyyttä voidaan taas edistää yritysneuvonnalla ja starttirahalla. Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja henkilön työllistymistä. 2

Ministerin vastaus KK 513/2013 vp Jaana Pelkonen /kok Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyys- ja yrittäjyysosasto asetti 10.1.2011 alkaen korkeasti koulutettujen työvoima- ja yrittäjyyspalveluja kehittävän yhteistyöryhmän. Ryhmän tavoitteena on vaikuttaa korkeasti koulutettujen palvelujen kehittämiseen ja siihen liittyvän yhteistyön parantamiseen ja siten työttömyyden alentamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Yhdessä oppilaitosten ja työmarkkinaosapuolten kanssa kehitetään ja tuetaan korkeasti koulutettujen työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä pyritään löytämään keinoja, miten jo opiskeluaikana ja opintoihin liittyen voidaan valmistautua työelämään siirtymiseen nykyistä paremmin. Uraohjaus ja -suunnittelu on syytä aloittaa jo oppilaitoksissa. Koulutuksessa tulisi huomioida paremmin työelämässä tarvittavia valmiuksia kuten esimerkiksi ryhmässä toimiminen ja projektiluontoinen työskentely. Kiinteät yhteydet työelämään opiskeluaikana ovat tärkeitä, esimerkiksi harjoittelujaksojen kautta, samoin työnhakuvalmiuksien kehittäminen ja sisällyttäminen opinto-ohjelmiin. Valtakunnallinen nuorisotakuu -työryhmä jatkaa toimintaansa koko hallituskauden ja seuraa nuorisotakuun toimeenpanon etenemistä. Tietoa takuun vaikuttavuudesta saadaan nuorisotakuun ensimmäistä vuotta koskevasta tutkimushankkeesta, joka luovuttaa nuorisotakuu -työryhmälle väliraportteja toimeenpanon edistymisestä. Tietojen perusteella tarpeellisia uudistuksia voidaan tehdä. Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2013 Työministeri Lauri Ihalainen 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 513/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Jaana Pelkonen /saml: Eftersom ungdomsgarantin är ett av regeringens spetsprojekt, så vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att ta itu med missförhållandet att ungdomsgarantilöftet inte infrias i fråga om högutbildade nyutexaminerade ungdomar? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Ungdomsgarantin syftar till att hjälpa unga att komma in på utbildning och i arbetslivet samt att förebygga utslagning bland ungdomar. Ungdomsgarantin, som reformerades vid ingången av 2013, omfattar alla personer under 25 år samt nyutexaminerade unga i åldern 25 29 år. Med nyutexaminerad avses unga personer som har utexaminerats för högst 12 månader sedan. Tidigare gällde ungdomsgarantin endast ungdomar under 25 år. Ungdomsgarantin är en synnerligen omfattande helhet. Första delen av 2013 har ännu bestått av att bygga upp en fungerande grund för ungdomsgarantin inom de olika förvaltningsområdena, i landskapen och vid närings-, trafik- och miljöcentralerna samt i kommunerna och vid arbetsoch näringsbyråerna. För att genomförandet av ungdomsgarantin ska lyckas, förutsätts att statliga och kommunala myndigheter, näringslivet och organisationer samarbetar. Metoder för att göra verklighet av garantin är utbildningsgarantin, kompetensprogrammet för unga vuxna, arbets- och näringstjänster för unga och rehabiliteringstjänster inklusive kommunala social- och hälsovårdstjänster samt andra individuella tjänster för ungdomar, såsom uppsökande ungdomsarbete och ungdomsverkstadsverksamhet. När en ung person blivit arbetslös, utarbetas på arbets- och näringsbyrån en sysselsättningsplan tillsammans med den unga personen inom två veckor från jobbsökningens början. I planen beaktas den arbetssökandes utbildning och kompetens. Enligt garantins principer anges i sysselsättningsplanen sådan service som erbjuds åt den unga personen innan arbetslösheten varat i tre månader. Det kan vara ett jobb eller en arbetsprövnings-, studie-, verkstads- eller rehabiliteringsplats. Servicebehovet för högutbildade arbetssökande beaktas när planen utarbetas. Arbets- och näringsministeriet har ökat arbets- och näringsbyråernas resurser för vägledning av unga med cirka 60 årsverken, varav en del riktas till tjänster för högutbildade. Det finns cirka 2 500 högutbildade arbetssökande som omfattas av ungdomsgarantin (arbetsförmedlingsstatistik 04/2013). Sysselsättningen av högutbildade kan till exempel stödjas genom jobbsökarträning, som ordnas som gruppverksamhet och syftar till att förbättra jobbsökarfärdigheterna. Förutom högskolestudier som leder till examen kan som arbetskraftsutbildning på högskolenivå också ordnas vidareutbildning och fortbildning som inte leder till examen för att komplettera den arbetssökandes nuvarande kompetens i syfte att främja sysselsättningen. Också andra arbets- och näringstjänster står till förfogande och den unga personen kan hänvisas till kommunala social- och hälsovårdstjänster, om det behövs. Sysselsättningen av arbetssökande kan stödjas med lönesubvention, som beviljas arbetsgiva- 4

Ministerns svar KK 513/2013 vp Jaana Pelkonen /kok ren. Arbetslösa arbetssökande som inte fyllt 30 år kan få ett Sanssi-kort. Med det visar den arbetssökande att arbetsgivaren kan ansöka om lönesubvention för att anställa honom eller henne. Företagsamheten kan främjas genom företagsrådgivning och startpeng. Genom startpeng främjas tillkomsten av ny företagsverksamhet och personens sysselsättning. Avdelningen för sysselsättning och företagande vid arbets- och näringsministeriet tillsatte den 10 januari 2011 en samarbetsgrupp som utvecklar arbetskrafts- och företagsservicen för högutbildade. Gruppen har som mål att påverka utvecklingen av tjänsterna för högutbildade och samarbetet kring detta och på så sätt bidra till en minskning av arbetslösheten och förebyggande av utslagning. Tillsammans med läroanstalter och arbetsmarknadsparter utvecklas och stöds sysselsättning och företagande bland högutbildade och man försöker finna metoder för hur de unga redan under studietiden och i anslutning till studierna kan förbereda sig på övergången till arbetslivet på ett bättre sätt än i nuläget. Det finns skäl att påbörja karriärvägledningen och karriärplaneringen redan vid läroanstalterna. I utbildningen bör man bättre beakta de färdigheter som behövs i arbetslivet, som till exempel att agera i en grupp och arbeta på ett projektinriktat sätt. Det är viktigt att ha fasta kontakter med arbetslivet under studietiden, till exempel genom praktikperioder, på samma sätt som det är viktigt att jobbsökarfärdigheterna utvecklas och inkluderas i studieprogrammen. Den riksomfattande arbetsgruppen för ungdomsgarantin fortsätter sin verksamhet under hela regeringsperioden och följer hur ungdomsgarantins verkställighet framskrider. Information om garantins effekter fås genom ett forskningsprojekt som gäller ungdomsgarantins första år. Projektet lämnar mellanrapporter om hur verkställigheten framskrider till arbetsgruppen för ungdomsgarantin. Utifrån denna information kan man göra de reformer som behövs. Helsingfors den 27 juni 2013 Arbetsminister Lauri Ihalainen 5