Kielteinen infinitiivirakenne Saamentutkimuksen seminaari 30.-1.10.2010 Oulun yliopisto 1
Supiinirakenne on kieltorakenne, joka muodostuu kieltosanasta ama-px ja infinitiivistä Persoonataivutus on, mutta se ei ilmaise aikaa Geahččalan (y.1.p.) gokčat beljiidan amasan (y.1.p.) gullat su garuid (JÁV 1988: 133). 'Yritän (y.1.p.) peittää korviani, etten (y.1.p.) kuule hänen kirouksiaan.' Oulun yliopisto 2
Supiinirakenteen infinitiivin subjekti voi olla samatarkoitteinen tai eritarkoitteinen kuin hallitsevan lauseen subjekti. Njuikejin (y.1.p.) bajás, amas Iŋgá (y.3.p.) fuomášit gatnjaliid mu čalmmiin ja bidjen mállásii bohtásiid (RPL 1994: 190). Hyppäsin (y.1.p.) ylös, ettei Inga (y.3.p.) huomaa kyyneleitä silmissäni ja laitoin keittoon perunoita.' Oulun yliopisto 3
Supiinirakenne on saamen kielen tutkimusperinteessä usein liitetty finaalisuuteen (Korhonen 1974: 41, 197, 1981: 311; H.-H. Bartens 1986: 17; 1989: 322 323). Finaalisuus on luonteeltaan intentionaalista toimintaa jonkin päämäärän saavuttamiseksi. Supiinirakenne voi ilmaista tarkoitusta tai tavoitetta, jonka ei pidä toteutua. Oulun yliopisto 4
Euroopan kielissä hallitsevalla lauseella ja finaalilauseella on tavallisesti sama subjektitarkoite (Haspelmath 1989: 304). Suomen kielessä finaalirakenne on samasubjektinen hallitsevan rakenteen kanssa (ISK 2004: 507, 542). Pohjoissaamen supiinirakenteessa hallitsevassa lauseessa ja supiinilausekkeessa on usein eri subjektitarkoite (esim. dia 3) (H.-H. Bartens 1986: 30; Jomppanen 2009:159; Ylikoski 2004: 66). Oulun yliopisto 5
Supiinirakenne toimii myös pakollisen täydennyksen funktiossa, kun se on funktioltaan ei-finaalinen lauseenjäsen. Muut tutkijat: Täydennyksen tehtävässä supiinirakenne voi olla kieliopilliselta funktioltaan objekti tai jokin muu verbin määrite (H.-H. Bartens 1986: 25). Ylikoski painottaa, että hän ei ole tavannut pohjoissaamessa ei-finaalisia ama-rakenteita (Ylikoski 2004: 67 68). Oulun yliopisto 6
Balat dan girjji, amas duolvat (supiini) ~ duolvamis (aktion lokatiivi) (Friis 1856: 223). 'Pidä huoli siitä kirjasta, ettei likaannu ~ likaantumasta. Supiinirakenne voi olla pragmaattisesti korvattavissa infiniittisellä verbimuodolla tai lokatiivisijaisella nominilla. Kun finiittiverbin valenssi vaatii lokatiivia, lokatiivisijaisen nominin paikalla voi olla myös nominaalinen verbimuoto, aktion lokatiivi. Supiinilauseke ja aktion lokatiivi voivat olla pragmaattisesti syntaktisia vaihtoehtoja toisilleen: Oulun yliopisto 7
Ane fal nieida fuola amaset min bohccot beassat skurčču nuppe beallai, dasgo dalle sáhttet ealut masttadit (IP 1995: 76). Pidä vaan tyttö huoli etteivät meidän porot pääse kurun toiselle puolelle, koska silloin voivat elot mennä sekaisin. Lauseen merkitys on Ane fal nieida fuola bohccuineamet (LOK + Px) 'Pidähän tyttö huoli poroistamme'. Muhto son váruhii iežas amas son jallošit (AL 1992: 87). 'Mutta hän piti itsestään huolta, ettei hän hulluttele. Oulun yliopisto 8
Supiinirakenteen kieliopillinen funktio (finaalinen ADVLI vai täydennys) voi määräytyä verbin pragmaattisen merkityksen mukaan. Esim. váruhit-verbi varoa jotakin, varoittaa jostakin, pitää huolta jostakin, vaatii rektion mukaisen täydennyksen. Oulun yliopisto 9
Nillá (S) lei juo guhká jurddašan ahte sus galggašii leat muohtabivttas, amaset lottit (S) leat menddo hirrasat (IP 1995: 59). Niilo oli jo kauan ajatellut, että hänellä pitäisi olla lumipuku, etteivät linnut ole liian arkoja. Edellisessä lauseessa supiinirakenteella on kausaalinen suhde (ilm. syytä) edeltävään lauseeseen Niilo oli ajatellut, että hänellä pitäisi olla lumipuku, syystä että linnut eivät olisi niin arkoja. Oulun yliopisto 10
Eadni fas jurddašii ahte livččii buoret bálkáhit dalán álggu rájis albma snihkára amas dárbbašit neaskit agálašvuođa dainna návehiin (JÁV 1988: 102). Äiti taas ajatteli, että olisi parempi palkata heti alusta alkaen oikea kirvesmies, ettei tarvitse näskätä iäisyyttä navetan kanssa. Oulun yliopisto 11
Negatiivinen tarkoitus finaalisuus tarkoittaa negatiivista tarkoitusta: 'jottei p q', 'q jotta ei p', 'ei p on q:n intentionaalinen tulos tai seuraus' (Kortmannin 1997: 86). 'jottei p q' 'ettei tarvitse näskätä iäisyyttä navetan kanssa, olisi parempi palkata heti alusta alkaen oikea kirvesmies 'q jotta ei p' olisi parempi palkata heti alusta alkaen oikea kirvesmies ettei tarvitse näskätä iäisyyttä navetan kanssa ei p on q:n intentionaalinen tulos tai seuraus' ettei tarvitse näskätä iäisyyttä navetan kanssa on intentionaalinen seuraus siitä, että olisi parempi palkata heti alusta alkaen oikea kirvesmies Oulun yliopisto 12
Supiinirakenne a) on tavallisesti finaalinen ja ilmaisee tarkoitusta tai tavoitetta, joka on toiminnan motiivina b) voi kertoa syyn tiettyyn toimintaan, ja on siten kausaalisessa suhteessa edellä olevaan hallitsevaan lauseeseen nähden. c) toimii myös täydennyksen funktiossa: Váruhan du amas nu dahkat ~ Váruhan du nu dahkamis 'Varoitan sinua ettet niin tee ~ niin tekemästä'. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että supiinirakenne voi olla funktioltaan sekä finaalinen adverbiaali että verbin täydennys (H.-H. Bartens 1986; Jomppanen 2009), kun taas osa on sitä mieltä, että supiinirakenne ei voi olla koskaan täydennys vaan korkeintaan finaalisen adverbiaalin ja täydennyksen välimaastossa (Ylikoski 2004). Oulun yliopisto 13
Giitu! Oulun yliopisto 14