KAISTANLEVEYDEN JA TEHON KÄYTÖN KANNALTA OPTIMAALINEN MODULAATIO TRELLISKOODATTU MODULAATIO (TCM)

Samankaltaiset tiedostot
INFORMAATIOTEORIA & KOODAUS TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 28 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

esimerkkejä erilaisista lohkokoodeista

KONVOLUUTIOKOODIT A Tietoliikennetekniikka II Osa 25 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

JATKUVAN AWGN-KANAVAN KAPASITEETTI SHANNON-HARTLEY -LAKI

Suodatus ja näytteistys, kertaus

SIGNAALITEORIAN JATKOKURSSI 2003

MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 18 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

TURBOKOODAUS. Miten turbokoodaus eroaa konvoluutiokoodauksesta? A Tietoliikennetekniikka II Osa 26 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät

TLT-5400 DIGITAALINEN SIIRTOTEKNIIKKA

Ohjelmistoradio tehtävät 4. P1: Ekvalisointi ja demodulaatio. OFDM-symbolien generoiminen

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU VIRHEENKORJAUSALGORITMIT. Kandidaatintutkielma. Kadetti Ville Parkkinen. 99. kadettikurssi Maasotalinja

T DSP: GSM codec

521361A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA II

JOHDANTO VIRHEENKORJAAVAAN KOODAUKSEEN KANAVAKOODAUSMENETELMÄT A Tietoliikennetekniikka II Osa 22 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

TIIVISTELMÄRAPORTTI. Virheenkorjauskoodien tunnistus signaalitiedustelussa

SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN

VIRHEENKORJAUS JA -ILMAISU

LUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS

A! Modulaatioiden luokittelu. Luento 4: Digitaaliset modulaatiokonstellaatiot, symbolijonolähetteet. ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät

Helsinki University of Technology

ELEC-C5210 Satunnaisprosessit tietoliikenteessä

VAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET

Algebralliset menetelmät virheenkorjauskoodin tunnistamisessa

Ensimmäinen välikoe. Kurssin voi suorittaa tentillä tai kahdella välikokeella

LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 30 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Helsinki University of Technology

521330A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA KURSSI ANALOGISEN JA DIGITAALISEN TIEDONSIIRRON TEORIASTA JA TOTEUTUSMENETELMISTÄ

Helsinki University of Technology

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

puheen laatu kärsii koodauksesta mahdollisimman vähän. puhe pakkautuu mahdollisimman pieneen määrään bittejä.

Ohjelmistoradion hyödyntäminen tiedonsiirron tutkimisessa LVDC-verkossa

Puheenkoodaus. Olivatpa kerran iloiset serkukset. PCM, DPCM ja ADPCM

Kanavat eivät ole enää pelkästään broadcasting käytössä Uudet palvelut kuten teräväpiirtolähetykset vaativat enemmän kapasiteettia

Tampereen ammattikorkeakoulu, amk-tutkinto Tietotekniikan koulutusohjelma Sulautetut järjestelmät Patrick Saikkonen

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2

BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 11 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Helsinki University of Technology

Luentorunko perjantaille

S RADIOTIETOLIIKENNEJÄRJESTELMÄT Tentti Osa A. Ilman lähteitä suoritettavat tehtävät (2)

Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology

Uuden sukupolven HF-kommunikaatiotekniikka

Algoritmit 2. Luento 9 Ti Timo Männikkö

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

521330A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA

802.11b/g WLAN USB sovitin. ja Wi-Fi tunnistin. Nopean asennuksen ohje

T Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet

Algoritmit 2. Luento 9 Ti Timo Männikkö

Maximum likelihood-estimointi Alkeet

TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002.

Signaalinkäsittely ADSL:ssä Markku Kilpinen, 48166B Maija Pohjanpelto-Rosén, 48271N

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

TIIVISTELMÄRAPORTTI SYKLOSTATIONAARINEN ILMAISU JA TUNNISTUS MONISENSORIJÄRJESTELMISSÄ

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä?

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

Koodausteoria, Kesä 2014

Tietorakenteet, laskuharjoitus 7, ratkaisuja

Signaalien generointi

Helsinki - Pietari (from Helsinki to St. Petersburg) Hinnat / Fares

Punainen käyrä on kantoaalto, sininen MSK-pulssin muoto ja musta MSKmoduloinnin tulos (=edellisten kertominen keskenään)

Jarmo Halmetoja & Kyösti Honkaperä NOPEAMPI TIEDONSIIRTOTIE TUKIASEMALTA PÄÄTELAITTEELLE. LTE downlink 3G - verkossa

Tekijä Pitkä matematiikka Pisteen (x, y) etäisyys pisteestä (0, 2) on ( x 0) Pisteen (x, y) etäisyys x-akselista, eli suorasta y = 0 on y.

TEEMU ROOS (KALVOT MUOKATTU PATRIK HOYERIN LUENTOMATERIAALISTA)

Nämä ovat siis minimivaatimukset, enemmänkin saa ja suositellaan

2.2. Kohteiden konstruktiivinen avaruusgeometrinen esitys

Radioamatöörikurssi 2012

Langaton tietoliikenne 1

MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM. Tietoliikennetekniikka I A Kari Kärkkäinen Osa 22 1 (16)

Koodaus. Koodaus ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. Koodaus

Radioamatöörikurssi 2016

Organization of (Simultaneous) Spectral Components

Koodausteoria, Kesä 2014

Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu

jens 1 matti Etäisyydet 1: 1.1 2: 1.4 3: 1.8 4: 2.0 5: 3.0 6: 3.6 7: 4.0 zetor

Puun pienpolton itsestään säätyvä tekniikka - How to make the fireplace combustion more clean Link to technical description in SlideShare:

Luento 5: Kantataajuusvastaanotin AWGNkanavassa I: Suodatus ja näytteistys a. Kuvaa diskreetin ajan signaaliavaruussymbolit jatkuvaan aikaan

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VERKOTAN OY VERKOTAN LTD.

VIRHEENKORJAUS JA -ILMAISU

WIMAX-järjestelmien suorituskyvyn tutkiminen

Kombinatorinen optimointi

Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt

Tiedon esitys tietokoneessa. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014

Moniantennitekniikat langattoman tietoliikenteen kapasiteetin räjäyttäjinä

Itsestabilointi: perusmääritelmiä ja klassisia tuloksia

Algoritmit 2. Luento 10 To Timo Männikkö

IIR-suodattimissa ongelmat korostuvat, koska takaisinkytkennästä seuraa virheiden kertautuminen ja joissakin tapauksissa myös vahvistuminen.

Puun pienpolton itsestään säätyvä tekniikka txt

Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 6

MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM

VEKTORIT paikkavektori OA

LUKU 3 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 23 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011

58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015) Toinen välikoe, malliratkaisut

Uudet tekniikat sähköverkon vikatilanteiden ja hajautetun tuotannon hallinnassa

Laskennan teoria (kevät 2006) Harjoitus 3, ratkaisuja

Transkriptio:

1 KAISTANLEVEYDEN JA TEHON KÄYTÖN KANNALTA OPTIMAALINEN MODULAATIO TRELLISKOODATTU MODULAATIO (TCM)

CPM & TCM-PERIAATTEET 2 Tehon ja kaistanleveyden säästöihin pyritään, mutta yleensä ne ovat ristiriitaisia vaatimuksia. 1970-luvulta lähtien ongelmaa on yritetty ratkaista koodauksen ja modulaation yhdistämisellä: Muistillinen jatkuvavaiheinen modulaatio (CPM), jossa moduloidut peräkkäiset symbolit vaiheriippuvat toisistaan (vrt. MSK). Yhdistetään konvoluutiokoodaus älykkäästi M-tasoiseen modulaatioon, mitä menetelmää sanotaan trelliskoodatuksi modulaatioksi (TCM). Tässä tarkastellaan vain lyhyesti TCM:n perusajatusta. Ungerboeck (1982) esitti, että yhdistämällä koodaus ja M-tasoinen modulaatio voidaan lähimpien signaalipisteiden euklidista etäisyyttä kasvattaa samalla informaatiobittinopeudella ilman, että tarvitsee kasvattaa lähetystehoa ja kaistanleveyttä. TCM-menetelmää kutsutaan myös Ungerboeck -koodaukseksi.

QPSK (4-PSK) MODULAATION TRELLISESITYS 3 Pienin eukliidinen etäisyys vierekkäisten QPSK-symbolien (signaalien) välillä signaaliavaruudessa on 2. QPSK:n trelliksessä ovat kaikki siirtymät mahdollisia symbolien välillä, eli trelliksessä on vain yksi tila.

M-TILAINEN MOD. + KONVOLUUTIOKOODAUS TCM 4 Verrataan TCM QPSK-modulaatioon samalla datanopeudella. Koska QPSK siirtää 2 bittiä/vaihe, pidämme yllä samaa datanopeutta käyttämällä 8- PSK -modulaatiota (3 bittiä/vaihe) ja yhdistämällä siihen 2/3- konvoluutiokoodauksen. d 1 c 1 c 2, d 2 c 3. Trelliksen kullakin tilasiirtymällä on 2 rinnakkaista siirtymää riippuen koodaamattoman tulobitin d 2 = c 3 arvosta. Konvoluutiokoodien dekoodauksessa oli vain yksi siirtymä.

TCM-PERIAATE 5 Kaikki eri tilojen väliset siirtymät eivät ole enää mahdollisia, kuten QPSK:lla. Kaikille rinnakkaisille siirtymille trelliksessä annetaan suurin mahdollinen eukliidinen etäisyys symbolina sijoitetaan I/Qympyrän vastakkaisille laidoille. Koska nuo siirtymät eroavat toisistaan vain yhdellä bitillä (koodaamaton bitti c 3 ), virhe dekoodatessa näitä siirroksia aiheuttaa ainoastaan yhden bitin virheen. Muille siirroksille annetaan symbolien osituksessa seuraavaksi suurin eukliidinen etäisyys, jne.

TCM-PERIAATE (S) 6 8-PSK:n tapauksessa em. periaate voidaan toteuttaa ns. joukon osituksella ( mapping by set partitioning ): Jos koodattu symboli c 1 on 0, valitaan 1. tasolla puun vasen haara. Jos c 1 on arvoltaan 1, valitaan oikea haara. Em. periaatetta noudatetaan myös puun 2. ja 3. tasoilla. Nähdään, että Hamming-etäisyydellä 1 olevia symboleita vastaavat 8- PSK:n tilat ovat mahdollisimman kaukana toisistaan, mikä vaikuttaa dekoodauksen jälkeistä P E -arvoa pienentävästi. P E on konvoluutiodekoodauksen jälkeen pienempi kuin vastaavan bittinopeuden QPSK-modulaatiolla, jolla 2D-avaruuden kahden vierekkäisen symbolin (vastaa yhden bitin muutosta) välinen eukliidinen etäisyys ilman konvoluutiokoodausta on pienempi kuin TCM:llä verrataan siis samalla bittinopeudella sekä lähetysteholla/amplitudilla, koska amplitudi määrää I/Qsymboliympyrän säteen

8-PSK -JOUKON OSITUS TCM-MODULAATIOSSA (S) 7

JOUKONOSITUKSEN SÄÄNNÖT (S) 8 Ungerboeckin säännöt: Jos symboliaikavälillä koodataan k bittiä, niin tarvitaan 2 k siirtymää. Enemmän kuin yksi siirtymä on mahdollinen kahden peräkkäisen tilaparin välillä. Kaikkien aaltomuotojen on esiinnyttävä samalla todennäköisyydellä. Siirrokset jotka ovat lähtöisin samasta lähtötilasta yhdistetään aaltomuotoihin joko alijoukosta B 0 tai B 1, eikä koskaan niiden sekoituksesta. Siirrokset, jotka yhtyvät samaan tilaan yhdistetään aaltomuotoihin joko alijoukosta B 0 tai B 1, eikä koskaan niiden sekoituksesta. Rinnakkaiset siirtymät yhdistetään aaltomuotoihin joko alijoukoista C 0, C 1, C 2 tai C 3.

DEKOODAUS & VIRHEEN SYNTYMINEN (S) 9 Vastaanotossa kohinaista signaalia korreloidaan jokaisella signalointivälillä jokaiseen mahdolliseen trelliksen siirtymään. Varsinainen dekoodaus suoritetaan Viterbi-algoritmilla, joka toteuttaa suurimman uskottavuuden (maximum likelihood, ML) ilmaisun. Dekoodaus on kaksi kertaa kompleksisempi verrattuna tavalliseen konvoluutiokoodien VA-dekoodaukseen, koska nyt tilasiirroksessa tilasta toiseen on kaksi mahdollista laskettavaa rinnakkaista siirtymää yhden sijaan (jotka koodaamaton kolmas bitti aiheuttaa).

TCM:N P E : 8-PSK & 4-TILAINEN TRELLIS (S) 10

TCM:N ASYMPTOOTTISIA KOODAUSVAHVISTUKSIA (S) 11

JOHDATTELEVAA KOODAUSKIRJALLISUUTTA 12 Hyviä kanavakoodeihin johdattelevia tutorial-tyyppisiä artikkeleita koodauksesta enemmän kiinnostuneille: B. Sklar & F.J. Harris, The ABCs of Linear Block Codes An Intuitive Treatment of Error Detection and Correction, IEEE Signal Processing Magazine, Vol. 21, Issue 4, July 2004, pp. 14 35. (johdatus lineaarisiin lohkokoodeihin) B. Sklar, How I learned to Love the Trellis, IEEE Signal Processing Magazine, Vol. 20, Issue 3, May 2003, pp. 87 102. (johdatus Viterbi-algoritmiin) E. Guizzo, Closing on the Perfect Code, IEEE Spectrum, Vol. 41, Issue 3, March 2004, pp. 36 42. (johdatus Turbo -koodeihin) D. Varshney, C. Arumugam, V. Vijayaraghavan, N. Vijay & S. Srikanth, Space-Time Codes in Wireless Communications, Vol. 22, Issue 3, August September 2003, pp. 36 38. (johdatus Space- Time koodeihin & MIMO-tekniikkaan) Saatavilla: http://www.ee.oulu.fi/~kk/tlt2_tutoriaalit.html