Kristinusko haastajana ja haastettuna Kurssin tarkoituksena on syventää kuvaa kristinuskon tiestä maailman suurimmaksi uskonnoksi. Miksi kristinusko on levinnyt ja miten se on kohdannut erilaisia kulttuureja? Mistä sen tappiot ovat johtuneet? Kurssi auttaa näin ymmärtämään kristinuskon nykyistä tilannetta. 1. Miten kääntää kristinusko kreikkalaisen kulttuurin kielelle? - vanhan kirkon kiistat Jumalan olemuksesta - Vanhimpien kiistojen luonne ja aiheet - 300- ja 400-luvun kiistat Jumalan olemuksesta - Kiistojen ratkaisuyritykset (esim. monoteletismi) - Kiistojen jälkivaikutus (filioque-kiista) 2. Autiomaan houkutus luostariliikkeen synty - Varhainen asketismi - Luostariliikkeen synty ja siitä käyty keskustelu - Naisten rooli varhaisessa luostarielämässä - Syyrian ja Kappadokian luostarit 3. Yllätys Arabiasta varhaisen islamin haaste - Islam kristinuskon haastajana - Kristinusko islamin alaisuudessa - Kristinuskon vaikutus islamiin - Kirkkojen erilaiset kohtalot: Etiopia, Armenia, Egypti, Iran, Pohjois-Afrikka 4. Piispa, patriarkka vai paavi? paaviuden synty - Rooman piispojen ongelmat 300-luvulla - Länsi-Rooma areiolaisten alaisena - Rooman piispan aseman uudelleen määritteleminen (Leo Suuri) - Gregorius Suuri: paavius lännen kansojen yhdistäjäksi 5. Eurooppalaistumisen haaste kirkko frankkien valtakunnassa - Löytyykö jumalalliselle kuninkuudelle vaihtoehtoa? - Kirkon mukautuminen feodaaliseen järjestykseen - Kirkon toiminnan ja uskon uudet piirteet 6. Kristillisen kansakunnan synty Englanti varhaiskeskiajalla - Germaanivalloitus - Irlantilainen ja italialainen lähetystyö - Kirkon merkitys yhtenäisen kansakunnan synnyssä - Brittiläinen lähetystyö 7. Liian suuri haaste? Rooman ja Konstantinopolin ero - Patriarkka Fotioksen aikainen välirikko (863-869) - Ehtoollisyhteyden katkeaminen 1054 - Yritykset yhteyden palauttamiseksi 8. Kenelle kirkon johtaminen kuuluu? paavin ja keisarin suhde keskiajalla - Paavin johtoasema - Piispojen kaksoisrooli Saksan valtakunnassa - Investituurariita ja sen ratkaisu - Kiistan seuraukset
9. Voiko lännen arvoja levittää voimakeinoin? ristiretket - Ristiretkien tausta ja syyt - Muslimialueille tehdyt ristiretket - Hengelliset ritarikunnat (synty, luonne, jälkivaikutus) - Itämeren alueelle tehdyt ristiretket (Baltia Marian maana ) 10. Onko usko sisäistä kokemusta? keskiajan mystiikka - Idän kirkon mystiikan perinne - Sydänkeskiajan läntinen mystiikka - Naiset mystikkoina - Myöhäiskeskiajan mystiikan uudet piirteet 11. Ratkaistu ongelma länsimainen skisma - Voiko paavi hoitaa virkaansa muualla kuin Roomassa? - Skisman synty - Konsiliarismi - Konkordaatti paavin diplomatian uutena välineenä - Kuka kiistan voitti? 12. Miksi haastajasta tuli haastettu? katolinen kirkko, Wycliff, Hus ja Savonarola - Kritiikki kirkon johtoa kohtaan (kysymys omaisuudesta, kysymys vallasta, kysymys paavinistuimen ylläpitämisestä) - Wycliff kritiikin muotoilijana - Hussilaisuus - Savonarola 13. Kuinka pitkälle kuninkaan valta ulottuu? Englannin kirkko 1500-luvulla - Kuninkaan valta kirkossa - Henrik VIII:n kirkkopolitiikan käänteet - Protestantismin vahvistuminen (1547-1553) - Yritys palata katolilaisuuteen (1553-1558) - Elisabet I anglikaanisen kirkon vakiinnuttajana - Miten paljon hallitsija pystyi vaikuttamaan kirkon suuntaan? 14. Uusien kulttuurien haaste 1500- ja 1600-luvun lähetystyö - Keskiajan perintö: pakkokäännytys - Jesuiitat: tavoitteena alkuperäisväestön kristillinen valtio - Lähetystyön epäonnistuminen Itä-Aasiassa - Rajoitettu menestys: Intia - Kalvinistien suhtautuminen alkuperäisväestöihin 15. Miksi kristityt ryhtyivät tappamaan toisiaan? uskonsodat - Väkivallan eskalaatio 1518-1530 - Kappelin sota 1531 - Schmalkaldenin sota 1546-1555 16. Pimeyden voimien edessä? kirkko ja noituus - Tausta: inkvisitio - Noitateorian synty (nainen noitana) - Reformaattoreiden suhtautuminen noituuteen - Noituusoikeudenkäyntien luonne eri maissa - Noituusoikeudenkäyntien lakkaaminen
17. Rooma vai Geneve? kalvinismi katolisen kirkon haastajana Länsi-Euroopassa - Hugenottisodat taistelu Ranskasta - Alankomaiden kalvinistinen vapaustaistelu - Irlanti: mistä sodassa oli kysymys? - Miten katolinen kirkko menetti Skotlannin? 18. Englannin 1600-luku uskon uudet muodot - Puritaanit (kongregationalismi, independentismi) - Baptismi - Kveekarit 19. Korvautuuko kristinusko uudella uskonnolla? Ranskan suuri vallankumous - Valistusfilosofien uskonnolliset näkemykset - Vallankumouksen yritykset korvata kristinusko - Antiklerikalismi, ateismi ja paremman uskonnon ajatus 20. Onko kristinuskolla sanottavaa köyhille? teollisuuskaupunkien haaste - Englannin ongelmat ja metodistien vastaus - Auttamisjärjestelmän muutos - Saksan kirkkojen ratkaisut - Kristillinen sosialismi ja Pelastusarmeija - Uusi näkemys valtiosta: kohti hyvinvointivaltiota 21. Oma perinne vai länsimaistuminen Venäjän kirkko 1800-luvulla - Ortodoksisen kirkon asema ja venäläisen hurskauden luonne - Miten reagoida moderniin maailmaan? - Erilaiset tulkinnat ortodoksisuuden luonteesta ja tulevaisuudesta - Vanhan Venäjän loppuvaihe 22. Kristinusko väistyvän ideologian roolissa Itä-Euroopan kirkon kommunismin aikana - Itä-Euroopan kansandemokratioiden luonne - Kirkkojen erilainen asema - Lännen kirkkojen rooli - Taistelun lopputulos: kirkkojen vaikutus kommunismin luhistumiseen 23. Ratkaisuna vallankumouksen teologia? Latinalaisen Amerikan kirkkojen haasteet - Katolisen kirkon ja valtioiden ongelmalliset suhteet (siirtomaavallan perintö) - Vapautuksen teologian synty, luonne ja merkitys katolisessa kirkossa - Protestantismi katolisen perinteen haastajana
Miten kääntää kristinusko kreikkalaisen kulttuurin kielelle? - vanhan kirkon kiistat Jumalan olemuksesta JUUTALAINEN PERINTÖ: USKONTO ELÄMÄNTAPANA JA JUHLAPERINTEENÄ - Myös varhaiset kiistat liittyivät siihen (esim. kiista pääsiäisen ajankohdasta n. 160-190) JUUTALAISEN JA KREIKKALAISEN AJATTELUTAVAN ERO - Juutalainen perinne: käytännöllisyys, rajoitettuihin tavoitteisiin tyytyminen, vertaukset - Kreikkalainen perinne: teoreettisuus, täydelliseen tietoon pyrkiminen, loogisuus KRISTINUSKON KREIKKALAISTUMINEN - Justinus Marttyyri (n. 140): platonilaisuuden vaikutus - Aleksandrian koulu (teologinen perinne) - Klemens - Origenes (k. 254) - Antiokian koulu - Paulus Samosatalainen: dynamistinen monarkianismi - ekskommunikointi 268, Syyrian kirkon jakautuminen - Modalistinen monarkianismi (patripassionismi) - Praxeas Roomalainen AREIOLAINEN KIISTA - Presbyteeri Areios: Poika Isän, Pyhä Henki Pojan alapuolella - Piispa Eusebius Nikomedialainen - Nikean konsiili 325 (keisari: enemmistön kanta voimaan) - Wulfila: gootit omaksuvat areiolaisuuden 341-383 (liittymäkohtana germaaninen uskonto) KIISTA KRISTUKSEN OLEMUKSESTA - Monofysiitit: vain Kristuksen jumalallisella luonnolla merkitystä (Tausta: luostarikilvoituksen perinne) - Khalkedonin konsiili 451: kaksiluonto-oppi - Rooman vaikutus - Myöhemmät sovellutukset - Egyptin kirkon monofysitismi (Aleksandrian patriarkka Dioskuros) - Kiistan kärjistyminen 500-luvulla - Sovintoyritys: monoteletismi (keisari Herakleios) 638-681 - Rooman rooli FILIOQUE-KIISTA - Augustinus - Germaanihallitsijoiden vaikutus: Toledon konsiili 589 - Kaarle Suuri - Rooman kanta - Konstantinopolin konsiili 869 - Filioque-lisäys idän ja lännen kiistan kohteena
Autiomaan houkutus luostariliikkeen synty TAUSTA: VANHIMMAN KIRKON ASKEETTINEN PERINNE - Jeesuksen oppilasjoukon askeettiset piirteet - Naimattomuuden ihanne - Kiertävät askeettiveljet/sisaret (Lk 9:57-10:12) EGYPTIN MUNKKILAISUUS - Tietoja eremiiteistä n. v. 250 lähtien - Antonios, s. n. 250) - Erakkoyhdyskunta (Mar Antoni) - Yhteinen sääntö, jokaisella oma kellia - Antonioksen esikuvallisuus (olemuksen askeettisuus, ihmeet, korkea ikä) - Pakomios - N. 305 ensimmäinen kenobiittinen yhteisö ja luostarisääntö - Yhteinen, rajattu alue - Yhteinen työ, työnjako - Yhteinen hartauselämä (suoja ylpeyttä vastaan) - Yhtenäinen vaatetus - Tiukka kuri - Ulkopuolisten auttaminen - Naisten erillinen osasto (klausuuri) - Kysymys munkkilaisuuden juurista - Taloudellinen kurjuus? - Muiden uskontojen vaikutus? - Vainojen pakeneminen? - Raamatulliset esikuvat - Elia (1 Kun 19) - Monakhos (1 Ms 8:18, Ps 68:7) - Johannes Kastaja - Luostarikilvoitus - Jumalalliseen keskittymistä (hesykasmi) - Keskittymisen esteet - Munkkeus enkelielämänä (Mt 22:30) - Kokemus Jumalasta (rukous, syntisyyden kokemus, auttavat ihmeet) - Kirjallinen perintö (Gerontika-kokoelmat) - Munkit kristinuskon levittäjinä (Egypti, Etiopia n. 480) SIINAIN JA PALESTIINAN ERAKKOYHTEISÖT SYYRIA: ERISTÄYTYJÄT (ESIM. SIMEON STYLIITTA) KAPPADOKIAN PERINNE - Basileios Suuri (k. 379): luostarit osaksi kirkkoa - Luostarit piispan alaisia liturgian keskuksia - Munkit esikuvallisia kilvoittelijoita (Mt 5:48, Ef. 4:13) - Erakkoelämä luostarikilvoituksen ylin aste - Luostarit hädänalaisten auttajia (esim. orpokodit)
Yllätys Arabiasta varhaisen islamin haaste ISLAMIN SYNTY JA LUONNE - Islam alkuperäisenä uskontona ja uskonnon täyttymyksenä - Islam Jumalan käskemänä elämänjärjestyksenä (sharia) - Islam kunnian ja menestyksen uskontona PYHÄ SOTA ISLAMIN LEVITTÄMISEKSI (DŽIHAD) - Jerusalem 638 - Iran 640-644 - Egypti 640-642 - Espanja 711-712 KIRKKO ISLAMIN ALAISUUDESSA - Arabiassa vain islam sallittu - Muualla arabit (muslimit) hallitsevana yläluokkana - Islam monofysiittien ja nestoriolaisten suojelijana - Juutalaisilla ja kristityillä uskonnonvapaus, mikäli - tunnustivat islamin vallan - maksoivat veronsa - Edelleen merkittävää kristillistä teologiaa (esim. Johannes Damaskolainen, k. n. 749) ISLAMIN LUONTEEN MUUTTUMINEN - Islamin muuttuminen lähetysuskonnoksi (700- ja 800-luku) (ei-arabit tasaveroisiksi arabien kanssa) - Kristinuskon vaikutus (sufilaisuus) - Kristittyjen aseman heikkeneminen (raskas verotus, kapinat) - Islamilaisen korkeakulttuurin synty - Varsinkin 800-luvulta lähtien laaja kääntyminen islamiin LÄHI-IDÄN KIRKKOJEN ASEMAN VAKIINTUMINEN - Ristiretkien jälkeen kristittyjen syrjäyttäminen hallinnosta - 1300-luvulta lähtien ei enää laajoja kääntymisiä islamiin - Arabiankielisen kristillisen teologian ja kirjallisuuden vakiintuminen KIRKKOJEN ERILAISET KOHTALOT - Egypti - Väestön arabialaistuminen - monofysiittinen kirkko 1300-luvulta lähtien n. 10 % vähemmistö - Syyria ja Palestiina - Kristityt ristiretkien jälkeen pieni vähemmistö - ongelmana kirkon hajanaisuus - Myöhemmän Libanonin alueella kristityt 1900-luvulle saakka enemmistönä (maroniittikirkko) - Iranissa kristityt 400-luvulta lähtien pieni vähemmistö - Armenia ja Georgia - Kirkon ja kansan tiivis yhteys (oman kielen ja kulttuurin säilyminen) - Georgian kirkko omaksui ortodoksian - Etiopian säilyminen kristillisenä valtiona
Piispa, patriarkka vai paavi? paaviuden synty ROOMAN SEURAKUNNAN ARVOVALTA VARHAISESSA KIRKOSSA - Rooma imperiumin ( koko maailman ) keskipisteenä - Rooman seurakunta maailman keskipisteessä - Muiden seurakuntien esikuvana (esim. kastetunnustus, UT:n kaanon) - Harhaoppien vastustajien tukijana - Rooman seurakunnan arvovallan rajat (esim. pääsiäiskiista) ROOMAN SEURAKUNNAN ASEMA VALTAKUNNANKIRKOSSA - Konstantinopoli (Uusi Rooma) imperiumin pääkaupungiksi 330 - Rooman kaupungin aseman romahtaminen - Tuleeko Konstantinopolista myös kirkon keskus? - Konstantinopolin piispan tukeutuminen keisariin - Rooman piispa sivussa idän kiistoista ja kirkolliskokouksista ROOMAN PIISPAN ASEMA PATRIARKAATTI-JÄRJESTELMÄSSÄ - Konstantinopolin patriarkaatti 381 - Khalkedonin konsiili (451): - Viisi patriarkaattia (joilla ylin jurisdiktio alueellaan) - Konstantinopolilla samanlainen asema kuin Roomalla - Karthagon ja Milanon kilpailu Rooman kanssa - Konstantinopolin patriarkan pyrkimys ekumeeniseksi patriarkaksi (apostoli Andreaan rooli) ROOMAN PIISPAN MERKITYKSEN KOROSTUMINEN - Imperiumin länsiosien joutuminen areiolaisten germaanien käsiin (Rooma 410) - Rooman piispa katolisten kristittyjen puolustajana (Leo Suuri) - Paavi-nimityksen synty - Paavin johtoaseman teologinen perustelu - Innocentius I (401-417) - Paavi apostolisen tradition säilyttäjä - Ylin jurisdiktio paavin tehtävä - Leo Suuri (440-461) - Pietarin Jeesukselta saama johtoasema kuuluu Rooman piispalle (paaville) (Mt 16:18) - Keisari Valentinianus III:n tuki - Gelasius (492-496) - Paavi uskonkysymyksissä riippumaton keisarista ja konsiilista (taustana valtakunnan täydellinen luhistuminen lännessä) PAAVISTA MYÖS GERMAANIKANSOJEN ISÄ - Paavi Gregorius Suuri (590-604) - Pitkäaikainen kokemus Konstantinopolista - vaatimus paavin johtoasemasta koko kirkossa (keisari Fokas myönsi 607 paavin johtoaseman, idässä sillä ei merkitystä) - kirjeet kirkon johtamisen välineenä) - pyrkimys saada germaanit luopumaan areiolaisuudesta ja tunnustamaan paavin hengellisen arvovallan (länsi-gootit 589) - paavi lähetystyön ohjaajana
Eurooppalaistumisen haaste kirkko frankkien valtakunnassa LEGITIIMIN VALLAN ONGELMA - Germaanikuninkaiden vallan perusteena suvun jumalallinen alkuperä - Heimouskonnosta luopuminen merkitsi myös vallan perusteen katoamista - Klodovigin kääntyminen katoliseen uskoon (498): Martinus Toursilaisesta merovingien suojeluspyhimys - perinteisen ajattelun voima - Kaarle Suuri: paavi vallan välittäjänä (keisariksi voiteleminen VT:n esikuvien mukaisesti) - Vallan olemuksena kansan palveleminen (servitium) KRISTINUSKON MUKAUTTAMINEN FEODAALISEEN JÄRJESTYKSEEN - Feodaalinen järjestys: oikeuksien jakaantuminen ylhäältä käsin - Kirkon organisaation sitominen feodaalisen järjestelmän tasoihin - Hallitsijan suuri valta kirkossa - piispojen nimittäminen - valtakunnalliset piispojen kokoukset hallitsijan johdolla - suuret luostarit hallitsijan suojeluksessa - yksityiskirkot ja patronus-ajattelu KIRKKOVALTION SYNTY - Paavin omistamat alueet (Patrimonium Petri) Italiassa (Varsinkin Gregorius Suuri kehitti niiden hallintoa) - Pipin Pieni luovutti 756 paavin hallittavaksi laajoja alueita - Kaarle Suuri laajensi Kirkkovaltiota - Myöhemmin erimielisyys kirkkovaltion luonteesta: - Keisari: kysymyksessä keisarillinen läänitys - Donatio Constantini: paavi saanut jo keisari Konstantinus Suurelta hallittavakseen koko Länsi-Rooman KIRKON TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN KAARLE SUUREN (K. 814) AIKANA - hiippakuntahallinnon vakiinnuttaminen - seurakuntien tarkastaminen (visitaatio) - tuomiokapituli piispan rinnalle - pappien koulutus (katedraalikoulut) - kirkon paikallisen organisaation vakiinnuttaminen - jako kirkkopitäjiin - kirkkopitäjien ja niiden pappien oikeuksien turvaaminen (hiippakuntiin nähden) - kirkon talouden turvaaminen: kymmenysverotus - luostareiden järjestäminen: kaikissa uusissa luostareissa voimaan Benedictuksen sääntö - jumalanpalveluksen yhtenäistäminen - säännöllinen kansankielinen saarna - kellojen soitto kolmasti päivässä - maallikoiden vähimmäisvelvollisuuksien määritteleminen: - isä meidän rukouksen ja uskontunnustuksen osaaminen - säännöllinen osallistuminen messuun
Kristillisen kansakunnan synty Englanti varhaiskeskiajalla ROOMALAISEN BRITANNIAN KRISTILLISYYS (VUOTEEN 410) - Brittiläisiä piispoja jo Arlesin synodissa 314 ANGLIEN JA SAKSIEN VALTA 400- JA 500-LUVULLA - Englanti jakaantuneena pieniin heimokuningaskuntiin - Kristinusko säilyi jossain määrin länsiosan kelttien parissa IRLANTILAINEN LÄHETYSTYÖ - Irlannin kelttien kääntyminen katoliseen uskoon 400-luvulla - Irlannin kirkon ja lähetystyön keskuksina luostarit - Irlantilaiset lähetysmunkit toimivat etenkin Skotlannissa sekä Länsi-Englannissa ROOMA RYHTYY OHJAAMAAN LÄHETYSTYÖTÄ - Priori Augustinus vuonna 596 lähetystyön johtajaksi - Kaakkois-Englannin kääntyminen (Kentin kuningas Ethelbert) - Canterburyn kirkkoprovinssi 597 - Vanhan heimouskonnon kannattajien sitkeä vastarinta - Lähetystyön varovaisuus IRLANTILAIS-KELTTILÄISEN KIRKON KILPAILU - Northumbrian (käytännössä lähes koko Englannin) kuninkaaksi 634 Oswald - Irlantilais-kelttiläisen kristinuskon vakiintuminen Pohjois-Englannissa - Merkittävin lähetysmunkki Aidan (Lindisfarnen luostari) YHTENÄISEN KIRKON SYNTY - Whitbyn synodi 644: kirkon järjestäminen paavin johtoon (Wilfrid) - Theodor Tarsoslainen Canterburyn arkkipiispana (vuodesta 669): kirkollisen organisaation vakiintuminen - Pohjois-Englantiin Yorkin kirkkoprovinssi - Irlantilais-kelttiläinen perinne sulautui osaksi Englannin kristillisyyttä - luostareille edelleen vahva asema - katumuskäytäntö vaativampi kuin mannermaalla VAKIINTUNUT KIRKKO (700- JA 800-LUKU) - Kirkko yhdisti anglosaksiset kuningaskunnat kansakunnaksi - Poliittisesti hajanaisessa maassa kirkko yhdistävä voima - Latina kirkon, englanti kansan kielenä - Antiikin opillisen perinteen vaaliminen (Beda Venerabilis, k. 735) - Englannin luostarit jatkoivat irlantilaisen lähetystyön perinnettä - brittiläinen lähetyspiispa Henrik (k. Suomessa 1156 tai 1158) SAMANLAINEN KEHITYS: Saksa, Puola, Böömi, Unkari, Tanska, Norja, Ruotsi, Liettua
Liian suuri haaste? Rooman ja Konstantinopolin ero ITÄISEN JA LÄNTISEN KIRKON KEHITYS ERI SUUNTIIN - Idässä - Konstantinopolin patriarkka keisarin hovipiispana - Kirkossa mielenkiinnon suuntautuminen opin sijasta käytäntöön (ortho doxa) (esim. ikonoklasmi) - Lännessä - Paavin johtoaseman voimistuminen - Teologian merkityksen kasvu ja tason nouseminen YHTENÄISYYDEN HEIKKENEMINEN 800-LUVULLA - Kiista patriarkka Fotioksen kirkko-oikeuden vastaisesta nimityksestä - Keisarin taipuminen paavin tahtoon (Konstantinopolin kirkolliskokous 869) - Fotioksen voitto uudessa kirkolliskokouksessa (878-880) - Samaan aikaan Rooman ja Konstantinopolin taistelu vaikutusvallasta Balkanilla ja Itä-Euroopassa (Kyrillos ja Methodios, Konstantinopolin voitto Bulgariassa) EHTOOLLISYHTEYDEN KATKEAMINEN - Tausta: - Bysantin valtakunnan heikkeneminen ja läntisen kristikunnan voimistuminen 1000 -luvulta lähtien - Paavin poliittisen vallan kasvu lännessä - Molemminpuolinen ekskommunikointi - Bysantin keisarin ja paavi Leo IX:n yhteistyö Etelä-Italian normanneja vastaan - Patriarkka Mikael Kerularioksen pelko paavin arvovallan kasvua kohtaan - Latinalaisten kirkkojen ja luostareiden sulkeminen Konstantinopolissa 1053 - Kardinaali Humbertuksen johtama lähetystö Konstantinopolissa - Keisarin sovintoyritysten epäonnistuminen (munkit patriarkan tukijoukkona) - Molemminpuolinen ekskommunikointi kesällä 1054 LÄNNEN YRITYS PAKOTTAA ORTODOKSINEN KIRKKO YHTEYTEENSÄ - Sotilaallinen yhteistyö ristiretkien aikana - Konstantinopolin valtaus ja ryöstö 1204 (venetsialaisten johdolla) - Latinalainen keisarikunta 1204-1261 - Lopputuloksena kreikkalaisten viha latinalaisia kohtaan - Tavoitteena myös Venäjän liittäminen lännen yhteyteen (esim. Nevan retki 1240) SOVINTONEUVOTTELUJEN EPÄONNISTUMINEN - Keisari Mikael VIII:n Lyonin konsiilissa 1274 solmima sopimus - taustana keisarin tuen tarve - sovinto kaatui Bysantin kirkon vastarintaan - Bysanttilaisten taipuminen sovintoon Firenzen konsiilissa 1439 - syynä sotilaallisen tuen toivo turkkilaisia vastaan - paavin kyvyttömyys täyttää lupauksia - Konstantinopolissa kansan vastarinta - Konstantinopolin kukistuminen 1453 - venäläiset katsoivat kreikkalaisten pettäneen ortodoksisen uskon
Kenelle kirkon johtaminen kuuluu? paavin ja keisarin suhde keskiajalla HALLITSIJOIDEN VALTA 800- JA 900-LUVUN KIRKOSSA - Kaarle Suuren aikana piispojen nimittäminen keisarin oikeus - Frankkien valtakunnan hajoaminen toi kaaoksen kirkon hallintoon - ylimyssuvut pitivät tiettyjä piispanvirkoja etuoikeutenaan - yksityiskirkkojärjestelmä laajeni edelleen - myös paavin virka joutui Italien ylimyssukujen kiistakapulaksi - Saksan keisarit (vuodesta 962 lähtien) - katsoivat olevansa myös hengellisiä johtajia (sacerdos) tausta: ajatus Kristuksen kaikkialle ulottuvasta vallasta - tukivat järjestyksen palauttamista kirkkoon - tukeutuivat kirkkoon antamalla joillekin piispoille virkaan liittyviä läänityksiä - tuloksena ns. hengellisten ruhtinaskuntien ja ruhtinaspiispuuden synty INVESTITUURARIITA - Taustana paavin aseman lujittuminen Clunyn reformiliikkeen myötä - Reformiliikkeen tavoitteena vapauttaa kirkko maallisten johtajien vallasta - Gregorius VII:n dekreetti Dictatus Papae (1075): - paaville oikeus nimittää ja tarvittaessa erottaa sekä piispat että hallitsijat - taustalla ajatus kirkosta molempien miekkojen (Lk 22:38) haltijana - Rooman synodi 1075: maallikoilla ei oikeutta puuttua piispojen nimittämiseen - Seurauksena avoin valtataistelu - ruhtinaspiispojen osalta sekä paavi että keisari saattoivat perustella hyvin kantaansa - kuningas Henrik IV ja Saksan ruhtinaspiispat erottivat paavin tammikuussa 1076 - paavi vastasi erottamalla ja ekskommunikoimalla kuninkaan - Saksassa laaja vastarinta kuningasta kohtaan - kuningas taipui katumaan (Canossan matka 1077) - kiista laajeni Saksan ja Italian sisällissodaksi paavin ja kuninkaan tukijoiden välillä - Gregorius VII kuoli maanpaossa 1085 - kiista jatkui myös Gregorius VII:n seuraajien aikana - Kiistan leviäminen myös muihin maihin - Englannissa kirkon riippumattomuutta puolustaneen arkkipiispa Anselm Canterburyläisen maanpako 1097 RATKAISUN HAHMOTTUMINEN - Ivo Chartresilaisen muotoilema ratkaisu: maalliset ja hengelliset oikeudet erotettava selvästi - Englannissa tältä pohjalta Lontoon sopimus 1107 - Saksassa Wormsin sopimus 1122 - piispojen vaali keisarin edustajien läsnäollessa - piispan valitseminen ja nimittäminen kirkon asia - keisari luovutti ruhtinaspiispoille läänityksen - ruhtinaspiispojen itsenäisyys lisääntyi - Taistelu kirkon riippumattomuudesta jatkui sopimuksista huolimatta Esim. Englannissa kirkon riippumattomuutta puolustaneen arkkipiispa Thomas Becketin murha 1170 - Kiistan vaikutus länsimaiseen ajatteluun
Voiko lännen arvoja levittää voimakeinoin? - ristiretket ISLAMILAISEN JA KRISTILLISEN MAAILMAN VÄLIEN KIRISTYMINEN - Islamin kristillistyminen lähetystyötä tekeväksi uskonnoksi - Lähi-idän kristittyjen joutuminen entistä ahtaammalle (Egyptin vainot 996-1021) - Palestiinan pyhien paikkojen tuhoaminen ja pyhiinvaellusten vaarantuminen - Seldžukkien sota Bysanttia vastaan RISTIRETKI-AJATUKSEN SYNTY - Normannien sota muslimeja vastaan - Ajatus aseellisista pyhiinvaelluksista ja Bysantin keisarin avunpyyntö - Clermontin kirkolliskokous 1095 (paavi Urbanus II): - ristin merkin alla käyty sota Pyhän maan vapauttamiseksi - ristiretkeläisille kaduttujen syntien anteeksisaaminen ja täydellinen ane - taustalla myös maalliset motiivit (esim. seikkailun- ja voitonhalu) 1. RISTIRETKI 1096-1099 - Johti Syyrian ja Palestiinan valloitukseen - Neljä ristiretkeläisvaltiota (feodaalinen järjestys, paikallisten kristittyjen asema) - Hengelliset ritarikunnat - temppeliherrain ritarikunta (lakkautettu 1307-1312) - johanniittain ritarikunta (myöhempi toiminta Välimeren alueella) - saksalainen ritarikunta (myöhempi toiminta Itämeren alueella) 2. RISTIRETKI 1147-1149 - Tavoitteena Edessan takaisinvaltaus (epäonnistui) - Ristiretki-ajatuksen laajeneminen (vendien käännyttäminen 1147) 3. RISTIRETKI 1189-1192 - Taustana Jerusalemin menetys 1187 (osittainen menestys: pyhiinvaellusten salliminen) RISTIRETKITOIMINNAN LAAJENEMINEN JA HAJOAMINEN - 4. ristiretki 1201-1204 (pysähtyi Konstantinopolin valtaukseen) - Läntisen kristikunnan laajeneminen Itämeren itäpuolella - Kalpaveljien ritarikunnan valloitukset Baltiassa n. 1200-1240 ( Marianmaa ) - Saksalaisen ritarikunnan valloitukset Preussissa - Suomeen tehdyt ristiretket - Harhaoppisten vastaiset ristiretket (albigenssisodat 1209-1229) - Välimeren itä- ja eteläpuolelle tehtyjen ristiretkien epäonnistuminen - Jerusalem vielä ristiretkiläisten hallussa 1229-1244 - Akkon kukistuminen 1291 - Espanjan ja Portugalin valloitus (Granadaa lukuun ottamatta) - Cordoban valtaus 1236 RISTIRETKIEN SEURAUKSET - Paavin ja ylimystön aseman heikkeneminen, kuningasvallan voimistuminen - Itäisten kirkkojen heikkeneminen - aneiden ja pyhäinjäännösten merkityksen kasvu
Onko usko sisäistä kokemusta? keskiajan mystiikka ORTODOKSISEN MYSTIIKAN PERINNE - Mystiikkaa lähinnä luostareissa, munkit ja nunnat esikuvina - Maksimos Homologetes (600-luku): Kristityn päämäärä kohottautua näkemään Jumalan yliaistillinen todellisuus - Simeon Uusteologi (k. n. 1020): päämäärä jumalallisen valon näkeminen SYDÄNKESKIAJAN LÄNTINEN MYSTIIKKA - Keskeinen käsite unio mystica - Myös lännessä luostarit mystiikan keskuksina - Mystiikka merkki opetuksen tehostumisesta ja yksilöllisen ajattelun lisääntymisestä - Monet mystikot olivat samalla merkittäviä vaikuttajia - Bernhard Clairvauxlainen (k. 1153) - todelliseen tietoon voi päästä vain puhdistumalla aistimaailman houkutuksista noudattamaan Jumalan tahtoa - morsiusmystiikka, Marian ja Kristuksen inhimillisyyden korostus - Hildegard Bingeniläinen (k. 1179) - luostarissa kahdeksanvuotiaasta, lopulta abbedissana (laajat yhteydet ja vaikutus) - sai ilmestyksiä, joiden pohjalta kirjoitti useita teoksia (tärkein Tunne tiet Scivias) - kuvasi kokemustaan Jumalasta valona - Elisabet Thüringeniläinen (K. 1231) - mystinen yhteys Jumalaan laajan auttamistoiminnan lähteenä SAKSALAINEN MYSTIIKKA - Mestari Eckart (k. 1328), dominikaani, tuomittiin kuoleman jälkeen harhaoppiseksi - saksalaisen mystiikan varsinainen isä - ihmisen tekojen arvottomuus, Jumalalle antautuminen - kolme tietä: puhdistuminen, valaistuminen, yhtyminen eli näkeminen - Jumalan syntyminen ihmissielun syvyydessä - Näkeminen myös auttamistehtävän näkemistä - Johannes Tauler (k. 1361), dominikaani - Korosti Kristuksen keskeisyyttä - Heinrich Seuse (Suso, k. 1366) - Kristuksen kärsimykseen eläytyminen ja kärsimykseen suostuminen - Nicolaus Cusanus (k. 1464) - Mystiikan sanasto BIRGITTA (K. 1373) - Kristuksen ilmestykset - Laaja vaikutus ja sääntökunta KATARIINA SIENALAINEN (K. 1380) - Kuului Pyhän Dominicuksen katujasisariin - Keskeisenä morsiusmystiikka ja kirkon reformi KESKIAJAN LOPULLA - Mystiikan leviäminen maallikkopiireihin - Raamatun merkityksen korostuminen (Jumalan kokeminen sen välityksellä)
Ratkaistu ongelma länsimainen skisma TAUSTA: AVIGNONIN PAAVIUS (1309-1377) - Paavin riippuvuus Ranskan kuninkaista - Talouden merkityksen korostuminen paavinistuimen toiminnassa - Vastarinta varsinkin Saksassa (Marsilius Padovalainen: Defensor pacis 1324) - Voiko paavi hoitaa virkaansa muualla kuin Roomassa? (paaviuden olemus ja synty mielenkiinnon kohteeksi) - Katariina Sienalaisen rooli KIRKON JAKAANTUMINEN - Gregorius XI:n paluu Roomaan 1377 - Urbanus VI:n vaali (huhtikuu 1378) ja Clemens VII:n vaali (Syyskuu 1378) - Taistelu vallasta (sota, ekskommunikoinnit, taustavoimat, paremmat edut ) - Ongelmia: kustannukset, paaviuden auktoriteetin mureneminen PISAN KONSIILIN (1409) EPÄONNISTUMINEN KONSTANZIN KONSIILI (1414-1415) - Taustavoimana Saksan kuningas Sigismund - Suuret kysymykset: skisman lopettaminen ja koko kirkon reformi - Johannes XXIII:n pako (kevät 1415) - Konsiliarismin läpimurto: Haec sancta dekreetti (Jean Gerson, Pierre d Ailly) - Kaikkien paavien erottaminen - Kiista käsittelyjärjestyksestä (paavin vaali vai kirkon reformi?) - Kompromissi: reformidekreetit (tärkein Frequens ) ja Martinus V:n vaali - Koko kirkon reformin epäonnistuminen (kansakuntien ja hallitsijoiden ristiriidat - Paavinistuimen ratkaisu: konkordaatit (osoitus paavin arvovallasta) UUSIUTUUKO SKISMA? - Baselin konsiili vuodesta 1431 lähtien - koko kirkon reformin epäonnistuminen - paavin ja konsiilin ristiriita - Paavi vaatimus (1437) konsiilin siirtymisestä Italiaan - Saksan valtiopäivät Baselin konsiilin tukena - paavi Eugenius IV:n erottaminen uuden paavin (Felix V) valitseminen - kummankin paavin tukena kirkolliskokous (Baselissa ja Firenzessä) - Saksan kuninkaan Fredrik III:n yritys ratkaista kiista hallitsijoiden yhteistyöllä - Paavinistuimen ratkaisu: saksalaisten vastarinnan hajottaminen eduista tinkimällä - sopimus kuninkaan kanssa Habsburgien perintömaista (1445) - ruhtinaskonkordaatit (1447) - Wienin konkordaatti (1448) - Baselin konsiilin hajaantuminen 1449 ja konsiliarismin heikkeneminen SKISMAN RATKEAMISEN SEURAUKSIA - Katolisen kirkon todelliselle reformille lisäaikaa - Hallitsijoille suuria taloudellisia etuja, kirkon johdon liukuminen heidän käsiinsä - Kirkko-oikeuden ja kirkon hallinnon kehitys - Paavien huomion kiinnittyminen Italiaan
Miksi haastajasta tuli haastettu? Wycliff, Hus ja Savonarola KRITIIKKI KATOLISTA KIRKKOA KOHTAAN - Kysymys kirkon omaisuudesta - vanha perinne: kirkon omaisuus köyhien omaisuutta - köyhän kirkon ihanne (kerjäläisveljestöt) - kirkon johtajien ylellinen elämäntapa - Avignonin paavien pyrkimys hyötyä kirkosta taloudellisesti - Kysymys vallasta - kerjäläisveljestöjen vallasta luopumisen ihanne - maallisen ja hengellisen eriytyminen toisistaan - hallitsijoiden tuki kirkon maallisen vallan kritiikille - Avignonin aikana tyytymättömyys Ranskan kuninkaan valta-asemaa kohtaan - Kysymys paavinistuimen ylläpitämisestä - konsiliarismin vaikutus paavin arvovallan heikentäjänä - paavinistuimen saamien maksujen luonne ( lahja ) JOHN WYCLIFF (K. 1384) KRITIIKIN MUOTOILIJANA - Taustana väkiluvun väheneminen (musta surma), työvoimapula ja verojen lisääntyminen - Maallisesta omistuksesta 1376: - kirkko palautettava Uuden testamentin mukaiseen muotoonsa - maallisen vallan takavarikoitava kirkon omaisuus - Wycliffin tuomitseminen harhaoppiseksi (pystyi edelleen toimimaan) - Wycliffin näkemykset radikalisoituivat - Uuteen testamenttiin perustumattomat käytännöt poistettava, siihen perustuvat ymmärrettävä vertauskuvallisesti - paaviudessa antikristillisiä piirteitä - Wat Tylerin kapina 1381: Wycliffin rooli - kirkko ja kuningas liittyivät yhteen - Wycliffin tuomitseminen harhaoppiseksi Lontoossa 1382 - lollardien vaino BÖÖMIN IRROTTAUTUMINEN KATOLISESTA KIRKOSTA - Wycliffiläisyyden leviäminen Böömiin: Jan Hus - Husin kuolema Konstanzissa (1415) - Tšekkien kapina ja hussilaissodat - Prahan kompaktaatit 1433: utrakvistinen kansalliskirkko (paavi ei hyväksynyt) - taborilaiset (tappio 1434) - Böömin veljet (Unitas fratrum) SAVONAROLA: TAVOITTEENA TODELLA KRISTILLINEN KAUPUNKI - Renessanssipaaviuden moraalinen rappio: Aleksanteri VI (1492-1503) - Uuden moraalinen tarve - Savonarolan parannussaarnat ja valtaannousu Firenzessä (1492) - Firenzen muuttaminen todella kristilliseksi kaupungiksi - Savonarolan ekskommunikointi (1497) ja kuolema (1498)
Kuinka pitkälle kuninkaan valta ulottuu? Englannin kirkko 1500-luvulla HENRIK VIII (1509-1547) - Kuninkaan valta kirkossa - Ylhäisaateli menettänyt valta-asemansa - The King in Parliament - Paaville ei enää veroja Englannista - Paavin valtaoikeudet vuonna 1518 lordikansleri Wolseylle (Yorkin arkkipiispa) - Humanismin vahva vaikutus (Thomas More) - Evankelisen liikkeen vaino - Englanninkielinen Raamattu Kölnissä 1524 - Välirikko Rooman kanssa - Kysymys kuninkaan avioerosta - Asteittainen paavin vallan kiistäminen - 1534 kuningas parlamentin päätöksellä Englannin kirkon ylimmäksi johtajaksi (Supreme Head of the Church) - Vain vähän vastarintaa (esim. Thomas More) - Vähittäisten reformien aika (1534-1539) - Evankelisten toiminnan salliminen - Arkkipiispana Thomas Cranmer - Luostareiden lakkauttaminen (siitä hyötyneiden piirien tuki reformaatiolle) - 10 artiklaa (1536) - Yritys säilyttää katolinen usko (1539-1547) EDVARD VI:N HOLHOOJAHALLITUS (1547-1553) - Kirkon kehittäminen evankeliseen suuntaan - Yhdenmukaisuuslaki ja Common Prayer Book (1549, 1552) - Kirkon hajaannus MARIA (1553-1558) - Avioliitto Espanjan Filip II:n kanssa - Yritys palauttaa yhteys Roomaan ja evankelisten vaino (n. 300 surmattua) ELISABET (1558-1603) - kansallinen katolinen kirkko evankelisessa hengessä - Kuningattaresta Supreme Protector of the Church - Uniformity Act (1559) - 39 artiklaa (1563): kalvinistisen teologian läpimurto - Perinteisen kirkollisen elämän jatkuminen - Ristiriitojen syveneminen 1570-luvulta lähtien - Katolisen vastauskonpuhdistuksen vaikutus (jesuiitat) - Kysymys vallanperimyksen laillisuudesta (Maria Stuartin teloitus 1587) - Katolisen kirkon maanalainen toiminta - Kalvinismin (puritanismin) radikalisoituminen - Kuningattaren roolin vahvistuminen HALLITSIJAN KIRKOLLISEN VALLAN RAJAT
Uusien kulttuurien haaste 1500- ja 1600-luvun lähetystyö KESKIAJAN PERINTÖ - Islamin vastaisen sodan ja pakkokäännytyksen perintö - Kerjäläisveljestöjen (fransiskaanien) kokemus vieraista kulttuureista ESPANJAN AMERIKKA - Meksikon valloitus 1519 ja Perun valloitus - Kuninkaalla sekä maallinen että kirkollinen valta (padroado-järjestelmä) - Käännyttämisen nopeus Espanjan haltuun joutuneilla alueilla (siirtomaavallan intressit) - Uusi lähetysteologia - Jumalan luomisjärjestyksen mukaiset perinteet säilytettävä - ei pakkoa - alkuperäisväestö vapaita alamaisia - Jesuiittojen toiminta (Paraguay, Argentiina, Brasilia, Kanada) - tavoitteena estää alkuperäisväestön riisto ja luoda ja luoda kristillinen intiaanikulttuuri - epäonnistuminen ja sen syyt JAPANI - Sisäinen hajaannus, daimioiden kilpailu - Lähetystyön alku 1540 - Akkommodaatiokiista - Jesuiittojen tavoitteena sopeuttaa kristinusko japanilaiseen kulttuuriin - Fransiskaanit ja dominikaanit vastustivat akkommodaatiota - Keisarin (shogunin) vallan vahvistuminen 1500-luvun lopulla - Kristittyjä 1600-luvun alussa n. 700 000 - Kristinuskon leimautuminen valtiolle vaaralliseksi lahkoksi - Vaino vuodesta 1620 lähtien - Shimabaran kapina 1637-1638 - Lähetystyöntekijöiden karkottaminen 1639 INTIAN ITÄ-RANNIKKO - Parava-kansan vaikea tilanne muslimien ahdistamana - Pyrkimys päästä portugalilaisten suojelukseen - kääntyminen kristinuskoon 1530-luvulla (toteutunut akkommodaatio) KALVINISTIEN SUHTAUTUMINEN ALKUPERÄISVÄESTÖIHIN - Kalvinistisiirtolaiset näkivät itsensä uutena Israelina ja Pohjois-Amerikan Kanaanin maana, joka oli valloitettava - John Eliotin (k. 1690) rukoilevat intiaanikaupungit - Intiaanien ja siirtolaisten sota 1675
Miksi kristityt ryhtyivät tappamaan toisiaan? uskonsodat - VÄKIVALLAN ESKALAATIO 1518-1530 - Lutherin uhkana harhaoppisen kuolema polttoroviolla - Rooman valtakunnankirkon perinne (vuodesta 380) - Etelä-Euroopan inkvisition perinne (1200-luvun alkupuolelta lähtien) - Lutherin ja hänen kannattajiensa uhkaukset väkivallan käytöstä - Luther lainsuojattomaksi (kevät 1521) - Lutherin kannattajien lähtö väkivallan tielle - Erfurtin mellakat (kevät 1521) - messujen lopettaminen väkivalloin Wittenbergissä (syksy 1521) - Evankelisen liikkeen tukahduttaminen sen vastustajien hallitsemilla alueilla (kuolemantuomioita vuodesta 1523 lähtien) - evankelisen liikkeen väkivaltaiset piirteet (esim. Riika, Tallinna, Magdeburg, Wittenberg) - Talonpoikaissota 1525: vallankumous tuhatvuotisen valtakunnan luojana - Kastajaliikkeen tukahduttaminen kerettiläisvastaisen lainsäädännön avulla myös evankelisilla alueilla - Sveitsissä kuolemantuomioita vuodesta 1527 lähtien - Saksissa kuolemantuomioita vuodesta 1530 lähtien RUHTINAAT KIISTAN OSAPUOLIKSI - Saksan jakaantuminen kahteen sotilaalliseen leiriin - Keisarin tavoitteena luterilaisuuden tukahduttaminen - keisarin näkökulmasta katsottuna kysymyksessä - laillisen järjestyksen puolustaminen - katolisen kirkon puolustaminen pakkoa ja omaisuuden riistoa vastaan - Luterilaisten ruhtinaiden näkökulmasta katsottuna kysymyksessä evankeliumin puolustaminen - Schmalkaldenin liitto 1531 - kysymys vastarintaoikeudesta - Nürnbergin uskonrauha 1532 (tulevaan kirkolliskokoukseen saakka) - Ulrich Zwinglin pyrkimys koko kirkon reformiin - Kappelin sota 1531 (Zwinglin kuolema) - reformaation pysähtyminen, valaliiton jäsenille oikeus päättää tunnustuksestaan - Tanskan sisällissota 1533-1536: luterilaisten voitto SCHMALKALDENIN SOTA 1546-1555 - Protestanttien kieltäytyminen saapumasta kirkolliskokoukseen - Keisarin sotaretki Saksiin 1547 - Augsburgin interim 1548: luterilaisuuden sisäinen kiista siihen suostumisesta - Luterilaisten ruhtinaiden hyökkäys 1552 - Augsburgin uskonrauha 1555 - Cuius regio, eius religio (vaihtoehdot: katolisuus, luterilaisuus) - luterilaisuuden omaksuneiden ruhtinaspiispojen luovuttava alueistaan - toisinajattelijoiden muutettava maasta - Luterilaisten alueiden vakiintuminen
Pimeyden voimien edessä? kirkko ja noituus TAUSTA: HARHAOPPISUUS JA INKVISITIO - Kirkon vanha kanta: usko taikuuteen (magiaan) harhaa - 1200-luvun alun taistelu harhaoppeja vastaan: paavillinen inkvisitio (1231) - oikeudenkäynnin modernit piirteet - Noituuden ja noitien nousu huomion kohteeksi - yhteys mystiikkaan - dominikaanien keskeinen rooli - voiko ihminen olla kosketuksissa myös Paholaisen kanssa? NOITUUSTEORIAN SYNTY - Noitabulla 1484: noitia rangaistava polttamalla - "Noitavasara (Malleus maleficarum) 1487 - noituuden samaistaminen harhaoppisuuteen - ajatus, että Paholainen pyrkisi noitien avulla ottamaan vallan ennen maailmanloppua - ohjeet noitien tunnistamisesta ja rankaisemisesta - varsinkin poikkeavasti elävät naiset huomion kohteeksi - Taustana ihmisten pelko noitia kohtaan REFORMAATTOREIDEN SUHTAUTUMINEN NOITUUTEEN - Reformaattorit hyväksyivät ajatuksen noitien yhteydestä Paholaiseen - Noitien rankaisemisen perusteleminen Raamatulla (esim. 2 Ms 22:17) - Noituusoikeudenkäyntejä ei vielä reformaatioaikana kovin paljon OIKEUDENKÄYNTIEN HUIPPUKAUSI 1550-1700 - Noituusoikeudenkäyntejä kaikkialla läntisen kristikunnan alueella - Syistä lukuisia teorioita - Yhteys uskonnollisiin vastakohtaisuuksiin - Noitina surmattuja ihmisiä ehkä 20 000-50 000 - Oikeudenkäyntien luonne ja tuomiot erilaisia eri maissa - Miesten ja naisten osuus tuomituista eri seuduilla erilainen - Luterilaisilla alueilla noituudesta rankaiseminen maallisen vallan asia NOITUUSOIKEUDENKÄYNTIEN LAKKAAMINEN - Jo 1500-luvulla oikeudenkäyntien arvostelijoita - Johan Weyer (k. 1588): noituusoikeudenkäynnit Paholaisen juoni - Friedrich von Spee ( Cautio criminalis 1631): tuomioista luovuttava - Christian Thomasius (k. 1728): koko usko noituuteen järjettömyyttä VALISTUKSEN PROPAGANDISTINEN KUVA NOITAVAINOISTA - Katolinen kirkko on murhannut keskiajalla miljoonia naisia noitina - Propagandan tarkoituksena osoittaa kristinuskon todellinen luonne
Rooma vai Geneve? kalvinilaisuus katolisen kirkon haastajana Länsi-Euroopassa ESIKUVA: GENEVEN SEURAKUNTA - Tavoitteena koko kristikunnan reformi (antikristillisen järjestyksen syrjäyttäminen) - Oikea seurakunta Jumalan tahdon toteutumista koko elämässä - Seurakunnassa raamatullinen järjestys - pastorit (Raamatun mukainen jumalanpalvelus ja saarna) - opettajat (Raamatun mukainen opetus) - vanhimmat (seurakunnan jäsenten valvonta) - diakonit (avun tarpeessa olevien auttaminen) - Geneven esivalta laillinen, koska se toteuttaa Jumalan tahtoa KALVINILAISUUDEN LEVIÄMINEN - Pohja länsieurooppalaisessa ajattelussa (predestinaatio, uskon järkevyys ja henkisyys, maallikko kristityn mallina) - Korkean moraalin tarve - Tyytymättömyys hallitsijoiden vallan kasvuun - Kannattajat lähinnä kaupunkien porvaristosta ja maaseudun aatelista SKOTLANTI - Kalvinilaisuus vainottuna vähemmistönä (John Knox) - Aatelin kapina kuningatar Maria Stuartia vastaan 1559 - Parlamentti reformaation toteuttajana: presbyteerisen kirkon vakiintuminen - Myöhemmin englantilaisten yritykset muuttaa kirkkoa anglikaanisuuden suuntaan ALANKOMAAT - Espanjalaisten pyrkimys lujittaa ote Alankomaista - Salaisen kalvinilaisen kirkon muodostuminen 1560-luvulla - Kalvinilaisuus vapaussodan taustavoimana (vuodesta 1572 lähtien) - Alankomaiden tasavallan muodostuminen kalvinilaisuuden pohjalle RANSKA - Kuninkaan valta kirkossa (vuoden 1516 konkordaatti) - Protestantismin tukahduttaminen (seurauksena kaksituhatta salaista seurakuntaa) - Vuoden 1559 käänne (holhoojahallitus): kalvinilaisen kirkon järjestäytyminen (synodit) - Aatelin keskinäinen uskonnonvapaus - Suvaitsevuusjulistus 1562: kaupunkien ja maaseudun ero - Hugenottisodat 1562-1594 - lopputuloksena itsevaltaisen kuninkaan johtaman katolisen kirkon voitto ENGLANTI JA IRLANTI - Englannissa kalvinilaisuus (puritaanit) anglikaanisen kirkon suuntauksena - Puritaanien vallankumous ja Cromwellin diktatuuri 1640-1660 - Independenttisen kalvinilaisuuden kriisi ja kalvinilaisuuden hajaannus - Irlannissa kansallinen vastakohtaisuus: vuoden 1641 kapina
Englannin 1600-luku uskon uudet muodot LÄHTÖKOHTA: KALVINILAISTEN PIIRIEN TYYTYMÄTTÖMYYS ELISABET I:N AIKAISEEN VALTIOKIRKKOON - Vastarinta hallitsijan vallan kasvua ja hänen johtamaansa hierarkkista kirkkoa kohtaan - Kirkon toiminnan yhtenäisyys vai paikallisseurakuntien vapaus? - Puritaanien kannatuspohja: porvaristo, maanomistajat, teollisuuden ja merenkulun harjoittajat - Puritaaninen mentaliteetti: järkevyys, käytännöllisyys, korkea moraali, yksilöllisyys, hartauskirjallisuus KONGREGATIONALISMI - Lähtökohtana vanhan paikallisen itsehallinnon puolustaminen - Kritiikki piispanvirkaa kohtaan (Thomas Cartwright, k. 1603) - Ulkomaille syntyneet vapaat englantilaiset seurakunnat - Kongregationalistisen ajattelun leviäminen - Hallituksen reaktio: Court of High Commission (1580) INDEPENDENTISMI - Henry Jacob (k. 1624): uskovien riippumaton yhteisö (covenant) valtiokirkon puitteissa - Mayflower-laivan independentit: Uuden Englannin synty (1620) - Liittoteologia - Uusi mentaliteetti: vapaaehtoisuus, riippumattomuus, pyhien seurakunta - myöhemmin sulautuminen anglikaaniseen kirkollisuuteen BAPTISMI - Englantilaisten kosketukset mennoniittoihin Hollannissa - General baptists - John Smyth (k. 1612 - Valelukaste, armolahjat, maltillinen käsitys predestinaatiosta - Particular baptists - Upotuskaste, alkuperäinen kalvinilainen käsitys predestinaatiosta - Leviäminen hartauskirjallisuuden välityksellä (esim. John Bunyan: The Pilgrim s Progress) KVEEKARIT - George Fox (k. 1691) - predestinaatio-opin luoma ahdistus - Valon kokeminen varmuuden antajana - James Naylerin palmusunnuntain ratsastus 1656 - Kveekareiden järjestäytyminen yhteisöksi - Pennsylvanian synty MILLENARISTIT - Ajatus tuhatvuotisen valtakunnan alkamisesta - Aseellinen yritys estää kuningasvallan palauttaminen (1661)
Korvautuuko kristinusko uudella uskonnolla? Ranskan suuri vallankumous VALLANKUMOUKSEN TAUSTA - Valistus: järjettömän järjestyksen tilalle järkevä yhteiskunta - Rousseau: perinteisen kristinuskon tilalle kansalaisuskonto - Amerikan vallankumouksen esimerkki VALLANKUMOUKSEN RADIKALISOITUMINEN - Vallankumouksen alku: valtiopäivien koolle kutsuminen (toukokuu 1789) - Perustuslakia säätävä kansalliskokous - kansalaisoikeudet (mm. uskonnonvapaus, elokuu 1789) - kirkon omaisuuden siirtäminen valtiolle (marraskuu 1789) - Kirkon uusi asema (papistoa koskeva laki 1790) - hiippakuntien tilalle departementtijako - piispojen ja papiston valitseminen kansalle - papiston uskollisuudenvala valtiolle (papeista valtion virkamiehiä) - Uudenlaisen valtion ja kirkon avoin kiista (vuodesta 1792 lähtien) - papiston laajamittainen kieltäytyminen valasta - terrorin alku (syyskuun murhat) ja papiston laaja maastapako - kapinat vallankumoushallitusta vastaan (konservatiivinen maaseutu radikaali kaupunki) - uusi kalenteri (syyskuu 1792) - Uusi uskonto - jakobiinien valtaannousu kesällä 1793 - järjen jumalattaren juhla 10.11.1793 - uskonnonvapauden peruuttaminen ja kristinuskon kieltäminen (joulukuu 1793) - kirkkojen hävittäminen ja yritys tukahduttaa kristinusko - kaaos ja maanalainen katolinen kirkko - jakobiinihallituksen yritys rauhoittaa tilanne - Korkeimman Olennon kultista valtionuskonto (kesäkuu 1794) - jakobiinien kukistuminen (heinäkuu 1794) KOMPROMISSI KIRKON KANSSA - Uskonnonvapauden palauttaminen 1795 - Jatkuva yritys luoda deistinen valtionuskonto - Uudenlaisen marttyyrikirkon voimistuminen - Vallankumouksen leviäminen muualle Eurooppaan (paavin vangitseminen) - Napoleonin valtaannousu ja konkordaatti (1801): katolisesta kirkosta jälleen valtiokirkko VALLANKUMOUKSEN VAIKUTUKSIA - Antiklerikalismi, ateismi ja paremman uskonnon ajatus - Uudenlaisen katolisuuden muotoutuminen (ultramontanismi)
Onko kristinuskolla sanottavaa köyhille? teollisuuskaupunkien haaste ENGLANNIN MUSTAN MAAN SYNTY - Valtiokirkon kyvyttömyys vastata uusiin haasteisiin - Anglikaaninen mentaliteetti: suvaitsevuus ja järkevyys METODISMI - John Wesley (k. 1791) - kokemus herrnhutilaisten lähetystyöstä Amerikassa - uskonnollinen murros 24.5.1738 klo 20.45 - pyrkimys tavoittaa teollisuuskaupunkien väestö uusin menetelmin - ulkoilmakokoukset (tunteiden esiin pääseminen) - organisaatio (societies) aluksi kirkon sisällä - Yhdysvaltain synnyn jälkeen ero anglikaanisesta kirkosta AUTTAMISJÄRJESTELMÄN MUUTOS JA HAASTEET - Valistus: auttaminen kirkolta yhteiskunnan tehtäväksi - Valtiokirkkojen kyvyttömyys vastata haasteisiin (esim. kirkkojen puute) - Työväenliikkeen synty ja radikalisoituminen (Kommunistinen manifesti 1848) SAKSAN EVANKELINEN SISÄLÄHETYS - Johann Hinrich Wichern: Hampurin Rauhes Haus (1833) - Diakoniatyö yhdistämässä Saksan evankelisia kirkkoja (keskustoimikunta 1848) - Theodor Fliedner: Kaiserswerthin diakonissalaitos (1836) - Wilhelm Löhe: diakonia seurakunnan toiminnan oleellisena osana - Toiminnan vakiintuminen ja ongelmat - Toiminta karitatiivista (monenlaisia työmuotoja) - Kosketus teollisuustyöväestöön jäi heikoksi SAKSAN KATOLINEN KIRKKO: KRISTILLIS-SOSIAALINEN LIIKE - Adolf Kolping: kisälliseurat (Adolf-Kolping-Werk) - Wilhelm von Ketteler: uudenlaisen ajattelun vaatimus - Katoliset työväenyhdistykset ja ammattiliitot (kristillis-sosiaalinen liike) - Nykyaikaan asti ulottuva poliittinen vaikutus (esimerkiksi Ruhrin alueella) ENGLANTI: KRISTILLINEN SOSIALISMI - Metodismin vahva vaikutus Englannin teollisuusalueilla - Frederick Denison Maurice ja Charles Kingsley: kristillinen sosialismi - osuustoiminta ja ammattiyhdistykset - käytännön yhteydet työväenliikkeeseen (ammattiyhdistykset) - Kotilähetys ja kaupunkilähetys (Lontoo, Glasgow) PELASTUSARMEIJAN SYNTY - Catherine ja William Booth: auttaminen uskon toinen puoli - Tausta pyhitysliikkeissä ja metodismissa (katumuspenkit) - Toiminnan alku 1865, Pelastusarmeija 1878 - Naisilla samankaltainen rooli toiminnassa kuin miehillä - spiritualistiset piirteet (sakramenttien syrjäytyminen) ja riippumattomuus kirkoista VALTION UUSI ROOLI: SOSIAALIPOLITIIKKA
Oma perinne vai länsimaistuminen? Venäjän kirkko 1800-luvulla ORTODOKSISEN KIRKON ASEMA JA ORTODOKSINEN PERINNE - Ortodoksisen kirkon aseman heikkeneminen - keskiajalla kirkolla suhteellisen vahva asema - 1600-luvulla tsaarin vallan vahvistuminen (sama kehitys kuin lännessä) - Pietari Suuren aikana pietarilainen valtiokirkkojärjestelmä - yläluokan länsimaistuminen (valistuksen vaikutus Katariina Suuren (k. 1796) aikana - venäläisen hurskauden luonne: oikea ylistys (joustavuus oppien suhteen) PAAVALI I:N AIKA (1796-1801) - Kristillinen perinne suojana vallankumousaatteita vastaan - Luostarilaitoksen elvyttäminen (jesuiittojen suosiminen) ALEKSANTERI I:N AIKA 1801-1825 - Protestanttisen vaikutuksen vahvistuminen - hengelliset akatemiat (Pietari 1809, Kiovaan 1819, Kazaniin 1842) - Pietarin Raamattuseura (1812) - metropoliitta Filaretin katekismus ORTODOKSISEN PERINTEEN VOIMISTUMINEN - Yksi Jumala, yksi tsaari, yksi kansa - Slavofilia - Aleksei Homjakov (k. 1860): paluu vanhavenäläiseen ortodoksiaan - Venäläinen henki (sobornost) - Fjodor Dostojevski (k. 1881) - Panslavismi - ortodoksinen kirkko panslavismin palveluksessa - painostus uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan (esim. Baltia, unioidut, Puola) - unelma Konstantinopolin valloituksesta - Luostarikilvoituksen korostuminen - Serafim Sarovilainen (k. 1833) - staretsi-perinne VAIHTOEHTO: SUUNTAUTUMINEN LÄNTEEN - Krimin sodan vaikutus: Aleksanteri II:n aika (1855-1881) - zapadnikit: Venäjän tulevaisuus länteen suuntautumisessa - protestantismin vaikutus raskolnikki-liikkeisiin (baptismi) VANHAN VENÄJÄN LOPPUVAIHE - Panslavismin voimistuminen (yliprokuraattori Konstantin Pobedonostsev, k. 1907) - Radikaalien länsimaisten aatteiden leviäminen (marxilaisuus) - Uskon uudet tiet: Leo Tolstoi (k. 1910) MAAILMANSOTA, VALLANKUMOUS JA MARXILAISUUDEN VOITTO
Kristinusko väistyvän ideologian roolissa Itä-Euroopan kirkon kommunismin aikana TAUSTA: NEUVOSTOLIITON USKONTOPOLITIIKKA - Lähtökohta: uskonnon katoaminen sosialismin aikana - Yritys tukahduttaa uskonto (1928-1941) - Ortodoksinen kirkko sodankäynnin tukena: neuvostoisänmaallisuuden aika (1941-1953) NEUVOSTOLIITON VOITON SEURAUKSET - Baltian maiden liittäminen uudelleen Neuvostoliittoon - kirkkojen toiminnan lamaannuttaminen - kirkot kansallisen vastarinnan taustana - pakolaiskirkkojen synty - Kommunistisen järjestelmän toteutuminen itäisessä Euroopassa (1944-1948) - kirkon erilaisen aseman huomioon ottaminen - pyrkimys saattaa kirkko huonoon valoon (oikeudenkäynnit) - vastarinnan henkilöityminen (József Mindszenty, Stefan Wyszinski) - Kirkkojen toimintamahdollisuudet itäblokin puitteissa (esim. yleisortodoksinen kokous Moskovassa 1948) ALKAVA LIENNYTYS - Stalinin kuoleman (1953) vaikutus - Vuoden 1956 suojasää - Hruštševin aika (1958-1958) - Neuvostoliitossa kirkkojen toiminnan vaikeuttaminen - rauhanomainen rinnakkaiselo - Itä-Euroopan kirkkojen yhteydet ekumeeniseen liikkeeseen Ortodoksisten kirkkojen liittyminen KMN:on 1961 LÄNNEN KIRKKOJEN ROOLI - Uskonnon merkitys kylmässä sodassa - Kansainvälisten yhteyksien merkitys Itä-Euroopan kirkoille - taloudellinen tuki (esim. DDR) - henkilökohtaiset yhteydet KIRKKOJEN VAIKUTUS KOMMUNISTISEN JÄRJESTELMÄN LUHISTUMISEEN - Kommunistisen aatteen hiipuminen 1960-luvulta lähtien - Kirkkojen sisäinen jako: yhteistyö ja vastarinta - Puolalaisen paavin valitseminen 1978: Puolan katolinen kirkko kommunismin haastajana - Kirkkojen rooli Itä-Euroopan vallankumouksissa (1989-1991) KOMMUNISMIN TILINPÄÄTÖS - Kirkon kutistuminen pieneksi vähemmistöksi (Baltia, Itä-Saksa, Tšekinmaa) - Katolisen kirkon merkityksen korostuminen (Puola, Liettua, Ukraina, Slovakia, Kroatia) - Laajamittainen paluu ortodoksiseen uskoon (Serbia, Venäjä)
Ratkaisuna vallankumouksen teologia? Latinalaisen Amerikan kirkkojen haasteet SIIRTOMAAVALLAN PERINTÖ - Padroado-järjestelmä: kirkon riippuvuus Espanjan ja Portugalin hallituksista - Kirkon niveltäminen siirtomaahallintoon - Espanjalaisten ja portugalilaisten Eurooppa-keskeinen ajattelutapa - Alkuperäisväestön synkretistinen kansanusko KIRKON ASEMA ITSENÄISTYMISEN JÄLKEEN - Itsenäistyminen Ranskan vallankumouksen jälkeen (yläluokan johdolla) - Yhteiskunnallisten olojen jääminen ennalleen - Valistuksen kirkon vastaisen kritiikin vaikutus - pyrkimys irrottautua siirtomaavallan aikaisesta perinnöstä - Yhdysvaltain ihailu - katolisen kirkon toiminnan rajoittaminen ja vaikeuttaminen - Uusien hallitusten vaatimus jatkaa padroado-järjestelmää - hallitusten pyrkimys johtaa kirkkoa siirtomaahallitusten tavoin - piispojen nimityksen ongelmallisuus - ratkaisuna vikaarien nimittäminen (kirkon organisaation heikkous) - ongelmien jatkuminen Vatikaanin 2. Konsiiliin saakka - 1899 ensimmäinen Latinalaisen Amerikan piispojen kokous Roomassa - Meksikon vallankumouksen (1911-1920) jyrkkä uskonnonvastaisuus VAPAUTUKSEN TEOLOGIAN SYNTY - Taustana - kolmannen maailman herääminen - kehitysohjelmien epäonnistuminen - kylmä sota, Kuuban vallankumous ja ristiriitojen kärjistyminen (vallankumousliikkeet ja sotilasdiktatuurit) - Vatikaanin 2. kirkolliskokous - Latinalaisen Amerikan piispainkokous Kolumbian Medellínissä 1968 - kirkon oltava köyhien asialla - kritiikki Latinalaisen Amerikan yhteiskunnallisia rakenteita kohtaan - Gustavo Gutiérrez: Vapautuksen teologia (1971) - yhteiskunnan ongelmien analysointi - toimivien ratkaisujen etsiminen Raamatun ja kirkon kokemuksen pohjalta - Katolisen kirkon sisäiset jännitteet - pelko marxilaisuuteen liukumisesta - kirkon sitoutuminen Medellínin päätöksiin - Vatikaanin ohjeet 1980-luvulla PROTESTANTISMI KATOLISEN KIRKON HAASTAJANA - Katolisen kirkon ongelmat (esim. pappispula ja synkretismi) - Yhdysvaltalaisten uskonnollisten liikkeiden leviäminen (Guatemalassa yli 10 % väestöstä) - Eniten kannatusta saanut helluntailaisuus - Katolisen kirkon voimana perinne (aktiivinen osallistuminen kirkon toimintaan)