YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 132 7. HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU Tässä luvussa putkilinjan rakennustoimien arvioituja vaikutuksia (YVA-raportti, vesilupahakemus ja myöhemmät ilmoitukset) verrataan havaittuihin vaikutuksiin. Vertailua tehtäessä on tärkeätä huomata, että arviot vaikutuksista on laadittu koko rakennusajalle, kun toistaiseksi käytettävissä on ympäristötarkkailun tulokset vain yhdeltä vuodelta. Pääpaino tässä vertailuluvussa on asetettu abioottisille vaikutuksille, jotka potentiaalisesti voivat sekä suoraan että välillisesti merkittävimmin muuttaa sedimentti-vesi -ekosysteemiä ja siten eliöstön elinolosuhteita merenpohjalla ja vesipatsaassa. Vertailua on tehty myös rakennustoimien arvioiduista ja havaituista vaikutuksista pohjaeliöstöön, laivaliikenteeseen ja merenpohjasta putkilinjan reitin tutkimuksissa löydettyihin esineisiin. 7.1 Ammusten raivaaminen Arvioidut vaikutukset Ammusten raivauksen vaikutukset on arvioitu ammuskohtaisesti ja niiden odotettiin olevan vähäisiä Suomenlahdella. Havaitut vaikutukset Kaikkien raivaustöiden ympäristövaikutukset olivat merkittävästi YVA-raportissa ja ammuskohtaisissa arvioissa esitettyjä vähäisempiä (arviot perustuivat tilanteisiin, joissa pahin vaihtoehto olisi toteutunut): Raivattujen räjähdyspanosten kokonaismäärä oli noin 60 prosenttia ennakoidusta ja etukäteen arvioidusta kokonaismäärästä Vapautuneen sedimentin kokonaismäärä oli noin 10 prosenttia arvioidusta Mitatut keskimääräiset virtaukset koko vesipatsaassa olivat paljon pienempiä kuin 0,2 m/s, eivätkä pohjan läheiset virtaukset ylittäneet arvoa 0,3 m/s Sedimenttien ja haitta-aineiden leviämistä tarkkailtiin viidessä raivauspaikassa, eikä ennustettuja sameuspilviä havaittu Sedimentti- ja pohjaeliöstönäytteiden analyysissa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä muutoksia (1) sedimentin haitta-ainepitoisuuksissa tai (2) pohjaeliöstössä, johtuen ammusten raivaustoimista. Todettu vaihtelu johtuu merenpohjan koostumuksessa esiintyvästä luontaisesta vaihtelusta Rekisteröidyt paineaaltojen huippuarvot olivat yleisesti ennakoitua alhaisempia Ennen räjäytystoimia havaittiin vain yksi merinisäkäs joka onnistuttiin häätämään karkotuslaitteilla; vahingoittuneita tai kuolleita merinisäkkäitä ei ole raportoitu Suhteellisen pieni määrä kaloja, lähinnä silakoita, kuoli raivaustoimien seurauksena Lintujen kuolemantapauksia ei ole raportoitu; raivaustoimien jälkeen merilinnut olivat lähinnä syömässä kuolleita tai kuolevia kaloja. Tynnyrien ei ole havaittu siirtyneen; yksi riskitason 3 tynnyri (R-09-327236) vahingoittui ROV-tarkastuksessa, mutta sen sisältö osoittautui olevan sedimenttiä; yksi riskitason 0 tynnyri (R-09-48197) vahingoittui ROV-tarkastuksessa ennen ammusten raivausta, aiheuttamatta sisällön valumista mereen Vaikutuksia kulttuuriperintökohteisiin ei havaittu Vaikutuksia kaapeli-infrastruktuuriin ei havaittu Vaikutukset laivaliikenteeseen olivat väliaikaisia ja vähäisiä Ammusten raivaustoimista Venäjän vesillä ei aiheutunut mitattavissa olevia rajat ylittäviä vaikutuksia vedenlaatuun Suomen vesillä Ammusten raivaustoimia tarkkailtiin raivausluvan ja vesiluvan lupamääräysten mukaisesti.
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 133 Johtopäätökset Ammusten raivauksen aikana mitatut virtausnopeudet vastasivat arvioituja arvoja. Alimmassa vesikerroksessa ei havaittu jatkuvia voimakkaita virtauksia. Havaintojen tärkein johtopäätös oli, ettei raivaustoimia tarvinnut lykätä sen vuoksi, että virtaukset olisivat ylittäneet ammusten raivaukseen myönnetyissä luvissa esitetyt kriteerit. Räjäytysten vaikutukset merenpohjaan olivat alun perin odotettuja huomattavasti vähäisempiä. Yleisesti ottaen töistä aiheutuneet huippupaineet ja niiden aiheuttama vedenalainen melu olivat arvioitua huomattavasti alhaisempia. Merkittäviä vaikutuksia vedenlaatuun ei havaittu ja sameusarvojen vähäistä nousua havaittiin vain raivaustöiden läheisillä alueilla. Johtopäätöksenä voidaankin todeta, ettei ammusten raivaamisesta aiheutunut haitallisia vaikutuksia vesipatsaaseen, merenpohjaan tai suojelualueisiin eikä pitkän aikavälin tarkkailuasemiin. Numeerisen leviämismallin tulosten perusteella tehtyihin arvioihin sedimentin ja haitta-aineiden leviämisestä sovellettiin konservatiivisuuden takaamiseksi epävarmuuskertoimia (kerroin 1,5 sameuspilvien pituudelle ja kestolle sekä kerroin 2,0 sameuspilvien alueelliselle esiintymiselle). Tarkkailutulosten ja tehtyjen arvioiden vertailu osoittaa, että tällainen menettely ei ollut tarpeen sameuspilvien pituuden ja keston arvioinnissa. Se osoittautui kuitenkin mitä ilmeisimmin tehokkaaksi validoitaessa ennakoon arvioituja vaikutuksia sedimenttipilven enimmäispitoisuuden alueellisesta esiintymisestä. 7.2 Kiviaineksen kasaaminen 7.2.1 Merenpohjan morfologia Kivipenkereitä rakennetaan putkilinjan asennuskäytävään merenpohjan muotoilemiseksi paikallisesti tukemaan putkilinjaa ja varmistamaan sen säilyminen ehjänä pitkällä aikavälillä. Tarkoituksena on ehkäistä liian pitkät jännevälit ja varmistaa paikallinen dynaaminen vakaus. Kivipenkereet aiheuttavat korkeusmuutoksia merenpohjan morfologiassa. Putkenlaskua edeltävät kiviaineksen kasaustyöt saatiin valmiiksi yhtä kivipenkerettä lukuun ottamatta vuoden 2010 loppuun mennessä ja käytettävissä on siten kattava aineisto tarkkailutuloksia. Putkenlaskun jälkeiset kiviaineksen kasaustoimet ovat vielä kesken ja ne jatkuvat vuonna 2011 putkilinjan 1 reitillä ja vuonna 2012 putkilinjan 2 reitillä. Putkenlaskua edeltäviä kiviaineksen kasaustoimia tehtiin yhteensä 27 kohteessa, putkilinjojen liitoskohta mukaan lukien. Kiviainesta kasattiin yhteensä 219 398 m 3. Vuonna 2010 putkenlaskun jälkeisiä kiviaineksen kasaamistoimia tehtiin 13 kohteessa, kiviainesmäärän oltua 21 966 m 3 (taulukko 7.1). Arvioidut vaikutukset Ilmoituksessa suunnitelman muutoksesta kiviaineksen kasaamiseen liittyen oletuksena oli, että ennen putkenlaskua Suomen talousvyöhykkeelle rakennetaan 27 kivipenkerettä /110/. Putkenlaskun jälkeen kiviainesta oli määrä kasata 153 kohteessa. Molempien putkilinjojen rakentamiseen arvioitiin kuluvan yhteensä 344 000 m 3 kiviainesta, peittäen 78 000 m 2 laajuisen pohjan alan. Kivipenkereiden paikallisuus ja niiden vähäinen merkitys merenpohjan geologialle huomioiden, YVA-selostuksessa /109/, vesilupahakemuksessa ja myöhemmässä ilmoituksessa arvioitiin, että kasaustoimien kokonaisvaikutus ympäristöön on pieni ja merkittävyys vähäinen. Havaitut vaikutukset Merenpohjan morfologiaa tarkkailtiin kaikissa kiviaineksen kasauspaikoissa. Putkenlaskua edeltävien kiviaineksen kasaustoimien tarkkailutiedot, kuten tiedot penkereiden sijainnista, syvyydestä, kiviaineksen suunnitellusta ja kasatusta määrästä, rakennettujen kivipenkereiden korkeudesta ja pinta-alasta merenpohjassa, on esitetty liitteessä 4. Lisäksi liitteessä on käytettävissä olevat tiedot putkenlaskun jälkeen rakennetuista kivipenkereistä. Ennen putkenlaskua rakennettujen kivipenkereiden korkeus on 1,5 6,3 metriä. Ennen putkenlaskua
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 134 rakennettujen 27 kivipenkereen (putkilinjojen liitoskohta mukaan lukien) kokonaisala merenpohjassa on 90 117 m 2. Johtopäätökset Vuonna 2010 merenpohjaan on kasattu yhteensä 219 398 m 3 kiviainesta. Määrä on 55 093 m 3 (34 prosenttia) arvioitua (164,305 m 3 ) suurempi /92, 109/. Kiviainesta kului arvioitua enemmän erityisesti putkilinjojen liitoskohdassa, jossa kasattu kiviaines upposi pehmeään merenpohjaan. Sen vuoksi kiviainesta tarvittiin arvioitua enemmän vakaan perustan luomiseksi putkilinjojen liitostöille. Ennen putkenlaskua rakennettujen kivipenkereiden korkeudet vastaavat pääpiirteissään suunniteltuja. Suurin korkeusero on 0,7 metriä. Putkenlaskun jälkeisiä kiviaineksen kasaamistoimia ei saatu valmiiksi vuonna 2010. Kiviaineksen arvioidun kokonaismäärän ja toteutuneen, kasatun määrän vertailu sekä kivipenkereiden suunnitellut korkeudet ja toteutuneet pinta-alat putkenlaskun jälkeen tehtyjen penkereiden osalta raportoidaan Putkilinjan 1 valmistumisen jälkeen. Taulukko 7.1 Vuonna 2010 rakennetut kivipenkereet Yhteenveto vuonna 2010 rakennetuista kivipenkereistä Lukumäärä Tilavuus m 3 Muutos % Arvioitu Rakennettu Arvioitu Rakennettu Linja 1 12 12 37 155 56 457 +52% Ennen putkenlaskua Linja 2 14 14* 31 680 40 533 +28% Putkijaksojen 1 1 92 000 122 410 +33% liitoskohta yhteensä 27 164 305 219 398 +34% Linja 1 72 13 100 936 21 966 Putkenlaskun jälkeen** Linja 2 80-79 018 Putkijaksojen 1 - - liitoskohta yhteensä 153 183 424 *Ennen putkenlaskua rakennettava penkere E2012 ei valmistunut vuonna 2010. ** Putkenlaskun jälkeen rakennettavien kivipenkereiden rakentaminen on kesken. 7.2.2 Sedimentin laatu Merenpohjan muokkaustöistä puhuttaessa sedimentin laatu ja vedenlaatu ovat miltei joka suhteessa tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Jäljempänä YVA-selostuksessa ja vesilupahakemuksessa esitettyjä arvioituja vaikutuksia ja vuonna 2010 havaittuja vaikutuksia on verrattu toisiinsa. Kiviaineksen kasaaminen sekoittaa sedimenttiä ja aiheuttaa sedimentin resuspendoitumista vesimassaan. Suspendoituneen sedimentin uudelleenkerrostuminen riippuu monista tekijöistä (katso luku 7.2.3 ja viite /94/). Haitta-aineiden liukenevuus veteen on tavallisesti suhteellisen hidasta (metallit) tai hyvin hidasta (orgaaniset yhdisteet). Koska haitta-aineita ei töiden seurauksena joudu mereen, kiviaineksen kasaamistoimet aiheuttavat lähinnä sedimentin ja haitta-aineiden siirtymistä paikasta toiseen merenpohjalla (katso luku 8.1.2). Putkilinjan reitillä, Suomen talousvyöhykkeellä, pintasedimentissä olevien metallien ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuustasot alittavat yleisesti tason 1 raja-arvot, pois lukien TBT (luku 6.2.3) /99/. Sen vuoksi rakennustoimien vaikutuksesta leviävien ja siirtyvien haitta-aineiden määrän arvioitiin olevan joka tapauksessa pieni.
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 135 Resuspendoituneen sedimentin määrä on suhteessa kasattuun kiviainesmäärään ja resuspendoitumisnopeus on suhteessa kiviaineksen kasaamisnopeuteen. Putkilinjojen liitoskohta on oleellisin kohde vertailulle. Vuonna 2010 suurin kivipenkere rakennettiin liitoskohtaan jossa sedimenttien pehmeyden vuoksi merenpohjan häiriintyminen oli merkittävintä. Arvioidut vaikutukset YVA-selostuksessa ja vesilupahakemuksessa kiviaineksen kasaamistoimien vaikutuksesta resuspendoituvan sedimentin arvioitiin kerrostuvan uudelleen merenpohjalle lähelle putkilinjaa. Alle 0,1 km 2 :n alalla nettosedimentaation arvioitiin ylittävän arvon 1 kg/m 2 eli noin 1 mm/m 2 (konservatiivisena eli varovaisena oletuksena tiheys 1 kg/dm 3 laskeutuvalle kuiva-aineelle). Epävarmuustekijät huomioiden tämä pinta-ala määritettiin vähimmäisvaikutusalaksi. Sedimentaation arvioitiin ylittävän arvon 10 mm/m 2 tätä paljon pienemmällä alalla ja rajoittuvan kivipenkereiden välittömään läheisyyteen. Kiviaineksen kasaamistyöt jatkuvat vuonna 2011. Kasattavan kiviaineksen kokonaismäärä ei ole vielä tiedossa, koska putkenlaskun jälkeen rakennettavien kivipenkereiden tarve perustuu merenpohjaan lasketun putkilinjan putkenlaskun jälkeiseen tutkimukseen. Resuspendoituneen sedimentin siirtyminen arvioitiin kuitenkin vaikutukseltaan lyhytkestoiseksi, paikalliseksi ja merkitykseltään vähäiseksi. Vesilupahakemuksessa arvioitiin, että kiviaineksen kasaamisen vaikutusalue putkilinjojen liitoskohdassa, missä suspendoituneen kiintoaineksen pitoisuus on 10 mg/l vesipatsaan alimmassa 10 metrissä, ulottuisi noin 700 metrin etäisyydelle, pinta-alan ollessa 0,4 km 2 /96/. Ensimmäistä arviota suuremman kiviainesmäärän (tilavuus/kasauskerta oli 20 % YVAselostuksessa arvioitua suurempi) perusteella tehdyssä uudelleenmallinnuksessa etäisyydeksi arvioitiin 1 000 metriä ja alaksi 1,4 km 2 /94, 111/. Näiden tietojen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että putkilinjojen liitoskohdassa arvioitu, kiviaineksen kasaamisesta johtuva sedimentin siirtyminen virtauksen suunnassa yli 1 000 metrin etäisyydelle alittaa kaikissa tapauksissa reilusti arvot 0,5 kg/m 2 ja 0,5 mm/m 2. Todennäköisesti arvot ovat paljon lähempänä lukemia 0,1 kg/m 2 ja 0,1 mm/m 2. Siirtyneen sedimentin arvioituja määriä voidaan pitää merkityksettöminä verrattuna useiden kilojen ja useiden millimetrien luonnolliseen sedimentaationopeuteen neliömetriä kohden vuodessa /112/. Luvussa 7.2.3 (VOFIXIW1, putkilinjojen liitoskohta) esitetyn mukaisesti suspendoituneen kiintoaineksen keskimääräinen pitoisuus vesipatsaassa, alimmassa kymmenen metrin kerroksessa pohjan yläpuolella, arvioitiin olevan 10 32 mg/l /94/. Jatkuvaluonteisesta kiviaineksen kasaustoimesta (10 kasauskertaa 64 tunnin jaksoissa, kesto/kerta 20 tuntia,) seurauksena oleva jatkuva sedimentin resuspendoituminen ja uudelleenkerrostuminen aiheuttaa enimmäispitoisuuden, joka on mainitulla välillä. Kun suspendoitunut aines, jonka pitoisuus merivedessä on 10 32 mg/l, uudelleenkerrostuu merenpohjalle, kerrostuvan sedimentin määrä on 0,10 0,32 kg/m 2 ja kerroksen paksuus on 0,10 0,32 mm/m 2. Käytännössä uudelleenkerrostuvan sedimentin määrä ja kerroksen paksuus vaihtelevat eri sijaintipaikoissa resuspendoitumislähteen suunnan ja etäisyyden, virtausolosuhteiden ja uudelleenkerrostumisjakson keston mukaan. Havaitut vaikutukset Pintasedimenttien arseeni- ja raskasmetallipitoisuuksien, dioksiini/furaani -pitoisuuksien ja TBTpitoisuuksien analyysitulokset SED2-asemalla ennen ja jälkeen kiviaineksen kasaamista (luku 6.2.3) eivät osoittaneet selviä tai tilastollisesti merkitseviä trendejä suhteessa etäisyyteen kivipenkereestä. Sama koskee kuiva-ainepitoisuutta, hehkutusjäännöstä ja orgaanisen aineen pitoisuutta. TBT:tä lukuun ottamatta mahdollisten haitta-aineiden leviämisen mallinnuksessa käytetyt arvot /96, 98/ olivat suurimmaksi osaksi suurempia tai samalla tasolla kuin mitatut pitoisuudet sekä ennen kiviaineksen kasaamistoimia että niiden jälkeen. Tulos voitiin vahvistaa kehittyneellä tilastoanalyysillä /100/. Sen mukaan kiviaineksen kasaamisen aikana resuspendoituminen ja sedimentin siirtyminen oli vähäistä tai merkityksetöntä. Kasaustoimien aikana kerätyt vedenlaadun tarkkailutiedot tukevat päätelmää. Johtopäätökset Putkilinjojen liitoskohdasta saatujen sedimentin tarkkailutulosten perusteella kiviaineksen kasaamistoimet eivät ole aiheuttaneet sedimenttien merkittävää siirtymistä tai haittaainepitoisuuksien merkittävää nousua. Tätä johtopäätöstä tukevat vedenlaadun tarkkailutulokset.
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 136 Tämän mukaan YVA-selostuksessa, vesilupahakemuksessa ja myöhemmässä ilmoituksessa esitetyt arviot ovat olleet konservatiivisia siitäkin huolimatta, että kasattu kiviainesmäärä oli arvioitua suurempi. 7.2.3 Vedenlaatu Kivipenkereiden rakentamisesta Ruotsin talousvyöhykkeellä saatujen kokemusten mukaan kivipenkereiden rakentamiseen kuluvat määrät oli arvioitu laskelmissa liian pieniksi. Tämä johtui oletettua suuremmasta merenpohjan hyvin pehmeiden pohja-ainesten oletettua suuremmasta konsolidaatiosta. Laskelmat olivat alimitoitettuja erityisesti putkilinjojen liitoskohdassa, minkä vuoksi vaikutukset mallinnettiin uudelleen keväällä 2010 soveltamalla suurempia kiviainesmääriä /111/. Tarkkailutoimien päätyttyä saatuja tuloksia verrattiin mallinnustuloksiin /94/. Seuraavassa esitetään yhteenveto havaittujen vaikutusten vertailusta vesilupahakemuksessa sekä ennen Suomen talousvyöhykkeellä alkanutta kiviaineksen kasaamista tehdyissä ilmoituksissa esitettyihin arvioihin. Vedenlaadun arvioitiin muuttuvan väliaikaisesti ja vain lähellä merenpohjaa olevissa vesikerroksissa. Vaikutusten arvioitiin siten olevan paikallisia ja merkitykseltään vähäisiä. Kun arvioituja vaikutuksia verrataan havaittuihin vaikutuksiin, seuraavat näkökohdat on myös otettava huomioon: Kiviaineksen kasaamistoimista aiheutuvaa sedimenttihiukkasten resuspendoitumista pehmeillä pohjilla mitattiin automaattisesti tallentavilla laitteilla sameusyksikköinä (NTU). Toisaalta arvioinneissa käytetyt mallinnustulokset esitettiin suspendoituneen kiintoaineksen määränä (mg SS/l). Jotta mitattuja sameusarvoja voidaan verrata suspendoituneen sedimentin arvioituihin pitoisuuksiin, sameusmittaukset ja suspendoitunut kiintoaines on muunnettu keskenään vertailukelpoisiksi. Käytetty muuntokerroin, 3,4 mg/l SS/NTU, perustuu Itämereltä Nord Stream - hankkeen ja muiden hankkeiden yhteydessä kerättyihin tietoihin. Kertoimeen sisältyy epävarmuutta ja siksi se on hyvin konservatiivinen. Siten todellinen vertailupitoisuus on hyvin todennäköisesti alhaisempi kuin laskettu arvo. /113/ Käytettäessä pitoisuutta 10 mg SS/l lisääntyneen sameuden raja-arvona, arvioitujen ja mitattujen sameushuippujen kestoa voidaan verrata toisiinsa. Muuntokertoimella 3,4 (katso edellä) laskettuna suspendoituneen sedimentin pitoisuus 10 mg/l vastaa sameusarvoa 3 NTU. Kiviaineksen kasaamistoimien aiheuttama kohonnut pitoisuus 10 mg SS/l vastaa mitattua sameusarvoa 5 NTU, jossa on mukana sameuden keskimääräinen taustapitoisuus (2 NTU). /94/ Epävarmuuskertoimet Sedimentin leviämisen arvioinnissa mallinnustuloksiin on sovellettu epävarmuuskertoimia, joilla voidaan ottaa huomioon mallinnuksessa käytettyihin arvoihin liittyvää epävarmuutta ja toisaalta varmistaa arviointien konservatiivisuus. Mallinnustulokset kerrottiin seuraavilla kertoimilla /96/: 1,5 sameuspilvien kesto 1,5 sameuspilvien pituus 2 vaikutusalue. Seuraavassa esitetään vertailu kiviaineksen kasaamisen arvioiduista ja havaituista vaikutuksista vedenlaatuun tarkkailuasemilla. Vertailussa mitatut sameusarvot on muunnettu suspendoituneeksi kiintoaineeksi käyttämällä muuntokerrointa (katso edellä). Sameuspilvien arvioiduille kestoille ja pituuksille esitetyt arvot sisältävät epävarmuuskertoimet (katso edellä). Siten esitetyt numeeriset arvot ovat konservatiivisia luonteeltaan. 7.2.3.1 VOFIXIW1 (putkilinjojen liitoskohta) Putkilinjojen liitoskohta valittiin tarkastelukohteeksi, koska siihen rakennettu kivipenkere oli suurin ja aiheutti siten eniten sedimenttien resuspendoitumista. Vertailun perustana on käytetty liitoskohtaan rakennetun kivipenkereen rakenteen tarkistamisen jälkeen /111/ tehdyn uuden
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 137 mallinnuksen tuloksia /94/. Mallinnustulosten validoinnissa on otettava huomioon, että kasattu kiviainesmäärä ja kiviaineksen kasausnopeus ovat olleet noin 20 % arvioitua /111/ suurempia. Virtaukset Virtausruusut "normaaleissa" ja "myrskyisissä" olosuhteissa mallinnetuista virtauksista sekä kiviaineksen kasaamistoimien aikana havaituista virtauksista on esitetty kuvassa 7.1. Sekä mallinnustulokset että havaitut arvot ovat virtaamakeskiarvoja alimmassa kymmenen metrin vesikerroksessa. Mallinnuksen arvot perustuvat metrin välein alimmasta kymmenen metrin vesikerroksesta saatuihin tuloksiin ja havaitut arvot kahden metrin välein alimmassa kymmenen metrin vesikerroksessa tehtyihin mittauksiin. Sekä mallinnustulokset että havaitut arvot ovat keskiarvoja yhden tunnin ajalta. /94/ Havaitut virtaussuunnat suuntautuivat itään ja koilliseen. Mediaaninopeus aikavälillä 5.4. 22.5.2010, jolloin suurin osa kiviaineksen kasaamistoimista tehtiin, oli 5,0 cm/s. Mallinnuksessa vallitsevat virtaussuunnat "normaaleissa" olosuhteissa suuntautuvat itään ja koilliseen sekä toisaalta länteen ja lounaaseen. Virtauksen mediaaninopeus on 2,2 cm/s. "Myrskyisissä" olosuhteissa vallitsevat virtaussuunnat suuntautuvat itään mediaaninopeudella 3,6 cm/s. Kuva 7.1 Virtausruusut mallinnetuista ja mitatuista virtaussuunnista ja nopeuksista. Keskiarvotilanteet putkilinjojen liitoskohdassa, kiviaineksen kasaamistoimien aikana, on esitetty vesipatsaan alinta 10 metrin kerrosta kohti. Aikaväli 5.4.2010-22.5.2010 /94/. Virtausnopeuksien jakauma on esitetty kuvassa 7.2.
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 138 Kuva 7.2 Histogrammi mallinnuksen ja havaintojen virtausnopeusjakaumasta VOFIXIW1- asemalla /94/. Normaaliolosuhteissa nopeuden 4 cm/s alittavien virtausten osuus on yliarvioitu mallinnuksessa ja virtausnopeuksien 4 16 cm/s osuus on aliarvioitu. "Myrskyisissä" olosuhteissa virtausnopeudet ovat huomattavasti lähempänä mitattuja nopeuksia. Hyvin hitaat virtausnopeudet ja virtausnopeudet välillä 4 8 cm/s ovat molemmat hyvin edustettuina. Arvon 8 cm/s ylittävien virtausnopeuksien osuus on aliarvioitu suhteessa mitattuihin arvoihin. /94/ Johtopäätöksenä voidaan todeta, että mallinnettujen virtaussuuntien jakauma vastasi hyvin todellisuutta, vaikka läntisten virtausten osuus normaaliolosuhteissa oli yliarvioitu. Mallinnetut virtausnopeudet "myrskyisissä" olosuhteissa ovat lähimpänä havaittuja nopeuksia. Siten perusta arvioinnille suspendoituneen kiintoaineksen käyttäytymisestä (laajuus ja leviämissuunta) mallinnuksella oli oikea. Todellisuudessa havaitut virtausnopeudet olivat kuitenkin keskimäärin suurempia kuin mallinnustulosten perusteella arvioidut. /94/ Suspendoitunut kiintoaines Seuraavassa on vertailtu kolmen, kiinteitä mittareita lähinnä olevan mallinnuspisteen tuloksia ja mittareilla tehtyjä havaintoja (suspendoituneen kiintoaineksen pitoisuudet ja kohonneiden arvojen esiintyminen merivedessä). Mallinnetut, tausta-arvon ylittävät pitoisuudet ja huippuarvo ovat keskiarvoja vesipatsaan alimmassa 10 metrin kerroksessa merenpohjan yläpuolella. Arvioidut vaikutukset Suspendoituneen kiintoaineksen suurimmaksi keskiarvopitoisuudeksi vesipatsaan alimmassa 10 metrin kerroksessa arvioitiin 10 32 mg/l ja arvon 10 mg/l ylittävien yksittäisten huippupitoisuuksien kestoksi 2 36 tuntia, mallinnuspisteestä riippuen /94/. Suspendoituneen kiintoaineksen arvon 10 mg/l ylittävien pitoisuuksien yhteenlasketuksi kestoksi arvioitiin 2 215 tuntia (~ 9 päivää), mallinnuspisteestä riippuen. Vesilupahakemuksessa suspendoituneen kiintoaineksen arvioitiin ylittävän arvon 10 mg/l noin 700 metrin etäisyydellä ja 0,4 km 2 :n alueella /96/. Tarkistetussa mallinnuksessa vastaavat luvut olivat, epävarmuuskertoimet huomioiden, 1 000 metriä ja 1,4 km 2 /111/.
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 139 YVA-selostuksessa esitetyn mallinnustuloksen mukaan kiviaineksen kasauksen aikana PNEC-arvo saattaisi ylittyä tarkastelluista haitta-aineista kahden osalta 1 : kupari ja PAH-yhdisteet 9. Ylitys oli lyhyaikainen ja kuparin arvioitu bioaktiivinen enimmäispitoisuus vesipatsaan alimmassa 10 metrissä merenpohjan yläpuolella oli 0,15 μg/l, mikä vastaa kokonaispitoisuutta 1,2 μg/l. Havaitut vaikutukset Kiinteiden mittareiden sijaintipaikoissa keskiarvot suspendoituneen kiintoaineksen enimmäispitoisuudelle vesipatsaan alimmassa 10 metrin kerroksessa olivat 9 58 mg/l. Yksittäisten, arvon 10 mg SS/l ylittävien huippupitoisuuksien kestoaika vaihteli tunnista 12 tuntiin. Suspendoituneen kiintoaineksen, arvon 10 mg/l ylittävien pitoisuuksien yhteenlaskettu kestoaika kasaustoimien aikana vaihteli välillä 16 60 tuntia (2,5 päivää). Mittauslinjojen havaintojen perusteella sameuspilvet levisivät enintään 600 metrin etäisyydelle kasauspaikasta. Vaikutusaluetta ei voitu laskea suoraan tarkkailutuloksista, koska pilvi ulottui mittauslinjan ulkopuolelle. /94/ Kiviaineksen kasaamisen aikana (asemat VOFIXIW 1 3), kuparin kokonaispitoisuuden enimmäisarvo lähellä pintaa oli vedenlaadun tarkkailutulosten perusteella 1,6 μg/l. Pohjan lähellä, sameuden ollessa koholla, kuparipitoisuudet alittivat määritysrajan, 0,05 μg/l. Erittäin suurella todennäköisyydellä kiviaineksen kasaamistoimien aiheuttama todellinen vaikutus veden kuparipitoisuuteen ja todennäköisesti myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksiin on YVAselostuksessa esitettyjä arvioita vähäisempi. Johtopäätökset Arvioitujen ja havaittujen vaikutusten vertailu putkilinjojen liitoskohdassa osoittaa, että vaikutukset ovat keskenään samaa suuruusluokkaa. Huomattakoon, että havaitut ja mallinnetut virtausnopeudet ja -suunnat poikkeavat toisistaan, vaikkakin hyväksyttävissä rajoissa. Vaikka kiviainesta käytettiin arvioitua enemmän, havaittu vaikutusetäisyys (600 m) sijoittui mallinnusetäisyyksien (450 m ja 700 m) väliin ennen kuin arvioon oli sovellettu epävarmuuskertoimen arvoa 1,5. Mallinnustulokset olivat siten etäisyyksien suhteen konservatiivisia, vaikka mallinnuksessa käytetty kiviainesmäärä oli todellista pienempi. Verifioidun vaikutusetäisyyden perusteella arvioidun ja havaitun vaikutusalueen oletetaan olevan samaa suuruusluokkaa. Verrattaessa kaikista kiviaineksen kasauskerroista aiheutuneen lisääntyneen sameuden kokonaiskestoa, mallinnettu kestoaika, on havaittua pidempi. Lisäksi mallinnuksessa käytetty kiviainesmäärä oli todellisuudessa kasattua määrää 20 % pienempi. Joillakin alueilla kohonneen sameuden mallinnettu kesto arvioitiin todellisuutta pidemmäksi. Tämä saattaa aiheutua seuraavista tekijöistä /94/: Havaitut virtausnopeudet olivat mallinnettuja suurempia. Tämä voi selittää kohonneen sameuden lyhyemmän kestoajan. Sedimenttipilvi saattoi ohittaa tallentavat mittarit suuremmalla nopeudella kuin mallinnustulosten perusteella saattoi arvioida. Tällöin laimentuminen oli arvioitua nopeampaa. Suspendoituneen aineksen laskeutumisnopeus on voinut olla mallinnuksessa oletettua suurempi. Mallinnuksessa suspendoituneen sedimentin laskeutumisnopeudeksi arvioitiin 0,1 2 mm/s. Suurempi todellinen laskeutumisnopeus voi selittää havaitun jyrkästi laskevan sameuskäyrän enimmäispitoisuuden jälkeen. Mallinnuksessa sedimenttipitoisuutta osoittavat käyrät laskevat loivemmin. Tarkkailutulokset vahvistavat arvion kohonneen sameuden kestoajasta putkilinjojen liitoskohdassa olevan konservatiivinen. 9 PAH-yhdisteitä ei analysoitu.
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 140 7.2.3.2 VOFIXIW2 Virtaukset Kuvassa 7.3 on esitetty virtausruusut sekä mallinnetuille virtauksille "normaaleissa" ja "myrskyisissä" olosuhteissa että kiviaineksen kasaamistoimien aikana mitatuille virtauksille. Havaitut virtaukset suuntautuivat suurimmaksi osaksi lounaaseen ja koilliseen mediaaninopeudella 3,9 cm/s. Mallinnuksessa vallitseva virtaussuunta "normaaleissa" olosuhteissa suuntautuu lounaaseen mediaaninopeudella 3,5 cm/s. "Myrskyisissä" olosuhteissa vallitsevat virtaukset suuntautuvat sekä lounaaseen että koilliseen mediaaninopeudella 4,2 cm/s. Kuva 7.3 Virtausruusut mallinnetuista ja mitatuista virtaussuunnista ja nopeuksista asemalla VOFIXIW2. Keskiarvotilanteet kiviaineksen kasaamistoimien aikana on esitetty vesipatsaan alinta 10 metrin kerrosta kohti. Aikaväli 30.4.2010-10.6.2010 /94/. VOFIXIW2-asemalla, kiviaineksen kasaamistoimien aikana, virtaukset suuntautuivat useampaan suuntaan kuin mallinnuksen perusteella oli arvioitu.
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 141 Virtausnopeuksien jakauma on esitetty kuvassa 7.4. Kuva 7.4 Histogrammi mallinnuksen ja havaintojen virtausnopeusjakaumasta VOFIXIW2- asemalla /94/. Kuten kuvasta nähdään, mallinnettu virtausnopeus vastaa melko tarkasti havaittua. Mediaaniarvojen suuruusluokka on sama. Mallinnustuloksissa virtausnopeudet yli 6 cm/s ovat hieman yliedustettuina. /94/ Johtopäätöksenä mallinnetuista virtauksista asemalla VOFIXIW2 voidaan todeta, että pääasialliset suunnat ja nopeudet lähellä merenpohjaa ovat mallissa hyvin edustettuina. Suspendoitunut kiintoaines Arvioidut vaikutukset Mallinnustuloksissa ei esiinny arvon 10 mg/l ylittäviä sameushuippuja. Suurimmat pitoisuudet ovat 5 9 mg SS/l. Vaikutusalueeksi vesipatsaan alimmassa 10 metrin kerroksessa arvioitiin < 0,1 km 2 ja etäisyydeksi < 300 m/94/. Havaitut vaikutukset Suspendoituneen kiintoaineksen arvon 10 mg/l ylittävät pitoisuudet olivat harvinaisia. Tarkkailukohteissa suspendoituneen kiintoaineksen keskiarvot enimmäispitoisuudelle vesipatsaan alimmassa 10 metrin kerroksessa olivat 1 15 mg/l. Yksittäisten kasaustoimien aikana arvon 10 mg SS/l ylittävien sameushuippujen kestoaika oli vain 1 2 tuntia, eikä niitä joissakin kohteissa esiintynyt lainkaan. Suspendoituneen kiintoaineksen arvon 10 mg/l ylittävien pitoisuuksien kokonaiskesto kiviaineksen kasaamistoimien aikana oli enintään 6 tuntia. Sameuspilven pituudeksi, mittauslinjan suunnassa, 2 3 metriä merenpohjasta, arvioitiin noin 200 metriä. Johtopäätökset Sekä havainnot että mallinnuksen tulokset osoittavat alhaisia sameusarvoja kiviaineksen kasaamisen aikana. Kohonneen sameuden kestoaika oli tarkkailutulosten perusteella lyhyt, vain tunteja. Tarkkailutulokset vahvistivat tehdyn konservatiivisen arvion sedimenttipilven ulottumisesta vain lyhyelle etäisyydelle kienkasauspaikasta.
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 142 7.2.3.3 VOFIXIW3 Virtaukset Kuvassa 7.5 on esitetty virtausruusut sekä mallinnetuille virtauksille "normaaleissa" ja "myrskyisissä" olosuhteissa että kiviaineksen kasaamistoimien aikana mitatuille virtauksille. Kiviaineksen kasaustoimien aikana vallitsevat virtaukset suuntautuivat itään ja lounaaseen. VOFIXIW3-asemalla tarkastelujakson aikana mitatut virtaussuunnat poikkesivat jossain määrin yleisistä virtaussuunnista Suomenlahdella, joita vastasivat VOFIXIW1- ja VOFIXIW2-asemilla havaitut virtaussuunnat. Virtauksen mediaaninopeus oli 3,6 cm/s. Mallinnuksessa, sekä "normaaleissa" että "myrskyisissä" olosuhteissa, itäiset ja läntiset virtaussuunnat olivat vallitsevia. Virtauksen mediaaninopeus "normaaleissa" olosuhteissa oli 2,6 cm/s ja "myrskyisissä" olosuhteissa 3,7 cm/s. /94/ Kuva 7.5 Virtausruusut mallinnetuista ja mitatuista virtaussuunnista ja nopeuksista asemalla VOFIXIW3. Keskiarvotilanteet kiviaineksen kasaamistoimien aikana on esitetty vesipatsaan alinta 10 metrin kerrosta kohti. Aikaväli 6.5.2010 29.6.2010 /94/. Erityisesti "myrskyisten" olosuhteiden osalta mallinnetut virtaussuunnat vastaavat melko tarkasti kiviaineksen kasaamistoimien aikana havaittuja virtaussuuntia. Virtausnopeuksien jakauma on esitetty kuvassa 7.6.
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 143 Kuva 7.6 Histogrammi mallinnuksen ja havaintojen virtausnopeusjakaumasta VOFIXIW3- asemalla /94/. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että VOFIXIW3-asemalle mallinnetut virtaukset vastaavat hyvin havaittuja virtauksia. "Myrskyisissä" olosuhteissa virtausten mallinnetut mediaaniarvot olivat hieman havaittuja suurempia ja "normaaleissa" olosuhteissa hieman havaittuja mediaaniarvoja pienempiä. Suspendoitunut kiintoaines Arvioidut vaikutukset Mallinnustuloksissa ei esiinny arvon 10 mg/l ylittäviä sameushuippuja. Suurimmat pitoisuudett ovat 2-4 mg SS/l. Vaikutusalueeksi vesipatsaan alimmassa 10 metrin kerroksessa arvioitiin < 0,1 km 2 ja etäisyydeksi < 300 m. /94/ Havaitut vaikutukset Suspendoituneen kiintoaineksen arvon 10 mg/l ylittävät pitoisuudet olivat harvinaisia. Tarkkailukohteissa suspendoituneen kiintoaineksen keskiarvot enimmäispitoisuudelle vesipatsaan alimmassa 10 metrin kerroksessa olivat 2 9 mg/l. Yksittäisten kasaustoimien aikana arvon 10 mg SS/l ylittävien sameushuippujen (mitattu 1,5-2 m merenpohjan yläpuolelta) kestoaika ja arvon 10 mg/l ylittävien pitoisuuksien kokonaiskesto kiviaineksen kasaamistoimien aikana oli enintään tunti. Tutkimustulosten mukaan yhdelläkään mittauslinjalla sameus ei kohonnut pohjan läheisissä vesissä. /94/ Johtopäätökset Sekä havainnot että mallinnuksen tulokset osoittavat alhaisia sameusarvoja kiviaineksen kasaamisen aikana. Havaintojen perusteella kohonneen sameuden kestoaika oli hyvin lyhyt, vain yksi tunti. Tarkkailutulokset vahvistivat tehdyn konservatiivisen arvion sedimenttipilven kapeaalaisesta esiintymisestä. 7.2.3.4 Yleiset johtopäätökset Mallinnettujen virtaussuuntien jakauma vastasi hyvin havaittuja virtaussuuntia. Siten perusta suspendoituneen kiintoaineksen leviämislaajuuden ja -suunnan arvioinnille mallin perusteella oli oikea. Mallinnetut ja havaitut virtausnopeudet vastaavat hyvin toisiaan. Putkilinjojen
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 144 liitoskohdassa mallinnetut ja havaitut virtausarvot poikkesivat eniten toisistaan. Täällä virtausnopeudet olivat keskimäärin suurempia kuin mallin perusteella oli arvioitu. /94/ Sedimenttihiukkasten resuspendoitumisesta aiheutuneet havaitut sameushuiput olivat suurempia, mutta pienenivät nopeammin kuin oli arvioitu. Tämä saattoi johtua joko voimakkaammista virtauksista tai partikkeleiden arvioitua suuremmasta laskeutumisnopeudesta. Myös molemmat tekijät yhtäaikaisesti ovat voineet vaikuttaa tulokseen. Huomattakoon, että hienojakoisten sedimenttipartikkelien kulkeutumiseen liittyy epälineaarisia prosesseja, kuten hiutaloitumista. Tällaisten prosessien kvantifioiminen on hyvin vaikeata (katso myös /114, 115/). Mallinnukseen ja havainnointiin liittyviä epävarmuustekijöitä on tarkasteltu yksityiskohtaisesti viitteessä /94/. Tarkkailutulokset vahvistivat että: lisääntyneen sameuden esiintyminen rajoittui vesipatsaan alimpaan 10 metrin kerrokseen merenpohjan yläpuolella vaikutusalueen etäisyys kiviaineksen kasauspaikasta, pitoisuus 10 mg/l raja-arvona, oli alle 1 km lisääntyneen sameuden havaittu kestoaika oli mallinuksen perusteella arvioitua lyhyempi Huomioitaessa sekä mallinnukseen että tarkkailuun liittynyt suuri epävarmuus, suspendoituneen kiintoaineksen mallinnetut pitoisuudet vastasivat hyvin havaittuja, epäsuorasti sameusyksikköinä ilmoitettuja pitoisuuksia /4/. Edellä esitetyn perusteella voidaan johtopäätöksenä todeta, että ympäristötarkkailun tulokset vahvistavat vesilupahakemuksessa ja myöhemmässä ilmoituksessa esitetyt arviot sedimentin resuspendoitumisesta ja leviämisestä kiviaineksen kasaustoimien aikana. Havaitun väliaikaisen ja paikallisen vedenlaatumuutoksen, rajoittuen vesipatsaan alimpaan kerrokseen avomerialueella, merkitys meriveden tilaan on kokonaisuudessaan vähäinen. 7.2.4 Pohjaeliöstö Arvioidut vaikutukset Kuten vesilupahakemuksessa esitettiin, kiviaineksen kasaustoimista pohjaeliöstölle aiheutuvat vaikutukset riippuvat paikallisista ympäristöolosuhteista ja vaikutusalueella esiintyvistä lajeista. Vaikutukset voivat olla suoria tai välillisiä. Kiviaineksen kasaustoimista pohjaeliöstölle aiheutuvia suoria vaikutuksia ovat esimerkiksi pohjan peittyminen kiviaineksella, sedimenttien suspendoituminen, sedimentin uudelleenkerrostuminen tai hapenkulutuksen kasvu, johtuen hienojakoisista suspendoituneista partikkeleista. Näiden kaikkien arvioitiin olevan potentiaalisia vaikutuksiksi, jotka voisivat heikentää pohjaeliäinyhteisöjä. Vaikutukset arvioitiin kuitenkin merkitykseltään vähäisiksi, väliaikaisiksi ja paikallisiksi. Havaitut vaikutukset Kivipenkereiden alle jääneillä pohjan alueilla koko pohjaeliöstö väistämättä tuhoutui. Ennen kasaustoimia otettujen pohjaeliäinnäytteiden tulosten perusteella elinolosuhteet näissä syvyyksissä Suomen talousvyöhykettä ovat eliöstölle epäsuotuisat (alhainen happipitoisuus loppukesällä, pintasedimentin heterogeenisyys). Niinpä pohjaeläinyhteisöjen tila oli hyvin heikko ennen rakennustoimien aloittamista. Johtopäätökset Tarkkailutulosten perusteella edellä esitettyjen potentiaalisten vaikutusten ei voida katsoa aiheuttaneen suurta vahinkoa jo ennestään köyhtyneille pohjaeläinyhteisöille muualla kuin jossain määrin kasaustoimien suoralla vaikutusalueella ja lähistöllä sijaitsevilla alueilla. Tarkkailutulokset tukevat siten YVA-selostuksessa ja vesilupahakemuksessa esitettyjä arvioita.
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 145 7.3 Putkenlasku 7.3.1 Merenpohjan morfologia Arvioiden mukaan putkenlaskusta mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset merenpohjan morfologiaan liittyvät ankkurien käyttöön, ohjauspotkureista aiheutuviin virtauksiin ja itse putkilinjaan rakenteena merenpohjassa. Arvioidut vaikutukset Mahdollisia putkenlaskusta, ankkurien käsittelystä ja putkilinjan kosketuksesta pohjaan laskettaessa aiheutuvia vaikutuksia, kuten painaumien aiheutumista merenpohjaan ja meriveteen vapautuneen sedimentin siirtymistä on arvioitu mallintamalla. Ankkurien käsittelystä ja putkilinjan pohjakosketuksesta aiheutuvat vaikutukset merenpohjaan on arvioitu osittain palautuviksi, pohjatyypin mukaan vaihdellen. Sedimentin ollessa pehmeää, merenpohjan palautuminen voi arviolta kestää useista viikoista kuukausiin. Jos sedimentit ovat yhtenäisiä tai kovia (vähemmän eroosioherkkiä), palautuminen voi kestää useita vuosia tai painaumat voivat jäädä pysyviksi /109/. Dynaamisesti asemoitavan putkenlaskualuksen ohjauspotkureista aiheutuvilla virtauksilla ei ole arvioitu olevan havaittavissa olevia vaikutuksia merenpohjaan Suomen talousvyöhykkeellä /125/. Merenpohjaan laskettu putkilinja katsotaan paikalliseksi ja pysyväksi kohteeksi. Geologisten tutkimusten perusteella merenpohjassa, alle 40 metrin syvyydessä Suomen vesillä, ei ole herkkiä ominaisuuksia, kuten riuttoja. Siten vaikutukset ympäristöön arvioitiin esiintymiseltään paikallisiksi, kestoltaan keskisuuriksi ja merkitykseltään vähäisiksi. Kokonaisuudessaan vaikutusten merkittävyys arvioitiin vähäiseksi. /109/ Havaitut vaikutukset Merenpohjaan laskettua putkilinja tarkasteltiin ROV-laitteella putkenlaskun jälkeisissä tutkimuksissa. Putkilinjan hautautumista tarkkaillaan koko putkilinjan matkalla. Rakennetun putkilinjan profiili välillä KP 350 498 on yleisesti hieman suunnitteluvaiheessa ennakoitua syvemmällä. Tämä johtuu putkilinjan suuremmasta painumisesta suurimmalla osalla tätä jaksoa. Suunniteltua suurempi painuminen johtui todennäköisesti arvioitua pehmeämmästä maaaineksesta. Kalliopaljastumien kohdalla putkilinjan profiili on joissakin kohdissa arvioitua korkeammalla. Välillä KP 123 350 tehtävän putkenlaskun jälkeisen tutkimuksen tulokset raportoidaan vuonna 2011. Lievää sameuden kasvua (1 4 NTU) esiintyi ankkuroitavalla putkenlaskualuksella tehtyjen putkenlaskutoimien aikana 1,5 2 metriä merenpohjan yläpuolella, 50 metrin etäisyydellä putkilinjan reitistä. Arvot palautuivat tunneissa alkuperäiselle tasolle. Sameuden ei havaittu voimistuneen dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella tehtyjen putkenlaskutoimien aikana. Tämän perusteella ohjauspotkurien virtaukset tai putkilinjan pohjakosketus eivät aiheuttaneet mitattavissa olevaa sedimenttien resuspendoitumista merenpohjalta. Johtopäätökset Tutkimustulosten perusteella putkenlaskutoimien vaikutukset merenpohjan morfologiaan ovat olleet vähäisiä ja vastanneet arvioita. Putkilinjan lopulliset vaikutukset merenpohjaan arvioidaan sen jälkeen, kun rakennustyöt on saatu valmiiksi ja putkilinja on otettu käyttöön. 7.3.2 Vedenlaatu Tässä luvussa on verrattu ankkuroitavalla ja dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella tehtyjen putkenlaskutoimien arvioituja ja havaittuja vaikutuksia. Mallintamalla arvioidut vaikutukset on esitetty vesilupahakemuksessa. Arvioidut vaikutukset Vesilupahakemuksessa arvioitiin, että ankkurien käsittelyn seurauksena sedimenttiä vapautuisi kilometrikohtien KP 350-498 välillä enintään 1 500 tonnia putkilinjaa kohden /119/.
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 146 Resuspendoituminen rajoittuisi 0,5 1 metrin korkeuteen merenpohjasta. Vaikutusalueen arvioitiin palautuvan ennalleen (sedimentin uudelleenkerrostuminen alle kahdessa päivässä) ja vaikutusten arvioitiin olevan paikallisia (arvon 10 mg SS/l ylittäviä pitoisuuksia noin kilometrin etäisyydellä putkilinjan molemmilla puolilla). Tämän perusteella vaikutusten kokonaismerkitys vedenlaadulle arvioitiin vähäiseksi. Dynaamisesti asemoitavan putkenlaskualuksen ohjauspotkurien aiheuttamilla virtauksilla ei arvioitu olevan vaikutuksia vedenlaatuun /125/. Putkilinjan pohjakosketuksesta aiheutuvat vaikutukset vedenlaatuun arvioitiin merkityksettömiksi putkenlaskualusten hitaan etenemisvauhdin perusteella. Havaitut vaikutukset Ankkuroitavaa putkenlaskualusta käytettiin 148 km:n matkalla kilometrikohtien KP 498 350 välillä. Tämä vastaa 33 % arvioidusta 375 km:n jaksosta kilometrikohdasta KP 123 kilometrikohtaan KP 498. Vähäistä sameuden nousua (1-4 NTU) todettiin ankkuroitavalla putkenlaskualuksella tehtyjen putkenlaskutoimien aikana 1,5 2 metriä merenpohjasta, 50 metrin etäisyydellä putkilinjan reitistä. Putkenlaskutoimien ajoitus huomioiden, sameuden nousu aiheutui todennäköisesti putkilinjan pohjakosketuksesta ja pohjakosketuksen tarkkailusta ROV-laitteella. Pitoisuudet palautuivat tunneissa alkuperäiselle tasolle. Sameuden nousua pohjan lähellä ei havaittu 800 metrin etäisyydellä toimista. /39/ Alukselta tehdyn tarkkailun perusteella sameuden jonkin asteista nousua havaittiin vesipatsaan alimmassa 10 metrin kerroksessa. Kohonneita arvoja havaittiin noin 100 m putkilinjan pohjakosketuskohdan takana, 100 400 m etelään putkilinjan reitistä. Korkein mitattu arvo (37 NTU) esiintyi metrin korkeudelta pohjasta. Sameuden kasvun arvellaan aiheutuneen putkenlaskualuksella tehdyistä korjaustöistä. Tänä aikana alus pysyi paikallaan ja putki oli samassa pohjakosketuskohdassa 45 minuutin ajan. Dynaamisesti asemoitava putkenlaskualus ei aiheuttanut sedimenttien sekoittumista. Näkemys perustuu 1,5 2,0 m korkeudelta pohjasta ja mittauslinjoilta, koko vesipatsaasta kerättyihin tarkkailutuloksiin Johtopäätökset Kiinteiden, lähellä pohjaa sijainneiden mittareiden keräämät havainnot ja alukselta tehty tarkkailu tukevat arviota, jonka mukaan putkenlasku ei aiheuta lainkaan tai aiheuttaa vain merkityksetöntä sedimentin vapautumista normaalien asennustoimien aikana. Korjaustoimien ja sään paranemisen odottamisesta aiheutuvien seisokkien kaltaisia poikkeamia ei ole erikseen käsitelty hankkeen ympäristövaikutusten arvioinneissa /124/. Vaikutusten arvioinnin perusteella ankkurien käsittelyyn voi liittyä riski sedimenttien suspendoitumisesta. Kuitenkaan kiinteiden mittareiden havainnot, eikä alukselta tehty tarkkailu osoittanut sameuden merkittävää nousua lähellä putkenlaskutoimia. Väliaikaisen vedenlaadun muutoksen havaittiin olleen merkitykseltään vähäinen vesiekosysteemille, kuten oli arvioitu. 7.4 Hylyt, tynnyrit ja kaapelit Arvioidut vaikutukset Rakennustoimista aiheutuvat vaikutukset hylkyihin arvioitiin enintään vähäisiksi /109/. Samoin vaikutukset kaapeleihin arvioitiin vähäisiksi /109, 123/. Havaitut vaikutukset Ankkuroitavan putkenlaskualuksen ankkurikäytävässä sijaitsevat neljä hylkyä tutkittiin ennen putkenlaskua ja sen jälkeen. Tutkimustulosten mukaan putkenlaskutoimet, putkilinja rakenteena tai ankkurien käsittely eivät vahingoittaneet hylkyjä /48-51/.
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 147 Tarkkailluissa kaapeliristeyksissä putkilinja asennettiin suunnitellusti tukipatjojen päälle. Ainoa poikkeama oli, että neljässä risteyskohdassa putkilinja oli osittain irrallaan tukipatjoista niiden yläpuolella /53-54, 87-90, 127-129/. Tutkimustulosten mukaan ankkurit eivät vahingoittaneet kaapeleita, jotka risteävät putkilinjan kanssa putkilinjan osuudella, joka on laskettu ankkuroitavalla putkenlaskualuksella. Kaapeleille tehtiin visuaalinen tarkastus +/-1 000 metrin etäisyydellä risteyskohdasta kaapelin suuntaan /53-54/. Johtopäätökset Arvioidut vaikutukset hylkyihin ja kaapeleihin vastasivat tarkkailutuloksia. Tynnyrien putkenlaskun jälkeinen tutkimus tehdään keväällä 2011, minkä vuoksi vertailutietoja ei esitetä tässä raportissa. Luvussa 7.1 on esitetty vertailu ammusten raivauksen arvioiduista ja tarkkailluista vaikutuksista hylkyihin, tynnyreihin ja kaapeleihin. 7.5 Laivaliikenne Arvioidut vaikutukset Rakennustoimista arvioitiin aiheutuvan haittaa laivaliikenteelle Suomen alueella. Vaikutuksen, kuten häiriöt ulkopuoliselle laivaliikenteelle ja rakentamiseen osallistuvien laivojen turva-alueet, arvioitiin olevan suora ja haitallinen, mutta palautuva, koska se kestää vain rakennustoimien ajan. Vaikutuksen merkityksen arvioitiin olevan vähäinen. Havaitut vaikutukset Kuten luvussa 6.8 esitettiin, riskien lievennystoimenpiteenä rakennus- ja tutkimustoimissa olleiden alusten ympärille perustettiin turva-alueet. Vuonna 2010 ilmeni muutama vähäinen tapahtuma, kuten kolmannen osapuolen aluksen saapuminen turva-alueelle ja asianmukaisten viestintäyhteyksien puuttuminen Helsingin alueliikennepalvelun (VTS) kanssa. Rakennustoimista ei ilmennyt merkittäviä vaikutuksia laivaliikenteeseen nyt raportoidulla ajanjaksolla. Johtopäätökset Turva-alueet ja muut viranomaisten kanssa sovitut haittojen lievennystoimenpiteet toteutettiin. Rakennusvaiheen tarkkailutulokset vahvistivat YVA-selostuksessa ja vesilupahakemuksessa esitetyt arviot, joiden mukaan rakennustoimien vaikutukset laivaliikenteeseen ovat merkityksettömät.
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 148 8. TULOSTEN TARKASTELU Tässä luvussa tarkastellaan putkilinjan rakennustöiden kokonaisvaikutuksia abioottiseen ja bioottiseen ympäristöön. Lisäksi tarkkailutulosten mukaisia vaikutuksia merenpohjan kohteisiin, kuten kulttuuriperintökohteisiin (hylkyihin), tynnyreihin ja kaapeleihin, käsitellään lyhyesti. Arviot perustuvat tarkkailutuloksiin, kirjallisuuteen ja nykyiseen tietämykseen olosuhteista putkilinjan reitillä Suomen talousvyöhykkeellä. Tarkkailutuloksiin liittyviä epävarmuustekijöitä on tarkasteltu luvussa 6. 8.1 Vaikutukset fysikaaliseen ja kemialliseen ympäristöön 8.1.1 Merenpohja Nord Stream -kaasuputkihanke vaikuttaa merenpohjaan Suomen talousvyöhykkeellä lähinnä aiheuttamalla paikallisia painaumia (ammusten raivauksen ja ankkurien käsittelyn seurauksena) tai kohoumia (kiviaineksen kasaamisen, tukipatjojen asentamisen ja putkilinjarakenteen seurauksena) merenpohjassa. Rakennustoimien seurauksena resuspendoituneiden sedimenttien uudelleen kerrostumisen on lisäksi mahdollisesti arvioitu vaikuttavan merenpohjaan. Merenpohjan topografia vaihtelee voimakkaasti putkilinjan asennuskäytävässä, ja veden syvyys on 43 203 metriä. Putkilinjan reitillä merenpohjassa on sedimentaatioalueita, eroosioalueita ja näiden yhdistelmiä. Suurin osa merenpohjan alueista on sedimentaatioalueiden ja eroosioalueiden yhdistelmiä. Pintasedimentit vaihtelevat hyvin pehmeästä siltistä tai savesta peruskallioon. Rakennustöiden vaikutukset ja putkilinjan vaikutus rakenteena merenpohjassa ovat vastanneet arvioita tai olleet niitä vähäisempiä. Merenpohjaan on syntynyt pieniä kraattereita ja kohoumia. Vaikutukset merenpohjaan ovat arvioita vastaavalla tavalla kuitenkin merkitykseltään vähäisiä, kun niitä tarkastellaan yleisesti koko Suomenlahden näkökulmasta. Vedenlaadun tarkkailutulosten mukaan sedimenttien resuspendoituminen oli vain vähäistä ja siirtyminen paikallista ammusten raivauksen ja kiviaineksen kasaamisen aikana. Vedenlaadun tarkkailutulokset putkenlaskun aikana osoittavat epäsuorasti, että sama pätee myös putkenlaskutoimiin. Tarkkailutulosten perusteella pintasedimenttiä ei siirtynyt eivätkä haittaaineiden pitoisuudet kohonneet merkittävästi merenpohjassa ammusten raivauskohteiden, kiviaineksen kasauskohteiden tai putkenlaskukohteiden lähellä. 8.1.2 Vedenlaatu 8.1.2.1 Yleistä Kiviaineksen kasaamisen aikana mereen ei ole kulkeutunut haitta-aineita (katso 3.2). Ainoa vedenlaadun muutos aiheutuu meriveteen sekoittuneiden sedimenttihiukkasten ja niihin kiinnittyneiden yhdisteiden siirtymisestä. Rakennustöistä aiheutuva tärkein vaikutus on ollut pehmeiden sedimenttien sekoittuminen ja siitä aiheutuva orgaanisen aineksen ja savihiukkasten resuspendoituminen sekä samanaikaisesti tapahtuva ravinteiden ja haitta-aineiden vapautuminen pintasedimenttien huokosvedestä. Sedimentteihin sitoutuneet haitta-aineet voivat liueta osittain meriveteen ja muuttua biosaatavaan muotoon. Liuenneiden ravinteiden, erityisesti fosforin lisääntynyt määrä valoisassa pintakerroksessa voi lisätä kasviplanktonin tuotantoa ja syanobakteerikukintoja. Liuenneet haitta-aineet voivat aiheuttaa häiriötä herkimmille vesiorganismeille, jotka ovat tyypillisesti äyriäisiä, jos pitoisuudet ylittävät todennäköiset vaikutuksettomat pitoisuudet (PNEC-arvot). Bioakkumuloituvat haitta-aineet voivat kerääntyä vesiorganismeihin ja kulkeutua eteenpäin ravintoketjussa.
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 149 Veteen sekoittuneista sedimenttihiukkasista liuenneet ravinteet ja haitta-aineet laimenevat tavallisesti tehokkaasti taustapitoisuuksien tasolle. Hienojakoiset savi- tai silttihiukkaset voivat flokkaantua vedessä, mikä nopeuttaa niiden laskeutumista pohjaan ja vähentää ravinteiden ja haitta-aineiden liukenemista 8.1.2.2 Suspendoituneet kiintoaineet, ravinteet, metallit, orgaaniset tinayhdisteet ja dioksiinit Suspendoitunut kiintoaines Suspendoituneen kiintoaineksen määrä oli suurin (146 177 mg SS/l muunnettu hyvin varovaisesti 45 54 NTU:n sameusmittauksista) kiviaineksen kasaamisen aikana mitattujen sameushuippujen aikana. Suspendoituneet sedimenttipitoisuudet olivat yleisesti alhaiset sekä ankkuroitavalla että dynaamisesti asemoitavalla aluksella tehdyn putkenlaskun aikana (3 14 mg/l, 1 4 NTU). Suurin sameusarvo (37 NTU, 126 mg/l) mitattiin putkenlaskualuksen korjauksen aikana. Ammusten raivauksen aikana suspendoituneen kiintoaineksen suurimmat arvot aivan merenpohjan yläpuolella olivat 17 20 mg/l (5 6 NTU) ja tätä alinta 10 metrin kerrosta ylempänä 3 10 mg/l (1 3 NTU). Suspendoituneen kiintoaineksen keskimääräinen pitoisuus laskettuna kaikista toiminnon aikana otetuista vesinäytteistä oli 2,4 mg/l (0,7 FNU). Eri toimien aikana sameus on voimistunut väliaikaisesti ja vain alimmassa 10 metrin vesikerroksessa merenpohjan yläpuolella. Ravinteet Pintasedimentin (0 15 cm) ravinteet ja haitta-aineet eivät normaalisti ole pysyvästi eristyksissä vedestä, joten pintasedimenttien sekoittuminen putkilinjan rakennustöiden aikana ei luultavasti lisää ravinteiden ja haitta-aineiden vapautumista meriveteen pitkällä aikavälillä, vaan aiheuttaa pelkästään paikallisesti sisäisen kuormituksen lyhytaikaisen voimistumisen. Vapautuvien ravinteiden ja haitta-aineiden kokonaismäärää on mahdoton arvioida merenpohjan yläpuolella vallitsevien vaihtelevien virtausolosuhteiden, sedimentin resuspendoitumisnopeuden ja sedimentin heterogeenisten ominaisuuksien vuoksi (katso luvut 6.2.3, 7.3.2). Metallit Metallipitoisuudet eivät yleisesti olleet koholla. Yhdessä vesinäytteessä kahden metallin pitoisuudet olivat kuitenkin koholla verrattuna normaalitasoon. Yhden vesinäytteen kokonaiskromipitoisuus (8,1 µg Cr/l) oli poikkeuksellisen suuri. Pintavesissä kromia esiintyy kahdessa hapetustilassa, 3+ (III) ja 6+ (VI). Kromi (III) on vähemmän myrkyllinen kuin Cr(VI) ja sen heikko liukenevuus vähentää sen biologista hyödynnettävyyttä. Kromille ei ole määritetty lyhyen aikavälin ympäristölaatustandardia (EQS), mutta 2 µg/l on esitetty liuenneen kromin Cr(VI) lyhyen aikavälin PNEC-arvoksi makeissa vesissä ja 32 µg/l merivesissä /116/. Kohonnut kromipitoisuus voi periaatteessa aiheuttaa, riippuen metallin kemiallisesta muodosta vedessä, haitallisia vaikutuksia kaikkein herkimmissä organismeissa (vesiselkärangattomat), jos niitä esiintyy hyvin lähellä putkilinjaa. Pitoisuudet laimenevat tehokkaasti kauempana putkilinjasta. Huomautus: yksittäisen analysointituloksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä. Todennäköisin syy kromin korkeaan kokonaispitoisuuteen merivedessä ovat hienot hiukkaset, joita on joutunut veteen putken työstön aikana putkenlaskualuksella. Hienot hiukkaset eivät ole bioaktiivisia. Kromi ei siten todennäköisesti ole aiheuttanut haittavaikutuksia vedessä. Kuparipitoisuuksissa todettiin lähellä pintaa yksi normaalin kuparipitoisuuden ylittänyt arvo (1,6 µg Cr/l), joka ylittää YVA-selostuksessa määritetyn PNEC-arvon. Tutkimustulosten mukaan putkilinjan rakennustöiden vaikutukset ovat suurimmat lähellä merenpohjaa, jossa resuspendoituneen aineksen pitoisuus on suurin. Kuparipitoisuus oli hyvin alhainen lähellä merenpohjaa, joten pintakerroksen suuri kuparipitoisuus oli hyvin todennäköisesti peräisin
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 150 muusta lähteestä kuin putkilinjan rekennustöiden seurauksena resuspendoituneesta sedimentistä. Orgaaniset tinayhdisteet ja dioksiinit Orgaaniset tinat ovat potentiaalisesti bioakkumuloituvia, ja dioksiinit ovat tunnetusti bioakkumuloituvia haitta-aineita. Orgaaniset tinat ovat myrkyllisiä joillekin selkärangattomille, erityisesti nilviäisille. Seurantatulosten /100/ mukaan tributyylitinan (TBT) mediaani- ja enimmäispitoisuudet pintasedimentissä ovat suurempia ja vähimmäispitoisuus pienempi rakennustoimien jälkeisessä tarkkailussa vuonna 2010 verrattuna rakennustoimia edeltävään tarkkailuun vuonna 2010. Analyysien mukaan ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Kaikki normalisoidut TBT-pitoisuudet ylittivät tason 1 raja-arvon, ja kolmessa näytteessä pitoisuudet ylittivät tason 2 raja-arvon. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että sedimentin sisältämä TBT on pääasiassa hiukkasmuodossa ja veteen vapautunut TBT adsorboituu nopeasti suspendoituneeseen kiintoaineeseen, jonka biosaatavuus on heikkoa. Orgaanisten tinayhdisteiden (erityisesti tributyylitinan eli TBT:n) hajoamista kylmän murtoveden sedimentissä on tutkittu. Tulosten mukaan vähäinen biosaatavuus rajoittaa hajoamista /117/. TBT:n mikrobinen hajoamispotentiaali toimii kuitenkin puskurina ympäristössä, sillä helposti biosaatava TBT-fraktio hajoaa melko nopeasti hapekkaassa pintasedimentissä ja vedessä. Dioksiinit sitoutuvat yleisesti tiukasti sedimenttihiukkasiin ja liukenevat veteen hyvin hitaasti. Sedimentin dioksiinipitoisuudet ennen rakennustoimia ja niiden jälkeen tehdyissä tutkimuksissa olivat alhaiset ja vapautuneen dioksiinin määrä oli siten hyvin pieni. Vapautuneiden bioakkumulatiivisten haitta-aineiden vaikutukset ravintoketjun eri osissa ovat verrannollisia niiden pitoisuuksiin vedessä, jossa niiden arvioidaan laimentuvan nopeasti. 8.1.2.3 Vaikutukset vesiympäristöön Tarkkailutulosten perusteella (yleisesti alhainen sameus) ravinteet, metallit, orgaaniset tinayhdisteet ja dioksiinit, jotka kulkeutuivat merenpohjasta toiseen paikkaan kiviaineksen kasaamistoimintojen vaikutuksesta, eivät vaikuttaneet vesiympäristöön. Ankkuroitavalla putkenlaskualuksella tehtyjen putkenlaskutöiden aikana vedenlaadussa rekisteröitiin muutoksia (sameuden voimistumista) pohjan läheisissä vesissä yli 180 metrin syvyydessä. Näissä syvyyksissä happitilanne on pysyvästi heikko. Väliaikaiset huippusameudet eivät siten näissä olosuhteissa aiheuta pitkän aikavälin vaikutuksia vesiekosysteemiin. Suspendoituneet ravinteet ja haitalliset yhdisteet kiinnittyivät pääasiassa orgaaniseen aineeseen tai savihiukkasiin. Pitoisuudet vedessä olivat lisäksi alhaiset. Halokliini, joka esiintyy normaalisti 60 80 metrin syvyydessä Suomenlahden länsi- ja keskiosissa, ehkäisee tehokkaasti alusvesiä sekoittumasta ylempien vesikerrosten kanssa /118/. Tämä estää levien mahdolliset lisäkasvustot trofogeenisessa kerroksessa putkenlaskutöiden aikana. 8.2 Vaikutukset bioottiseen ympäristöön Rakennustoimien mahdolliset haitalliset vaikutukset eliöstöön voivat olla suoria ja välillisiä. Suorina vaikutuksina voidaan pitää esimerkiksi merenpohjan alueiden jäämistä kivipenkereiden tai putkilinjarakenteen alle, vedenlaadun nopean muutoksen aiheuttamia vaikutuksia tai voimakkaita huippupaineita vesipatsaassa ammusten räjäytyksen aikana. Välilliset vaikutukset voivat ilmetä ravintoketjussa. Rehevöitymiseen, myrkyllisyyteen ja vesiorganismien saastumiseen ravinteita ja haitta-aineita sisältävien sedimenttien sekoittumisen jälkeen vaikuttavat mekanismit on esitetty luvussa 8.1.2 (8.1.2.1 Yleistä). 8.2.1 Pohjaeliöstö Ennen rakennustoimia tehdyt tutkimukset osoittavat, että makropohjaeliöstöyhteisöjä on vähän 60 80 metrin syvyydessä Suomen talousvyöhykkeellä. Siihen voivat olla syynä alhainen happipitoisuus ja/tai muutoin kovat elinolosuhteet.
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 151 Muutaman lajin, joita esiintyi tarkkailukohteissa, yksilömäärien väliset erot ennen rakennustoimia otetuissa näytteissä ja niiden jälkeen otetuissa näytteissä samalla mittauslinjalla selittyvät hyvin todennäköisesti pintasedimenttien ominaisuuksien luonnollisella pienimuotoisella vaihtelulla (alueellisella heterogeenisyydellä). Sedimentin resuspendoituminen ja siitä aiheutuva sameuden voimistuminen oli suhteellisen vähäistä, lyhytaikaista ja paikallista. Vaikutukset pohjaeliöstöön rajoittuivat siten kivipenkereiden merenpohjassa peittämään alaan, räjäytyksien synnyttämiin kraattereihin merenpohjassa, sekä kiviaineksen kasaus- ja raivauspaikkojen läheisyyteen. Tarkkailukohteissa esiintyvät nykyiset lajit eivät ole herkkiä uudelleenkerrostumiselle, jota aiheutui suspendoituneiden hiukkasten laskeutumisesta merenpohjaan (katso luku 6.2.4). Metallit ja orgaaniset yhdisteet ovat haitallisia eliöstölle vain liuenneessa muodossa. Alueilla, joilla pehmeät sedimentit resuspendoituivat, haitalliset yhdisteet adsorboituivat tehokkaasti hienoon orgaaniseen aineeseen ja savihiukkasiin. Orgaanisen aineen osuus pintasedimenteissä oli vähäinen, joten suspendoituneiden metallien ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet olivat todennäköisesti yleisesti alhaiset. TBT-pitoisuus oli joillakin alueilla suuri. TBT siirtyy ja leviää lähinnä hiukkasiin kiinnittyneenä. Veteen liuenneella TBT:llä on voimakas taipumus adsorboitua hienoon suspendoituneeseen kiintoaineeseen, jota esiintyy aina merivedessä /20/. Tämän perusteella voidaan todeta, että suspendoituneiden sedimenttien uudelleensedimentaatio ei altistanut pohjaeläimiä tavallista enemmän sedimenttien sisältämille haitta-aineille. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että putkilinjan rakennustoimet eivät ole aiheuttaneet suoraa bioakkumulaatiota tai aiheuttaneet yleisesti suuria vaikutuksia pohjayhteisöihin mahdollisella vaikutusalueella. Pohjaeliöstön tarkkailutulosten ja heikkojen elinolosuhteiden perusteella Suomen ympäristökeskus on todennut, että HELCOM-asemat ja kartoitetut vaihtoehtoiset sijaintipaikat ovat vaarassa menettää koko makropohjaeliöstönsä /108/. Yhteisöjen kehitykseen näillä alueilla vaikuttaa vahvasti hapen määrä merenpohjan läheisessä vesikerroksessa tutkituissa syvyyksissä. 8.2.2 Kalat ja kalakannat 8.2.2.1 Sameus Suspendoituneen kiintoaineksen vaikutukset kaloihin vaihtelevat lajeittain. Sillikalat (Clupeiformes) (silakka Clupea harengus membras ja kilohaili Sprattus sprattus) reagoivat erityisen herkästi suspendoituneisiin sedimenttihiukkasiin vedessä. Pelagisina lajeina ne eivät ole sopeutuneet luonnolliseen ja satunnaiseen sameudun voimistumiseen, joka on mahdollista lähellä merenpohjaa. Kirjallisten lähteiden mukaan silakka välttelee vesiä, joissa suspendoituneen hienon kiintoaineksen pitoisuus on yli 10 mg SS/l /122/. Tarkkailutulosten mukaan kiviaineksen kasaamistoimista putkijaksojen vedenalaisessa liitoskohdassa aiheutui suurimmat, kuitenkin väliaikaiset sedimenttipilvet. Pilvet rajoittuvat alimpaan 10 metrin vesipatsaaseen merenpohjan yläpuolella. Mittausten perusteella 10 mg SS/l ylittäviä kiintoainespitoisuuksia ei esiintynyt yli 1 km etäisyydellä kasaamispaikasta. Vedenlaadun tausta-arvoista poikkeavat muutokset kestivät enintään 2,5 päivää. Vedenlaadun tarkkailutulosten perusteella putkijaksojen liitoskohdassa täysikasvuiset kilohailit ja silakat, jos niitä oli alueella (happipitoisuus oli huhtikuussa 10,4 mg/l alimmassa 10 metrin kerroksessa merenpohjan yläpuolella), olisivat voineet altistua sameuden vaikutuksille lyhyen aikaa ennen poistumistaan epäsuotuisalta alueelta. Silakan ja kilohailin lisääntyminen Silakka kutee Itämeren rannikkovyöhykkeen matalissa vesissä (0 10 m) vesikasvillisuuden seassa. Suurin osa lajin kannoista lisääntyy keväällä, mutta lisääntymistä tapahtuu pitkin kesää /120/. Varsinaisen Itämeren pohjoisosissa kilohaili kutee kesällä avomerialueella suhteellisen lähellä pintaa. Mäti ajelehtii vapaasti vedessä, jos suolapitoisuus on vähintään 5 6 /121/.
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 152 Putkijaksojen vedenalaisessa liitoskohdassa suolapitoisuus pohjan läheisessä vedessä oli 8 10 /41/. Suomenlahden sopivilla lisääntymisalueilla kutu tapahtuu tavallisesti heinä-elokuussa. Suurin osa kiviaineksen kasauskerroista ja ammusten raivauksista ajoittui kevääseen 2010. Kiviaineksen kasaus vietiin loppuun heinäkuun alkuun ja ammusten raivaus kesäkuun alkuun mennessä. Toisaalta putkenlaskun jälkeiset kiviaineksen kasaustoimet alkoivat vasta vuoden 2010 lopussa. Niinpä toimenpiteet ajoittuivat kilohailin kutuajan ulkopuolelle ja mahdolliset kielteiset vaikutukset voitiin ehkäistä. Silakka lisääntyy täysin erilaisilla alueilla, kaukana rakennustoimista. Johtopäätöksenä voidaan todeta, etteivät rakennustoimet heikentäneet silakan ja kilohailin kantoja. Yksittäisille kalaparville on voinut aiheutua pientä häiriötä (alueelta poistuminen), jos kyseisiä lajeja on esiintynyt näissä syvyyksissä. 8.2.2.2 Haitta-aineet Pintasedimentin haitallisten yhdisteiden käyttäytymistä merenpohjan sekoittumisen aikana on tarkasteltu luvussa 8.1.2. Analysoidut metallipitoisuudet merivedessä edustavat kokonaispitoisuuksia ja bioaktiiviset pitoisuudet ovat tyypillisesti alle puolet kokonaispitoisuudesta. Metallipitoisuudet lähellä toimintoja olivat yleisesti alhaiset ja alittivat suurimmaksi osaksi määritysrajan (MR). Orgaanisten tinayhdisteiden (TBT) pitoisuudet olivat sedimentissä paikoittain suuret. TBT kiinnittyy kuitenkin tehokkaasti hiukkasiin ja siksi veteen sekoittuneen sedimentin TBT ei ole helposti biosaatavaa. Sedimentissä todetut pienet dioksiinipitoisuudet käyttäytyvät vedessä samoin kuin TBT (katso luku 8.1.2). Vedenlaadun väliaikaisten muutosten vaikutusalue rajoittui lähelle merenpohjaa eikä suuria haitta-ainepitoisuuksia todettu vesipatsaan yläosissa. Johtopäätöksenä voidaan siten todeta, että rakennustoimista aiheutuva haitta-aineiden leviäminen ei vaarantanut pelagisia kalakantoja. Suoria vaikutuksia kaloihin ei tutkittu analysoimalla haitta-aineita kaloista ennen rakennustoimia ja niiden jälkeen. Tämä epävarmuustekijä on kuitenkin vähäinen, sedimentissä ja vedessä todettujen haitta-aineiden yleisesti alhaisten pitoisuuksien sekä yhdisteiden käyttäytymisen vuoksi. 8.2.2.3 Melu ja paineaallot Ammusten raivaustoimet toteutettiin ajanjaksoina (kesällä vain 7 raivausta kesäkuun 2010 alkupuoliskon aikana), jolloin ne eivät häirinneet kilohailin kutua (katso yllä). Silakkaa ja kilohailia esiintyy lähinnä Suomenlahden avomerialueilla. Ammusten raivauksen aikana mitatut huippupaineet olivat tavallisesti ennakoitua alempia. Neljän räjäytyksen yhteydessä mitattu huippupaine oli kuitenkin arvioitua suurempi. Ennen räjäytyksiä kalojen havaintolaitteella tarkastettiin, ettei raivauspaikassa ole kalaparvia. Vaikutusalueella olevat yksilöt, joita ei onnistuttu karkottamaan alueelta ennen räjäytystä, poistettiin alueelta, vammautuivat tai kuolivat. Silakka oli ainoa laji, jota löydettiin kuolleena suuria määriä räjäytysten jälkeen. Pelagisten kalakantojen koon perusteella ammusten raivauksen aikana kuolleiden yksilöiden määrä on merkityksetön. Edellä esitetyn perusteella ammusten raivauksesta aiheutuva melu ja paine vesipatsaassa eivät vahingoittaneet kaupallisesti tärkeitä kilohaili- ja silakkakantoja. 8.2.3 Merinisäkkäät Itämeressä elää neljä merinisäkäslajia. Ne ovat harmaahylje (Halichoerus grypus), itämerennorppa (Phoca hispida), kirjohylje (Phoca vitulina) ja pyöriäinen (Phocoena phocoena). Harmaahyljettä esiintyy koko Itämeren alueella ympäri vuoden. Itämerennorppa viihtyy tyypillisesti alueilla, joilla on jääpeite talven aikana. Kaksi muuta mainittua lajia esiintyvät lähinnä Itämeren eteläosissa. Suomenlahdella on tehty satunnaisia pyöriäishavaintoja.
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 153 Harmaahylkeen lisääntymisaika on helmikuun ja maaliskuun vaihteessa. Ne synnyttävät poikasensa paikassa, jossa häiriöitä on vähän, tavallisesti kiintojäälle. Jos jääpeite ei ole kunnollinen, hylkeet synnyttävät poikasensa kalliorannoille, hiekkasärkille, saarille ja luodoille. Harmaahylkeet ruokailevat pääasiassa alueilla, joilla on pelagisia kilohaili- ja silakkaparvia. Itämerennorppa lisääntyy normaalisti helmi-maaliskuussa. Ne synnyttävät poikasensa avomerialueilla, joilla on sopivia jäämuodostelmia piilossa olevaa lumiluolaa varten. Itämerennorppia esiintyy harvoin avovesiaikaan Suomen talousvyöhykkeellä. 8.2.3.1 Sameus ja haitta-aineet Luvussa 8.2.2 kuvatulla tavalla meriveden voimistunut sameus rakennuskohteissa on voinut tilapäisesti karkottaa alueella mahdollisesti esiintyvien hylkeiden saaliskalat. On hyvin epätodennäköistä, että hylkeisiin olisi kertynyt ravintoketjussa haitta-aineita rakennustöiden takia (katso luvut 8.1.2 ja 8.2.2). 8.2.3.2 Melu ja paineaallot Ammukset raivattiin joulukuussa 2009 ja keväällä 2010 jäättömänä kautena ja siten harmaahylkeen ja itämerennorpan lisääntymisajan ulkopuolella. Vaikutuksia merinisäkkäisiin ehkäistiin kattavasti ennalta passiivisin ja aktiivisin akustisin menetelmin, minkä lisäksi merinisäkästarkkailijat tarkkailivat merinisäkkäitä. Ennen räjäytyksiä havaittiin vain yksi hylje, joka tunnistettiin alustavasti itämerennorpaksi. Ammusten raivaustoimien takia vahingoittuneista tai kuolleista hylkeistä ei ole raportoitu. Tämän perusteella mahdolliset vaikutukset hylkeisiin ovat olleet vähäisiä tai niitä ei ole ollut. 8.2.4 Merilinnut Suomenlahti on muuttolinnuille hyvin tärkeä alue erityisesti keväällä (päämuuttokausi on huhtitoukokuussa), mutta myös syksyllä. Lähin tunnettu tärkeä levähdys- ja pesimäalue sijaitsee noin 10 km:n etäisyydellä putkilinjan alueesta. Rakennustoimista aiheutuvat vaikutukset voivat olla suoria (kaloja pyydystävät lajit eivät pysty ruokailemaan) tai välillisiä (ravintoketjun kautta ilmeneviä). 8.2.4.1 Sameus ja haitta-aineet Meriveden voimistunut sameus voi haitata sukeltajalintujen ravinnonhankintaa. Suomen talousvyöhykkeellä putkilinjan reitistä 96 % kulkee yli 60 metrin syvyisissä vesissä ja vedenlaadun tilapäiset muutokset ovat tapahtuneet alimmissa vesikerroksissa. Nämä syvyydet ovat sukeltamalla ravintoa hankkivien lintujen sukellusrajojen ulkopuolella. Putkilinjasta vain 4 % kulkee 43 60 metrin syvyydessä. Vain harva Suomenlahdella ruokaileva lintulaji pystyy sukeltamaan niin syvälle. Tulosten perusteella suoria vaikutuksia merilintuihin voidaan pitää vähäisinä tai niitä ei ole lainkaan. Haitta-aineiden kertyminen ravintoketjussa lintuihin on myös hyvin epätodennäköistä (katso luvut 8.1.2 ja 8.2.2). 8.2.4.2 Melu ja paineaallot Ammusten raivauksen arvioitiin aiheuttavan vaikutuksia, jotka saattaisivat johtaa joidenkin lintulajien yksilöiden vahingoittumiseen tai kuolemaan, jos ne sukeltavat raivauskohdetta ympäröivällä turva-alueella räjäytyksen aikana. Vahingoittuneista tai kuolleista merilinnuista ei ole ilmoitettu räjäytysten jälkeen visuaalisen tarkkailun perusteella. Melko pian räjäytysten jälkeen eri lintulajeja (lokkeja, tiiroja, riskilöitä jne.) ilmestyi ruokailemaan vahingoittuneilla tai kuolleilla kaloilla raivauskohteissa. Suurimmat parvet havaittiin raivaustöiden jälkeen joulukuussa ja huhti-kesäkuussa, jolloin parvessa saattoi olla jopa 100 400 yksilöä. Tarkkailutulosten perusteella merilintuihin ei juurikaan kohdistunut kielteisiä vaikutuksia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että raivaustoimesta ei aiheutunut vahinkoa lintulajeille, joiden yksilöitä oli raivauskohteissa ammusten raivauksen aikana. Lintulajit päinvastoin hyötyivät raivaustoimista, joiden tuloksena ne saivat ravintoa, joka oli helppo pyytää meren pinnasta.
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 154 8.3 Vaikutukset hylkyihin, tynnyreihin ja kaapeleihin Seuraavassa on tarkasteltu lyhyesti mahdollisia vaikutuksia sekä näiden vaikutusten tärkeyttä tarkkailukohteiden kunnolle. 8.3.1 Hylyt Tarkkailutulokset vahvistivat, ettei ammusten raivauksesta aiheutunut vaikutuksia hylkyihin. Putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Castoro Seillä kilometrikohdissa KP 350 498 ei vahingoittanut kulttuurisesti tärkeitä hylkyjä (koodit: S-13-31313, S-13-34523, S-15-35565 ja S-16-36567), jotka sijaitsivat aluksen ankkurointikäytävässä. 8.3.2 Tynnyrit Tarkkailutulokset vahvistivat sen, etteivät ammusten raivauksesta aiheutuneet paineaallot vahingoittaneet tynnyreitä tai siirtäneet niitä. Kaksi tynnyriä vahingoittui ROV-laitteella tehdyssä visuaalisessa tarkastuksessa, mutta niistä ei vapautunut haitallisia aineita veteen. Putkenlaskun jälkeiset tutkimukset putkilinjan jaksoissa KP 123 297 ja KP 297 350 tehdään neljän tynnyrin osalta (koodit: R-09-23, R-10-3277, R-10-130066 ja 11-S-88) keväällä 2011. 8.3.3 Kaapelit Tarkkailutulokset vahvistivat, etteivät ammusten raivaustoimet vahingoittaneet kaapeleita. Kaapelipatjat asennettiin suunnitellusti. Yksi kilometrikohdan KP 234 (tuntematon kaapeli) tukipatjoista asennettiin kuitenkin vinoon, minkä vuoksi kahden tukipatjan väliin jäi 40 cm:n väli. Putkilinja ei kuitenkaan vahingoita kaapelia, koska se on tukipatjojen peitossa ja putken halkaisija (1,220 m) on paljon suurempi kuin tukipatjojen väliin jäänyt väli. Putkilinja asennettiin kaapeleiden risteyskohdissa suunnitellusti tukipatjojen päälle. Putkilinja oli kuitenkin osittain irrallaan tukipatjoista niiden yläpuolella kaapeleiden EE-S1, EE-SF2 ja Pangea Seg 3 (KP 219) sekä tuntemattoman kaapelin (KP 234) risteyskohdissa. Tällä ei katsota olevan mitään vaikutuksia kaapeleihin, koska tukipatjat ovat joka tapauksessa putkilinjan ja kaapeleiden välissä. 8.4 Laivaliikenne ja kaupallinen kalastus Hanketoimet on toteutettu läpinäkyvästi ja yhteistyössä asianmukaisten viranomaisten kanssa. Vaaditut tiedot on toimitettu viranomaisille päivittäisissä ja viikoittaisissa raporteissa. Muu laivaliikenne on ohjattu kiertämään turvallisesti hankealukset. Nord Stream on laatinut viikoittain tiedotteita kalastajille. Tiedotuksella on varmistettu, että ammattikalastajat ovat ajan tasalla rakennustoimista. Suomalaisille kalastajille on toimitettu digitaalisesti tietoja putkilinjan reitistä ja vapaiden jännevälien oletetuista sijainneista. Näitä tietoja täydennetään putkenlaskun jälkeisen tutkimuksen tiedoilla vuonna 2011 ja koko rakennetun putkilinjan tutkimuksen tiedoilla vuonna 2012. Suomen talousvyöhykkeellä ei ole raportoitu Nord Streamin rakennustöihin ja ammattikalastajiin liittyvistä tapauksista.
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 155 8.5 Rajat ylittävät vaikutukset Kiinteillä antureilla kerättyjen tietojen perusteella Venäjän vesillä tehtyjen ammusten raivausten ja Venäjän rautautumispaikan ruoppausten aikana vedenlaadussa (sameudessa) Suomen talousvyöhykkeellä ei tapahtunut muutoksia verrattuna tilanteeseen ennen rakennustoimia. Tarkkailutulokset vahvistivat siten sen, ettei rakennustoimista Venäjän vesillä aiheutunut rajat ylittäviä vaikutuksia Suomen vesille.
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 156 9. JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä luvussa on esitetty yleiset johtopäätökset kaasuputken rakennustoimien ympäristövaikutuksista vuonna 2010 Suomen talousvyöhykkeellä. Johtopäätökset perustuvat luvuissa 6 8 esitettyihin tarkkailutuloksiin, mitattujen ja arvioitujen vaikutusten vertailuun ja vaikutusten tarkasteluun. Lyhyt yhteenveto rakennustoimien vaikutuksista ja niiden merkityksestä eri tarkkailukohteille on esitetty taulukossa 9.1. Tarkkailu tehtiin hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Kuten tarkkailuohjelmissa oli esitetty, vedenlaadun tarkkailutuloksia analysoitiin asiantuntija-arvion perusteella myös suhteessa kaloihin ja kalaparviin. Venäjällä tapahtuneen ruoppauksen tarkkailu Suomen vesillä keskittyi vedenlaatuun. Muut tarkkailutoimet kyseisestä toiminnasta on sisällytetty Venäjän tarkkailuohjelmaan. Taulukko 9.1 Tarkkaillut ympäristövaikutukset ja niiden merkitys rakennustoimittain Suomen talousvyöhykkeellä vuonna 2010. Vaikutuksen mitta-asteikko: et = ei tarkkailua, 0 = ei vaikutusta, = vähäinen haitallinen vaikutus, = kohtalainen haitallinen vaikutus, = merkittävä haitallinen vaikutus. ASTEIKKO 0 et Fysikaalinen ja kemiallinen ympäristö Ammusten raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Tukipatjojen asentaminen Putkenlasku ank. putkenlaskualuksella Putkenlasku dyn. as. putkenlaskualuksella Ruoppaus Venäjän vesillä (rajat ylittävät vaikutukset) Merenpohja - - - - - tarkkailtu tarkkailtu tarkkailtu tarkkailtu tarkkailtu et Vedenlaatu - - - 0 0 tarkkailtu tarkkailtu et tarkkailtu tarkkailtu tarkkailtu Melu/ - paineaallot tarkkailtu et et et et et Bioottinen ympäristö Pohjaeliöstö - tarkkailtu - tarkkailtu et et et et Kalat ja kalakannat - tarkkailtu -* et 0* 0* 0* Merinisäkkäät - tarkkailtu et et et et et Merilinnut 0 tarkkailtu et et et et et HELCOMasemat 0 tarkkailtu 0** 0** 0** 0 tarkkailtu et Suojelualueet Suojelualueet 0 tarkkailtu 0 tarkkailtu 0 tarkkailtu 0 tarkkailtu 0 tarkkailtu 0 tarkkailtu
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 157 Sosioekonominen ympäristö Laivaliikenne Olemassa oleva infrastruktuuri - tarkkailtu 0 tarkkailtu - tarkkailtu 0 ei tarkkailtavi a kohteita - tarkkailtu 0 tarkkailtu - tarkkailtu 0 tarkkailtu - tarkkailtu 0 tarkkailtu et et Kulttuuriperintö 0 tarkkailtu 0 ei tarkkailtavi a kohteita 0 ei tarkkailtavi a kohteita 0 tarkkailtu putkenlaskun jälkeistä tarkkailua ei tehty 2010 Tynnyrit - 0 0 0 putkentarkkailtu ei ei ei laskun tarkkailtavi tarkkailtavi tarkkailtavi jälkeistä a a kohteita a kohteita tarkkailua kohteita ei tehty 2010 * Perustuu fysikaalis-kemiallisen ympäristön tarkkailtuihin vaikutuksiin (tarkkailuohjelman mukaisesti vedenlaadun tulokset analysoitiin myös kalataloudellisesta näkökulmasta). ** Tarkkailukohteen ja rakennusaktiviteetin välisen etäisyyden perusteella tarvetta tarkkailuun ei ollut. et et Yleinen johtopäätös Havaitut vaikutukset vahvistivat, että mallinnukseen perustuvat arviot olivat konservatiivisia. Ammusten raivauksen, kiviaineksen kasaamisen ja sekä ankkuroitavalla putkenlaskualuksella että dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella tehtyjen asennustoimien vaikutukset vedenlaatuun olivat voimakkuudeltaan vähäisiä tai merkityksettömiä, paikallisia ja lyhytaikaisia. Pohjasedimentit resuspendoituivat vain lyhyen aikaa. Vedenlaadun muutosten yleinen merkitys oli vähäinen. Haitta-aineita levisi rakennustoimien vaikutuksesta minimaalisen vähän. Mahdollisesti vapautuneiden haitta-aineiden biologinen kertyminen arvioitiin merkityksettömäksi. Merenpohjasta vapautuneilla ravinteilla ei lisäksi arvioida olleen vaikutuksia perustuotantoon tai rehevöitymiseen merialueella. Vedenlaadun muutokset olivat paikallisia ja väliaikaisia eivätkä rakennustoimet siten aiheuttaneet vaikutuksia lähimmillä Natura 2000 -alueilla. Rakennustoimiin liittyvät turvarajoitukset aiheuttivat odotetulla tavalla vähäisiä vaikutuksia laivaliikenteeseen ja kaupalliseen kalastukseen. Neljään kulttuurisesti arvokkaaseen hylkyyn ei kohdistunut vaikutuksia ankkuroitavan putkenlaskualuksen ankkurointikäytävässä. Edellä esitetyt johtopäätökset vastaavat vesilupahakemuksessa ja myöhemmissä ilmoituksissa esitettyjä arvioita ympäristövaikutuksista.
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 158 10. SUOSITUKSET TULEVALLE TARKKAILULLE Seuraavassa esitetyt suositukset perustuvat käytettyjen tarkkailumenetelmien arviointiin sekä tutkimustulosten huolelliseen tarkasteluun ja vertailuun vesilupahakemuksessa sekä myöhemmissä ilmoituksissa esitettyjen arvioiden kanssa. Tarkkailutulosten epävarmuustekijät eivät muuta yleistä johtopäätöstä rakennustoimista aiheutuvien haittavaikutusten merkityksestä (luku 9). Kiviainespengerten peittoalue tulisi sisällyttää yhdeksi parametriksi tarkkailuohjelmaan Saatujen kokemusten perusteella pohjaeliöstönäytteet tulisi ottaa pehmeästä maaaineksesta avomerellä box corer -tyyppisellä laitteella Van Veen -näytteenottimen asemesta. Box corer -tyyppinen näytteenotin on luotettavampi vaihtelevissa sääolosuhteissa ja parantaa siten tulosten luotettavuutta. Toisen putkilinjan asennuskäytävässä olevien tynnyrien, joiden ympäristöriskiluokka on 0 tai 1, kunnon tarkkailu ei ole tarpeen ennen putkenlaskua eikä sen jälkeen. Riskiluokkaan 0 kuuluvien tynnyrien mahdollinen sisältö on jo täysin altistunut merivedelle ja riskiluokkaan 1 kuuluvien tynnyrien sisältö on ainakin osaksi altistunut merivedelle, sillä näissä tynnyreissä on reikiä, repeämiä tai aukkoja. Ravinteet (typpi ja fosfori) pintasedimenteissä voitaisiin poistaa analysoitavista parametreista. Suomenlahden pehmeissä sedimenteissä on normaalisti runsaasti ravinteita. Ravinteiden tasapaino ja trofiataso (rehevöityminen) Suomenlahdessa määräytyvät muiden tekijöiden perusteella kuin voimakkuudeltaan hankkeessa tehdyt merenpohjan muokkaustoimenpiteet. Ammusten raivaustoimien tarkkailusta opittuja asioita on tarkasteltu lähteen /6/ kohdassa 5.8.2. Lisäksi, perustuen asiantuntijoiden palautteeseen tarkkailutulosten esittelyn yhteydessä, suositellaan yleisesti, ja jos mahdollista myös Nord Stream hankkeen tulevissa täytteidenotoissa seuraavaa: Vedenalaisista ammuksista ja ammusten raivauksesta mahdollisesti aiheutuvien vaikutusten tarkkailemiseksi otettujen sedimenttinäytteiden analyysiin olisi lisättävä ammustyypille ominaiset räjähdejäämät ja räjähdyksen sivutuotteet. Korkean tai matalan luokan räjähdyksen vaikutusten laajuuden lisäksi näin saataisiin lähtötietoja räjähteiden mahdollisesta pitkän aikavälin vapautumisesta merenpohjaan. Seuraavat suositukset on laadittu tulevissa vastaavissa infrastruktuurihankkeissa sovellettaville tarkkailuohjelmille käyttöön: Rajoituksia alukselta tehtävän vedenlaadun tarkkailussa tulisi tarkasti harkita suunnitteluvaiheessa. Näitä rajoituksia ovat alusten samanaikaisista toimista (alusten liikkumisesta lähellä toisiaan) aiheutuvat turvallisuusongelmat. Samanaikaista sameuden ja suspendoituneen kiintoaineksen analysointia varten tulisi ottaa enemmän vesinäytteitä. Yksiköiden vertailu (NTU ja mg SS /l) vastaa silloin todellista tilannetta paremmin kuin mitä oli mahdollista tämän hankkeen tarkkailussa. Vertailu on tarpeen, koska sedimentin leviämistä tarkkaillaan sameusyksikköinä ja mallinnuksessa puolestaan käytetään suspendoituneen kiintoaineksen pitoisuuksia. Selvästi sameiden vesinäytteiden haitta-aineiden analysoinnissa voitaisiin kokeellisesti analysoida sekä aseman suodattamattomat että suodatetut näytteet. Näin saataisiin tietoja eri aineiden liuenneista osuuksista sekä näiden liuenneiden bioaktiivisten pitoisuuksien tasosta verrattuna arvioituun vaikutuksettomaan pitoisuuteen (PNECarvoon), jota käytetään vaikutusten arvioinnissa. Virtausmittaukset tulisi sisällyttää kaikkiin vedenlaadun tarkkailutoimiin ja vertikaaliset vesinäytteet tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa alavirtaan rakennustoimesta. Kentällä kuitenkin monet tekijät, kuten varotoimet rakennustoimien aikana ja virtaussuuntien vaihtelut eri vesikerroksissa, voivat estää optimaalisen näytteenoton.
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 159 11. VIITTEET /1/ Nord Stream AG 2010. Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi. G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI-C2, 8.2.2010 /2/ Nord Stream AG 2010. Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi. G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI-E /3/ Nord Stream AG 2010. Monitoring Programme for Munitions Clearance Finland. G- PE-PER-REP-000-EMPFINMU-G, 30.8.2010 /4/ Nord Stream AG 2010. Transboundary Monitoring Programme Finland. G-PE-PER- REP-000-TRAMOFI-A, 31.8.2010 /5/ Nord Stream AG 2010. Monitoring Programme for Munitions Clearance in Phase 2 Finland. G-PE-PER-REP-000-EMPFIMU2-B, 30.8.2010 /6/ Witteveen+Bos 2010. Nord Stream Ammusten raivaus Suomen talousvyöhykkeellä. Lopulliset ammuskohtaiset tarkkailutulokset. G-PE-EIA-REP- 000-MRMCLFIE-B-31jan11 /7/ Witteveen+Bos 2010. Ammusten raivaus Suomen talousvyöhykkeellä. Täydennys raporttiin: Lopulliset ammuskohtaiset tarkkailutulokset. G-PE-EIA-REP-000- MRMCLFAD-A-25jan11 /8/ Ramboll 2010. Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 toinen neljännes. G-PE- EMS-MON-100-0301ENG0-B. 3.10.2010 /9/ Ramboll 2010. Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 kolmas neljännes. G-PE- EMS-MON-100-0304ENG0-B 18.1.2011 /10/ Ramboll 2010. Nord Stream kaasuputkilinjan rakentaminen ja käyttö Suomen talousvyöhykkeellä. Ympäristötarkkailu - vuoden 2010 neljäs neljännes. G-PE- EMS-MON-100-0305ENG0-A. 7.3.2011 /11/ Nord Stream AG 2010. Kiviaineksen kasausalusten (ennen putkenlaskua tehdyn kiviaineksen kasauksen aikana) päivittäisiin raportteihin (Daily Progress Report) perustuva aineisto saatu Nord Stream AG:lta 3.8.2010 /12/ Nord Stream AG. 2011. Putkenlaskun jälkeiseen kiviaineksen kasaukseen liittyvä päivittäisiin raportteihin (Daily Progress Report) perustuva aineisto saatu Nord Stream AG:lta. Information on post-lay rock placement activities in Q4/2010 /13/ Saipem Energy Services. 2010. Nord Stream Project As-built crossing installation drawing, Pangea Seg 3 Cable, 949960-SAI-DWG-10004.01, 1-CE-PIL-DWG-124-01000104-91 /14/ Saipem Energy Services. 2010. Nord Stream Project, Far Samson, Estlink Cable Crossing Mattress Installation Report 949960-SAI-REP-1602, 1-CE-PIL-REP-124-00160200-91. 4.7.2010 /15/ Saipem Energy Services. 2010. Nord Stream Project. Bourbon Pearl, EE-S1 Cable Crossing installation report 1-CE-PIL-REP-124-00138100-A. 31.3.2010 /16/ Saipem Energy Services. 2010. Nord Stream Project, Far Samson, FEC 01 Cable Mattress Installation report 1-CE-PIL-REP-124-00160100-91. 4.7.2010
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 160 /17/ Saipem Energy Services. 2010. Nord Stream Project, Far Samson, PANGEA SEG 3 Crossing Mattress Installation report 1-CE-PIL-REP-124-00160400-91. 4.7.2010 /18/ Saipem Energy Services. 2010. Nord Stream Project, Far Samson, PANGEA SEG 3 Crossing Mattress Installation report 1-CE-PIL-REP-124-00138200-A. 31.3.2010 /19/ Saipem Energy Services. 2010. Nord Stream Project, Far Samson, Unknown Cable (KP234) Crossing Mattress Installation report 1-CE-PIL-REP-124-00160300-91. 4.7.2010 /20/ Saipem Energy Services. 2010. Nord Stream Project, Far Samson, FEC 02 Cable Crossing Mattress Installation Report 949960-SAI-REP-1606, 1-CE-PIL-REP-124-00160600-91. 19.7.2010 /21/ Saipem Energy Services. 2010. Nord Stream Project, Far Samson, EE-SF2 Cable Crossing Mattress Installation Report 949960-SAI-REP-1605, 1-CE-PIL-REP-124-00160500-91. 13.7.2010 /22/ Saipem Energy Services. 2010. Nord Stream Project, Far Samson, EE-SF3 Cable Crossing Mattress Installation Report 949960-SAI-REP-1609, 1-CE-PIL-REP-124-00160900-91. 28.7.2010 /23/ Saipem Energy Services. 2010. Nord Stream Project, Far Samson, FEC 02 Cable Crossing Mattress as-built Installation Report 949960-SAI-REP-1617, 2-CE-PIL- REP-124-00161700-91. 6.11.2010 /24/ Saipem Energy Services. 2010. Nord Stream Project, Far Samson, EE-SF2 Cable Crossing Mattress as-built Installation Report 949960-SAI-REP-1618, 2-CE-PIL- REP-124-00161800-91. 11.11.2010 /25/ Saipem Energy Services. 2010. Nord Stream Project, Far Samson, Pangea SEG 3 (KP219) Cable Crossing Mattress as-built Installation Report 949960-SAI-REP- 1619, 2-CE-PIL-REP-124-00161900-91. 12.11.2010 /26/ Saipem Energy Services. 2010. Nord Stream Project, Far Samson, Unknown 2 (KP 234) Cable Crossing Mattress as-built Installation Report 949960-SAI-REP-1620, 2- CE-PIL-REP-124-00162000-91. 3.11.2010 /27/ Saipem Energy Services. 2010. Nord Stream Project, Far Samson, EE-SF3 Cable Crossing Mattress as-built Installation Report 949960-SAI-REP-1621, 2-CE-PIL- REP-124-00162100-91 /28/ Saipem Energy Services. 2010. Nord Stream Project, Far Samson, Estlink 1 Cable Crossing Mattress as-built Installation Report 949960-SAI-REP-1622, 2-CE-PIL- REP-124-00162200-91 /29/ Saipem Energy Services. 2010. Nord Stream Project, Far Samson, FEC 01 Cable Crossing Mattress as-built Installation Report 949960-SAI-REP-1623, 2-CE-PIL- REP-124-00162300-91. 14.11.2010 /30/ Saipem Energy Services. 2010. Nord Stream Project, Far Samson, Pangea SEG 3 (KP442) Cable Crossing Mattress as-built Installation Report 949960-SAI-REP- 1624, 2-CE-PIL-REP-124-00162400-91. 15.11.2010 /31/ Saipem Energy Services. 2010. Nord Stream Project, Far Samson, EE-S1 Cable Crossing Mattress as-built Installation Report 949960-SAI-REP-1625, 2-CE-PIL- REP-124-00162500-91. 16.11.2010
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 161 /32/ Nord Stream AG 2010. Data received from Nord Stream AG 2010 based on daily progress reports from Castoro Sei /33/ Nord Stream AG 2010. Castoro Sein päivittäisiin raportteihin (Daily Progress Report) perustuva aineisto saatu Nord Stream AG:lta vuonna 2010 /34/ Saipem 2010. Anchor operations in the vicinity of the Estonian border Technical note. G-CE-PIL-TNO-124-00000004-02 /35/ Nord Stream AG 2010. Solitairen päivittäisiin raportteihin (Daily Progress Report) perustuva aineisto saatu Nord Stream AG:lt syyskuusta joulukuuhun 2010 /36/ Nord Stream AG 2010. Rakennusalusten päivittäisiin raportteihin (Daily Progress Report) perustuva aineisto saatu Nord Stream AG:lta 11.8.2010 Tietoa Venäjällä tapahtuvasta ruoppauksesta. /37/ Finnish Meteorological Institute. Ilmastokatsaus 9/2009 12/2010 /38/ Nord Stream AG. 2011. Sääoloista johtuneisiin putkenlaskun kesksytykseen liittyvä, päivittäisiin raportteihin (Daily Progress Report) perustuva aineisto saatu Nord Stream AG:lta 22.3.2011. /39/ Luode Consulting Oy 2010. Vedenlaadun ja virtausten tarkkailu Nord Stream toimintojen aikana Suomenlahdella Putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella.. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, 3.12.2010. G-PE-EMS- MON-175-LUODEQ2P-A /40/ Luode Consulting Oy 2010. Vedenlaadun ja virtausten tarkkailu Nord Stream toimintojen aikana Suomenlahdella. Putkenlasku dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, 24.2.2011. G-PE-EMS- MON-175-LUODELAY-A /41/ Luode Consulting Oy 2010. Vedenlaadun, virtausten, sedimentin ja pohjaeliöstön seuranta Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdessa kiviaineksen kasaaminen. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, 3.12.2010. G-PE-EMS-MON-175- LUODEQ2R-B /42/ Luode Consulting Oy 2011. Vedenlaadun ja virtausten seuranta Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdessa, Marraskuu 2009 Joulukuu 2010. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, 9.2.2011. G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ4L-A /43/ Luode Consulting Oy 2011. Vedenlaadun, sedimentin ja pohjaeliöstön tarkkalu Nord Streamin toimintojen aikana Suomenlahdella, ammusten raivaus. Antti Lindfors, Luode Consulting Oy, 16.1.2011. G-PE-EMS-MON-175-LUODEQ2A-B /44/ MMT 2010. Nord Stream Pipeline Project. Pre-Lay Wreck Investigation. ID S-13-31313. G-GE-SUR-REP-108-PREWRI01-A. 25.6.2010 /45/ MMT 2010. Nord Stream Pipeline Project. Pre-Lay Wreck Investigation. ID S-13-34523. G-GE-SUR-REP-108-PREWRI02-A. 25.6.2010 /46/ MMT 2010. Nord Stream Pipeline Project. Pre-Lay Wreck Investigation. ID S-15-35565. G-GE-SUR-REP-108-PREWR03-A. 25.6.2010 /47/ MMT 2010. Nord Stream Pipeline Project. Pre-Lay Wreck Investigation. ID S-16-36567. G-GE-SUR-REP-108-PREWRI04-A. 25.6.2010 /48/ MMT 2010. Nord Stream Pipeline Project. Post-Lay Wreck Investigation. ID S-13-31313. G-GE-SUR-REP-108-WRPOST01-A. 27.10.2010
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 162 /49/ MMT 2010. Nord Stream Pipeline Project. Post-Lay Wreck Investigation. ID S-13-34523. G-GE-SUR-REP-108-WRPOST02-A. 28.10.2010 /50/ MMT 2010. Nord Stream Pipeline Project. Post-Lay Wreck Investigation. ID S-15-35565. G-GE-SUR-REP-108-WRPOST03-A. 28.10.2010 /51/ MMT 2010. Nord Stream Pipeline Project. Post-Lay Wreck Investigation. ID S-16-36567. G-GE-SUR-REP-108-WRPOST04-A. 28.10.2010 /52/ Saipem 2010. Nord Stream Project. As-Laid Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 440.000 to KP 470.000. 1-CE-PIL-REP-124-01056601-A, 16.9.2010 /53/ Saipem Energy Services. 2010. Nord Stream Project, Line 1 (West), EE-S1 cable crossing, As-left survey field report, MV Grampian Surveyor, 949960-SAI-REP- 10564, 1-CE-PIL-REP-124-01056401-B, 5.10.2010 /54/ Saipem Energy Services. 2010. Nord Stream Project, Line 1 (West), Pangea Seg 3 cable crossing, As-left survey field report, MV Grampian Surveyor, 949960-SAI- REP-10571, 1-CE-PIL-REP-124-01057101-A, 27.9.2010 /55/ Saipem 2010. Nord Stream Project. Pre-lay Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 122.995 to KP 200.00. 1-CE-PIL-REP-124-AE006663-A, 3.9.2010 /56/ Saipem 2010. Nord Stream Project. Pre-lay Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 200.000 to KP 270.471. 1-CE-PIL-REP-124-AE006657-A, 28.8.2010 /57/ Saipem 2010. Nord Stream Project. Pre-lay Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 270.471 to KP 300.000. 1-CE-PIL-REP-124-AE006655-A, 27.8.2010 /58/ Saipem 2010. Nord Stream Project. Pre-lay Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 300.000 to KP 351.508. 1-CE-PIL-REP-124-AE006654-A, 16.8.2010 /59/ Saipem 2010. Nord Stream Project. Pre-lay Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 349.000 to KP 420.000. 1-CE-PIL-REP-124-01054901-A, 9.6.2010 /60/ Saipem 2010. Nord Stream Project. Pre-lay Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 420.000 to KP 460.000. 1-CE-PIL-REP-124-01054201-A, 20.4.2010 /61/ Saipem 2010. Nord Stream Project. Pre-lay Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 675.646 to KP 460.000. 1-CE-PIL-REP-124-01054001-B, 19.4.2010 /62/ Saipem 2010. Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Russia/Finland. KP 118.020 to KP 129.815. 1-CE-PIL-REP-124-AE006688-A, 12.11.2010 /63/ Saipem 2010. Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP 129.815 to KP 141.942. 1-CE-PIL-REP-124-AE006689-A, 22.11.2010 /64/ Saipem 2010. Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP 141.942 to KP 153.832. 1-CE-PIL-REP-124-AE006690-A, 22.11.2010 /65/ Saipem 2010. Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP 153.832 to KP 165.185. 1-CE-PIL-REP-124-AE006691-A, 30.11.2010 /66/ Saipem 2010. Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP 165.185 to KP 177.280. 1-CE-PIL-REP-124-AE006692-A, 16.12.2010 /67/ Saipem 2010. Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP 177.280 to KP 189.253. 1-CE-PIL-REP-124-AE006693-A, 26.12.2010
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 163 /68/ Saipem 2010. Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP 189.253 to KP 201.255. 1-CE-PIL-REP-124-AE006694-A, 31.12.2010 /69/ Saipem 2011. Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP 201.255 to KP 213.208. 1-CE-PIL-REP-124-AE006695-A, 3.1.2011 /70/ Saipem 2011. Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP 213.208 to KP 225.245. 1-CE-PIL-REP-124-AE006696-A, 4.1.2011 /71/ Saipem 2011. Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP 225.245 to KP 237.180. 1-CE-PIL-REP-124-AE006697-A, 5.1.2011 /72/ Saipem 2011. Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP 237.180 to KP 249.163. 1-CE-PIL-REP-124-AE006698-A, 4.1.2011 /73/ Saipem 2011. Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP 249.163 to KP 261.113. 1-CE-PIL-REP-124-AE006699-A, 5.1.2011 /74/ Saipem 2011. Nord Stream Project. As-laid survey field report. Line 1 (West) Finland. KP 261.113 to KP 270.472. 1-CE-PIL-REP-124-AE006700-A, 13.1.2011 /75/ Saipem 2010. Nord Stream Project. As-Laid Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 350.292 to KP 380.000. 1-CE-PIL-REP-124-01057001-B, 3.11.2010 /76/ Saipem 2010. Nord Stream Project. As-Laid Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 380.000 to KP 400.000. 1-CE-PIL-REP-124-01056901-A, 24.9.2010 /77/ Saipem 2010. Nord Stream Project. As-Laid Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 400.000 to KP 420.000. 1-CE-PIL-REP-124-01056801-A, 19.9.2010 /78/ Saipem 2010. Nord Stream Project. As-Laid Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 420.000 to KP 440.000. 1-CE-PIL-REP-124-01056701-A, 19.9.2010 /79/ Saipem 2010. Nord Stream Project. As-Laid Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 440.000 to KP 470.000. 1-CE-PIL-REP-124-01056601-A, 16.9.2010 /80/ Saipem 2010. Nord Stream Project. As-Laid Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 470.000 to KP 490.000. 1-CE-PIL-REP-124-01056501-A, 11.9.2010 /81/ Saipem 2010. Nord Stream Project. As-Laid Survey Field Report line 1 (West) - Finland. KP 490.000 to KP 500.000. 1-CE-PIL-REP-124-01056301-B, 3.11.2010 /82/ MMT 2010. Nord Stream Pipeline Project. Pre-Lay Wreck Investigation. ID S-10-3237. G-GE-SUR-REP-108-PREWRI05-A. 11.10.2010 /83/ MMT 2011. Nord Stream Pipeline Project. Pre-Lay Wreck Investigation. ID MB-07-2736. G-GE-SUR-REP-108-PREWRI06-A. 13.1.2011 /84/ MMT 2010. Nord Stream Pipeline Project. Pre-Lay Wreck Investigation. ID S-W8A- 10289. G-GE-SUR-REP-108-PREWRI07-03. 18.11.2010 /85/ MMT 2010. Nord Stream Pipeline Project. Pre-Lay Wreck Investigation. ID S-08-2939. G-GE-SUR-REP-108-PREWRI08-03. 10.11.2010 /86/ MMT 2010. Nord Stream Pipeline Project. Pre-lay Barrels Investigation. Line 1 (West). G-GE-SUR-REP-108-PREDRU01-03. 19.11.2010
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 164 /87/ Saipem Energy Services. 2011. Nord Stream Project, As-left survey field report, Line 1 (West) Finland, FEC02 cable crossing, KP 216.200, M/V Highland Rover, 309872-FR051-RevA, 1-CE-PIL-REP-124-AE006902-A, 22.2.2011 /88/ Saipem Energy Services. 2011. Nord Stream Project, As-left survey field report, Line 1 (West) Finland, EE-SF2 cable crossing, KP 218.227, M/V Highland Rover, 309872-FR052-RevA, 1-CE-PIL-REP-124-AE006903-A, 22.2.2011 /89/ Saipem Energy Services. 2011. Nord Stream Project, As-left survey field report, Line 1 (West) Finland, Pangea SEG.3 crossing, KP 219.459, M/V Highland Rover, 309872-FR053-RevA, 1-CE-PIL-REP-124-AE006904-A, 22.2.2011 /90/ Saipem Energy Services. 2011. Nord Stream Project, As-left survey field report, Line 1 (West) Finland, Unknown cable (KP234) crossing, KP 234.779, M/V Highland Rover, 309872-FR054-RevA, 1-CE-PIL-REP-124-AE006905-A, 22.2.2011 /91/ Finnish Environment Institute, SYKE Marine Research Centre 2011. Monitoring of the HELCOM benthos stations in the Gulf of Finland. First Progress Report. G-PE- EMS-MON-193-SYKEHELC-A. 23.2.2011. /92/ Ilmoitukset Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksille kiviaineksen kasauksen suunnittelumuutoksista 22.4. ja 25.6.2010 /93/ http://www.itameriportaali.fi /94/ Ramboll 2011. Comparison of model results with environmental monitoring of seabed intervention works in the Gulf of Finland 2010, G-PE-EMS-MON-100-03020000-A /95/ Ramboll 2011. Analysis of long term water quality and bottom current monitoring data Finnish EEZ. G-PE-EMS-MON-100-03120000-02 /96/ Nord Stream AG 2009. Offshore pipeline through the Baltic Sea. An Assessment of the Impact of Sediment and Contaminants Dispersion in Finland. November 2009. G-PE-PER-REP-100-0335ENG0-05 /97/ Ympäristöministeriö 2004. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje, 19.5.2004. Ympäristöopas 117. Helsinki. /98/ Ramboll, 2010. Spreading of sediment and contaminants in Finland-Re-routing C16.5. G-PE-PER-REP-100-0351ENG0-04. 14.1.2010 /99/ Nord Stream 2010. Itämeren kaasuputki. Suomen ympäristönäytteenottotutkimus 2009. GE-PE-PER-REP-100-03240000-F /100/ Ramboll 2011. Data assessment for Finnish annual environmental monitoring - Sediments 2010. G-PE-EMS-MON-100-03080000-04 /101/ Nord Stream AG. 2011. Rakennusalusten päivittäisiin raportteihin (Daily Progress Report) perustuva aineisto liittyen rakennettuihin kiviaineskasoihin, saatu Nord Stream AG:lta 29.4.2011 Tietoa Venäjällä tapahtuvasta ruoppauksesta. /102/ Saipem Energy Services 2010. As-Laid Pipeline Review and Post-Lay Support Refinement Line 1 from KP 350.300 to KP 400.000. 1-EN-PIE-REP-102-00070439, 29.11.2010 /103/ Saipem Energy Services 2010. As-Laid Pipeline Review and Post-Lay Support Refinement Line 1 from KP 400.000 to KP 440.000. 1-EN-PIE-REP-102-00070440, 19.11.2010
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 165 /104/ Saipem Energy Services 2010. As-Laid Pipeline Review and Post-Lay Support Refinement Line 1 from KP 440.000 to KP 470.000. 1-EN-PIE-REP-102-00070441, 4.11.2010 /105/ Saipem Energy Services 2010. As-Laid Pipeline Review and Post-Lay Support Refinement Line 1 from KP 470.000 to KP 490.000. 1-EN-PIE-REP-102-00070442, 30.9.2010 /106/ Saipem Energy Services 2010. As-Laid Pipeline Review and Post-Lay Support Refinement Line 1 from KP 490.000 to KP 500.000. 1-EN-PIE-REP-102-000704439, 28.10.2010 /107/ Saipem 2010. Incident reports; 2er67010, 2er68010 and 2er69010 /108/ YSKEn Merikeskus (Suomen ympäristökeskus) 2011. Itämeren suojelusopimuksen (HELCOM) mukaisten pohjaeläinasemien seuranta Suomenlahdella. Ensimmäinen väliraportti. G-PE-EMS-MON-193-SYKEHEL1-03. 24.5.2011 /109/ Nord Stream AG, 2009. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Itämeren poikki kulkeva maakaasuputkilinja. Ympäristövaikutusten arviointi Suomen talousvyöhykkeellä. /110/ Saipem Energy Services. 2010. Data Sheet Gravel Works and Mattresses (Finland). G-EN-PIE-DAS-102-00070024-D /111/ Nord Stream AG / Ramboll 2010. Spreading of sediment and contaminants at Finnish tie-in. G-PE-PER-REP-100-03560000-A. 29.06.2010 /112/ Vallius, H. 1999. Heavy metal deposition and variation in sedimentation rate within a sedimentary basin in Central Gulf of Finland. Chemosphere 38. 1959-1972 /113/ Nord Stream AG / Ramboll, 2010. Conversion between turbidity measurements and SSC for the Gulf of Finland 2010. G-PE-PER-MON-100-03030000-02. 13.10.2010 /114/ Teisson, C. 1991. Cohesive suspended sediment transport: Feasibility and limitations of numerical modelling. Journal of Hydraulic Research, 1814-2079, 29(6), 755-769 /115/ Manning, A.J. & Dyer, K.R., 2007. Mass settling flux of fine sediments in the Northern European estuaries: Measurements and predictions. Marine Geology 245(1-4), 107-122 /116/ Maycock D, Sorokin N, Atkinson C, Rule K and Crane M. 2007. Proposed EQS for for Water Framework Directive Annex VIII substances: chromium(vi) and chromium(iii) (dissolved). Environment Agency/SNIFFER. Science Report: SC040038/SR5 /117/ Salminen, J. 2010. Organotinayhdisteiden hajoaminen murtovesisedimentissä ORBIS-hankkeen loppuraportti. (Degradation of organotin compounds in brackish water sediment final report of the ORBIS project). Reports of the Finnish Environment Institute 3/2010 /118/ Myrberg, K., Leppäranta, M. & Kuosa, H. Itämeren fysiikka, tila ja tulevaisuus. Helsinki 2006 /119/ Ramboll 2011, Qualitative assessment of the impact of released nutrients and contaminants on plankton production and on the food chain. G-PE-PER-REP-100-0329ENG0-05
YMPÄRISTÖTARKKAILU 2010 G-PE-EMS-MON-100-0306FIN0-A 166 /120/ www.seili.utu.fi/projects/baltic_herring /121/ www.rktl.fi/english/fish/ /122/ COWI/VKI Joit Venture, 1992, Öresund impact assessment. Sub-report nr. 2. The Öresundskonsortiet. Environmental impact assessment for the fixed link across the Öresund /123/ Nord Stream 2009. Vesitalouslupahakemus dnro LSY-2009-Y-155. (Water permit application dnro LSY-2009-Y-155). /124/ Nord Stream AG and Ramboll, 2008, "Memo 4.3a-4 - Spreading of sediment during pipe-laying directly on the seabed", Nord Stream AG, Zug, Switzerland /125/ Ramboll Oil & Gas / Nord Stream, 2009, "Offshore pipeline through the Baltic Sea, Environmental assessment of pipeline installation in the Gulf of Finland using DP lay vessel, G-PE-PER-REP-100-03050000-A" /126/ Stenman, O., Verevkin, M., Dmitrieva, L. and Sagitov, R., 2005, Numbers and occurrence of ringed seals in the Gulf of Finland in the years 1997-2004 in Symposium on Biology and Management of Seals in the Baltic area (Eds: Helle, E.,Stenman, O. and Wikman, M.), Riista- ja kalantutkimus, Helsinki /127/ Saipem Energy Services. 2011. Nord Stream Project, As-left survey field report, Line 1 (West) Finland, FEC01 cable crossing, KP 245.649, M/V Highland Rover, 309872-FR057-RevA, 1-CE-PIL-REP-124-AE006908-A, 22.2.2011 /128/ Saipem Energy Services. 2011. Nord Stream Project, As-left survey field report, Line 1 (West) Finland, Estlink cable crossing, KP 244.356, M/V Highland Rover, 309872-FR056-RevA, 1-CE-PIL-REP-124-AE006907-A, 22.2.2011 /129/ Saipem Energy Services. 2011. Nord Stream Project, As-left survey field report, Line 1 (West) Finland, EE-SF3 crossing, KP 238.041, M/V Highland Rover, 309872-FR055-RevA, 1-CE-PIL-REP-124-AE006906-A, 22.2.2011
LIITE 1 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuonna 2010 Nord Streamin rakennustoimet Suomen talousvyöhykkeellä vuonna 2010 (poislukien ammusten raivaus)
LIITE 2 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuonna 2010 Nord Streamin tarkkailukohteet Suomen talousvyöhykkeellä vuonna 2010 (poislukien ammusten raivaus)
LIITE 3 1/2 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuonna 2010 AMMUSTEN RAIVAUS Yhteenveto ensimmäisen vaiheen ammuksista. Räjähdysainemäär Raivaus NSP Bactec KP tunn ROV tunnus tunnus (C16) ä pvm us kg TNT F1 R-06-003 Titanium - 181,140 F1B R-W6F-10747 Vanadium 300 12.12.2009 F2 R-E7B-10466 Caesium 206,497 0,8 10.12.2009 F3 R-07-004 Calcium 210,607 150 8.12.2009 F4 R-07-2655 Carbon 213,402 150 6.12.2009 F5 R-8AG-W-014 Chromium 223,229 300 15.12.2009 F6 R-8AG-W-009 Cobalt 237,320 30 30.4.2010 F7 R-E8C-10223 Copper 237,357 30 30.4.2010 F8 R-W8A-10317 Tungsten 238,668 30 3.5.2010 F9 R-8CG-E-004 Gold 238,596 30 3.5.2010 F10 R-8CG-E-003 Helium 239,449 30 9.5.2010 F11 R-W8A-10312 Hydrogen 240,094 30 12.5.2010 F12 R-W8A-10313 Iron 240,198 30 16.5.2010 F13 R-08-009 Krypton 240,232 30 16.5.2010 F14 R-W8A-10005 Lithium 240,265 30 15.5.2010 F15 R-8CG-E-002 Magnesium 30 10.5.2010 239,966 F15B R-08-44944 Indium 30 11.5.2010 F16 R-8CG-E-001 Neon 240,219 300 17.5.2010 F17 R-08-2805 Nickel 242,956 350 340 20.5.2010 F18 R-08-159 Nitrogen 245,068 115 5.5.2010 F19 R-09-27 Zinc 247,894 115 30.4.2010 F20 S-09-3135 Palladium 255,893 300 115 25.4.2010 F21 R-09-04 Platinum 257,385 0,8 19.4.2010 F22 R-09-192 Potassium 263,621 115 20.4.2010 F23 R-11-3395 Silver 319,304 100 200 14.4.2010 F24 R-11-5167 Sodium 250 raivausta: F24B R-11-907818 334,210 250 uudelleen F24C R-11-12 250 reititys F25+ R-12-008 (2 F26 ammukset) Sulphur 360,517 64 0,8 10.4.2010 F27 R-12-3463 Xenon 366,326 300 11.5.2010 Huomautus: Jos lopullinen määritetty ammuksen räjähteen määrä eroaa alunperin oletetusta määrästä, se on ilmoitettu seuraavasti: alkuperäinen määrä lopullinen määrä. Ammukset, jotka on arvioitu, mutta joita ei ole raivattu, on korostettu taulukossa kursiivilla ja vihreällä. Lähde: Witteveen+Bos 2010. Nord Stream Munitions clearance in the Finnish EEZ. Final monitoring results on Munition by munition basis. G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-B-31jan11.
LIITE 3 2/2 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuonna 2010 AMMUSTEN RAIVAUS Yhteenveto toisen vaiheen ammuksista. NSP Räjähdysainemäärä Bactec KP Raivaus tunn ROV tunnus tunnus (C16) pvm us Kg TNT F28 R-11-26161 Zirconium 322,192 115 F29 R-11-38144 Scandium 322,257 115 raivausta: F30 R-11-25239 Lanthanum 326,354 240 uudelleen F31 R-11AG-WW-007 Silicon 326,327 240 reititys F32 R-11-25175 Tellurium 326,330 240 F33 R-11-200030 Aluminium 331,863 4*0,454 12.4.2010 F34 R-12-51010 Lead 350,515 115 11.4.2010 F35 R-13-31989 Osmium 375,664 250 100 9.4.2010 F36 R-14-35290 Iridium 418,557 250 280 6.4.2010 F37 R-08-2767 Rhodium 46 42 27.5.2010 F38 R-08-450077 Gallium 46 42 30.5.2010 F38B R-08-001-FAB Terbium 46 42 28.5.2010 ~218,11 F38C R-08-002-FAB Fluorine 46 42 31.5.2010 0 F38D R-08-003-FAB Astatine 46 42 4.6.2010 F38E R-08-004-FAB Nobelium 46 42 8.6.2010 F38F R-08-005-FAB Mendelevium 46 42 7.6.2010 F38G R-08-006-FAB Plutonium 218,148 46 42 10.6.2010 F38H R-08-007-FAB Protactinium ~218,11 0 F38I R-08-008-FAB Cerium 218,169 46 0 F38J R-08-009-FAB Tritium ~218,11 0 46 42 7.6.2010 raivausta: pyrstöosa 46 42 11.6.2010 F38K R-08-010-FAB Deuterium 218,329 46 42 11.6.2010 F39 R-08-21000069 Germanium 223,737 20 8 10.5.2010 F40 08-R-90 Thallium 246,670 115 2.5.2010 F41 R-09-1000149 Arsenic 260,554 40 300 27.4.2010 F42 R-09-1000202 Phosphorus 261,973 40 17.4.2010 F43 R-08-44066 Polonium 241,75 300 21.5.2010 F44 R-08-2000957 Thorium 241,946 300 25.5.2010 F45 R-09-1116855 Samarium 258,12 60 136 14.5.2010 F46 R-10-3227 Hafnium 298,42 200 12.5.2010 F47 R-07-3400791 190,750 10 15.10.2010 F48 R-08-3400066 238,001 8 16.10.2010 F49 R-09-3401125 257,191 0,8 16.10.2010 Huomautus: Jos lopullinen määritetty ammuksen räjähteen määrä eroaa alunperin oletetusta määrästä, se on ilmoitettu seuraavasti: alkuperäinen määrä lopullinen määrä. Ammukset, jotka on arvioitu, mutta joita ei ole raivattu, on korostettu taulukossa kursiivilla ja vihreällä. Lähde: Witteveen+Bos 2010. Nord Stream Munitions clearance in the Finnish EEZ. Final monitoring results on Munition by munition basis. G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-B-31jan11.
LIITE 4 1/2 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuonna 2010 KIVIAINEKSEN KASAUS Taulukko suunnitelluista ja toteutuneista kiviaineksen kasauksista. Joidenkin kohteiden korkeus ja tilavuus voivat vielä muuttua, mikäli kohteisiin on tarpeen kasata lisää kiviainesta putkenlaskun jälkeen. Vaihe Penger Kilometrikohta keskellä KP, m Veden syvyys, m Koordinaatit, WGS84 Suunniteltu Toteutunut Pohjan ala, m 2 Korkeus, Tilavuus, Korkeus, Tilavuus, Latitudi Longitudi m* m 3 m* m 3 W2020 155901 72 59 53.95' 25 53.72' 2,00 2593 2,4 6121 4133 WK001 161267 60 59 53.87' 25 48.01' 3,30 1040 3,5 1415 594 WK003 163550 62 59 53.30' 25 45.84' 5,30 2613 5,3 3481 1157 WK005 163677 66 59 53.28' 25 45.71' 6,00 3680 6,3 4976 1482 W2009 222446 47 59 50.61' 24 45.06' 2,70 653 2,8 833 500 W2010 223059 46 59 50.46' 24 44.48' 3,60 1287 4,0 1704 757 W2017 223151 43 59 50.44' 24 44.39' 1,20 156 1,9 248 227 W2021 232752 61 59 48.07' 24 35.85' 2,20 492 2,5 670 418 Kiviaineksen kasaus ennen putkenlaskua W2022 234479 61 59 47.59' 24 35.28' 2,50 784 2,6 1070 550 W2023 260554 68 59 41.42' 24 9.65' 5,60 3783 5,7 11597 5149 W2013 260664 66 59 41.40' 24 9.54' 5,65 12720 5,75 16055 5305 W2019 262397 57 59 41.21' 24 7.73' 3,69 7354 4,09 8287 4162 E2012 367531 68 59 25.48' 22 21.50' 1,82 412 ** 637 ** ** E2013 137720 62 59 59.25' 26 8.13' 3,50 1235 3,7 1531 718 EK001 163541 63 59 53.26' 25 45.82' 4,60 1934 5,0 2620 966 E2008 190102 58 59 53.43' 25 17.94' 2,90 620 3,2 783 434 E2009 222216 55 59 50.59' 24 45.37' 2,50 651 2,8 915 605 E2007 223118 45 59 50.40' 24 44.48' 2,00 343 2,2 435 303 E2010 223785 57 59 50.29' 24 43.80' 1,50 290 2,1 415 303 E2014 230552 57 59 48.45' 24 37.59' 1,30 210 1,5 296 275 E2015 260507 69 59 41.34' 24 9.72' 3,43 4440 3,83 5892 2585 E2016 260625 66 59 41.31' 24 9.62' 3,20 4870 3,9 6490 3727 E2005 260725 61 59 41.28' 24 9.53' 4,70 2129 5,3 2644 1016 E2006 260872 62 59 41.24' 24 9.40' 5,00 2855 5,3 3837 1260 E2011 261959 67 59 40.82' 24 8.59' 3,95 7420 4,35 8476 3983 E2017 262384 64 59 40.67' 24 8.25' 3,21 4270 3,61 5562 2920 Liitoskohta 297320 78 59 35.66' 23 32.50' 2,8 95111 2,8-3,3 122410 46588 * Penkereen korkein kohta ** Penger E2012 vimeistellään vuonna 2011. Tilavuus on kasatun kiviaineksen määrä tähän mennessä.
LIITE 4 2/2 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuonna 2010 KIVIAINEKSEN KASAUS Vaihe Penger Tyyppi* Kilometrikohta keskellä KP, m Veden syvyys, m Koordinaatit, WGS84 Suunniteltu Toteutunut Latitudi Longitudi Korkeus, m ** Tilavuus, m 3 Korkeus, m *** Tilavuus, m 3 Pohjan ala, m 2 *** Kiviaineksen kasaus putkenlaskun jälkeen, 2. vaihe W2020 1 155751 74,4 59 53.95' 25 53.88' 2,8 70 101 W7718 3 222387 50,1 59 50.63' 24 45.12' 3,6 3633 1583 W7719 3 223255 47,5 59 50.41' 24 44.30' 1,8 1507 976 W2331 2 231130 65,1 59 48.64' 24 37.17' 2,3 1988 3017 W2333 2 236320 65,4 59 47.13' 24 32.53' 1,5 1366 1598 W2019 1 262397 56,7 59 41.21' 24 7.73' 3,9 165 318 W2379 3 354621 74,8 59 27.59' 22 34.09' 2,4 560 792 W2380 3 367050 67,0 59 25.67' 22 21.85' 2,2 528 545 W2381 3 367116 67,0 59 25.66' 22 21.78' 2,4 579 814 W2382 3 368513 73,9 59 25.38' 22 20.42' 2,5 654 892 W2373 2 368582 75,6 59 25.37' 22 20.36' 2,4 726 765 W2378 3 438241 105,4 59 13.41' 21 11.50' 2,4 4802 6478 W2341 2 438346 111,9 59 13.42' 21 11.39' 1,9 4037 4086 * Putkenlaskun jälkeen tehdyn kiviainespenkereen tyyppi; selitykset luokille 1-3: 1: Suunniteltu putkenlaskun jälkeen tehtävä kiviaineksen kasaus ennen putkenlaskua tehdyn penkereen päälle 2: Suunniteltu putkenlaskun jälkeen tehtävä penger merenpohjaan 3: Putkenlaskun jälkeen tehtyyn tutkimukseen perustuva kiviainespenger. ** Keskiarvokorkeus *** Todellinen korkeus ja pohjan pinta-ala raportoidaan, kun putkilinjan rakentamisen jälkeinen tutkimus on valmistunut.
LIITE 5 1/7 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuosina 2009-2010 VEDENLAATU, SEDIMENTTI JA POHJAELÄIMISTÖ Laboratoriotulokset aluksesta tehdyn tarkkailun aikana VOFIXIW1-3 asemilta otetuista vesinäytteistä. Laboratorio: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Pvm Asema KP Cr Cu Hg Co Zn Ni Pb Cd As NO3 N *Sameus Kiintoaines Veteen liuennut happi NO2 N NO23 N NH4 N,M Näytteenottosyvyys Kokonaistyppi Kokonaisfosfori PO4 P 27.4.2010 VOFIXIW1 Km m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l N FNU mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l 297 1 <0,05 1,5 <0,002 0,36 1,4 0,72 0,05 0,02 0,9 <5 0,65 1,9 13,5 310 <2,5 <5 N/A 25 7 27.4.2010 10 <0,05 1,6 <0,002 0,36 1,4 0,65 0,11 0,02 0,9 <5 0,88 1,7 14,7 290 <2,5 <5 N/A 24 7 27.4.2010 20 <0,05 0,18 <0,002 0,22 0,97 0,6 0,05 <0,01 0,85 <5 0,52 1,2 14,8 270 <2,5 <5 N/A 20 7 27.4.2010 30 <0,05 0,13 <0,002 0,21 1,1 0,57 <0,05 <0,01 0,86 <5 0,41 0,7 14,3 260 <2,5 6,2 N/A 16 9 27.4.2010 40 <0,05 0,12 <0,002 0,21 1,3 0,56 <0,05 <0,01 0,93 77 0,38 1,1 13 310 2,6 80 N/A 28 21 27.4.2010 50 <0,05 0,05 <0,002 0,21 1,3 0,54 <0,05 <0,01 0,94 73 0,35 0,5 12,4 310 <2,5 75 N/A 27 23 27.4.2010 60 <0,05 <0,05 <0,002 0,21 1,4 0,53 <0,05 <0,01 0,94 72 0,32 0,6 11,8 320 <2,5 74 N/A 29 23 27.4.2010 70 <0,05 <0,05 <0,002 0,2 1,4 0,56 <0,05 <0,01 1 74 0,32 <0,5 10,4 300 2,5 77 N/A 38 33 27.4.2010 79 <0,05 <0,05 <0,002 0,24 2,8 0,52 0,92 <0,01 1,2 95 7,7 21 5,8 310 4,3 100 N/A 69 62 2.8.2010, noston yhteydessä <0,05 0,41 N,A, 0,31 1,7 0,59 <0,05 <0,01 1,1 <3 0,8 4,2 390 3,9 <3 140 140 130 18.5.2010 VOFIXIW2 262 1 <0,05 0,64 <0,002 0,12 1 0,37 <0,05 0,01 0,75 <5 0,57 1,1 12,7 310 <2,5 <5 34 22 6 18.5.2010 10 <0,05 0,36 <0,002 0,12 0,94 0,4 <0,05 <0,01 0,83 <5 0,6 2,9 11,8 300 <2,5 <5 29 21 9 18.5.2010 20 <0,05 0,41 <0,002 0,12 1 0,38 <0,05 <0,01 0,84 <5 0,56 2,7 11,6 270 <2,5 <5 22 18 6 18.5.2010 30 <0,05 0,32 <0,002 0,14 1,4 0,4 <0,05 0,01 0,94 43 0,69 <1 10,4 300 2,5 45 N/A 29 21 18.5.2010 40 <0,05 0,32 0,002 0,15 1,4 0,42 <0,05 <0,01 0,95 66 0,27 2,7 11,2 310 3,5 69 N/A 28 23 18.5.2010 50 <0,05 0,33 0,003 0,15 1,5 0,38 0,38 <0,01 0,95 68 0,33 2,6 11,8 310 <2,5 70 N/A 26 21 18.5.2010 60 <0,05 0,18 0,003 0,16 1,3 0,44 0,13 <0,01 0,98 96 0,73 3,9 8,1 330 <2,5 99 N/A 47 43 10.6.2010, noston yhteydessä 28.5.2010 VOFIXIW3 163 <0,05 0,07 <0,002 0,17 1 0,57 <0,05 <0,01 1 73 0,64 <1 340 <2,5 75 16 88 76 1 0,11 0,43 <0,002 0,08 0,89 0,48 <0,05 <0,01 0,64 <5 1,1 1,6 13,1 340 <2,5 <5 <7 22 <3 28.5.2010 10 <0,05 0,15 <0,002 0,08 0,89 0,45 <0,05 <0,01 0,65 <5 0,97 1,5 13,2 340 <2,5 <5 8 29 <3 28.5.2010 20 <0,05 0,12 <0,002 0,08 0,98 0,44 <0,05 <0,01 0,74 9,8 0,79 <1 12 310 <2,5 12 8 32 20 28.5.2010 30 <0,05 0,06 <0,002 0,1 1,2 0,44 <0,05 <0,01 0,89 110 0,39 <1 10,1 370 2,6 110 <7 45 39 28.5.2010 40 <0,05 0,06 <0,002 0,09 1,1 0,43 <0,05 <0,01 0,85 100 0,75 <1 9,2 360 <2,5 110 <7 47 42 28.5.2010 50 <0,05 <0,05 0,003 0,1 1,3 0,45 <0,05 <0,01 0,92 110 0,47 <1 7,8 350 <2,5 120 <7 55 50 28.5.2010 60 0,11 <0,05 <0,002 0,13 1,5 0,45 0,05 <0,01 1 140 3,9 4,8 2,6 390 <2,5 150 <7 110 98 29.6.2010, noston yhteydessä <0,05 0,19 0,002 0,17 1,3 0,54 <0,05 0,01 0,95 110 0,35 <1 380 <2,5 110 8 63 59 *Sameusyksiköt: Formatsiininefelometristä sameusyksikköä (FNU) käytetään laboratorioanalyyseissa, kun taas kenttälaitteissa käytetään nefelometristä sameusyksikköä (NTU). Arvot ovat tavallisesti vertailukelpoisia suhteessa 1:1 silloin, kun arvot < 100 NTU/FNU.
LIITE 5 2/7 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuosina 2009-2010 VEDENLAATU, SEDIMENTTI JA POHJAELÄIMISTÖ Laboratoriotulokset aluksesta tehdyn tarkkailun aikana LAY1-2 asemilta otetuista vesinäytteistä. Laboratorio: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Pvm µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l FNU mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l 13.11.2010 WS1 74 m, 79 m 0,09 0,46 <0,002 0,28 2,2 0,83 <0,05 <0,01 1,5 1,3 6,4 5,6 440 130 2,5 130 <7 70 63 13.11.2010 WS2 68 m, 74 m 8,1 0,48 <0,002 0,3 2,2 1,7 <0,05 <0,01 1,5 1,4 5,6 4,4 420 130 2,7 130 <7 73 61 13.11.2010 WS3 66 m, 71 m 0,12 0,46 <0,002 0,29 2,2 0,82 <0,05 <0,01 1,5 0,96 5,7 4,7 400 130 2,5 130 <7 68 59 13.11.2010 WS4 68 m, 73 m 0,12 0,54 <0,002 0,29 2,3 0,81 <0,05 <0,01 1,5 0,89 5,3 4,9 410 130 2,4 130 <7 69 59 13.11.2010 WS5 67 m, 72 m 0,12 0,53 <0,002 0,3 3,1 0,86 <0,05 <0,01 1,5 1,2 4,5 4,6 380 130 2,6 130 <7 70 61 2.11.2010, asennuksen aikana 2.11.2010, asennuksen aikana Asema LAY1 45 metriä etelään 55 metriä pohjoiseen Pb 0,44 0,48 0,007 0,34 2,1 0,09 <0,05 0,01 0,97 0,7 5,8 5,6 360 120 2 120 <7 67 61 <0,05 0,41 0,0013 0,35 2,5 0,52 <0,05 0,01 0,65 0,76 7,2 5,6 370 120 2,1 120 <7 69 62 30.6.2010 155 m, 158 m <0,05 0,17 <0,002 0,36 2,5 0,66 <0,05 0,03 1,2 1 <1 0,8 250 <5 4,4 <5 45 100 98 30.6.2010 WS1 145 m, 158 m <0,05 0,26 <0,002 0,31 2 0,61 <0,05 0,03 1,1 0,74 <1 0,8 280 <5 4,1 <5 55 110 110 30.6.2010 135 m, 158 m <0,05 0,28 0,002 0,29 2,8 0,68 0,06 0,03 1,1 0,58 <1 0,8 290 <5 <2,5 <5 44 100 97 30.6.2010 155 m, 159 m <0,05 <0,05 <0,002 0,28 1,9 0,59 <0,05 0,02 1,1 0,44 <1 0,2 330 <5 4,4 <5 62 110 110 30.6.2010 WS2 145 m, 159 m <0,05 0,18 <0,002 0,29 2 0,57 <0,05 0,02 1,1 0,74 <1 0,5 310 <5 4,6 <5 55 110 100 30.6.2010 135 m, 159 m <0,05 0,3 <0,002 0,28 3,7 0,69 <0,05 0,02 1,1 0,97 <1 0,7 270 <5 4,6 <5 44 100 98 30.6.2010 160 m, 165 m <0,05 <0,05 <0,002 0,26 1,9 0,58 <0,05 0,02 1,1 0,58 <1 0,5 290 <5 4,7 <5 61 110 100 30.6.2010 WS3 150 m, 165 m <0,05 <0,05 <0,002 0,27 1,9 0,55 <0,05 0,02 1,1 0,47 <1 0,6 230 <5 4,6 <5 54 110 100 30.6.2010 140 m, 165 m <0,05 <0,05 <0,002 0,23 1,9 0,53 <0,05 0,02 1,1 0,69 <1 0,8 220 <5 4,4 <5 29 100 95 30.6.2010 160 m, 165 m <0,05 <0,05 <0,002 0,25 2,1 0,55 <0,05 0,02 1,1 0,48 <1 0,4 240 <5 4,3 <5 65 110 110 30.6.2010 150 m, 165 m <0,05 0,12 <0,002 0,25 3,4 0,57 <0,05 0,02 1,1 0,41 <1 0,7 220 <5 4,5 <5 60 110 100 30.6.2010 WS4 140 m, 165m <0,05 0,93 <0,002 0,25 3 0,58 0,25 0,02 1,1 0,51 <1 0,7 220 <5 6 <5 41 100 100 30.6.2010 110 m, 165 m <0,05 0,25 0,002 0,22 2,2 0,54 0,07 0,02 1,1 0,36 <1 0,7 250 <5 4 <5 20 100 95 30.6.2010 10 m, 165 m <0,05 0,38 <0,002 0,13 1,2 0,61 <0,05 0,02 0,76 0,9 <1 10,8 280 <5 <2,5 <5 <7 11 <3 30.6.2010 190 m, 200 m <0,05 <0,05 <0,002 0,27 2,1 0,55 <0,05 0,02 1,1 1,2 <1 1 300 <5 4 <5 60 110 110 30.6.2010 WS5 180 m, 200m <0,05 <0,05 <0,002 0,24 1,9 0,5 <0,05 0,01 1,1 0,38 <1 0,8 290 <5 4,5 <5 62 110 100 30.6.2010 170 m, 200 m <0,05 <0,05 <0,002 0,25 1,9 0,47 <0,05 0,01 1 0,36 <1 0,8 290 <5 4,6 <5 59 110 110 LAY2 Näytepiste Näytteenotto ja vesisyvyys Cr Cu Hg Co Zn Ni 27.7.2010, noston yhteydessä 50 metriä <0,05 0,72 0,002 0,4 2,3 0,96 <0,05 0,01 1,2 0,6 <1 300 <3 4,6 3,5 59 110 100 27.7.2010, noston yhteydessä 800 metriä <0,05 0,7 0,003 0,4 2,4 1,2 <0,05 0,01 1,2 0,48 <1 320 <3 4,6 5,4 57 110 100 Cd As *Sameus Kiintoaines Veteen liuennut happi Kokonaistyppi NO3 N NO2 N NO23 N NH4 N Kokonaisfosfori PO4 P *Sameusyksiköt: Formatsiininefelometristä sameusyksikköä (FNU) käytetään laboratorioanalyyseissa, kun taas kenttälaitteissa käytetään nefelometristä sameusyksikköä (NTU). Arvot ovat tavallisesti vertailukelpoisia suhteessa 1:1 silloin, kun arvot < 100 NTU/FNU.
LIITE 5 3/7 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuosina 2009-2010 VEDENLAATU, SEDIMENTTI JA POHJAELÄIMISTÖ Laboratoriotulokset vesinäytteistä, jotka otettiin huoltokäyntien yhteydessä tarkkailulsyvyydeltä kaikissa tarkkailukohteissa. Akkreditoitu laboratorio: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Pvm Asema Cr Cu Hg³ Co Zn Ni Pb Cd As Veteen liuennut happi Sameus Kiintoaines Kokonaistyppi NO2 N³ NO3 N NO23 N NH4 N Kokonaisfosfori PO4 P 26.4.2010 CONTROL 1 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l FNU 2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l 1 1 1 1 1 1 1 1 1 0,7 5,6 320 <2,5 89 91 35 29 1.7.2010 <0,05 0,25 <0,002 0,20 1,6 0,62 <0,05 0,02 0,85 11,0 1,5 1,2 300 <2,5 23 25 14 33 25 1.9.2010 0,11 0,59 <0,02 0,62 1,9 0,8 0,8 0,04 0,94 8,2 1,1 1,6 350 3,1 47 50 38 35 27 2.12.2010 0,12 0,77 0,009 0,21 1,5 0,65 <0,05 <0,01 0,82 12,3 1,3 3,6 430 1,7 99 100 <7 32 23 5.5.2010 CONTROL 2 <0,05 0,10 0,002 0,18 1,2 0,53 <0,05 <0,01 0,98 5,5 0,5 4,3 370 <2,5 140 150 <7 69 65 29.6.2010 <0,05 0,33 <0,002 0,17 1,4 0,54 <0,05 0,02 0,93 4,6 1,0 <1,0 400 <2,5 120 130 <7 72 62 16.10.2010 0,07 0,81 <0,005 0,30 1,7 0,71 <0,05 0,02 1,00 3,2 1,2 3,2 400 1,6 140 150 <7 82 16.12.2010 0,12 0,73 <0,005 0,19 2,0 0,69 <0,05 <0,01 0,93 8,4 1,5 1,2 360 1,6 120 120 <7 55 48 30.6.2010 FIX3 <0,05 0,24 <0,002 0,23 1,5 0,56 <0,05 0,02 1 1,1 <1 500 4,4 160 170 33 120 110 2.9.2010 0,41 0,49 <0,02 0,59 1,7 0,86 0,86 0,04 1,2 2,1 3,2 440 3 180 190 <7 140 140 tiedossa 1 Luvissa hyväksytyt tarkkailuohjelmat eivät edellytä kontrollinäytteiden metallipitoisuuksien analysointia. Analyysit on kuitenkin lisätty analyysilistaan taustatietojen keräämiseksi, sen jälkeen kun näytteet CONTROL 1 asemalta oli otettu 26.4.2010. 2 Sameuden yksikkö: Formatsiininefelometristä sameusyksikköä (FNU) käytetään laboratorioanalyyseissa, kun taas kenttälaitteissa käytetään nefelometristä sameusyksikköä (NTU). Arvot ovat tavallisesti vertailukelpoisia suhteessa 1:1 silloin, kun arvot < 100 NTU/FNU. ³Hg ja NO2 N analyyseillä on eri alin määritysraja johtuen laboratoriossa saatavilla olleista eri analyysimenetelmistä ja laitteistoista.
LIITE 5 4/7 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuosina 2009-2010 VEDENLAATU, SEDIMENTTI JA POHJAELÄIMISTÖ Veteen liuennut happi, suolaisuus, veden lämpötila, lajien lukumäärä, yksilöiden kokonaismäärä ja kokonaisbiomassa BENT2-asemalla BENT2 Näytteenotto ennen kiviaineksen kasausta 6.4.2010 Näytteenotto kiviaineksen kasauksen jälkeen 2.8.2010 Paikka BENT2/1 BENT2/2 BENT2/3 BENT2/4 BENT2/5 BENT2/6 BENT2/7 Etäisyys, m 50 100 200 400 800 1600 3200 Vesisyvyys, m 79 77 77 84 82 79 75 Leveysaste/Pituusaste 59 35,76'N / 23 32,55'E 59 35,78'N / 23 32,55'E 59 35,84'N / 23 32,55'E 59 35,95'N / 23 32,55'E 59 36,16'N / 23 32,55'E 59 36,59'N / 23 32,55'E 59 37,45'N / 23 32,55'E Vaihe ENNEN JÄLKEEN ENNEN JÄLKEEN ENNEN JÄLKEEN ENNEN JÄLKEEN ENNEN JÄLKEEN ENNEN JÄLKEEN ENNEN JÄLKEEN Veteen liuennut happi, mg/l 0,3 0,3 1,6 0,3 2,9 0,3 0,2 0,4 0,5 0,9 3,6 1,0 5,6 0,5 Suolapitoisuus 9,4 11 8,9 9,7 8,7 10,4 9,7 tiedossa 9,5 9,8 8,6 tiedossa 8,36 8,55 Lämpötila C 4,6 7,5 4,2 8,7 4,3 7,2 5 8,3 4,7 9,1 3,9 7,6 3,58 9 Lajimäärä 0 0 1 tiedossa 0 tiedossa 0 1 0 0 1 0 1 2 Yksilöitä/ m 2 0 0 3 tiedossa 0 tiedossa 0 9 0 0 6 0 6 54 Kokonais-biomassa, g mp/m 2 0 0 0,06 tiedossa 0 tiedossa 0 0,12 0 0 0,11 0 0,02 0,13
LIITE 5 5/7 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuosina 2009-2010 VEDENLAATU, SEDIMENTTI JA POHJAELÄIMISTÖ Sedimenttitarkkailun tulokset
LIITE 5 6/7 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuosina 2009-2010 VEDENLAATU, SEDIMENTTI JA POHJAELÄIMISTÖ Helcom pohjaeläinasemien tarkkailun tulokset Sedimenttinäytteiden kuvaus Näytesema Veden syvyys O 2 (1m) Näytteenottosyvyys 1) Häiriintymättömät sedimenttikerrokset 2) Bioturbaatio 3) Reiät Vaaleanharmaa Pinta Muita huomioita savi 4) LL5 69 m 2,96 ml l -1 ca. 20 cm 0-0,5; 2,7-3,2 ja >12 cm 8 cm n. 10 cm Orgaanisia jäänteitä, 2 vaaleanruskeaa orgaanista kappaletta (ø n. 0,5 cm) Selkeä häiriö (mahdollisesti sedimenttimassan siirtymisen aiheuttama) 12 cm syvyydellä LL5BEN_A 69 m 0,83 42 cm 1,0-2,5 cm 9, 23, 26-28, 33- ml l -1 34 ja 36-38 cm >25 cm 30-35 cm,sedimentti enemmän savista >12 cm 40-50% pinnasta peittynyt ohuella valkoisella bakteerikasvustolla, huopamainen, 1 cm paksu kerros Bakteerikasvustoa (todennäköisesti Beggiatoa), pinnassa hieman rikkivedyn (H 2 S) hajua LL5BEN_B 70 m 1,45 ml l -1 39 cm Vain voimakkaasti häiriintyneitä kerroksia 8-9, 16-20, 23, 26,5; 28-29 ja 32,5-34 cm 5-6 cm ja >14 cm n. 9 cm Tiheä ja yhtenäinen kerros orgaanista ainetta Hieman rikkivedyn (H 2 S) hajua 2-3 cm:n syvyydellä 24 cm 1,2-1,8 ja 12,3-12,7 LL6A 72 m 3,16 ml l -1 cm (3,2-3,8 ja 21,5 cm häiriintynyt) 6, 7-8, 13 ja 16,5-17 cm 4-5, 8-10 ja 14-15 cm n. 17 cm 20% pinnasta peittynyt valkoisella bakteerikasvustolla Pinnalla rikkivedyn (H 2 S) haju 43 cm ca. 0-1,2 cm (osittain LL6ABEN_A 71 m 2,12 ml l -1 häiriintynyt 15-16,5 ja 18-19,5 cm) 5,5; 8,5; 22-24, 26, 29 ja 32 cm 39-42 cm selvää pintaa, sedimentti savisempaa >19 cm Vihertävän ruskea matto orgaanisen aineksen jäänteitä kattoi n. 80% pinnasta Rikkivedyn (H 2 S) haju 5:n ja 11 cm:n syvyydellä 49 cm 0-0,7; 2,3-2,8 ja 15,5- LL6ABEN_B 71 m 1,61 ml l -1 19 cm häiriintynyt 9,5; 14-15 ja 21-22,5 cm) 5 ja 13 cm (28 cm, häiriintyminen voi olla kaasun aiheuttamaa) 10-11, 18-19 ja 23-32 cm selvää pintaa, sedimentti savisempaa >22 cm, väri vaaleampaa >28 cm Ruskehtavia jäänteitä orgaanisesta aineksesta Rikkivedyn (H 2 S) haju pinnalla, voimakas haju 11-12 cm:ssä LL7 77 m 2,27 ml l -1 43 cm 0,8-1,4 cm (osittain häiriintynyt 14-16 cm) 4; 6,5-8; 11-12, 17,5 ja 27 cm 3-4, 13-14, 18-19 ja 21-22 cm Sedimentti muuttuu savisemmaksi, väri vaaleampi n. >19-22 cm Orgaanisia jäänteitä, muutama ruskea orgaaninen pala (koko n. 1x2-3 mm) Rikkivedyn (H 2 S) haju pinnalla LL7BEN_A 76 m 1,34 54 cm 0,6-0,8 cm (osittain ml l -1 häiriintynyt) ja 25,5-29 cm 9-17 cm (häiriintyminen voi olla kaasun aiheuttamaa) 2-4, 9-12, 16-17, 18-20 ja >20 cm selvää pintaa, sedimentti muuttuu savisemmaksi >20-25 cm Ruskeita jäänteitä orgaanisesta aineksesta Rikkivedyn (H 2 S) hajua pinnassa, voimakas haju >3-4 cm. Runsaasti rikkivetyä (H 2 S) joka sekoittaa sedimenttiä näyteputkissa 17 cm 1,3-1,5 cm (osittain LL7BEN_B 78 m 1,64 ml l -1 häiriintynyt) 0,1-0,2 ja 13,5-14,5cm) 6-8 cm 4-5 cm n. 7,5 cm Suhteellisen tasalaatuista 1,3 cm:n syvyyteen, runsaasti orgaanista ainesta, harmaita kasaumia Rikkivedyn (H 2 S) haju pinnalla 1) Sedimenttiprofiilin paksuus joka voitiin viipaloida 1 cm:n paksuisiin siivuihin näytepöydällä. 2) Sedimenttikerrokset joissa esiintyi häiriintymättömiä (ei pohjaeliöstön aiheuttamaa bioturbaatiota) ohuita kerroksia. 3) Sedimentin syvyydet joissa voimakkaasti häiriintyneitä kerroksia tai bioturbaatiota. 4) Sedimentin syvyys jonka alapuolella sedimentin väritys muuttuu selvästi vaaleamman harmaaksi tai sedimentti on savipitoisempaa kuin yläpuolisissa kerroksissa.
LIITE 5 7/7 Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Ympäristötarkkailu vuosina 2009-2010 VEDENLAATU, SEDIMENTTI JA POHJAELÄIMISTÖ Helcom pohjaeläinasemien tulokset Makropohjaeläimistö lajit ja niiden runsaus keväältä ja syksyltä 2010 ja keväältä 1995 Yksilöitä m-2 Macoma balthica Bylgides sarsi Marenzelleria sp. kaikkien aikojen maksimi (yhdistetty) Kevät 2010 Syksy 2010 Kevät 2010 Syksy 2010 Kevät 2010 Syksy 2010 Toukokuu 1995 LL5 0 0 9 0 122 0 3084 LL5BEN_A 0 0 3 LL5BEN_B 0 0 15 LL6A 3 0 6 0 30 6 7289 LL6BEN_A 0 0 0 LL6BEN_B 0 0 1 LL7 0 0 5 0 9 0 3775 LL7BEN_A 0 0 1 LL7BEN_B 0 0 3 Syksyn 2010 näytteenotto sisälsi myös yhden Mysis sp. yksilön asemilla LL6BEN_B ja LL7BEN_A, kuten myös yhden yksilön sekä Idotea sp. että Corixidae asemalla LL6BEN_B. Makropohjaeläimistö näytteenotto ja sedimentin ominaisuudet Asema van Veen sedimentin tilavuus % rikkivedyn haju van Veen näytteen kuvaus LL5 60 kyllä Ilmava tumma pinta, ensin pehmeä ja sen jälkeen kova harmaa savi alla LL5BEN_A 100 kyllä Ilmava tumma pinta, pehmeä harmaa savi alla LL5BEN_B 100 kyllä Ilmava tumma pinta jossa detritusta, pehmeä harmaa savi alla, tummia sulfiittikerroksia syvissä osissa LL6A 90 kyllä Ilmava tumma pinta, ensin pehmeä ja sen jälkeen kova harmaa savi alla, tummia sulfiitti kerroksia LL6BEN_A 100 kyllä Ilmava tumma pinta, pehmeä harmaa savi syvällä alla LL6BEN_B 100 kyllä Ilmava tumma läpikotaisin LL7 100 kyllä Ilmava tumma pinta, pehmeä harmaa savi alla LL7BEN_A 100 kyllä LL7BEN_B 50-60 kyllä Ilmava tumma pinta, kova harmaa savi alla Ilmava tumma pinta, pehmeä harmaa savi alla, kaasukuplia, runsaasti hajoamistuotteita ja kuolleiden Macoma (simpukoiden) kuoria
Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Rajat ylittävä tarkkailu 2010 Viro Päivämäärä 31.5.2011 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ RAJAT YLITTÄVÄ TARKKAILU 2010 VIRO Ympäristötarkkailuvuosiraportin 2010 liite 6
NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ Versio A Päivämäärä 31.5.2011 Valmistelijat Ari Hanski, Ari Piispanen, Romke Bijker Tarkastajat Sakari Salonen, John Adams Hyväksyjä Tore Granskog Rajat ylittävä ympäristötarkkailu Viro 2010 Viite G-PE-EMS-MON-100-0306ENA1-A Versiohistoria: Versio Päivämäärä Kuvaus Valmistelijat Tarkastajat Hyväksyjä 04 10.5.2011 Luonnos Ari Hanski, Ari Piispanen, Sakari Salonen, Tore 05 17.5.2011 Luonnos Romke Bijker John Adams Granskog 06 23.5.2011 Luonnos 07 30.5.2011 Luonnos A 31.5.2011 Lopullinen Ramboll Piispanmäentie 5 PL 3 02241 ESPOO Suomi T +358 20 755 611 F +358 20 755 6535 www.ramboll.com
G-PE-EMS-MON-100-0306ENA1-A SISÄLLYS 1. YHTEENVETO... 1 2. JOHDANTO... 3 3. RAKENNUSTOIMET VUONNA 2010... 4 4. YMPÄRISTÖTARKKAILU... 6 5. TARKKAILUTULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU... 10 5.1 AMMUSTEN RAIVAAMINEN... 10 5.1.1 Sedimentin tarkkailutulokset... 10 5.1.2 Pohjaeliöstötarkkailun tulokset... 18 5.2 KIVIAINEKSEN KASAAMINEN... 19 5.2.1 Sedimentin tarkkailun tulokset... 20 5.2.2 Pohjaeliöstön tarkkailutulokset... 31 6. JOHTOPÄÄTÖKSET... 34 7. VIITTEET... 35
G-PE-EMS-MON-100-0306ENA1-A Luettelo lyhenteistä ja määritelmistä ADCP Acoustic Doppler Current Profiler, akustinen virtausmittari (ADCP-laite) cm senttimetri ka kuiva-aine (Dry Weight eli dw) Dyn. as. Dynaamisesti asemoitava EEZ Talousvyöhyke (EST) Viro IW Merenpohjan muokkaustoimenpiteet (intervention works) Kilometre Point, kilometrikohta KP putkilinjan reittiä pitkin alkaen Venäjän rantautumispaikasta m metri m 2 neliömetri mg milligramma ROV Remotely Operated Vehicle, kaukoohjattu vedenalainen laite mp märkäpaino (wet weight) Ensimmäinen vuosineljännes: 1. Q1 tammikuuta ja 31. maaliskuuta välinen aika Q2 Toinen vuosineljännes: 1. huhtikuuta ja 31. kesäkuuta välinen aika Q3 Kolmas vuosineljännes: 1. heinäkuuta ja 30. syyskuuta välinen aika Viimeinen vuosineljännes: 1. Q4 lokakuuta ja 31. joulukuuta välinen aika µg mikrogramma
G-PE-EMS-MON-100-0306ENA1-A 1 1. YHTEENVETO Nord Stream -putkilinjan rakennustöistä mahdollisesti aiheutuvia rajat ylittäviä vaikutuksia Viron talousvyöhykkeellä on tarkkailtu ottamalla Viron vesiltä sedimentti- ja pohjaeliöstönäytteitä ennen ammusten raivausta ja kiviaineksen kasaamista sekä niiden jälkeen vuonna 2010. Lisäksi vedenlaatua tarkkailtiin kaikkien rakennustöiden aikana Suomen talousvyöhykkeellä kohteissa, jotka sijaitsevat lähellä Viron talousvyöhykkeen rajaa. Tässä liitteessä on esitetty tulokset, tarkasteltu niitä ja esitetty johtopäätökset. Vedenlaadun tarkkailutuloksia asianmukaisilta asemilta Suomen talousvyöhykkeellä ja johtopäätöksiä vaikutuksista Suomen vesillä on tarkasteltu yksityiskohtaisesti vuosiraportin luvuissa 6 9. Ammusten raivaaminen Ennen ammusten raivausta ja sen jälkeen SED3 (EST) -asemalta otettujen sedimenttinäytteiden fysikaaliset ominaisuudet vastaavat sedimenttien normaalia vaihtelua ja merenpohjan heterogeenisyyttä. Tulosten mukaan orgaanisia tinayhdisteitä (erityisesti tributyylitinaa) lukuun ottamatta metallien ja dioksiinien/furaanien pitoisuus oli pieni pintasedimentissä. Metallien pitoisuudet vaihtelivat suurimmaksi osaksi vain hieman näytteenottokierrosten välillä. Kadmiumin normalisoitu pitoisuus ylitti ainoana tason 1 raja-arvon näytteissä, jotka otettiin SED3/1- ja SED3/2-paikoilta ennen ammusten raivausta. Pitoisuudet alittivat silti reilusti tason 2 raja-arvon. Dioksiinien/furaanien pitoisuus oli alhainen kaikissa näytteissä. Edellä esitetty osoittaa oikeaksi olettamukset, jotka tehtiin sedimentin ja haitta-aineiden leviämisen mallinnuksessa. Tributyylitinan (TBT) suhteellisen suuri pitoisuus sedimentissä on todennäköisesti seurausta laivareiteistä alueella. TBT on luultavasti peräisin kiinnittymisenestomaaleista, joita aluksissa käytettiin aiemmin. Räjäytysten jälkeen Suomen vesillä havaitun sameuden vähäisyyden perusteella sedimentissä havaitut muutokset eivät todennäköisesti ole aiheutuneet ammusten raivaustoimista. Makropohjaeliöstön määrä oli yleisesti vähäinen näytteissä, jotka otettiin BENT3 (EST) -asemalla ennen ammusten raivausta ja sen jälkeen. Vedenlaadun ja sedimentin tarkkailutulosten perusteella on hyvin epätodennäköistä, että raivaustoimista olisi aiheutunut vaikutuksia pohjaeliöstön elinolosuhteisiin. Tärkein näytteenottokierrosten välillä havaitut muutokset selittävä tekijä on merenpohjan luonnollinen vaihtelu pienessä mittakaavassa. Lisäksi meriveden happipitoisuus aleni merenpohjan yläpuolella näytteidenoton välillä, mikä vaikutti merkittävästi lajien ja yksilöiden määrään. Kiviaineksen kasaaminen Pintasedimentin fysikaalinen koostumus vaihteli voimakkaasti SED4 (EST)- ja SED5 (EST) - asemilla ennen kiviaineksen kasaamista otettujen näytteiden ja sen jälkeen otettujen näytteiden välillä. Metallien normalisoidut pitoisuudet alittivat yleisesti tason 1 raja-arvon tai olivat lähellä sitä. Dioksiinien/furaanien normalisoidut pitoisuudet alittivat kaikki tason 1 raja-arvot. Normalisoidut tributyylitinapitoisuudet alittivat kaikki tason 2 raja-arvot. Analysoidut tributyylitinapitoisuudet olivat kuitenkin kaikissa tarkkailukohteissa suurempia näytteissä, jotka otettiin kiviaineksen kasaamistoimien jälkeen verrattuna ennen niitä otettuihin näytteisiin. Tarkkailutulosten mukaan sameus kasvoi kiviaineksen kasaamistoimien aikana vain vähän VOFIXIW2- ja VOFIXIW3-asemilla Suomen talousvyöhykkeellä tarkkailukohteissa, jotka sijaitsevat lähinnä SED4 (EST)- ja SED5 (EST) -asemia. Päivinä, joina kiviainesta kasattiin eniten, lähellä merenpohjaa olevien virtausten keskinopeudet olivat pieniä (< 2,5 cm/s). Vastaavasti virtaussuunnat olivat länteen ja itä-kaakkoon. Tämän perusteella metallien, dioksiinien/furaanien tai orgaanisten tinojen pitoisuuksien muutokset pintasedimentissä kiviaineksen kasaamiskertojen välillä eivät todennäköisesti ole aiheutuneet kiviaineksen kasaamistoimista. Makropohjaeliöstön lajien ja yksilöiden määrä BENT4 (EST)- ja BENT5 (EST) -asemilla oli yleisesti alhainen. Tärkein syy tähän oli hapen vähyys merenpohjan yläpuolella. Vain hapenpuutetta sietäviä lajeja esiintyi joissakin sijaintipaikoissa. Muutokset yksilöiden ja biomassan määrässä sekä lajistossa olivat vähäisiä ennen kiviaineksen kasaamistoimia otettujen ja niiden jälkeen
G-PE-EMS-MON-100-0306ENA1-A 2 otettujen näytteiden välillä. Muutokset johtuivat todennäköisesti happipitoisuuden laskemisesta ja merenpohjan ominaisuuksien luonnollisesta vaihtelusta pienessä mittakaavassa. Pohjaeliöstön tarkkailutulosten ja niitä vahvasti tukevien vedenlaadun ja sedimentin tarkkailutulosten perusteella on hyvin epätodennäköistä, että kiviaineksen kasaaminen olisi vaikuttanut makropohjaeliöstön elinolosuhteisiin BENT4 (EST)- ja BENT5 (EST) -asemilla.
G-PE-EMS-MON-100-0306ENA1-A 3 2. JOHDANTO Suomen talousvyöhykkeellä tehdyistä kaasuputken rakennustöistä mahdollisesti aiheutuvien rajat ylittävien vaikutusten tarkkailu Viron talousvyöhykkeellä perustuu "Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjaan /1/. Viron ulkoministeriö hyväksyi tarkkailuohjelman 7. kesäkuuta 2010 suostumuksellaan nro 71. Suomen talousvyöhykkeellä tehdyistä ammusten raivaustöistä mahdollisesti aiheutuvien rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuviron talousvyöhykkeellä on esitetty yksityiskohtaisesti erillisessä Nord Streamin ammusten raivaus Suomen talousvyöhykkeellä, "Lopulliset ammuskohtaiset tarkkailutulokset -raportissa /2/ ja siihen tehdyssä täydennyksessä /3/. Näiden töiden vaikutusten tärkeimmistä tarkkailutuloksista on esitetty yhteenveto vuosiraportissa ja tässä liitteessä.
G-PE-EMS-MON-100-0306ENA1-A 4 3. RAKENNUSTOIMET VUONNA 2010 Nord Streamin rakennustoimia vuosien 2009 ja 2010 aikana Suomen talousvyöhykkeellä olivat ammusten raivaaminen, kiviaineksen kasaaminen, tukipatojen asentaminen ja putken laskeminen. Kolme ensin mainittua toimea ajoittuvat pääasiassa vuoden 2010 alkupuoliskolle, ja putkenlasku ajoittui vuoden loppupuoliskolle (kuva 3.1). Tarkemmat tiedot putkilinjan rakennustoimista on esitetty vuosiraportissa 2010 (luku 3). Toiminto Vuosineljännes Q4/2009 Q1/2010 Q2/2010 Q3/2010 Q4/2010 Kuukausi Mar Jou Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Ammusten raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Putkijaksojen vedenalainen liitoskohta Muut putkenlaskua edeltävät työt Putkenlaskun jälkeiset työt Tukipatjojen asennus Putkien laskeminen Ankkuroitava putkenlaskualus Dynaamisesti asemoitava putkenlaskualus Kuva 3.1 Putkilinjan rakennustoimien ajoittuminen vuosina 2009 ja 2010 Suomen talousvyöhykkeellä. Rakennustoimien maantieteellinen jakautuminen putkilinjan reitillä Suomen vesillä on esitetty kuvassa 3.2.
G-PE-EMS-MON-100-0306ENA1-A 5 Kuva 3.2 Rakennustoimet putkilinjan reitillä vuosina 2009 ja 2010 Suomen talousvyöhykkeellä. Putkilinjan turvallisen asennuksen varmistamiseksi 49 ammusta raivattiin räjäyttämällä joulukuussa 2009 ja huhti-kesäkuussa 2010 Suomen talousvyöhykkeellä. Putkilinjan eheänä säilymisen varmistamiseksi pitkällä aikavälillä on sen tueksi kasattu kiviainesta ennen putkenlaskua ja sen jälkeen. Merenpohjaan kasattiin vuonna 2010 yhteensä noin 241 300 m 3 kiviainesta. Kaapelien suojaamiseksi merenpohjaan asennettiin 134 betonipatjaa 18 kaapeliristeykseen. Putki laskettiin käyttämällä kahta alusta, dynaamisesti asemoitavaa putkenlaskualusta Solitairea ja ankkuroitavaa putkenlaskualusta Castoro Seitä. Solitairella laskettiin putkilinjaa 1 (luoteinen) kilometrikohtien KP 123 ja KP 297 välille eli yhteensä 174 kilometrin matkalle. Castoro Seillä laskettiin putkilinjaa 1 kilometrikohtien KP 498 ja KP 350 välille eli yhteensä 148 kilometrin matkalle. Osuudella (KP 488 470), jossa putkilinjan reitti kulkee lähellä Viron talousvyöhykkeen rajaa, käytettiin kahta hinaajaa Castoro Sein eteläpuolella. Näin ankkureita ei tarvinnut sijoittaa Viron talousvyöhykkeelle.
G-PE-EMS-MON-100-0306ENA1-A 6 4. YMPÄRISTÖTARKKAILU Suomen talousvyöhykkeellä tehdyistä putkilinjan rakennustoimista ammusten raivaamisesta, kiviaineksen kasaamisesta ja putkenlaskusta mahdollisesti aiheutuvia rajat ylittäviä vaikutuksia tarkkailtiin sekä Suomen että Viron talousvyöhykkeillä. Vedenlaatua tarkkailtiin rakennustoimien lähellä Suomen talousvyöhykkeellä ja rajat ylittäviä vaikutuksia sedimenttiin ja pohjaeliöstöön tarkkailtiin Viron talousvyöhykkeellä. Tarkkailukohteet ja -asemat vuonna 2010 on esitetty taulukoissa 4.1 ja 4.2 ja kuvissa 4.1 ja 4.2. Tarkkailutoimet on toteutettu rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuohjelman /1/ mukaisesti, ellei erikseen ole toisin mainittu. Tarkkailumenetelmistä on esitetty yksityiskohtainen kuvaus vuoden 2010 tarkkailuvuosiraportin luvussa 5. Taulukko 4.1 Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailukohteet Tarkkailukohteet ja -asemat vuoden 2010 rakennustoimien vaikutusten tarkkailussa Tarkkailukohde Asema Rakennustoimi VOM2 (F22) ja VOM3 (F17) Ammusten raivaaminen Vedenlaatu VOFIXIW2 ja VOFIXIW3 Kiviaineksen kasaaminen LAY2 Putkenlasku SED3 (EST)* Ammusten raivaaminen Sedimentin laatu SED4 (EST) ja SED5 (EST)** Kiviaineksen kasaaminen BENT3 (EST)* Ammusten raivaaminen Pohjaeliöstö BENT4 (EST) ja BENT5(EST)** Kiviaineksen kasaaminen Kalat, linnut, merinisäkkäät 1 ammus (F22) Ammusten raivaaminen * Liittyy vedenlaadun tarkkailuun VOM3-asemalla ** Liittyy vedenlaadun tarkkailuun VOFIXIW2- ja VOFIXIW3-asemilla
G-PE-EMS-MON-100-0306ENA1-A 7 Kuva 4.1 Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuasemat Suomi Viro. Tarkkailutulosten mukaan sameus kasvoi kiviaineksen kasaamistoimien aikana vain vähän VOFIXIW2- ja VOFIXIW3-asemilla Suomen talousvyöhykkeellä tarkkailukohteissa, jotka sijaitsevat lähinnä SED4 (EST)- ja SED5 (EST) -asemia. Päivinä, joina kiviainesta kasattiin eniten, lähellä merenpohjaa olevien virtausten keskinopeudet olivat pieniä (< 2,5 cm/s). Vastaavasti virtaussuunnat olivat länteen ja itä-kaakkoon. Tämän perusteella metallien, dioksiinien/furaanien tai orgaanisten tinojen pitoisuuksien muutokset pintasedimentissä kiviaineksen kasaamiskertojen välillä eivät todennäköisesti ole aiheutuneet kiviaineksen kasaamistoimista.
G-PE-EMS-MON-100-0306ENA1-A 8 Kuva 4.2 Ammusten raivauksesta ja kiviaineksen kasaamisesta sedimenttiin ja pohjaeliöstöön kohdistuvien rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuasemat Suomi Viro. Taulukko 4.2 Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailukohteet ja tarkkailun ajoitus Sedimenttiin ja pohjaeliöstöön kohdistuvien rajat ylittävien vaikutusten tarkkailu vuonna 2010 VOM2 VOM3 Asema Parametrit Menetelmä Koordinaatit Päivämäärä VOFIXIW2 VOFIXIW3 Kraatterien tilavuus, suolapitoisuus, lämpötila, sameus, veteen liuennut happi, ravinteet ja metallit sekä virtausten suunta ja nopeus Suolapitoisuus, lämpötila, sameus, veteen liuennut happi, ravinteet ja metallit sekä virtausten suunta ja nopeus Monikeilainen kaikuluotain ROVlaitteessa Alukselta tehtävä automaattinen mittaus Vesinäytteiden otto Virtauksen mittaus alukselta Kiinteät anturit ja alukselta tehtävät automaattiset mittaukset Vesinäytteiden otto ADCP-laitteet KP 264: 59 40,39 N, 24 07,16 E KP 243: 59 46,03 N, 24 25,81 E KP 262/S1: 59 40,50 N, 24 08,37 E KP 262/S2: 59 40,74'N, 24 08,49 E KP 262/S3: 59 40,73'N, 24 08,31'E KP 163/S1: 59 53,15 N, 25 45,68 E KP 163/S2: 20.4.2010 20.5.2010 30.4. 10.6.2010 kiinteät anturit 18.5.2010 alukselta tehtävä tarkkailu 6.5. 29.6.2010 kiinteät anturit 27. 28.5.2010 alukselta tehtävä tarkkailu