Hyvän sisäilmaston suunnittelu päivittyvä Sisäilmastoluokitus Sisäilma-asiantuntija Mervi Ahola, Korjausrakentaminen Wanhasatama 7.2.2017
Tavoitteeksi hyvä sisäilmasto TAVOITTEET Aseta tavoitteet lämpötiloille ja ilman laadulle TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VALVONTA Tarkka laadunvalvonta rakennushankkeen eri vaiheissa Varmista, että vaihtoehtoiset ratkaisut ovat yhtä hyviä sisäilmaston suhteen AIKATAULU Varaa riittävä aika sisäilmaston virittämiselle Kuivumisen kannalta riittävän pitkä rakennusaika Huolellinen vastaanotto Älä muuta keskeneräiseen rakennukseen
Sisäilmastosuunnittelun lähtötiedot korjaus- ja perusparannushankkeissa Sisäilmaston terveysvaatimukset olemassa olevassa rakennuksessa Sisäilmaston kuntotutkimus Rakenteiden kuntotutkimus Vesi- ja viemärilaitteistojen kuntotutkimus Ilmanvaihdon kuntotutkimus Haitta-ainekartoitukset Kuva: Kosteus- ja hometalkoot
Rakenteiden kosteusvaurioiden torjunta harjakatto leveät räystäät pintavedet rakennuksesta poispäin hyvä toimiva salaojitus tuuletettu ullakkotila kapillaarikatkot, oikeat maa-ainekset tuuletetut seinärakenteet ikkunoiden hyvä pellitys vältä tiiviitä suljetuttuja rakenteita, joihin joutunut kosteus ei tuuletu pois
Hyvä lämmöneristys ja tiiveys ovat viihtyisien sisäolosuhteiden perusta Sisäolosuhteiden hallinta edellyttää hyvää lämmöneristystä ja ilmanpitävyyttä Energiatehokkuuden parantaminen parantaa samalla olosuhteiden hallittavuutta Hyvä ilmanpitävyys estää kostean sisäilman pääsyä rakenteisiin Vaipan ulkopintojen lämpötilan lasku voi johtaa ulkoilman kosteuden tiivistymiseen rakenteiden ulkopinnoille Otettava huomioon materiaalivalinnoissa Ei kipsilevyä tuulensuojalevyksi (liian alhainen lämmönvastus) Estettävä ilman sisääntulo näiden rakenteiden kautta
Rakennuksen paine-erot Alipaine vuotoilmaa rakenteista, epäpuhtauksien kulkeutuminen rakenteiden jäähtyminen vuotoilmaa viereisistä tiloista tekniset tilat, teollisuuslaitos, lämmönjakokeskus, putkikanaalit Ylipaine sisäilman kosteus voi tiivistyä rakenteisiin kosteus- ja mikrobivauriot Tavoiteltava rakennuksen paine-ero ulkoilmaan nähden on järjestelmästä riippuen 0...-5 Pa alipainetta Tiiveys ja vuotokohdat vaikuttavat oleellisesti
Lämpöolosuhteiden hallinta KESÄLLÄ Ylilämpeneminen estetään ensisijaisesti passiivisin keinoin (ikkunoiden koko/suuntaus ja aurinkosuojaus) Kesällä ei tulisi jäähdyttää alle 24 C, jo kosteuden poistolla on iso merkitys sisäolosuhteiden mukavuuteen TALVELLA Minimoidaan vedon tunne (tuloilman lämpötila, ilmanjako, vuotoilma, kylmät pinnat) Lämmitysjärjestelmän tasapainotus Liian korkea lämpötila tekee ilman kuivaksi ja aiheuttaa oireita Huomioi konvektioiden vaikutus
Vähäpäästöiset pintamateriaalit Pinta- ja sisustusmateriaalit ovat pääsääntöisesti M1- luokkaa Ohjeen mukainen asennus Yhteensopivat materiaalit Myös käsittelemättömiä luonnonmateriaaleja voi käyttää Pintakäsittelyt myös piiloon jääville pinnoille, kuten alakatoille ja asennuslattioille. Avoimien alakattotilojen, koteloiden ym. siivottavuus Vaimennusverhouslevyjen reunat on käsiteltävä siten, että mineraalivilla ei jää paljaaksi (listoitus tai maalaus).
Helposti siivottava kalustus ja sisustus selkeät tilaratkaisut ovelliset säilytystilat umpisokkelit sisääntulon ovimatot vältä itsestään siliäviä sisustustekstiilejä, tekstiilitapetteja ja pehmeitä tai rosoisia pintoja keskuspölynimurijärjestelmä tai hyvä imurin poistoilman suodatus
Varmista riittävä ilmanvaihto Tavoitteena 6 l/s, hlö tai 0,5 1/h tai 0,35 l/s,m 2 Tuloilmaan vähintään F7-luokan suodatin HUOM! Uusi standardi Keittiöön liedelle mieluiten erillispoisto Riittävät äänenvaimentimet ja väljästi mitoitettu kanavisto Tehostus- ja poissaoloasennot Tasaiset, hallitut painesuhteet, myös yö- ja viikonloppukäytön aikana Ilmanvaihtokanavien sijoitus rakenteiden lämpimälle puolelle
Sisäilmastoluokitus 2017 Edellinen luokitus vuodelta 2008 - Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset Tarve uusimiseen johtuu mm. Viranomaismääräysten muuttumisesta (STM:n asumisterveysasetus ja YM:n rakentamismääräysasetukset) Luokituksen käytön yleisyydestä ja käyttökokemuksista Uusimman tutkimustiedon huomioon ottamisesta EU-standardien muuttumisesta M1-vaatimusten muutokset Laatua kolmessa luokassa S1 Yksilöllinen sisäilmasto Periaatteena S2+lämpöolojen yksilöllinen hallinta S2 Hyvä sisäilmasto S3 Tyydyttävä sisäilmasto määräysten edellyttämä vähimmäistaso
Tekniset tavoitearvot Sisäilmastoluokitus 2017 Operatiivinen lämpötila -> tavoitearvoihin helpotuksia Ilman liikenopeus Hiilidioksidipitoisuus -> pitoisuus taustapitoisuuden yli Pienhiukkaspitoisuus ja I/O-suhde Radonpitoisuus Valaistus ja akustiikka (viittaus standardiin) Ulkoilmavirrat S1-luokka: 0,5 l/s,lattia-m 2 + 10 l/s, henkilö S2-luokka: 0,35 l/s,lattia-m 2 + 7 l/s, henkilö S3-luokka/D2: 0,35 l/s,lattia-m 2 JA 6 l/s, henkilö Uusi standardi suodattimille!
Lämpötilojen tavoitearvoihin helpotuksia O peratiivinen lämpötila oleskeluvyöhykkeellä [ C] 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 S2 Enimmäisarvo t op Ulkolämpötila (24 h keskiarvo) [ C] 2008 20 20 Vähimmäisarvo 19 19 Lämpötilan tulee pysyä 90 % käyttöajasta alueella t op ± 1,0 C. 18 18 17 17-15 -10-5 0 5 10 15 20 25 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21
Lämpötilojen tavoitearvoihin helpotuksia Operatiivinen lämpötila oleskeluvyöhykkeellä [ C] LUONNOS S2 Enimmäisarvo top=21,5+0,8x(tu-10) Vähimmäisarvo Lämpötilan tulee pysyä 90 % käyttöajasta harmaalla alueella Ulkolämpötila (24 h keskiarvo) [ C]
Lämpötilojen tavoitearvojen minimitaso LUONNOS Operatiivinen lämpötila oleskeluvyöhykkeellä [ C] S3 32 Enimmäisarvo top=21+1,2x(tu-10) Vähimmäisarvo Lämpötilan tulee pysyä 90 % käyttöajasta harmaalla alueella Ulkolämpötila (24 h keskiarvo) [ C] Punaiset katkoviivat asumisterveysasetuksen mukaiset
Kommentteja ehdotuksia Sisäilmastoluokituksen päivitykseen? mervi.ahola@sisailmayhdistys.fi www.sisailmayhdistys.fi