Kone- ja metallialan perustutkinto. Ammatillisen peruskoulutuksen peruste

Samankaltaiset tiedostot
Kone- ja metallialan perustutkinto

Kone- ja metallialan perustutkinto

KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa

Kone- ja metallialan perustutkinto

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa

KONE JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2014 Aineistoluettelo päivitetty TUTKINTOVALMIUSTEHTÄVÄT KOMEPT TVT PAKOLLISET TUTKINNON OSAT

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 KAIVOSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

Helsingin kaupunki Opetusvirasto AMMATILLISENA PERUSKOULUTUKSENA SUORITETTAVAN KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA

VAPAASTI VALITTAVIA TUTKINNON OSIA KOSKEVIEN ASIAKOHTIEN MUUTOKSET. 4.3 Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2010

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa

Tutkintokohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Työelämälähtöisyyttä ammatilliseen koulutukseen

Sote:n perustutkinto, perustason ensihoidon osaamisala, perustason ensihoitaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.

Tutkinnon muodostuminen

Matkailualan perustutkinnon perusteiden muutokset ja

KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2010

KONE JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 2014 Aineistoluettelo ( )

Uusi ammatillinen koulutus muovialalla - kone- ja tuotantotekniikan uudet tutkinnon perusteet. Inga Sihvo yli-insinööri Opetushallitus

KOME 45 v juhlaseminaari Suomi 100. Tutkintorakenneuudistus - Kone- ja tuotantotekniikka. Yli-insinööri Inga Sihvo

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

Hyvinvointiteknologian kokeilujen yhteistyöpäivät Tomi Ahokas Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Opetushallitus

Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n syysseminaari TUTKINTOUUDISTUS. Arto Pekkala

Elintarvikealan perustutkinnon perusteiden muutokset ja

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset

KONE- JA TUOTANTOTEKNIKAN KESKIASTEEN TUTKINNOT

OSAAMISPERUSTEISUUS JA UUDISTETUT PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto

Teknisen suunnittelun perustutkinnon uudistus ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen. yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon perusteet

Liikunnanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetusneuvos Aira Rajamäki

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten alkaen

Kokeiluohjelman tarkistaminen (80/422/2015)

OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Määräys 62/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon perusteiden muutokset ja

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Putkiasentajan osaamisala Putkiasentaja

Audiovisuaalisen viestinnän ammatillinen perustutkinto

Pintakäsittelyalan perustutkinto

VAASAN AMMATTIOPISTO

Musiikkialan perustutkinnon perusteiden muutokset Eija Kauppinen

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Kone- ja tuotantekniikan perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tanssialan perustutkinnon perusteiden muutokset Eija Kauppinen

TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Tieto- ja tietoliikennetekniikan osaamisala ICT-asentaja

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetusneuvos Aira Rajamäki

Kone- ja metallialan perustutkinto, kokeilu

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

OSAAMISTARVESELVITYSTEN TULOKSIA JA NÄKEMYKSIÄ SIITÄ, MITÄ NE MERKITSEVÄT TUTKINNON PERUSTEITA UUDISTETTAESSA

Kone- ja metallialan perustutkinto, kokeilu

Kauneudenhoitoalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetusneuvos Aira Rajamäki

Kone- ja metallialan perustutkinto, kokeilu. Ammatillisen peruskoulutuksen peruste

Yhteiset tutkinnon osat ja työkyvyn ylläpitäminen

Yhteiset tutkinnon osat uudistuvat!

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Kalatalouden perustutkinto Määräys 46/011/2014. Marjatta Säisä

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)

Aira Rajamäki, opetusneuvos, Opetushallitus

OSAAMISPERUSTEISUUS JA UUDISTETUT PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Kone- ja metallialan perustutkinto 2010

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi. Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto

Yhteiset tutkinnon osat

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Opetussuunnitelma alkaen

Henkilöstö- ja osaamistarpeet teknologiateollisuudessa

Prosessiteollisuuden perustutkinto

Liiketalouden perustutkinto

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

Prosessiteollisuuden perustutkinto, voimassa alkaen

Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ

Hyvinvointiteknologian kokeilut. Tomi Ahokas Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Opetushallitus

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Kone- ja metallialan perustutkinto 2014

Forssan ammatti-instituutti

PUUALAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Puuseppä

Liiketalouden perustutkinnon perusteiden muutokset Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus

Liikunta-alan tutkintojen kehittämispäivä Tutkintorakenteen ja tutkintojen perusteiden uudistaminen

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Hevostalouden perustutkinto Määräys 42/011/2014. Marjatta Säisä

Transkriptio:

Kone- ja metallialan perustutkinto Ammatillisen peruskoulutuksen peruste

Kone- ja metallialan perustutkinto: Ammatillisen peruskoulutuksen peruste Kone- ja metallituoteteollisuudella on Suomen kansantaloudessa ja ulkomaankaupassa keskeinen asema. Alan työllistävä vaikutus on suuri ja yli puolet tuotannosta menee vientiin. Koneiden ja laitteiden toiminnan ja rakenteen tunteminen, työvälineiden ja työstökoneiden käytön hallinta sekä työpiirustusten ja kytkentäkaavioiden lukutaito ovat alan ammatillisia perustaitoja. Alalla edellytetään erilaisten valmistustekniikoiden osaamista, asennus- ja kokoonpanotöiden hallitsemista ja koneiden käyttö- ja kunnossapitotaitoja. Perusteen nimi Määräyksen diaarinumero 50/011/2014 Korvattavat määräykset Kone- ja metallialan perustutkinto Ei asetettu Koulutuskoodit Kone- ja metallialan perustutkinto (351101) Osaamisalat Valimotekniikan osaamisala (1523) Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala (1522) Valmistustekniikan osaamisala (1524) Tutkintonimikkeet Koneistaja (10021) Levyseppähitsaaja (10022) Koneenasentaja (10020) Työvälinevalmistaja (10023) Hienomekaanikko (10019) Automaatioasentaja (10015) Valumallinvalmistaja (10018) Kunnossapitoasentaja (10016) Kunnossapitoasentaja (10016) Valaja (10017) Valaja (10017) Voimaantulo 01.08.2016 Voimassaolon päättyminen Ei asetettu

Sisällys 1. Tutkinnon muodostuminen... 1 2. Ammattialan kuvaus... 16 3. Ammattialan arvoperusta... 17 4. Tutkinnon tavoitteet... 18 4.1. Valmistustekniikan osaamisala... 20 4.2. Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala... 20 4.3. Valimotekniikan osaamisala... 20 5. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus... 21 6. Tutkinnon osat... 23 6.1. Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus, 15 osp... 23 6.2. Asennuksen ja automaation perustyöt, 15 osp... 28 6.3. Asennushitsaus, 15 osp... 32 6.4. Automaatioasennus, 30 osp... 37 6.5. Automaatioverkkoasennukset, 15 osp... 42 6.6. CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus, 15 osp... 46 6.7. CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus, 15 osp... 50 6.8. CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus, 15 osp... 54 6.9. CNC-jyrsintä, 15 osp... 59 6.10. CNC-sorvaus, 15 osp... 64 6.11. CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito, 30 osp... 68 6.12. Elektroniikan kokoonpanotyöt, 15 osp... 73 6.13. FMS-järjestelmien käyttö, 15 osp... 77 6.14. Hienomekaaninen CNC-koneistus, 15 osp... 81 6.15. Hienomekaaninen valmistus, 30 osp... 85 6.16. Hionta, 15 osp... 90 6.17. Hitsaus, 15 osp... 94 6.18. Huippuosaajana toimiminen, 15 osp... 98 6.19. Hydrauliikka-asennukset, 15 osp... 104 6.20. IW-hitsaus, 15 osp... 109 6.21. Kertamuottivalukappaleen valmistus, 45 osp... 112 6.22. Kertamuottivalun perustyöt, 15 osp... 121 6.23. Kestomuottivalukappaleen valmistus, 45 osp... 128 6.24. Kestomuottivalun perustyöt, 15 osp... 136 6.25. Koneautomaation asennus, 15 osp... 143 6.26. Koneenasennus, 30 osp... 147 6.27. Koneiden ja laitteiden korjaus, 30 osp... 152 6.28. Koneistuksen perustyöt, 15 osp... 156 6.29. Koneistus, 30 osp... 161 6.30. Konepajamittaus, 15 osp... 167 6.31. Kunnossapito, 30 osp... 171 6.32. Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus, 15 osp... 176 6.33. Levy- ja hitsaustyöt, 30 osp... 181 6.34. Levy- ja teräsrakennetyöt, 15 osp... 187 6.35. Levytyökeskuksen käyttö, 15 osp... 193 6.36. Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 15 osp... 199 6.37. Logiikkaohjauksien asennukset, 15 osp... 205 6.38. Manuaalikoneistus, 15 osp... 209 6.39. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp... 213 6.40. Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus, 15 osp... 222 6.41. Mikromekaaninen valmistus, 15 osp... 227 iii

Kone- ja metallialan perustutkinto 6.42. Moniakselinen valmistus, 15 osp... 230 6.43. Muovimallin valmistus, 15 osp... 234 6.44. NC-tarkkuussärmäys, 15 osp... 239 6.45. Ohjausjärjestelmien asennus, 15 osp... 244 6.46. Ohutlevytyöt, 15 osp... 248 6.47. Pneumatiikka-asennukset, 15 osp... 253 6.48. Putkilinjojen valmistus, 15 osp... 257 6.49. Rakennusten teräsosien valmistus, 15 osp... 262 6.50. Rakennusten teräsrakenteiden asennus, 15 osp... 267 6.51. Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp... 272 6.52. Sähköasennus, 30 osp... 282 6.53. Sähkömekaaniset asennukset, 30 osp... 287 6.54. Tarkkuuskoneistus, 15 osp... 292 6.55. Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp... 296 6.56. Työstö kipinätyöstökoneella, 15 osp... 299 6.57. Työvälineiden valmistus ja kunnossapito, 15 osp... 303 6.58. Työvälinevalmistus, 30 osp... 307 6.59. Valimoautomaation ohjaus, 15 osp... 312 6.60. Valimotekniikan perustyöt, 15 osp... 317 6.61. Valumallinvalmistuksen perustyöt, 15 osp... 324 6.62. Valumallinvalmistus, 45 osp... 328 6.63. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp... 334 6.64. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp... 373 6.65. Yrityksessä toimiminen, 15 osp... 389 6.66. Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp... 395 iv

1. Tutkinnon muodostuminen Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnonosista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Kone- ja metallialan perustutkinto sisältää on kolme osaamisalaa, valmistustekniikan osaamisalan (koneistaja, levyseppähitsaaja, koneenasentaja, työvälinevalmistaja tai hienomekaanikko), automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan (automaatioasentaja tai kunnossapitoasentaja) ja valimotekniikan osaamisalan (valaja tai valumallinvalmistaja). Pakolliset tutkinnon osat 45 osp AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 135 OSP Asennuksen ja automaation perustyöt, 15 osp, P Koneistuksen perustyöt, 15 osp, P Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 15 osp, P Valmistustekniikan osaamisala 90 osp Koneistaja, pakollinen tutkinnon osa 30 osp Koneistus, 30 osp, P Levyseppähitsaaja, pakollinen tutkinnon osa 30 osp Levy- ja hitsaustyöt, 30 osp, P Koneenasentaja, pakollinen tutkinnon osa 30 osp Koneenasennus, 30 osp, P Työvälinevalmistaja, pakollinen tutkinnon osa 30 osp Työvälinevalmistus, 30 osp, P Hienomekaanikko, pakollinen tutkinnon osa 30 osp Hienomekaaninen valmistus, 30 osp, P Valinnaiset tutkinnon osat 60 osp Automaatioverkkoasennukset, 15 osp Koneautomaation asennus, 15 osp Elektroniikan kokoonpanotyöt, 15 osp Hydrauliikka-asennukset, 15 osp Koneiden ja laitteiden korjaus, 30 osp 1

Tutkinnon muodostuminen Logiikkaohjauksien asennukset, 15 osp Mikromekaaninen valmistus, 15 osp Ohjausjärjestelmien asennus, 15 osp Pneumatiikka-asennukset, 15 osp Sähköasennus, 30 osp Putkilinjojen valmistus, 15 osp Hienomekaaninen CNC-koneistus, 15 osp Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus, 15 osp Asennushitsaus, 15 osp Hitsaus, 15 osp IW-hitsaus, 15 osp Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus, 15 osp Levy- ja teräsrakennetyöt, 15 osp Levytyökeskuksen käyttö, 15 osp Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus, 15 osp NC-tarkkuussärmäys, 15 osp Ohutlevytyöt, 15 osp Rakennusten teräsosien valmistus, 15 osp Rakennusten teräsrakenteiden asennus, 15 osp CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus, 15 osp CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus, 15 osp CNC-sorvaus, 15 osp CNC-jyrsintä, 15 osp Hionta, 15 osp FMS-järjestelmien käyttö, 15 osp Manuaalikoneistus, 15 osp Konepajamittaus, 15 osp Moniakselinen valmistus, 15 osp Tarkkuuskoneistus, 15 osp 2

Tutkinnon muodostuminen Työstö kipinätyöstökoneella, 15 osp Työvälineiden valmistus ja kunnossapito, 15 osp CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus, 15 osp Kertamuottivalun perustyöt, 15 osp Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu tutkinnon osa kertamuottivalukappaleen valmistus Kestomuottivalun perustyöt, 15 osp Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu kestomuottivalukappaleen valmistus Muovimallin valmistus, 15 osp Valimoautomaation ohjaus, 15 osp Valumallinvalmistuksen perustyöt, 15 osp Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu tutkinnon osa valumallinvalmistus Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Koneistus, 30 osp Levy- ja hitsaustyöt, 30 osp Koneenasennus, 30 osp Työvälinevalmistus, 30 osp Hienomekaaninen valmistus, 30 osp Sähkömekaaniset asennukset, 30 osp Automaatioasennus, 30 osp Kunnossapito, 30 osp CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito, 30 osp Valimotekniikan perustyöt, 15 osp Kertamuottivalukappaleen valmistus, 45 osp Kestomuottivalukappaleen valmistus, 45 osp Valumallinvalmistus, 45 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta 15-45 osp Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushalli- 3

Tutkinnon muodostuminen tus on määrännyt. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkinnossa tällainen tutkinnon osa on 15 osaamispistettä. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää tutkinnon osa tai osia määritellyistä tutkinnoista niillä osaamispistemäärillä, mitkä niillä on alkuperäisessä tutkinnossa. Tutkinnot ja tutkinnon osan/osien enimmäismäärät ovat: Kaivosalan perustutkinto 45 osp, Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto 45 osp, Liiketalouden perustutkinto, asiakaspalvelun ja myynninosaamisala 45 osp, Metsäalan perustutkinto metsäkoneasennuksen osaamisala 45 osp, Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto 45 osp, Pintakäsittelyalan perustutkinto teollisen pintakäsittelyn osaamisala 45 osp, Prosessiteollisuuden perustutkinto 45 osp, Suunnitteluassistentin perustutkinto 45 osp, Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 45 osp, Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto 45 osp, Talotekniikan perustutkinto 45 osp, Autoalan perustutkinto autotekniikan tai autokorikorjauksen osaamisala 30 osp, Puualan perustutkinto 30 osp, Rakennusalan perustutkinto 30 osp, Veneenrakennuksen perustutkinto 30 osp Tutkinnon osa ammattitutkinnosta Tutkinnon osat ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat keskenään vaihtoehtoisia. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä ammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen ammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: Automaatioasentajan ammattitutkinto, elektroniikka-asentajan ammattitutkinto, hissiasentajan ammattitutkinto, hitsaajan ammattitutkinto. ilmastointiasentajan ammattitutkinto, kaivosalan ammattitutkinto, kaukolämpöasentajan ammattitutkinto, kengityssepän ammattitutkinto, kiinteistönpalvelujen ammattitutkinto, kivimiehen ammattitutkinto, koneenasentajan ammattitutkinto, koneistajan ammattitutkinto, korroosionestomaalarin ammattitutkinto, kunnossapidon ammattitutkinto, kylmäasentajan ammattitutkinto, laivanrakentajan ammattitutkinto, levytekniikan ammattitutkinto, lukkosepän ammattitutkinto, lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto, maatalouskoneasentajan ammattitutkinto, markkinointiviestinnän ammattitutkinto, metallien jalostuksen ammattitutkinto, myynnin ammattitutkinto, pienkonemekaanikon ammattitutkinto, putkiasentajan ammattitutkinto, puusepänalan ammattitutkinto, rakennuspeltisepän ammattitutkinto, raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto, rautatiekaluston kunnossapidon ammattitutkinto, seppäkisällin ammattitutkinto, suunnitteluassistentin ammattitutkinto, talonrakennusalan ammattitutkinto, teknisen eristäjän ammattitutkinto, teollisen pintakäsittelijän ammattitutkinto, teollisuusputkiasentajan ammattitutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinto, tuulivoima-asentajan ammattitutkinto, työvälinevalmistajan ammattitutkinto, ulkomaankaupan ammattitutkinto, valajan ammattitutkinto, valumallin valmistajan ammattitutkinto, veneenrakentajan ammattitutkinto ja yrittäjän ammattitutkinto. Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun ammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta Tutkinnon osat ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat keskenään vaihtoehtoisia. Kone- ja metallialan perustutkin- 4

Tutkinnon muodostuminen toon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä erikoisammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen erikoisammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: Hitsaajamestarin erikoisammattitutkinto, koneenasentajamestarin erikoisammattitutkinto, koneistajamestarin erikoisammattitutkinto, kunnossapidon erikoisammattitutkinto, levytyömestarin erikoisammattitutkinto, tekniikan erikoisammattitutkinto, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, työvälinemestarin erikoisammattitutkinto, valajamestarin erikoisammattitutkinto, valumallimestarin erikoisammattitutkinto ja ympäristöalan erikoisammattitutkinto. Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun erikoisammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista Tutkinnon osat ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat keskenään vaihtoehtoisia. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää osa ammattikorkeakouluopinnoista joko 15 tai 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuuden tulee olla vähintään sellainen, että se vastaa kone- ja metallialan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 15 osaamispistettä. Jos ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuus vastaa kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä suhteutettuna koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, se voidaan sisällyttää kone- ja metallialan perustutkintoon 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopinnoista ei edellytetä ammattiosaamisen näyttöä. Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 5-15 osp Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä (5-15 osp). Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti. Tutkinnon osat vapaasti valittavista tutkinnon osista 5-15 osp Kone- ja metallialan perustutkinnon ammatillisiin tutkinnon osiin voi sisällyttää tutkinnon osia (5 15 osp) vapaasti valittavista tutkinnon osista. Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala 90 osp Pakollinen tutkinnon osa 30 osp Sähkömekaaniset asennukset, 30 osp, P Automaatioasentaja, pakollinen tutkinnon osa 30 osp 5

Tutkinnon muodostuminen Automaatioasennus, 30 osp, P Kunnossapitoasentaja, pakollinen tutkinnon osa 30 osp Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista Kunnossapito, 30 osp CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito, 30 osp Valinnaiset tutkinnon osat 30 osp Automaatioverkkoasennukset, 15 osp Koneautomaation asennus, 15 osp Elektroniikan kokoonpanotyöt, 15 osp Hydrauliikka-asennukset, 15 osp Koneiden ja laitteiden korjaus, 30 osp Logiikkaohjauksien asennukset, 15 osp Mikromekaaninen valmistus, 15 osp Ohjausjärjestelmien asennus, 15 osp Pneumatiikka-asennukset, 15 osp Sähköasennus, 30 osp Putkilinjojen valmistus, 15 osp Hienomekaaninen CNC-koneistus, 15 osp Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus, 15 osp Asennushitsaus, 15 osp Hitsaus, 15 osp IW-hitsaus, 15 osp Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus, 15 osp Levy- ja teräsrakennetyöt, 15 osp Levytyökeskuksen käyttö, 15 osp Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus, 15 osp NC-tarkkuussärmäys, 15 osp Ohutlevytyöt, 15 osp Rakennusten teräsosien valmistus, 15 osp 6

Tutkinnon muodostuminen Rakennusten teräsrakenteiden asennus, 15 osp CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus, 15 osp CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus, 15 osp CNC-sorvaus, 15 osp CNC-jyrsintä, 15 osp Hionta, 15 osp FMS-järjestelmien käyttö, 15 osp Manuaalikoneistus, 15 osp Konepajamittaus, 15 osp Moniakselinen valmistus, 15 osp Tarkkuuskoneistus, 15 osp Työstö kipinätyöstökoneella, 15 osp Työvälineiden valmistus ja kunnossapito, 15 osp CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus, 15 osp Kertamuottivalun perustyöt, 15 osp Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu tutkinnon osa kertamuottivalukappaleen valmistus Kestomuottivalun perustyöt, 15 osp Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu kestomuottivalukappaleen valmistus Muovimallin valmistus, 15 osp Valimoautomaation ohjaus, 15 osp Valumallinvalmistuksen perustyöt, 15 osp Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu tutkinnon osa valumallinvalmistus Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Koneistus, 30 osp Levy- ja hitsaustyöt, 30 osp Koneenasennus, 30 osp Työvälinevalmistus, 30 osp 7

Tutkinnon muodostuminen Hienomekaaninen valmistus, 30 osp Sähkömekaaniset asennukset, 30 osp Automaatioasennus, 30 osp Kunnossapito, 30 osp CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito, 30 osp Valimotekniikan perustyöt, 15 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta 15-30 osp Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkinnossa tällainen tutkinnon osa on 15 osaamispistettä. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää tutkinnon osa tai osia määritellyistä tutkinnoista niillä osaamispistemäärillä, mitkä niillä on alkuperäisessä tutkinnossa. Tutkinnon osien enimmäismäärä on 30 osaaamispistettä. Mahdollisia tutkintoja ovat kaivosalan perustutkinto, kello- ja mikromekaniikan perustutkinto, liiketalouden perustutkinto asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala, metsäalan perustutkinto metsäkoneasennuksen osaamisala, muovi- ja kumitekniikan perustutkinto, pintakäsittelyalan perustutkinto teollisen pintakäsittelyn osaamisala, prosessiteollisuuden perustutkinto, suunnitteluassistentin perustutkinto, sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, talotekniikan perustutkinto, autoalan perustutkinto autotekniikan tai autokorikorjauksen osaamisala, puualan perustutkinto, rakennusalan perustutkinto ja veneenrakennuksen perustutkinto. Tutkinnon osa ammattitutkinnosta Tutkinnon osat ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat keskenään vaihtoehtoisia. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä ammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen ammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: Automaatioasentajan ammattitutkinto, elektroniikka-asentajan ammattitutkinto, hissiasentajan ammattitutkinto, hitsaajan ammattitutkinto. ilmastointiasentajan ammattitutkinto, kaivosalan ammattitutkinto, kaukolämpöasentajan ammattitutkinto, kengityssepän ammattitutkinto, kiinteistönpalvelujen ammattitutkinto, kivimiehen ammattitutkinto, koneenasentajan ammattitutkinto, koneistajan ammattitutkinto, korroosionestomaalarin ammattitutkinto, kunnossapidon ammattitutkinto, kylmäasentajan ammattitutkinto, laivanrakentajan ammattitutkinto, levytekniikan ammattitutkinto, lukkosepän ammattitutkinto, lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto, maatalouskoneasentajan ammattitutkinto, markkinointiviestinnän ammattitutkinto, metallien jalostuksen ammattitutkinto, myynnin ammattitutkinto, pienkonemekaanikon ammattitutkinto, putkiasentajan ammattitutkinto, puusepänalan ammattitutkinto, rakennuspeltisepän ammattitutkinto, raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto, rautatiekaluston kunnossapidon ammattitutkinto, seppäkisällin ammattitutkinto, suunnitteluassistentin am- 8

Tutkinnon muodostuminen mattitutkinto, talonrakennusalan ammattitutkinto, teknisen eristäjän ammattitutkinto, teollisen pintakäsittelijän ammattitutkinto, teollisuusputkiasentajan ammattitutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinto, tuulivoima-asentajan ammattitutkinto, työvälinevalmistajan ammattitutkinto, ulkomaankaupan ammattitutkinto, valajan ammattitutkinto, valumallin valmistajan ammattitutkinto, veneenrakentajan ammattitutkinto ja yrittäjän ammattitutkinto. Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun ammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta Tutkinnon osat ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat keskenään vaihtoehtoisia. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä erikoisammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen erikoisammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: Hitsaajamestarin erikoisammattitutkinto, koneenasentajamestarin erikoisammattitutkinto, koneistajamestarin erikoisammattitutkinto, kunnossapidon erikoisammattitutkinto, levytyömestarin erikoisammattitutkinto, tekniikan erikoisammattitutkinto, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, työvälinemestarin erikoisammattitutkinto, valajamestarin erikoisammattitutkinto, valumallimestarin erikoisammattitutkinto ja ympäristöalan erikoisammattitutkinto. Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun erikoisammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista Tutkinnon osat ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat keskenään vaihtoehtoisia. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää osa ammattikorkeakouluopinnoista joko 15 tai 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuuden tulee olla vähintään sellainen, että se vastaa kone- ja metallialan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 15 osaamispistettä. Jos ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuus vastaa kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä suhteutettuna koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, se voidaan sisällyttää kone- ja metallialan perustutkintoon 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopinnoista ei edellytetä ammattiosaamisen näyttöä. Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 5-15 osp Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä (5-15 osp). Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tun- 9

Tutkinnon muodostuminen nistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti. Tutkinnon osat vapaasti valittavista tutkinnon osista 5-15 osp Kone- ja metallialan perustutkinnon ammatillisiin tutkinnon osiin voi sisällyttää tutkinnon osia (5 15 osp) vapaasti valittavista tutkinnon osista. Valimotekniikan osaamisala 90 osp Pakollinen tutkinnon osa 15 osp Valimotekniikan perustyöt, 15 osp, P Valaja, pakollinen tutkinnon osa 45 osp Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista Kertamuottivalukappaleen valmistus, 45 osp Kestomuottivalukappaleen valmistus, 45 osp Valumallinvalmistaja, pakollinen tutkinnon osa 45 osp Kun tutkinto suoritetaan tutkintonimikkeellä valumallinvalmistaja, kaikille pakolliset tutkinnon osat voidaan korvata puualan perustutkinnon pakollisilla tutkinnon osilla (45 osp) Valumallinvalmistus, 45 osp, P Valinnaiset tutkinnon osat 30 osp Automaatioverkkoasennukset, 15 osp Koneautomaation asennus, 15 osp Elektroniikan kokoonpanotyöt, 15 osp Hydrauliikka-asennukset, 15 osp Koneiden ja laitteiden korjaus, 30 osp Logiikkaohjauksien asennukset, 15 osp Mikromekaaninen valmistus, 15 osp Ohjausjärjestelmien asennus, 15 osp Pneumatiikka-asennukset, 15 osp Sähköasennus, 30 osp Putkilinjojen valmistus, 15 osp Hienomekaaninen CNC-koneistus, 15 osp Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus, 15 osp Asennushitsaus, 15 osp 10

Tutkinnon muodostuminen Hitsaus, 15 osp IW-hitsaus, 15 osp Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus, 15 osp Levy- ja teräsrakennetyöt, 15 osp Levytyökeskuksen käyttö, 15 osp Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus, 15 osp NC-tarkkuussärmäys, 15 osp Ohutlevytyöt, 15 osp Rakennusten teräsosien valmistus, 15 osp Rakennusten teräsrakenteiden asennus, 15 osp CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus, 15 osp CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus, 15 osp CNC-sorvaus, 15 osp CNC-jyrsintä, 15 osp Hionta, 15 osp FMS-järjestelmien käyttö, 15 osp Manuaalikoneistus, 15 osp Konepajamittaus, 15 osp Moniakselinen valmistus, 15 osp Tarkkuuskoneistus, 15 osp Työstö kipinätyöstökoneella, 15 osp Työvälineiden valmistus ja kunnossapito, 15 osp CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus, 15 osp Kertamuottivalun perustyöt, 15 osp Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu tutkinnon osa kertamuottivalukappaleen valmistus Kestomuottivalun perustyöt, 15 osp Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu kestomuottivalukappaleen valmistus Muovimallin valmistus, 15 osp Valimoautomaation ohjaus, 15 osp 11

Tutkinnon muodostuminen Valumallinvalmistuksen perustyöt, 15 osp Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu tutkinnon osa valumallinvalmistus Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Koneistus, 30 osp Levy- ja hitsaustyöt, 30 osp Koneenasennus, 30 osp Työvälinevalmistus, 30 osp Hienomekaaninen valmistus, 30 osp Sähkömekaaniset asennukset, 30 osp Automaatioasennus, 30 osp Kunnossapito, 30 osp CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito, 30 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta 15-30 osp Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkinnossa tällainen tutkinnon osa on 15 osaamispistettä. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää tutkinnon osa tai osia määritellyistä tutkinnoista niillä osaamispistemäärillä, mitkä niillä on alkuperäisessä tutkinnossa. Tutkinnon osien enimmäismäärä on 30 osaaamispistettä. Mahdollisia tutkintoja ovat kaivosalan perustutkinto, kello- ja mikromekaniikan perustutkinto, liiketalouden perustutkinto asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala, metsäalan perustutkinto metsäkoneasennuksen osaamisala, muovi- ja kumitekniikan perustutkinto, pintakäsittelyalan perustutkinto teollisen pintakäsittelyn osaamisala, prosessiteollisuuden perustutkinto, suunnitteluassistentin perustutkinto, sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, talotekniikan perustutkinto, autoalan perustutkinto autotekniikan tai autokorikorjauksen osaamisala, puualan perustutkinto, rakennusalan perustutkinto ja veneenrakennuksen perustutkinto. Tutkinnon osa ammattitutkinnosta Tutkinnon osat ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat keskenään vaihtoehtoisia. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä ammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen ammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset 12

Tutkinnon muodostuminen ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: Automaatioasentajan ammattitutkinto, elektroniikka-asentajan ammattitutkinto, hissiasentajan ammattitutkinto, hitsaajan ammattitutkinto. ilmastointiasentajan ammattitutkinto, kaivosalan ammattitutkinto, kaukolämpöasentajan ammattitutkinto, kengityssepän ammattitutkinto, kiinteistönpalvelujen ammattitutkinto, kivimiehen ammattitutkinto, koneenasentajan ammattitutkinto, koneistajan ammattitutkinto, korroosionestomaalarin ammattitutkinto, kunnossapidon ammattitutkinto, kylmäasentajan ammattitutkinto, laivanrakentajan ammattitutkinto, levytekniikan ammattitutkinto, lukkosepän ammattitutkinto, lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto, maatalouskoneasentajan ammattitutkinto, markkinointiviestinnän ammattitutkinto, metallien jalostuksen ammattitutkinto, myynnin ammattitutkinto, pienkonemekaanikon ammattitutkinto, putkiasentajan ammattitutkinto, puusepänalan ammattitutkinto, rakennuspeltisepän ammattitutkinto, raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto, rautatiekaluston kunnossapidon ammattitutkinto, seppäkisällin ammattitutkinto, suunnitteluassistentin ammattitutkinto, talonrakennusalan ammattitutkinto, teknisen eristäjän ammattitutkinto, teollisen pintakäsittelijän ammattitutkinto, teollisuusputkiasentajan ammattitutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinto, tuulivoima-asentajan ammattitutkinto, työvälinevalmistajan ammattitutkinto, ulkomaankaupan ammattitutkinto, valajan ammattitutkinto, valumallin valmistajan ammattitutkinto, veneenrakentajan ammattitutkinto ja yrittäjän ammattitutkinto. Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun ammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta Tutkinnon osat ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat keskenään vaihtoehtoisia. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä erikoisammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen erikoisammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: Hitsaajamestarin erikoisammattitutkinto, koneenasentajamestarin erikoisammattitutkinto, koneistajamestarin erikoisammattitutkinto, kunnossapidon erikoisammattitutkinto, levytyömestarin erikoisammattitutkinto, tekniikan erikoisammattitutkinto, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, työvälinemestarin erikoisammattitutkinto, valajamestarin erikoisammattitutkinto, valumallimestarin erikoisammattitutkinto ja ympäristöalan erikoisammattitutkinto. Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun erikoisammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista Tutkinnon osat ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat keskenään vaihtoehtoisia. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää osa ammattikorkeakouluopinnoista joko 15 tai 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuuden tulee olla vähintään sellainen, että se vastaa kone- ja 13

Tutkinnon muodostuminen metallialan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 15 osaamispistettä. Jos ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuus vastaa kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä suhteutettuna koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, se voidaan sisällyttää kone- ja metallialan perustutkintoon 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopinnoista ei edellytetä ammattiosaamisen näyttöä. Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 5-15 osp Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä (5-15 osp). Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti. Tutkinnon osat vapaasti valittavista tutkinnon osista 5-15 osp Kone- ja metallialan perustutkinnon ammatillisiin tutkinnon osiin voi sisällyttää tutkinnon osia (5 15 osp) vapaasti valittavista tutkinnon osista. YHTEISET TUTKINNON OSAT 35 OSP Tutkinnon perusteissa määrättyjen osa-alueiden valinnaisten osaamistavoitteiden lisäksi tai niiden sijaan koulutuksen järjestäjä voi päättää erilaajuisia muita valinnaisia osaamistavoitteita. Koulutuksen järjestäjän itse päättämille valinnaisille osaamistavoitteille määritellään osaamisen arviointi ja laajuus osaamispisteinä. Tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet voivat olla myös opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden osaamistavoitteita. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp, P Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp, P Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp, P Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp, P VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 OSP Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) tukevat tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta. Tutkinnon osat voivat olla seuraavia: Ammatillisia tutkinnon osia 10 osp Tämä voi sisältää ammatillisia tutkinnon osia oman tai jonkin muun koulutusalan ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista. Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 10 osp 14

Tutkinnon muodostuminen Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja 10 osp Tämä voi sisältää ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osa-alueita tai lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja 10 osp Tämä voi sisältää jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia tutkinnon osia. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1- K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa. Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkin-non osia 10 osp Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnon osat voivat olla oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä hankittua osaamista. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1- K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa. TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. 15

2. Ammattialan kuvaus Kone- ja metallialan koulutus on suunnattu erityisesti teknologiateollisuuden tarpeisiin. Teknologiateollisuudella on keskeinen asema Suomen kansantaloudessa ja ulkomaankaupassa. Sen työllistämät yli 250 000 osaajaa edustavat lähes puolta koko teollisuuden henkilöstöstä. Lisäksi teknologiateollisuuden ulkomaisissa tytäryrityksissä työskentelee saman verran henkilöstöä. Yritysten tuotannosta noin 70 % menee vientiin, mikä on 60 % Suomen koko viennistä. Teknologiateollisuuden yritykset ovat voimakkaasti kansainvälistyneet ja kilpailu teknologian kehittämisessä ja markkinoinnissa on kiristynyt. Haasteeseen on vastattu sillä, että teknologiateollisuus käyttää 75 % Suomen tutkimus- ja kehityspanoksista. Kone- ja metallituoteteollisuus työllistää yli 130 000 henkilöä. Heistä 70 000 on sellaisia, jotka ovat suorittaneet jonkin ammatillisen tutkinnon. Kone- ja metallialan perustutkinnon on suorittanut 40 000. Kone- ja metallialan perustutkinnon suorittaneista lähes puolet työllistyy muiden toimialojen tuotanto-, ylläpito- ja kunnossapitotehtäviin. Kone- ja metallituoteteollisuuden tärkeimpiä työtehtäviä ovat koneistustyöt, levy- ja teräsrakennetyöt sekä kokoonpano-, asennus- ja kunnossapitotyöt. Ala työllistää koneistajia, hitsaajia, levyseppiä, koneenasentajia, hienomekaanikkoja, työvälinevalmistajia, automaatioasentajia ja kunnossapitoasentajia sekä valajia ja valumallinvalmistajia. Koneistustöitä tekeviä henkilöitä on eniten, noin 30 000. Seuraavaksi eniten, noin 20 000 työntekijää, on levy-, hitsaus- ja teräsrakennetöitä tekeviä. Asennus- ja kunnossapitohenkilöiden määrä on edellisiin verrattuna pieni, mutta tulee todennäköisesti kasvamaan tuotevalmistukseen liittyvän palveluliiketoiminnan kasvun myötä. Vientiin painottuvana teollisuuden alana teknologiateollisuus on hyvin riippuvainen tuotteiden ja palveluiden maailmanlaajuisesta kysynnästä. Kotimaan korkea kustannustaso ja kysynnän painopisteen siirtyminen kasvaville markkina-alueille ovat jouduttaneet alan kansainvälistymistä ja tuotannon siirtämistä muualle. Voimakkaassa kilpailutilanteessa on entistä tärkeämpää huolehtia alan kilpailukyvystä ja korkeasta osaamistasosta. Teknologiateollisuuden tarvitseman henkilöstön määrä ei tule lähitulevaisuudessa Suomessa kasvamaan, mutta uutta ammattitaitoista työvoimaa tarvitaan erityisesti työntekijöiden ikärakenteesta johtuvan poistuman vuoksi. Uuden työvoiman tarve tulee olemaan suurinta levy- ja hitsaustöissä ja koneistustehtävissä. Kokoonpano-, asennus- ja kunnossapitotehtävien osuus tulee kasvamaan. On tärkeää, että Suomesta löytyy myös tulevaisuudessa henkilöitä, jotka osaavat hienomekaanista valmistusta ja työvälinevalmistusta. 16

3. Ammattialan arvoperusta Kone- ja metallituoteteollisuuden toiminta vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään, elinympäristön laatuun ja turvallisuuteen, maan elinkeinoelämään ja yhteiskunnan sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kehitykseen sekä eri tuotannonalojen työturvallisuuteen ja luonnon hyvinvointiin. Alan kannalta tärkeitä kehittämisalueita ovat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tehokas ja ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys sekä ihmisten jokapäiväisen elämänlaadun ja turvallisuuden parantaminen. Alan tuotannon ja palvelujen keskeisiä lähtökohtia ovat tuotteiden kestävyys ja toimintavarmuus, turvallisuus, tarkoituksenmukaisuus, helppokäyttöisyys, pieni energian kulutus ja esteettisyys. Liiketoimintaa ohjaavat palvelujen, työn ja tuotteiden hyvä laatu, toiminnan tuottavuus ja kannattavuus, yrittäjyys ja innovatiivisuus sekä ammattitaidon ja osaamisen arvostus. Kone- ja metallituoteteollisuuteen liittyvä menestyksellinen ja vastuullinen yritystoiminta perustuu ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, tasa-arvoon, suvaitsevaisuuteen, rehellisyyteen, asiakaskeskeisyyteen, terveen kilpailun periaatteiden noudattamiseen ja siihen, että työyhteisössä huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista ja tuotteiden, palvelujen ja työn sekä ammattitaidon ja ympäristön jatkuvasta kehittämisestä. Kone- ja metallialan ammattilainen on oma-aloitteinen, yhteistyökykyinen, huolellinen, täsmällinen ja luotettava. Hän arvostaa omaa ja toisten työtä, noudattaa sovittuja työelämän käytäntöjä ja toimii työturvallisuusmääräysten mukaisesti. Hän tuntee vastuunsa ja huolehtii työsuojelusta ja ympäristön suojelusta. Hän toimii asiakaslähtöisesti ja huolehtii työn laadusta ja ammattitaitonsa jatkuvasta kehittämisestä. 17

4. Tutkinnon tavoitteet Kone- ja metallialan perustutkinnon tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset perusvalmiudet teknologiateollisuuden valmistustehtäviin, kone-, laite- ja automaatioasennuksiin sekä kunnossapitotehtäviin. Laaja-alaisten perusvalmiuksien lisäksi hänellä on erikoisosaaminen johonkin työtehtävään ja valmiudet oppia uusia taitoja työtehtävien mukaan. Hänellä on materiaalituntemusta ja hän tuntee koneiden ja laitteiden rakenteita ja toimintaa. Hän osaa käyttää käsityövälineitä sekä valmistuksessa ja kunnossapidossa käytettäviä koneita. Tutkinnon suorittanut osaa erilaisia valmistustekniikoita ja koneiden ja laitteiden kokoonpanossa ja asennuksessa käytettäviä työmenetelmiä. Hän osaa tehdä työtehtäväkokonaisuuksia työpiirustusten ja työselitysten mukaan, soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa sekä toimia itsenäisesti ja työryhmän jäsenenä. Hän osaa toimia laatujärjestelmien mukaan ja tehdä laadunvalvontaan ja kunnossapitoon liittyviä mittauksia. Tutkinnon suorittanut osaa käyttää tietotekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä. Hän osaa käyttää NC-ohjattuja koneita ja hänellä on valmiudet tavallisten käyttö- ja kunnossapitojärjestelmien käyttöön ja ohjelmointiin. Hän ymmärtää teknisiä piirustuksia, työselityksiä ja työohjeita sekä osaa laatia yksinkertaisia työpiirustuksia käsivaraisesti ja CAD-ohjelmalla. Tutkinnon suorittanut osaa työhönsä liittyvän suullisen ja kirjallisen viestinnän. Tarvittaessa hän selviytyy viestinnästä ja vuorovaikutustilanteista myös toisella kotimaisella ja yhdellä vieraalla kielellä. Tutkinnon suorittanut noudattaa työturvallisuusmääräyksiä, käyttää koneita ja laitteita turvallisesti ja hänellä on työturvallisuuskorttiin ja tulityökorttiin edellytettävät tiedot ja taidot. Hän huolehtii työsuojelusta ja henkilökohtaisesta suojautumisesta, jätteiden käsittelystä ja ympäristönsuojelusta. Hän ymmärtää ja ottaa huomioon oman työnsä vaara- ja kuormitustekijät ja niiden vaikutukset itseensä ja työympäristöön sekä toimii niiden edellyttämällä tavalla. Hän käyttää aina tarvittaessa henkilönsuojaimia, huolehtii terveydestään, toimintakyvystään ja omalta osaltaan työpaikan työhyvinvoinnista. Hänellä on valmius ensiavun antoon sairauskohtaus- ja työtapaturmatilanteissa. Tutkinnon suorittaneella on sisäistä yrittäjyyttä toimia organisaation laatutavoitteiden mukaisesti ja kustannustehokkuutta ja tuloksellisuutta edistävällä tavalla. Hänellä on käsitys siitä, miten osaamista voidaan tuotteistaa, ja hän kykenee osallistumaan omaan toimialaansa liittyvään liiketoiminnan ja sen kehittymisen arviointiin. Tutkinnon suorittanut osaa soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä sekä arvioida ja jäsentää sitä. Hän osaa arvioida omaa työtään ja oppimistaan. Hän tiedostaa oppimistarpeensa, oppimisprosessinsa ja -tyylinsä. Hän osaa ratkaista työssään esiin tulevia ongelmia sekä tehdä valintoja ja päätöksiä. Tutkinnon suorittaneella on valmiudet toimia työyhteisössä ja asiakaspalvelussa. Hän toimii työyhteisön jäsenenä joustavasti ja rakentavasti sekä kohtelee muita tasavertaisesti. Hän noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja sekä toimii vuorovaikutustilanteissa eri tilanteiden vaatimalla tavalla. Hän osaa toimia vuorovaikutteisesti ja kommunikoida asianmukaisesti työtilanteissa. Hän osaa kertoa asiansa ymmärrettävästi ja ilmaista mielipiteensä selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättävästi. Tutkinnon suorittanut tekee työtään sovitulla tavalla, huolellisesti, tarkasti ja vastuuntuntoisesti sekä noudattaa työaikoja. Hän työskentelee ammattikäytäntöjen ja laatuvaatimusten mukaisesti sekä arvostaa omaa ja muiden työtä. Hän on suvaitsevainen ja toimii toisia kohtaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Omalla toiminnallaan hän edistää työssä viihtymistä 18

Tutkinnon tavoitteet sekä yhteistyötä ja avoimuutta työyhteisössä. Hän noudattaa vaitiolovelvollisuutta, tietosuojaa ja kuluttajansuojasäädöksiä. Tutkinnon suorittanut tuntee työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä. Hän pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä ja puuttuu aktiivisesti työssään ja työympäristössä havaitsemiinsa epäkohtiin. Hän käyttää henkilönsuojaimia ja työkoneiden turvalaitteita työturvallisuusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Hän osaa käsitellä painavia kappaleita sekä varoa tärinää, melua ja hengitysilman epäpuhtauksia. Tutkinnon suorittanut huolehtii omasta terveydestään ja toimintakyvystään sekä toimii myös muiden terveyttä ja työkykyä edistävällä tavalla Hän käyttää terveellisiä työtapoja ja ergonomisesti oikeita työasentoja. Hän tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja sekä osaa torjua ja suojautua niiltä. Tutkinnon suorittanut asennoituu työhönsä niin, että toimii kaikissa tilanteissa työyhteisön parhaaksi ja edistää toiminnallaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja työnantajan toiminnan kannattavuutta. Hän on oma-aloitteinen ja aktiivinen työyhteisön jäsen sekä toimii innovatiivisesti ja yritteliäästi. Hän osaa tehdä työtapavalintoja työn kokonaistaloudelliset seikat huomioon ottaen ja arvioida omaan työhönsä liittyviä palkka-, materiaali- ja työkustannuksia. Tutkinnon suorittanut käyttää materiaaleja säästeliäästi ja työskentelee niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hän käyttää ympäristömyönteisiä työ- ja toimintatapoja ja raaka-aineita sekä mahdollisuuksien mukaan kierrätettäviä materiaaleja. Hän tunnistaa ongelmajätteet ja käsittelee syntyvät jätteet tarkoituksenmukaisesti. Tutkinnon suorittanut työskentelee tietoisena siitä, että tuotteen ulkonäöllä ja viimeistellyllä työjäljellä on ratkaiseva merkitys lopputuloksessa. Hän tunnistaa kauniit muodot ja rakenteet sekä tiedostaa viisteiden ja pyöristysten merkityksen. Tutkinnon suorittanut osaa peruslaskutoimitukset sekä osaa käyttää suhdelukuja ja laskea työhön liittyviä laskutehtäviä, kuten kulmia, pinta-aloja ja tilavuuksia. Hän osaa lukea työtehtävissä esille tulevia matemaattisia malleja, kuvaajia ja tilastoja sekä soveltaa matemaattisesti kuvattuja ratkaisumalleja ongelmatilanteissa. Tutkinnon suorittanut tuntee metallien ja muovien ominaisuuksia ja kevytmetalli- ja teräslaatujen merkintöjä. Hän tietää tavallisimpien materiaalien ominaispainot ja lämpölaajenemisen suuruusluokkina sekä alumiinin ja tavallisimpien teräslaatujen käyttäytymisen työstettäessä ja hitsattaessa. Hän tietää lämmön tuonnin vaikutuksen teräksen rakenteeseen ja tietää, mitä tapahtuu teräksen karkaisussa ja päästössä. Tutkinnon suorittanut osaa käyttää erikoistumisalueensa mukaisen numeerisesti ohjatun koneen ohjelmointiohjelmaa tai jotain käyttö- ja kunnossapitojärjestelmän tiedonhallintaohjelmaa. Hän osaa käyttää tietotekniikkaa tiedon hankinnassa ja taltioinnissa sekä raportoinnissa ja viestinnässä. Tutkinnon suorittanut osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti. Hän kunnioittaa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Hän noudattaa yhdenvertaisuuslain periaatteita ja kohtelee muita tasapuolisesti sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta tai vammaisuudesta riippumatta. Hän osaa toimia asiallisesti ja luontevasti eri etnisestä taustasta tai kulttuuripiiristä tulevien ihmisten kanssa ja osaa käyttää kieli- ja viestintätaitojaan. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuk- 19