YRITYSKOORDINAATTORI- MALLIN KUSTANNUS- HYÖTYANALYYSI

Turun kaupunki, hyvinvointitoimiala YRITYSKOORDINAATTORI- MALLIN KUSTANNUS- HYÖTYANALYYSI Triangeli-projekti Vainio Sirpa ja Eskelinen Eeva 2.9.2014

SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Selvityksen lähtökohdat... 3 Triangeli-projekti... 3 Yrityskoordinaattorimalli... 4 OTOS... 6 Työttömyyden kesto... 7 Työsuhteen kesto... 9 KUSTANNUS-HYÖTYANALYYSI... 11 Yrityskoordinaattorimallin kustannukset... 11 Yrityskoordinaattorimallin hyöty... 13 LOPPUTULEMA... 16 LÄHTEET... 18 KUVIOT Kuvio 1. Asiakkaiden ikäjakauma.... 6 Kuvio 2. Asiakkaiden koulutustausta.... 6 Kuvio 3. Asiakkaiden äidinkieli.... 7 Kuvio 4. Työttömyyden kesto ennen työllistymistä.... 8 Kuvio 5. Työsuhteen kesto.... 9 Kuvio 6. Työsuhteen laatu.... 9 Kuvio 7. Työsuhteen keskimääräinen kesto (kk) ammattialoittain.... 10 Kuvio 8. Työllistyneet ammattialoittain.... 10 Kuvio 9. Yrityskoordinaattorimallin kokonaiskustannusten muodostuminen.... 11 Kuvio 10. Kustannusten jakautuminen.... 12 Kuvio 11. Toimeentulotukimenot vuosina 2012 ja 2013... 13 TAULUKOT Taulukko 1. Yrityskoordinaattoritoiminnan kustannukset 2013.... 11 Taulukko 2. Arvio Triangelin tuottamasta verotuloista Turun kaupungille vuonna 2013... 14 Taulukko 3. Yrityskoordinaattorimallin nettohyöty ja hyöty-kustannussuhde.... 15

2 JOHDANTO Turussa on maan toinen maahanmuuttaja-asukkaiden keskittymä pääkaupunkiseudun jälkeen. Ulkomailta Turkuun muuttavien lisäksi kaupunkiin muuttaa paljon henkilöitä myös muualta Suomesta. Vuonna 2013 Turussa asui 16 704 henkilöä, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Muunkielisten määrä kasvaa jatkuvasti, kasvu oli ennätysnopeaa vuosina 2012 ja 2013, jolloin lisäys oli 1 270 ja 1205 henkeä. Mikäli muunkielisten määränkasvu jatkuu lähivuosina samankaltaisena, 20.000:n raja ylittyy vuonna 2016. (Mäntylä 2014.) Maahanmuuttajien työttömyysaste on kolme kertaa suurempi kantaväestöön verrattuna. Vuonna 2011 vieraskielisten työttömien osuus työvoimasta oli 24 %. Vastaava luku kotimaisten kielten osalta oli 9 %. Lisäksi maahanmuuttajien riski joutua työttömäksi on muuta väestöä suurempi. (Sisäasiainministeriö 2013.) Maahanmuuttajien kotoutumisessa työ on varsin merkittävässä roolissa. Työ antaa mahdollisuuden itsenäiseen toimeentuloon ja osallistumiseen yhteiskunnan toimintaan. Suurin osa maahanmuuttajista on työikäisiä, mikä voidaan nähdä mahdollisuutena ja jopa ongelmanratkaisuna Suomen ikääntyvään väestörakenteeseen. (Forsander ja Ekholm 2001, 58 59.) Vartian (2010, 613) mukaan maahanmuuttajien työllistyminen hyödyttää niin yksittäisiä työpaikkoja kuin koko yhteiskuntaa, kun ennakoidaan tulevaa työvoimavajetta. Haasteena on maahanmuuttajien työelämävalmiuksien kohentaminen ja ylipäätään pääsy työelämään. Yrityskoordinaattoreiden työskentelymalli on herättänyt laajaa kiinnostusta. Mallin taloudellisen kannattavuuden arviointia on toivottu niin Turun kaupungin päättäjien kuin yhteistyökumppaneiden taholta. Nikan (2006) tekemässä selvityksessä Taloudellisesti kannattavaa sosiaalityötä tarkastellaan Turun kaupungin Fortuna- ja Tempo-projektien kannattavuutta. Nikan (2006, 21) mukaan kustannus-hyötyanalyysia on sovellettu kohtalaisen laajasti erilaisten työllistämishankkeiden arviointeihin. Triangeli-projektin taloudellista kannattavuutta päädyttiin arvioimaan Nikan tekemän mallin mukaisesti, koska projektin toteuttajataho on sama. Hanke on kustannus-hyötyanalyysin mukaan toteuttamiskelpoinen, mikäli sen hyödyt ylittävät kustannukset (Nikka 2006, 10).

3 Selvityksen lähtökohdat Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymishaasteisiin pyritään vastaamaan mm. Triangeli-projektin toimenpiteiden keinoin. Triangeli-projektin asiakastyön ja yritysyhteistyön malli pohjautuu aikaisemmissa työllistämisprojekteissa, Fortunassa ja Tempossa, tehokkaaksi todettuihin työkäytäntöihin, joita on jalostettu Triangeli-projektissa. Projektityön tavoitteena on luoda uudenlaisia työtapoja, jotka soveltaen voitaisiin juurruttaa osaksi perustyötä. Haasteena ovat resurssikysymykset sekä niin päättäjien kuin eri toimijoiden asenteet. Triangeli-projektin verkostossa tunnustetaan projektissa tehdyn työn tehokkuus ja tärkeys, mutta toistaiseksi sanoista ei ole siirrytty tekoihin. Sanotaan, että päättäjät ymmärtävät parhaiten numeroita, ja tästä syystä yrityskoordinaattorimallia halutaan arvioida myös kustannusten ja hyödyn suhteen. On kuitenkin huomioitava, että työskenneltäessä ihmisten kanssa, työn kaikki hyödyt eivät ole rahallisesti mitattavissa ja ovat todennäköisesti havaittavissa vasta pidemmän ajan kuluttua. On mahdollista, että Triangeli-projektin yrityskoordinaattorien työn tulokset voivat näkyä vasta vuoden, parin kuluttua. Triangeli-projekti Triangeli-projekti on Turun kaupungin hyvinvointitoimialan hallinnoima maahanmuuttajien työllisyysprojekti, jota rahoittavat Turun kaupunki, Euroopan sosiaalirahasto ja valtio. Projekti aloitti toimintansa joulukuussa 2011. Alkuperäisen rahoituspäätöksen mukaan projektin oli määrä päättyä 30.6.2014. Rahoittajan aloitteesta projektille haettiin jatkoaikaa, jota myönnettiin vuoden 2014 loppuun saakka. Triangeli-projektin tavoitteena on tukea Turussa ja Turun lähikunnissa asuvia maahanmuuttajataustaisia henkilöitä löytämään oman polkunsa työelämään. Joskus se polku mutkittelee lyhytkurssien, työkokeilun tai koulutusten kautta, joskus reitti on suorempi ja nopeampi. Triangeli-projektin neljä yrityskoordinaattoria auttavat asiakasta löytämään ja vahvistamaan jo olemassa olevia työelämävalmiuksia ja hankkimaan uusia taitoja, jotka helpottavat työllistymistä. Yrityskoordinaattorin työhön kuuluu olennaisesti tiivis yritysyhteistyö; yrityskoordinaattori tapaa työnantajia yrityskäynneillä ja toimii linkkinä asiakkaan ja työnantajan välillä. Projektin määrällisenä tavoitteena on tavoittaa vuosittain 300 uutta asiakasta, joista 90 henkilöä työllistyy avoimille työmarkkinoille ja 60 henkilöä ohjataan työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Asiakastavoitteen lisäksi luodaan vuosittain 150 yrityskontaktia asiakkaiden tarpeiden

4 mukaan. Tavoitteena on helpottaa maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan; onhan työ maahanmuuttajien kotoutumisessa varsin merkittävässä roolissa. Työ antaa mahdollisuuden itsenäiseen toimeentuloon ja osallistumiseen yhteiskunnan toimintaan. Projektin asiakastyö alkoi 7.2.2012. Ensimmäisenä toimintavuotena projektissa asioi 261 varsinaista asiakasta, joista 42 henkilöä työllistyi avoimille työmarkkinoille. Vuonna 2013 projektiin kirjattiin 320 uutta asiakasta, joista 82 työllistyi avoimille työmarkkinoille ilman palkkatukea. Tämän lisäksi asiakkaita on ohjattu työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, kuten työkokeiluun, palkkatukityöhön ja työvoimapoliittiseen koulutuksiin sekä kieli- että ammatillisiin koulutuksiin. Yrityskoordinaattorimalli Asiakkuus Triangeli-projektissa on vapaaehtoista ja maksutonta. Suurin osa asiakkaista ottaa yhteyttä kuultuaan projektista sukulaisiltaan tai tuttaviltaan. Asiakkaita ohjataan projektiin myös TE-toimiston ja sosiaalitoimistojen virkailijoiden toimesta sekä Turun seudun muista projekteista ja yhdistyksistä. Triangeli-projektin tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen työllistymispalveluita; lähetettä ei tarvita, asiakkaat tai virkailijat voivat varata ajan suoraan yrityskoordinaattorilta tai henkilö voi tulla käymään ilman ajanvaraustakin. Asiakkuuden alkaessa yrityskoordinaattori kirjaa asiakkaan perustiedot ja pyytää asiakkaalta allekirjoituksen suostumuslomakkeeseen. Yrityskoordinaattori kartoittaa asiakkaan lähtötilanteen; asiakkaan aikaisemman työhistorian, koulutustaustan, kielitaidon, sosiaaliset kontaktit ja valmiudet sekä asiakkaan omat toiveet. Lisäksi selvitetään TE-toimistosta asiakkaan työja koulutushistoria sekä TE-toimiston tarjoamat tukimahdollisuudet sekä mahdolliset asiakkaan työllistymisen esteet. Yrityskoordinaattori antaa työnhakija-asiakkaalle yksilöllisiä ja räätälöityjä palveluja asiakkaan tarpeiden mukaan. Yrityskoordinaattori auttaa asiakasta laatimaan työnhaun asiakirjoja, avustaa sähköisessä työnhaussa, hakee asiakkaan toiveiden ja kykyjen mukaista työpaikkaa, tukee asiakkaan itsenäistä työnhakua, valmentaa asiakasta erilaisiin työnhakutilanteisiin ja käy läpi asiakkaan kanssa työelämän pelisääntöjä. Yrityskoordinaattori tekee urasuunnittelua ja tarkentaa asiakkaan tavoitteita työelämään, koulutukseen ja harrastuksiin. Jatkokäynnin seuraavassa vaiheessa asiakas voi ohjautua työnhakuun, koulutukseen tai harrastustoimintaan. Yrityskoordinaattori etsii työ- tai työkokeilupaikkaa asiakkaan toiveiden mukaisesti luomalla kontakteja yrityksiin ja pitämällä yhteyttä työnantajiin sovituin sekä ns. yllätyskäynnein, säh-

5 köpostitse ja puhelimitse. Yhteistyöhön työnantajan kanssa sisältyy alkuvaiheen avustaminen työpaikalla kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Alkuvaiheen toimenpiteisiin lukeutuvat muun muassa työ-, työkokeilu- tai palkkatukisopimuksen laatiminen, mahdollisen kielituen hankkiminen ja sopimuksen tekeminen sekä laadun valvonta. Tarvittaessa asiakkaita ohjataan myös harrastusten pariin, mikä osaltaan edistää integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi yrityskoordinaattori voi avustaa mentorisopimuksen laatimisessa, mentoripalkkion hoitamisessa ja käytännön toiminnan varmistamisessa. Yrityskoordinaattori avustaa myös koulutuspaikan haussa. Perusolettamuksena on avoimille työmarkkinoille työllistynyt maahanmuuttaja, joka työllistymisen kautta integroituu suomalaiseen yhteiskuntaan pitkäaikaisen työttömyyden ja syrjäytymisen sijaan. Yrityskoordinaattori tekee tiivistä yhteistyötä erilaisten sidosryhmien, kuten TE-toimiston, alueellisten sosiaalitoimistojen, yhdistysten ja koulutusten järjestäjien kanssa. Triangeli-projekti järjestää asiakkailleen myös maksuttomia lyhytkursseja, joissa asiakkaiden on mahdollista suorittaa työelämässä tarvittavia lupakortteja kuten trukkikortin, ensiapukortin, työturvallisuuskortin, hygieniapassin, järjestyksenvalvojakortin, tulityökortin ja tietokoneen @- kortin. Lupakortin suorittaminen voi edesauttaa maahanmuuttajaa työllistymisessä.

6 OTOS Selvitykseen otettiin Triangeli-projektin vuonna 2013 työllistyneistä 82 asiakkaasta turkulaiset asiakkaat, 75 (n=75) henkilöä. Heistä suurin osa on miehiä (75 %) ja neljännes (25 %) naisia. Työllistyneiden asiakkaiden ikä vaihtelee 18 vuodesta 62 vuoteen (kuvio 1). Keskimääräinen ikä on 32 vuotta. n=75 Asiakkaiden ikäjakauma 17-24 v 25-44 v 45-54 v 55-64 v 0 10 20 30 40 50 Kuvio 1. Asiakkaiden ikäjakauma. Asiakkaiden koulutustausta vaihtelee suuresti (kuvio 2). Viidenneksellä (19 %) asiakkaista ei ole lainkaan koulutusta tai he ovat suorittaneet peruskoulun (19 %). Lähes puolet (41 %) asiakkaista on suorittanut keskiasteen koulutuksen, osa (16 %) on suorittanut tutkinnon korkea-asteella. n=75 Asiakkaiden koulutustausta korkea-aste keskiaste peruskoulu ei koulutusta 0 5 10 15 20 25 30 35 Kuvio 2. Asiakkaiden koulutustausta.

7 Lähes neljännes (24 %) työllistyneistä asiakkaista puhui äidinkielenään somaliaa, 15 % kurdia, 11 % venäjää ja 8 % arabiaa (kuvio 3). n=75 Asiakkaiden äidinkieli somali kurdi venäjä arabia viro englanti albania ranska unkari dari timini tamili portugali oromo mandinka lingala liettua italia farsi espanja bulgaria bosnia 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Kuvio 3. Asiakkaiden äidinkieli. Työttömyyden kesto Asiakkaiden työttömyys kesti keskimäärin 7,5 kuukautta ennen työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Hieman yli puolet (52 %) asiakkaista oli ollut alle kuusi kuukautta työttömänä

8 ennen työllistymistään (kuvio 4). Lähes kolmannes (27 %) asiakkaista oli ollut työttömänä kuudesta kahteentoista kuukauteen ja viidennes (21 %) yli 12 kuukautta työttömänä työnhakijana ennen työllistymistään. Tässä selvityksessä työttömyydeksi katsotaan myös se aika, jolloin työnhakija on ollut ohjattuna työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen (työkokeilu, työvoimapoliittinen koulutus tai palkkatuki), mikä poikkeaa työhallinnon määritelmästä. Määritelmien ero johtuu Triangeli-projektille asetetuista tavoitteista. Projektisuunnitelman mukaisesti projektin ensisijaisena tavoitteena on ohjata asiakkaita töihin avoimille työmarkkinoille. Sen lisäksi asiakkaita ohjataan työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Työttömyyden kesto ennen työllistymistä n=75 alle 6 kk 6-12 kk yli 12 kk yli 24 kk 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Kuvio 4. Työttömyyden kesto ennen työllistymistä.

9 Työsuhteen kesto Suurin osa (72 %) solmituista työsuhteista oli määräaikaisia ja lähes kolmannes (28 %) toistaiseksi voimassa olevia (kuvio 5). Työsuhteista 68 % oli kokoaikaisia ja reilu kolmannes (32 %) osa-aikaisia (kuvio 6). Työsuhteen pituus ammattialoittain tarkasteluna oli keskimäärin 5 kuukautta (kuvio 7). n=75 Työsuhteen kesto toistaiseksi määräaikainen Kuvio 5. Työsuhteen kesto. n=75 Työsuhteen laatu osa-aikainen kokoaikainen Kuvio 6. Työsuhteen laatu.

10 Työsuhteen keskimääräinen kesto (kk) ammattialoittain toimistotyö kuljetus- ja autoala hotelli- ja ravintolatyö myynti siivoustyö muu palveluala lääkärit sähköasennus, korjaus- ja huolto rakennustyö sosiaali- ja terveystyö varasto- ja kokoonpanotyö 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Kuvio 7. Työsuhteen keskimääräinen kesto (kk) ammattialoittain. Enemmistö asiakkaista työllistyi palvelualoille. Heistä yli kolmannes (37 %) työllistyi siivoustyöhön (kuvio 8). Työllistyneet ammattialoittain siivoustyö kuljetus- ja autoala muu palveluala varasto- ja kokoonpanotyö sosiaali- ja terveystyö hotelli- ja ravintolatyö rakennustyö sähköasennus, korjaus- ja huolto lääkärit myynti toimistotyö n=75 0 5 10 15 20 25 30 Kuvio 8. Työllistyneet ammattialoittain.

11 KUSTANNUS-HYÖTYANALYYSI Yrityskoordinaattorimallin kustannukset Yrityskoordinaattorimallin kokonaismenot (taulukko 1) sisältävät neljän yrityskoordinaattorin henkilöstökulut sivukuluineen, vuokrat sekä muut aineet ja tarvikkeet. Kokonaiskustannukset vuonna 2013 olivat yhteensä 330.373 euroa ja ne sisältävät kokonaismenojen lisäksi vuonna 2013 toteutuneiden lyhytkurssien kustannukset, koska lyhytkurssit edistävät asiakkaan työllistymistä. Taulukko 1. Yrityskoordinaattoritoiminnan kustannukset 2013. Yrityskoordinaattorimallin kustannukset 241 735 Lyhytkurssit 88 638 yhteensä 330 373 Suurimman osan yrityskoordinaattorimallin kokonaiskustannuksista (kuvio 9) muodostavat henkilöstömenot (65 %) ja ostopalvelut (27 %). Kustannuksia ovat näiden lisäksi tilavuokrat, muut kulut sekä aineet, tarvikkeet ja yrityskoordinaattorityöhön liittyvät palvelujen ostot. Yrityskoordinaattorinmallin kokonaiskustannusten muodostuminen 4,7 % 3,0 % 0,3 % henkilöstömenot 27,0 % ostopalvelut (lyhytkurssit) 65,0 % vuokrat aineet, tarvikkeet ja palvelut (yrityskoordinaattorityö) muut kulut Kuvio 9. Yrityskoordinaattorimallin kokonaiskustannusten muodostuminen.

12 Projektin kokonaiskustannuksista ESR ja valtio kattavat 75 % ja kaupungin omarahoitusosuus on 25 % (kuvio 10). Kustannusten jakautuminen 250 000 247 780 200 000 150 000 100 000 82 593 ESR- ja valtio kaupungin omarahoitusosuus 50 000 0 ESR- ja valtio kaupungin omarahoitusosuus Kuvio 10. Kustannusten jakautuminen.

13 Yrityskoordinaattorimallin hyöty Pidempiaikainen työllistyminen parantaa asiakkaan taloudellista tilannetta ja vähentää toimeentulotuen tarvetta. Toimeentulotukimenojen selvittämiseksi otokseen valikoituneiden henkilöiden toimeentulotukitietoja tarkasteltiin sosiaalityön tulosalueen Effica -tiedoista. Selvityksen 75:stä asiakkaasta alle puolet (43 %) sai toimeentulotukea vuosina 2012 ja 2013 (kuvio 11). Vuonna 2012 toimeentulotukea maksettiin yhteensä 59.364 euroa, keskimäärin 1.855 euroa toimeentulotukea saanutta asiakasta kohden. Vuonna 2013 toimeentulotukimenot olivat yhteensä 63.336 euroa, keskimäärin 1.979 euroa toimeentulotukea saanutta asiakasta kohden. Toimeentulotukimenot v 2012 ja 2013 70 000 59 364 63 336 60 000 50 000 toimeentulotukimenot v 2012 toimeentulotukimenot v 2013 Kuvio 11. Toimeentulotukimenot vuosina 2012 ja 2013. Toimeentulotukiasiakkuuksien vähäisyys yllätti. Osin se lienee selitettävissä lapsiperheille maksetuilla etuuksilla, osin sillä, että monet nuorista aikuisista asuvat vanhempiensa kanssa, jolloin heille ei välttämättä synny oikeutta toimeentulotukeen, mikäli heille on myönnetty työmarkkinatukea. Viidennes asiakkaista oli iältään alle 25-vuotiaita. Työllistymisen vaikutus toimeentulotukimenoihin ei ilmene tässä selvityksessä, koska tarkastelujakso on lyhyt eikä työllistyminen ole vielä ehtinyt vaikuttaa työllistyneiden ja heidän perheittensä taloudelliseen

tilanteeseen. Selkeämpi kuva työllistymisen taloudellisesta vaikutuksesta olisi nähtävissä muutama vuosi projektin päättymisen jälkeen. 14 Taulukossa 2 esitetään arvio Triangelin tuottamista verotuloista Turun kaupungille vuonna 2013. Asiakkaiden tuomien kunnallisverotulojen osuutta on arvioitu laskemalla Triangeliprojektin kautta työllistyneiden asiakkaiden yleisimpien ammattialojen keskimääräisten työsuhteiden kestot ja alojen keskipalkat. Toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet on laskettu alkamispäivästä vuoden 2013 loppuun saakka. Osa-aikaisen työsuhteen kesto on puolitettu. Verotulojen määrää on arvioitu keskimääräisen työssäoloajan ja keskipalkkojen avulla. Keskipalkat perustuvat Tilastokeskuksen laatimiin tilastoihin Palkat ja työvoimakustannukset, Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisuun eri alojen keskipalkoista vuonna 2013 sekä Suomen lääkäriliiton julkaisuun. Kunnallisveroprosenttina on käytetty lukua 0,1875. Taulukko 2. Arvio Triangelin tuottamasta verotuloista Turun kaupungille vuonna 2013 Yleisimmät ammattialat Työllistyneet asiakkaat Prosenttiosuus työllistyneistä asiakkaista Keskimääräinen työssäoloaika, kk Keskimääräinen kuukausipalkka, euroa Verotulo kunnalle* myynti 2 2 % 5 2 217 4 157 varasto- ja kokoonpanotyö 7 8 % 2 2 224 7 784 toimistotyö 1 1 % 9 2 200 4 125 sosiaali- ja terveystyö 6 7 % 3 2 413 9 049 lääkärit 2 2 % 4 6 252 9 118 siivoustyö 28 31 % 4 1 490 34 767 hotelli- ja ravintolatyö 5 6 % 6 1 620 10 463 rakennustyö 4 4 % 3 2 755 7 117 kuljetus- ja autoala 9 10 % 7 2 438 31 999 muu palveluala 8 9 % 4 2 413 14 679 sähköasennus, korjaus- ja huolto 3 3 % 3 2 896 5 973 yhteensä 75 83 % 28 918 139 229 keskiarvo 5 2 629 12 657 Lähteet: Tilastokeskus, Palkat ja työvoimakustannukset 2012; Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen lääkäriliitto 2013 * verotulo laskettu arvioina 90 työllistyneen osalta, kunnallisveroprosentti Turussa vuonna 2013 18,75 % Triangelin kautta avoimille työmarkkinoille työllistyneet asiakkaat ovat tuottaneet Turun kaupungille hyötyä kunnallisverotuloina vuonna 2013 arviolta 139 229 euron verran. Kuten toimeentulotukimenojenkin osalta, verotulojen tarkastelu yhden vuoden osalta on liian lyhytaikaista. Pidempiaikaisen tarkastelun myötä verotulojen hyödyt ja toimeentulotukimenojen säästöt olisivat selkeämmin nähtävillä.

15 Verrattaessa hyötyjä ja kustannuksia (taulukko 3), voidaan todeta, että yrityskoordinaattorimalli on Turun kaupungin näkökulmasta nettohyödyltä positiivinen, eli kustannusten ja hyötyjen välinen erotus on noin 117.149 euroa. Hyötysuhde on 2,4 eli malli on taloudellisesti kannattava. Kustannus-hyötysuhde kertoo, montako euroa hanke on tuottanut siihen sijoitettua euroa kohden. Kun huomioidaan Euroopan sosiaalirahaston ja valtion rahoitusosuudet, ylittävät kustannukset hyödyt noin 129.794 eurolla ja hyötysuhde jää alle yhteen, eli 0,61. Taulukko 3. Yrityskoordinaattorimallin nettohyöty ja hyöty-kustannussuhde. Hyöty* 200 579 Kustannus 330 373 Nettohyöty -129 794 Hyöty-kustannus -suhde 0,61 Kustannus Turun kaupungille 83 430 Nettohyöty Turun kaupungille** 117 149 Hyöty- kustannus-suhde Turun kaupungille 2,40 *139.229 e + säästetty ttt-meno ka 61.350 e ** 55.799 e + säästetty ttt-meno ka 61.350 e Euromääräisesti tarkasteltuna oman toiminnan kehittäminen on kaupungille taloudellisesti kannattavaa ulkopuolisen rahoituksen turvin. Kehittämistyö on ehdoton edellytys kestävälle hyvinvoinnille. Kehittämistyön avulla pystytään ehkäisemään muun muassa sosiaalisia ongelmia, jotka kuormittaisivat mahdollisesti myös muita kunnan tarjoamia palveluita.

16 LOPPUTULEMA Selvityksessä tarkasteltiin vuonna 2013 Triangeli-projektin työllistyneiden turkulaisten asiakkaiden työsuhteen kestoa ja mahdollisesti maksettua toimeentulotukea. Lisäksi selvitettiin Triangeli-projektin yrityskoordinaattorimallin aiheuttamia kustannuksia ja hyötyjä. Otoksen asiakkaiden ikä vaihteli 18 vuodesta 62 vuoteen, keskimääräinen ikä oli 32 vuotta. Viidenneksellä asiakkaista ei ole lainkaan koulutusta tai he ovat suorittaneet peruskoulun. Lähes puolet asiakkaista on suorittanut keskiasteen koulutuksen, vajaa viidennes on suorittanut tutkinnon korkea-asteella. Työttömyyden keskimääräinen kesto ennen projektissa työllistymistä oli 7,5 kuukautta. Hieman yli puolet asiakkaista oli ollut alle kuusi kuukautta työttömänä ennen sijoittumistaan avoimille työmarkkinoille. Solmituista työsuhteista suurin osa oli määräaikaisia ja lähes kolmannes toistaiseksi voimassa olevia. Määräaikaisten työsuhteiden pituus oli keskimäärin viisi kuukautta. Määräaikainen työsuhde voi saada jatkoa ja johtaa jopa toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen. Kustannus-hyötyanalyysia varten selvitettiin Triangeli-projektin yrityskoordinaattorimallin kustannukset sekä asiakkaille maksettu toimeentulotuki vuosilta 2012 ja 2013. Lisäksi arvioitiin työllistyneiden asiakkaiden tuomien kunnallisverotulojen osuutta. Selvityksen 75:stä asiakkaasta hieman alle puolet sai toimeentulotukea vuosina 2012 ja 2013. Toimeentulotukea maksettiin keskimäärin 61.350 euroa vuodessa. Hyötyjä ja kustannuksia verrattaessa voidaan todeta, että yrityskoordinaattorimalli on Turun kaupungin näkökulmasta nettohyödyltä positiivinen, eli kustannusten ja hyötyjen välinen erotus on noin 117.149 euroa. Hyötysuhde on 2,4 eli jokaista kaupungin sijoittamaa euroa kohden hanke on tuottanut voittoa. Euromääräisesti tarkasteltuna oman toiminnan kehittäminen on kaupungille taloudellisesti kannattavaa ulkopuolisen rahoituksen turvin. Kehittämistyö on ehdoton edellytys kestävälle hyvinvoinnille, sillä sen avulla pystytään ehkäisemään muun muassa sosiaalisia ongelmia, jotka kuormittaisivat mahdollisesti myös muita kunnan tarjoamia palveluita. Ihmisten kanssa työskenneltäessä tulee taloudellisen hyödyn lisäksi huomioida toiminnan inhimillinen puoli. Triangeli-projektin asiakkaat ovat saaneet yksilöllistä ohjausta ja tukea kontakteissa työnantajiin, minkä avulla he ovat parantaneet työmarkkina-asemiaan ja saavuttaneet tasaveroisemman aseman muiden työnhakijoiden kanssa. Työllistymisen myötä heillä on paremmat mahdollisuudet toimia yhteiskunnan aktiivisina jäseninä. Mielekäs tekeminen kohentaa elämän laatua ja tulojen kasvaessa myös valintamahdollisuudet elämän eri alueilla lisääntyvät.

17 On erittäin tärkeää, etteivät Triangeli-projektissa karttunut osaaminen ja yritysyhteistyössä saavutetut yhteydet työnantajiin katoaisi projektin päätyttyä taivaan tuuliin. Triangeli-projektin työskentelymalli soveltuu erinomaisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden, kuten maahanmuuttajien, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, työmarkkina-aseman kohentamiseen. Työskentelymalli soveltuu myös erinomaisesti pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyyn; mitä varhaisemmassa vaiheessa asiakkaalla on mahdollisuus saada yksilöllistä ja tehokasta tukea työnhakuunsa sitä nopeampaa työllistyminen todennäköisesti on. Asiakkaalla tulee tarvittaessa olla mahdollisuus saada yksilöllistä tukea ennen kuin työllistymisen kynnys nousee korkeuksiin.

18 LÄHTEET. Forsander, A. ja Ekholm, E. 2001.Maahanmuuttajat ja työ. Teoksessa Forsander, A., Ekholm, E. & Hautaniemi, P. (toim.) Monietnisyys, yhteiskunta ja työ. Helsinki: Yliopistopaino. Mäntylä, E. 2014. Ulkomaalaiset ja muunkieliset Turussa. Nikka, N. 2006. Taloudellisesti kannattavaa sosiaalityötä. Fortuna ja Tempo-projektien kustannushyötyanalyysi. Sisäasianministeriö 2013.Valtioneuvoston periaatepäätös maahanmuuton tulevaisuus 2020 strategista. Vartia, M. 2010. Tavoitteena monikulttuurinen työ. Työterveyslaitoksen aikakauskirja lisänumero 2. Työ ja ihminen. Tampere.