Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa Teija Kirkkala ja Henri Vaarala 17.4.2012 1
Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta Köyliön kunta Säkylän kunta Ahlström Oy HK Ruokatalo Oy Lännen Tehtaat Oy Turun yliopisto Mukana ovat myös Mykora Oy Rauman kaupunki Eurajoen kunta Perustettu vuonna 1989. Työntekijöitä 14+1. ELINTARVIKETALOUDEN TOIMIALA Tavoitteena alueen elintarvikealan kilpailukyvyn turvaaminen kestävästi Keskeisiä toimenpiteitä koottu Satakunnan elintarvikealan kehittämisohjelmaan VESISTÖTOIMIALA Tavoitteena vesien tilan parantaminen, tietouden lisääminen ja sen soveltaminen vesistöjen kunnostuksessa Kärkiohjelmana Säkylän Pyhäjärven suojelu. Kunnostuskohteena myös muita järviä ja jokia 2
Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus yhteensä 160 450 / vuosi + hankerahoitus KUNNAT Eura, Säkylä, Pöytyä, Oripää, Loimaa, Rauma TEOLLISUUS: Jujo Thermal Oy, Lännen tehtaat Oyj, Sucros Oy, HK Ruokatalo Oy, Ahlstrom Tampere Oy YHDISTYKSET: Pyhäjärven kalastusalue, Pyhäjärven suojeluyhdistys ry., Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry. I: 1995-1999 II: 2000-2006 III: 2007-2013 Tavoitteet Pyhäjärven rehevöitymiskehityksen pysäyttäminen Pyhäjärven sisäisen kuormituksen vähentäminen Hyvän tilan ylläpitäminen ja turvaaminen 3
Pyhäjärven valumaalueella toteutettuja vesiensuojelutoimia Kosteikkoja 1990 luvulta lähtien Kohteita toteutettu eri rahoituksella - Maanomistajat, ympäristötukijärjestelmä - Ympäristökeskus = ELY-keskus - Pyhäjärvi LIFE - EU -hankkeet - Pyhäjärven suojeluohjelma (ent. suojelurahasto) - Kunnat 4
Mikä on kosteikko? Kosteikko on ojan, puron tai muun vesistön osa tai alue, joka on suuren osa vuodesta veden peitossa ja muunkin ajan kosteaa ja jossa on tyypillistä vesi- ja kosteikkokasvillisuutta. Luontaiset ja rakennetut Monivaikutteinen kosteikko on kosteikkoympäristö, joka edistää vesiensuojelun lisäksi muitakin päämääriä. 5 www.ymparisto.fi
Voi muodostua monenlaisista rakenteista: laskeutusallas vanhojen uomien tai mutkien palauttaminen pohjapato ja allas uomaan tehtävä syvennys savenottokuoppien säilyttäminen vesien valuttaminen maaperässä ja ojastossa tulva-alueen palauttaminen tai säilyttäminen uomien eroosiosuojaus kalataloudellinen uomakunnostus. 6
Imponojan allas-kosteikko-suodatin
Kosteikot vesiensuojelussa Vesiensuojelukosteikkojen tavoitteena on valumavesien puhdistus ja vesistöjen rehevöitymisen vähentäminen. Pidättävät ravinteita ja kiintoainetta. sedimentoituminen Kosteikkokasvillisuus käyttää veteen liuenneita ravinteita, fosforia ja typpeä kasvukaudella Mikrobit muuttavat veden ja pohja-aineksen typpeä typpikaasuksi Soveltuu mm. peltoalueilta laskeviin runsasravinteisiin ojiin 8
Tasaavat virtaamia ja vähentävät eroosiota sekä tulvahaittoja Tarjoavat sopivan elinympäristön erilaisille kasveille ja eläimille. Lisäävät purovesistöjen merkitystä eliöstön kulkureitteinä ja tarjoavat vesilinnuille pesimispaikkoja. Kasteluveden varastoja. 9
Kosteikon perustaminen Paikan valinta tärkeää!! Ojien tai purojen notkelmat, tulva-alueet, pengerretyt kuivatusalueet, uomiin kunnostamalla Kaivuutyötä mahdollisimman vähän eli toteutetaan patoamalla Luonnonmukainen pato Suunnitelma! Ravinteikas fosforipitoinen pintamaa poistetaan 10
IMPONOJAN KOSTEIKKO MARRASKUU 2005 ELOKUU 2008
Alatalon kosteikko, Yläneenjoen pääuoma, Makkarkoski
Kosteikkojen hyötykäyttö! - lintutorni ja laavu - uimapaikat - riistakosteikot Myllyojan kosteikko (Makkarkoski) kesällä 2009 (rakennettu 2009 maaliskuu) 13
- Kosteikot ja padot hyödyksi myös kaloille Kärrilänojan allas, Yläne 14
Virkistyskäyttö, maisema.. Opastaulut, luontopolut.. 15
Kosteikkojen kunnostus ja hoito ympäristön kasvillisuuden niitto, raivaus ja niittojätteen poiskorjuu lietteen määrän seuranta sekä lietteen poisto tarvittaessa rakenteiden tarkistus ja kunnossapito virtausta haittaavien oksien poisto Kasvillisuuden lisääminen tai poisto 16
IMPONOJAN LASKEUTUSALTAAN KUNNOSTUKSEN LÄHTÖTILANNE Hiekkaa ym. ainesta kulkeutunut valuma-alueelta Imponojan vesiensuojelukokonaisuus: Laskeutusallas + kosteikko + suodatin 17
Imponojan laskeutusaltaan kunnostus Kunnostuskohteet Kertyneen massan poisto, veden kulun ohjaaminen Huoltotie
Altaat kaivun jälkeen Pinnannoston jälkeen 19
Pato ennen ja jälkeen Vedenpinnan nosto n. 50 cm 20
Ekmanin kosteikon kunnostus Rakennettu 1997 maanomistajan toimesta ympäristötuki Pato vuotaa, vedenkorkeus muuttunut, kertynyttä sedimenttiä Yläpuolinen allas tyhjennetty v. 2009 Kunnostus: Ruoppaus ja ravinteiden kierrätys luomutila), monimuotoisuus, padon kunnostus, vedenpinnan korkeuden palautus, veden pidätys 21
Puretaan vanha pato pois Vedenpinta alas 22
Sydän pakettiin Uusi moreeenisydän 23
24
Tuloksia ravinteiden pidätyksestä 25
Vähenemä % Kosteikot pieniä valuma-alueen pinta-alan suhteen, mutta pidättävät Kiintoainetta ja ravinteita silti. (mittausjakso kosteikoissa 5 v, Altaassa 3 v) Valuma-alueen pinta-ala Altaan osuus valumaalueesta km 2 % Kosteikko 1 2,1 0,1 Kosteikko 2 6,1 0,03 Laskeutusallas 2,5 0,03 35 30 25 20 15 10 5 0-5 Kosteikko 1 Kosteikko 2 Laskeutusallas Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi 26
Liinojan patoketju 27
28 Kiintoaine 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1.1.1991 1.1.1992 1.1.1993 1.1.1994 1.1.1995 1.1.1996 1.1.1997 1.1.1998 1.1.1999 1.1.2000 1.1.2001 1.1.2002 1.1.2003 1.1.2004 1.1.2005 1.1.2006 1.1.2007 1.1.2008 1.1.2009 1.1.2010 mg/l Kokonaisfosfori 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1.1.1991 1.1.1992 1.1.1993 1.1.1994 1.1.1995 1.1.1996 1.1.1997 1.1.1998 1.1.1999 1.1.2000 1.1.2001 1.1.2002 1.1.2003 1.1.2004 1.1.2005 1.1.2006 1.1.2007 1.1.2008 1.1.2009 1.1.2010 µg/l
Kosteikkojen sedimenttitutkimukset Normia 2009 (pro gradu) 8 kosteikkoa ja Liinojan pohjapatoketju Helppoliukoista reaktiivista fosforia pohjasedimenteissä hyvin vähän tai ei ollenkaan Pääosin pohjat hyväkuntoisia ja fosforinpidätyskykyisiä, mutta kolmessa vähän sulfidiraitoja Liinojan patoketju sedimentoinut fosforia patoaltaiden kokoon nähden hyvin P sitoutunut pääosin rauta- ja alumiiniyhdisteisiin 29
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 2010 Viisi kohdetta (eri kuin Normian tutkimuksessa) Tulokset samansuuntaisia Helppoliukoista fosforia hyvin vähän 30
6.4.09 9.4.09 12.4.09 15.4.09 18.4.09 21.4.09 24.4.09 27.4.09 30.4.09 3.5.09 6.5.09 9.5.09 12.5.09 15.5.09 18.5.09 21.5.09 24.5.09 Sameus NTU Imponojan laskeutusaltaan kunnostuksenaikainen kuormitus YP = YLÄPUOLI AP = ALAPUOLI IMPONOJA 1200 1000 800 Kaivutyöt YP AP 600 400 200 0 Vesinäytteiden tuloksia. 31
8.4.2009 11.4.2009 14.4.2009 17.4.2009 20.4.2009 23.4.2009 26.4.2009 29.4.2009 2.5.2009 5.5.2009 8.5.2009 11.5.2009 14.5.2009 17.5.2009 20.5.2009 23.5.2009 Kok P kg/päivä 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 IMPONOJAN ALLAS YP AP 25.7.2012 Ainevirtaaman laskennassa hyödynnetty automaattisten mittareiden, vesinäytteiden ja SYKEn virtaamamallin tuloksia. 32
21.5.2010 23.5.2010 25.5.2010 27.5.2010 29.5.2010 31.5.2010 2.6.2010 4.6.2010 6.6.2010 8.6.2010 Kok P kg/päivä Ekman kosteikko EKMAN 14 12 10 8 Padon kunnostus AP YP 6 4 2 0 Ainevirtaaman laskennassa hyödynnetty automaattisten mittareiden, vesinäytteiden ja SYKEn virtaamamallin tuloksia. 33
34 Laskeutusallas -kosteikko EKMAN 0 50 100 150 200 250 300 350 270410 200510 240510 250510 270510 270510 310510 80610 50710 30810 280411 100511 Kok P ug/l YP AP EKMAN 0 5 10 15 20 25 30 35 40 270410 200510 240510 250510 270510 270510 310510 PO4-P ug/l YP AP Vesinäytteiden tuloksia. Kunnostus Kunnostus
Valuma-alueen pinta-alan suhteen pienehköt kosteikot pidättävät kiintoainetta ja ravinteita -> ketjutuksella tehokkuutta. Hoidon ja kunnostuksen sekä kustannusten kannalta pienten altaiden/kosteikkojen ketju toimivampi kuin yksi iso. Pienten patoaltaiden ketju kustannustehokas menetelmä. 35
Kiitos mielenkiinnosta! 36