PERUUKKIPALVELUN SÄÄNTÖKIRJA Helsingin kaupunki 1
Sisällys YLEINEN OSA... 4 1. SÄÄNTÖKIRJA... 4 1.1 Sääntökirja ja sen soveltamisala... 4 1.2 Sääntökirjan muuttaminen... 5 1.3 Sääntökirjan voimassaoloaika... 5 2. MÄÄRITELMÄT... 5 3. PALVELUNTUOTTAJAN VELVOITTEET... 6 3.1 Hakeutuminen ja valvonta... 6 3.2 Palveluntuottajaksi hyväksyminen ja peruutus... 6 3.3 Palveluntuottajaa koskevat yleiset velvoitteet... 7 4. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUSTURVAKEINOT... 8 4.1 Asiakkaan asema... 8 4.2 Asiakkaan oikeusturvakeinot... 9 5. KUNNAN VELVOITTEET... 9 6. SÄHKÖINEN PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄ... 10 6.1 Hakeutuminen palveluntuottajaksi ja järjestelmän käyttö... 10 6.2 Yrityksen tietojen ylläpito... 10 6.3 Palvelutapahtumien kirjaus ja oikeellisuus... 10 6.4 Automaattinen tilitys... 11 7. VEROTUS... 11 8. VASTUU JA VAKUUTUS... 12 PALVELUKOHTAINEN OSIO - PERUUKKIPALVELU... 12 9. PALVELUN SISÄLTÖ... 12 10. PALVELUSETELIN ARVO JA MYÖNTÄMINEN... 13 11. PALVELUNTUOTTAJALLE ASETETUT VAATIMUKSET... 13 11.1 Toimitilat... 13 11.2 Henkilöstö ja osaaminen... 14 11.3 Tuotteita ja palvelua koskevat sisältövaatimukset... 14 Palvelua koskevat vaatimukset... 14 Peruukkia koskevat vaatimukset... 14 12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY, RAPORTOINTI JA VALVONTA... 15 13. PALVELUNTUOTTAJALTA VAADITUT LIITTEET... 16 2
14.1 Tilaajavastuulain mukaiset liitteet... 16 14. LASKUTUS... 17 15.1 Automaattinen tilitys... 17 15.4 Asiakkaan laskutus... 18 15. SÄÄNTÖKIRJAN SITOVUUS... 18 3
YLEINEN OSA 1. Sääntökirja 1.1 Sääntökirja ja sen soveltamisala Sääntökirjalla tarkoitetaan asiakirjaa, jolla kunta asettaa palvelusetelilain 5 :ssä tarkoitetut hyväksymiskriteerit palveluntuottajille. Kunta velvoittaa palveluntuottajat jatkuvasti noudattamaan sääntökirjan määräyksiä. Kuva 1 Sääntökirjaa noudatetaan, kun kunta järjestää asiakkailleen palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisesti (jatkossa palvelusetelilaki). Yksityinen palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan tämän sääntökirjan vaatimuksia siitä alkaen, kun palveluntuottaja hyväksytään palvelusetelituottajaksi. Sääntökirja ei ole sopimus kunnan ja palveluntuottajan välillä. Itse palvelua tuotettaessa sitä koskevan sopimuksen osapuolina ovat palveluntuottaja ja asiakas. Sopimuksen sitoumukset ja vastuut eivät kohdistu kuntaan. Sopimussuhteet on esitetty kuvassa 1. 4
1.2 Sääntökirjan muuttaminen Kunnalla on oikeus tehdä muutoksia tämän sääntökirjan ja sen liitteiden sisältämiin määräyksiin. Kunta ilmoittaa palveluntuottajalle muutoksista kirjallisesti välittömästi päätöksen tekemisen jälkeen. Mikäli palveluntuottaja ei halua tulla sidotuksi muuttuneisiin sääntöihin, sen tulee ilmoittaa siitä kunnalle kirjallisesti kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa muutosilmoituksen lähettämisestä. Mikäli kunnalle ei toimiteta edellä mainittua ilmoitusta, palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan muuttuneita ehtoja muutosilmoituksessa mainitusta päivästä lukien, mutta kuitenkin aikaisintaan kuusikymmentä (60) päivää muutosilmoituksen toimittamisesta. 1.3 Sääntökirjan voimassaoloaika Tämä sääntökirja on voimassa toistaiseksi. 2. Määritelmät Määritelmät tässä sääntökirjassa: Asiakkaalla tarkoitetaan potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 :n 1 kohdassa tarkoitettua potilasta. Palvelusetelillä tarkoitetaan järjestämisvastuussa olevan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelun saajalle myöntämää sitoumusta korvata palveluntuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti. Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan lakisääteisiä sosiaalija terveydenhuoltopalveluja. Tämän vuoksi asiakkaan asemaan vaikuttavat samat erityislainsäädännön säännökset kuin muillakin tavoin järjestetyissä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Palvelusetelin käyttäjällä on kuitenkin muista järjestämistavoista poiketen oikeus valita haluamansa kunnan hyväksymä palveluntuottaja. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) säätelee palvelusetelin käyttöä. Palvelusetelilakia sovelletaan palvelusetelin käyttämiseen kuntien järjestämissä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lakia sovelletaan ainoastaan yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkimiseksi. Tämän vuoksi lakia ei voi soveltaa julkisyhteisöjen tuottamien palvelujen hankkimiseen. Palvelusetelijärjestelmässä kunta ei tule sopimusosapuoleksi palvelusta sovittaessa, sillä kyseessä on kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ja palveluntuottajan välinen sopimus. Tasasuuruisella palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä, jonka arvo on kaikille asiakkaille samansuuruinen. Asiakkaan tulot eivät vaikuta tasasuuruisen palvelusetelin arvoon. Omavastuuosuudella tarkoitetaan sitä osuutta yksityisen palveluntuottajan tuottaman palvelun hinnasta, jota kunnan myöntämän palvelusetelin arvo ei kata ja joka jää asiakkaan maksettavaksi. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvon tulee olla sellainen, että sillä voi hankkia asiakkaan yksilöllistä tarvetta vastaavan tavanomaisen apuvälineen. Asiakas saa kuitenkin halutessaan hankkia palvelusetelin arvoa kalliimman 5
apuvälineen, jolloin hänen tulee itse maksaa valitsemansa apuvälineen hinnan ja palvelusetelin arvon välinen hinnanero. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 24.7.2009/569) Sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) on keskitetty tietojärjestelmä palveluntuottajaksi hakeutumiseen, palvelusetelien ja ostopalvelutilausten luomiseen, palvelujen käyttämiseen ja annetuista palveluista tehtävään tilitykseen yksityisille palveluntuottajille. Järjestelmä tukee palvelujärjestelmän laadun seurantaa. 3. Palveluntuottajan velvoitteet 3.1 Hakeutuminen ja valvonta Palveluntuottajaksi hakeudutaan PSOP-järjestelmän kautta. Palveluntuottajan kelpoisuuteen liittyvät viranomaisrekisteritarkistukset tehdään automaattisesti, sillä Helsingin kaupunki edellyttää, että sen käyttämät palveluntuottajat ovat liittyneet Suomen Tilaajavastuu Oy:n Luotettava Kumppani -ohjelmaan. Lisätietoja ja Luotettava Kumppani -ohjelmaan liittyminen: https://www.tilaajavastuu.fi/fi/luotettava-kumppani/ Palveluntuottajien tilaajavastuulain edellyttämien todistusten tarkistaminen tapahtuu ensisijaisesti sähköisesti ja automaattisesti (4 krt/vuosi). Kunnalla on valvontavelvollisuus tuottajan suorittamaan toimintaan. Kunta valvoo hyväksymiensä palveluntuottajien palvelujen laatua ja varmistaa, että palvelujen laatu täyttää palvelusetelilain ja sääntökirjan mukaiset kriteerit. 3.2 Palveluntuottajaksi hyväksyminen ja peruutus Kunta hyväksyy palvelusetelijärjestelmän piiriin kuuluvat palveluntuottajat palvelusetelilain edellyttämällä tavalla. Mikäli kunta hallinnollisin päätöksin lopettaa palvelujen järjestämisen palvelusetelillä tai muuttaa palvelusetelin käytölle asetettuja ehtoja, kunnalla on oikeus peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen ja poistaa palveluntuottajan nimi hyväksyttyjen palveluntuottajien listalta kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta. Kunnalla on oikeus peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen välittömästi ilman irtisanomisaikaa, mikäli hyviä palvelukäytäntöjä ei noudateta laissa ja tässä sääntökirjassa hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät täyty palveluntuottaja ei noudata sääntökirjan ehtoja 6
palveluntuottaja on tullut maksukyvyttömäksi, ei ole kyennyt hoitamaan laskujaan eräpäivään mennessä, on aloittanut akordimenettelyn, on asetettu selvitystilaan tai on välittömässä vaarassa tulla asetetuksi selvitystilaan palveluntuottaja tai joku sen johtoon kuuluva henkilö on tuomittu elinkeinotoimintaan liittyvässä rikoksessa. Kunnalla on oikeus peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen, jos palveluntuottaja pyytää hyväksymisensä peruuttamista. Hyväksynnän peruuttamisen jälkeen palveluntuottaja ei voi vastaanottaa palvelutilauksia, joiden maksamiseen käytetään palveluseteliä. Palveluntuottajan tulee huolehtia niiden palvelutilausten perumisesta, jotka se oli ehtinyt sopia ennen hyväksynnän peruuttamista. 3.3 Palveluntuottajaa koskevat yleiset velvoitteet Palveluntuottajan on noudatettava palveluntuottajaa ja sen toimintaa koskevaa lainsäädäntöä sekä kaikkia viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Palvelujen tuottajan tulee täyttää kulloinkin voimassa olevat, sitä koskevat erityislainsäädännön edellytykset. Erityislainsäädännöllä tarkoitetaan erityisesti yksityisestä terveydenhuollosta annettua lakia (152/1990) ja yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annettua lakia (603/1996). Palveluntuottajalla on mahdollisuus käyttää alihankkijoita, jotka kunta on hyväksynyt alihankkijoiksi. Palvelusetelihakemuksessa on esitettävä selvitys tuottajan käyttämistä alihankkijoista. Palvelusetelihakemuksen tekijä vastaa alihankinnasta kuten omasta toiminnastaan. Palvelusetelihakemuksessa edellytetyt selvitykset ja vaadittavat liitteet on toimitettava myös alihankkijoista. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan tämän sääntökirjan ehtoja siitä alkaen, kun palveluntuottaja hyväksytään palvelusetelillä toteutettavan palvelun palveluntuottajaksi. Palveluntuottajan tuottamien palvelujen on jatkuvasti vastattava vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta ja/tai kunnan kilpailuttamalta palveluntuottajalta. Samoin palveluntuottajan on toteutettava asiakkaansa oikeus laadultaan hyviin palveluihin. Palveluntuottaja tarkistaa sähköisestä järjestelmästä tai paperisesta palvelusetelistä asiakkaan palvelusetelin voimassaolon ja käytettävissä olevan määrän ennen palvelutilauksen vastaanottamista. Palveluntuottajalla ei ole laskutusoikeutta, jos asiakkaalla ei ole ollut voimassaolevaa palveluseteliä. Palveluntuottajan on tiedotettava kuntaa toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista. Palvelun tuottamiseen vaikuttavien olosuhteiden muutoksista (esim. viivytys, este, keskeytys) sekä vastuuhenkilöiden tai yhteystietojen muuttumisesta on ilmoitettava sopimuksen vastuuhenkilölle kirjallisesti (myös sähköposti käy) viipymättä sen jälkeen, kun muutos on havaittu tai muutoin todennäköinen. Palveluntuottajalle ei osoiteta asiakkaita kunnan toimesta. 7
4. Asiakkaan asema ja oikeusturvakeinot 4.1 Asiakkaan asema Kunta päättää siitä, kuka on oikeutettu saamaan palvelusetelin. Kunta päättää myös palvelusetelin arvosta. Palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaan palvelusetelin arvon tulee olla asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa huomioidaan kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta omana toimintana tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvon tulee olla sellainen, että sillä voi hankkia asiakkaan yksilöllistä tarvetta vastaavan tavanomaisen apuvälineen. Asiakas saa kuitenkin halutessaan hankkia palvelusetelin arvoa kalliimman apuvälineen, jolloin hänen tulee itse maksaa valitsemansa apuvälineen hinnan ja palvelusetelin arvon välinen hinnanero. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 24.7.2009/569) Mikäli asiakas täyttää palvelun saantikriteerit, kunta voi tarjota palveluseteliä palvelun hankkimiseksi asiakkaalle. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä. Tällöin kunnan tulee ohjata hänet kunnan muilla tavoin järjestämän palvelun piiriin. Palvelusetelipäätöksellä kunta sitoutuu maksamaan kustannuksia enintään myönnetyn palvelusetelin arvoon asti. Kunnan on selvitettävä asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja myönnettävän palvelun määrä. Asiakkaan valittua palvelusetelin asiakas vastaa yksityisten palveluntuottajien palvelujen piiriin hakeutumisesta. Palveluseteliasiakas valitsee itselleen palveluntuottajan kunnan hyväksymien yksityisten palveluntuottajien joukosta. Asiakas tekee palveluntuottajan kanssa sopimuksen palvelun hankkimisesta. Tätä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset sekä oikeusperiaatteet. Palvelusetelijärjestelmässä kunta ei tule sopimusosapuoleksi. Kyseessä on kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ja palveluntuottajan välinen sopimus. Asiakas toimittaa palvelusetelinumeron palveluntuottajalle. Numeron perusteella palveluntuottaja löytää asiakkaan sähköisestä järjestelmästä. Asiakas on oikeutettu käyttämään palveluseteliä vain kunnan hyväksymän palveluntuottajan tuottamien, tämän sääntökirjan tarkoittamien palvelujen maksamiseen. Mikäli asiakas tilaa palvelua yli palvelusetelin arvon, hän vastaa itse yli menevistä kustannuksista. Asiakas maksaa itse ostamansa lisäpalvelut kokonaisuudessaan palveluntuottajalle heidän keskinäisen sopimuksensa mukaisesti. Kunta ei voi periä palvelusetelin käyttäjältä asiakasmaksua palvelusta, joka sisältyy palvelusetelillä myönnettyyn palveluun. Mikäli kunta lopettaa palvelusetelijärjestelmän, asiakkaan oikeus myönnettyyn palveluun säilyy. Tällaisessa tapauksessa kunta järjestää palvelun muulla tavalla. 8
4.2 Asiakkaan oikeusturvakeinot Asiakkaan asemaan sovelletaan palvelusetelilakia sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia. Asiakkaalla ja palveluntuottajalla on sopimussuhde. Tätä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttaja- ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. Asiakkaalla on oikeus käyttää kuluttajaoikeuden mukaisia oikeusturvakeinoja reklamaatiotilanteessa ja saattaa asiakkaan ja palveluntuottajan välinen erimielisyys (esimerkiksi palvelun viivästys, virhe tai palvelun aiheuttama vahinko) kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Reklamaatiotilanteissa asiakkaan tulee ensisijaisesti ilmoittaa tyytymättömyydestään sopimuskumppanille eli palveluntuottajalle. Asiakas voi antaa palveluntuottajalle ja kunnalle palautetta palvelun laadusta ja muista palveluun liittyvistä seikoista. Palveluntuottajille palaute annetaan ensisijaisesti sähköisen palvelusetelijärjestelmän välityksellä, mutta myös esim. puhelimitse ja sähköpostitse. Vastaus palautteeseen on annettava kunnalle järjestelmän välityksellä ja asiakkaalle hänen valitsemallaan tai toivomallaan tavalla. Asiakas voi myös olla yhteydessä potilasasiamieheen saamastaan kohtelusta. Potilaslain mukaan potilaan oikeusturvakeinoja ovat terveydenhuollon toimintayksikön vastaavalle johtajalle tehtävä muistutus sekä oikeus tehdä kantelu saamastaan hoidosta tai hoitoon liittyvästä kohtelusta terveydenhoitoa valvovalle viranomaiselle. Tällaisia viranomaisia ovat lääninhallitukset sekä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 5. Kunnan velvoitteet Kunnan on pidettävä luetteloa hyväksymistään palvelujentuottajista. Tiedot palveluntuottajista, näiden tuottamista palveluista ja niiden hinnoista tulee olla julkisesti saatavilla internetissä ja muulla soveltuvalla tavalla. Kunnan on selvitettävä asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palveluntuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus. Kunnan tulee peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen ja poistaa palveluntuottaja luettelosta, jos hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty tai palveluntuottaja pyytää hyväksymisen peruuttamista. Kunnalla on velvollisuus valvoa hyväksymiensä palveluntuottajien palvelujen laatua hyväksymismenettelyn lisäksi myös palvelujen tuottamisen yhteydessä. Kunnan tulee täten varmistaa, että palvelujen tuottajat täyttävät toiminnalle asetetut vähimmäisedellytykset. Kunta valitsee palvelusetelijärjestelmän piiriin kuuluvat palveluntuottajat palvelusetelilain edellyttämällä tavalla. Valintapäätös tehdään mahdollisimman nopeasti. 9
Asiakas- ja potilasasiakirjat, jotka syntyvät setelillä palvelua järjestettäessä ja toteutettaessa, ovat viranomaisen asiakirjoja. Vaikka palveluntuottaja laatii asiakirjat palvelutapahtuman yhteydessä, vastaa kunta rekisterinpitäjänä viime kädessä niiden käsittelystä. Palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen kannalta olennaiset tiedot on tallennettava viimeistään palvelun päättyessä aina kunnan omaan asiakas- tai potilasrekisteriin. Palvelun tuottajan ja kunnan tulee myös varmistaa, että palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot siirtyvät osapuolelta toiselle palvelutapahtuman eri vaiheissa. Tämä mahdollistaa sen, että jokaisen potilaan ja asiakkaan asiakirjat muodostavat hänen hoitonsa tai huoltonsa kannalta välttämättömän jatkuvan kokonaisuuden, johon tulee hoitoa ja huoltoa koskevat ratkaisut perustaa. 6. Sähköinen palvelusetelijärjestelmä 6.1 Hakeutuminen palveluntuottajaksi ja järjestelmän käyttö Palveluntuottajaksi hakeutuminen tapahtuu ainoastaan Helsingin kaupungin käyttämän sähköisen palvelusetelijärjestelmän avulla. Hakeminen on mahdollista ympäri vuoden. Kaikki ehdot ja kriteerit täyttävät tuottajat hyväksytään palvelusetelituottajiksi ja hyväksytyksi tulemisesta lähetetään tuottajalle ilmoitus. Palvelun tuottava yksikkö voi sijaita missä päin Suomea tahansa. Hyväksytyt tuottajat ja tuottajien hinnastot näkyvät palveluseteliportaalissa osoitteessa: https://parastapalvelua.fi/palveluntuottajat Palveluntuottajan tunnistautuminen ensimmäisen kerran ja hakemuksen sähköinen allekirjoittaminen järjestelmässä tehdään verohallinnon Katso-pääkäyttäjätunnusten avulla. Järjestelmän käyttöä varten palveluntuottajalla tulee olla internet-yhteydellä varustettu tietokone tai muu päätelaite käytössään. Järjestelmä mahdollistaa palveluntuottajan omien järjestelmien integroimisen palvelusetelijärjestelmään. Kunta ei osallistu palveluntuottajan järjestelmien integroimisen kustannuksiin. Kaikki palveluntuottajalta vaadittavat toiminnot on tehtävissä myös suoraan järjestelmän tarjoaman käyttöliittymän kautta. 6.2 Yrityksen tietojen ylläpito Palveluntuottajan tulee ylläpitää tuottajaa, toimipaikkoja ja palvelujen saatavuutta koskevia tietoja ajantasaisesti järjestelmässä. Palveluntuottajan yhteystiedot, palvelutiedot ja hinnastot näkyvät asiakkaille palveluseteliportaalissa. Asiakkaat voivat niiden perusteella etsiä ja vertailla palveluntuottajia. 6.3 Palvelutapahtumien kirjaus ja oikeellisuus Palveluntuottaja kirjaa kaikki palvelutapahtumat sähköiseen palvelusetelijärjestelmään. Tuottaja on vastuussa kirjausten oikeellisuudesta. Mikäli palveluntuottajan huolimattomuudesta aiheutuneet 10
väärät kirjaukset aiheuttavat normaalia korjaustoimenpiteitä suuremman työmäärän, kunnalla on oikeus periä tuottajalta korjauksesta aiheutuneet kulut. 6.4 Automaattinen tilitys Palveluntuottajalle maksettava korvaus muodostuu toteutuneiden palvelutapahtumien mukaisesti, joista sähköinen järjestelmä muodostaa kuukausittain palveluntuottajakohtaisen tilitysaineiston. Järjestelmä lähettää palveluntuottajalle pdf-kuvan laskusta, jonka järjestelmä on automaattisesti muodostanut ja jonka tiedot on siirretty käsiteltäviksi kunnan talousjärjestelmään. Laskun maksamisen edellytyksenä on, että palveluntuottajan laskutustiedot on tallennettu sähköiseen järjestelmään palvelu tai sen osa on hyväksytysti suoritettu toteutuneet palvelutapahtumat on kirjattu sähköiseen järjestelmään ja tapahtumat ovat kunnan puolesta hyväksytty. Palvelukohtaisten keskeytysten tai muiden poikkeusten vaikutukset laskutukseen on esitetty palvelukohtaisissa tiedoissa tämän asiakirjan loppupuolella. 7. Verotus Palveluseteli on saajalleen veroton etuus. Verottomuus edellyttää, että palveluseteli myönnetään selkeästi määriteltyihin palveluihin on henkilökohtainen eikä siirrettävissä toiselle henkilölle ei ole suoraan asiakkaalle maksettavaa rahaa, jonka käytön hän itse määrittelee Palveluseteliä käytettäessä asiakkaan omavastuu ei oikeuta kotitalousvähennykseen tuloverotuksessa. Arvonlisäverolain 34 :n mukaan veroa ei suoriteta terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynnistä. Terveyden- ja sairaanhoitopalvelulla tarkoitetaan ihmisen terveydentilan sekä toiminta- ja työkyvyn määrittämiseksi taikka terveyden sekä toiminta- ja työkyvyn palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviä toimenpiteitä, jos kysymyksessä on: 1. valtion tai kunnan ylläpitämässä terveydenhuollon toimintayksikössä annettava hoito taikka yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettu hoito; tai 2. sellaisen terveydenhuollon ammattihenkilön antama hoito, joka harjoittaa toimintaansa lakiin perustuvan oikeuden nojalla tai joka on lain nojalla rekisteröity. 11
8. Vastuu ja vakuutus 16.2.2017 Palveluntuottajalla tulee olla voimassa oleva vastuuvakuutus. Kunta ei vastaa palveluntuottajan asiakkaalle tai hänen omaisuudelleen tai ulkopuolisille henkilöille tai heidän omaisuudelleen aiheuttamista vahingoista. Kunta ei vastaa myöskään asiakkaan palveluntuottajalle tai ulkopuoliselle henkilölle tai heidän omaisuudelleen aiheuttamista vahingoista. Palveluntuottajalla tulee olla riittävät vastuu- ja tapaturmavakuutukset kyseessä olevien vahinkojen varalta. Kunta ei vastaa palveluntuottajan ja asiakkaan keskenään sopimista muista kuin tässä sääntökirjassa palvelusetelillä maksettaviksi määritellyistä palveluista miltään osin. PALVELUKOHTAINEN OSIO - PERUUKKIPALVELU 9. Palvelun sisältö Peruukki voidaan hankkia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi esimerkiksi ihosairaus- ja/tai syöpäpotilaalle, jolla on laaja-alaista hiustenlähtöä sairaudesta tai hoidoista johtuen joko tilapäisesti tai pysyvästi. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä käytettävän peruukin tarve arvioidaan terveydenhuollossa huomioiden yleiset linjaukset apuvälineiden valtakunnallisissa luovutusperusteissa (valmisteilla). 12
10. Palvelusetelin arvo ja myöntäminen Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvon tulee olla sellainen, että sillä voi hankkia asiakkaan yksilöllistä tarvetta vastaavan tavanomaisen apuvälineen. Asiakas saa kuitenkin halutessaan hankkia palvelusetelin arvoa kalliimman apuvälineen, jolloin hänen tulee itse maksaa valitsemansa apuvälineen hinnan ja palvelusetelin arvon välinen hinnanero. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 24.7.2009/569) Palvelusetelin arvolla tarkoitetaan Helsingin maksamaa osuutta peruukin ja peruukkipalvelun hinnasta. Peruukkipalvelussa on käytössä neljä eri arvoista palveluseteliä: A. Peruukki, perusmalli 180 euroa (sis. alv 24%) B. Peruukki, erityistarve 300 euroa (sis. alv 24%) C. Peruukki, vaativa erityistarve 500 euroa (sis. alv 24%) D. Peruukki, yksilöllinen 800 euroa (sis. alv 24%) Peruukkipalvelun palveluseteli on tasasuuruinen ja se käytetään kerralla. Palveluseteli on pääsääntöisesti voimassa vuoden myöntämispäivästä. Palveluntuottaja voi tarkistaa hintoja kerran kalenterivuodessa. Hintojen tarkistuksen pitää perustua yleiseen kustannuskehitykseen. Hinnantarkistus tulee hyväksyttää kunnan hallinnoiman PSOP-järjestelmän kautta. 11. Palveluntuottajalle asetetut vaatimukset 11.1 Toimitilat Palveluntuottajalla tulee olla asiakaspalvelua varten asianmukaiset, peruukkipalveluun soveltuvat toimitilat Suomessa. Toimitiloissa tulee olla mahdollisuus yksityisyyttä suojaavaan asiakaspalveluun. Palveluntuottaja huolehtii tilojen turvallisuudesta. Helsingin kaupunki voi tarvittaessa tarkistaa palveluntuottajan asiakaspalvelutilat. Palveluntuottajalla tulee olla internet-sivut, joilla tiedotetaan toimitilojen esteettömyydestä, yhteystiedoista, aukioloajoista ja julkisen liikenteen kulkuyhteyksistä. 13
11.2 Henkilöstö ja osaaminen Peruukkien arviointiin ja sovituksiin liittyvästä asiakaspalvelusta huolehtivalla henkilöllä tulee olla hiusalan perustutkinto, parturi-kampaajan ammattitutkinto tai muu peruukkialaan perehdyttävä koulutus sekä vähintään yhden (1) vuoden työkokemus peruukkipalvelusta, jolla tarkoitetaan peruukin arviointia, mittausta, sovitusta, muutosten tekemistä, leikkausta / muotoilua sekä käytönopastusta asiakkaalle. Apuvälinearviosta ja sovituksista vastaava henkilö pysyy samana asiakkaan palvelujakson ajan, ellei asiasta erikseen asiakkaan kanssa muuta sovita. Henkilön voi korvata saman pätevyyden omaava kollega vain loman, sairastumisen tai koulutusajan vuoksi. 11.3 Tuotteita ja palvelua koskevat sisältövaatimukset Palvelua koskevat vaatimukset Peruukkipalveluun kuuluu asiakkaan tarpeen mukainen (palvelusetelissä ilmoitetun luokituksen mukainen) tavanomainen peruukki, joka on valittu yhdessä asiakkaan kanssa. Lisäksi palveluun kuuluu peruukin sovitus, käytön ohjaus ja tarvittaessa peruukin pohjan muokkaus oikean kokoiseksi (myös vakiomalleissa) sekä muotoilu/leikkaus. Palveluntuottaja vastaa peruukin sopivuudesta asiakkaalle. Asiakkaalle annetaan sekä suulliset että kirjalliset ohjeet peruukin käytöstä ja sen hoito-ohjeista suomen kielellä. Kirjalliset ohjeet on pyydettäessä annettava ruotsin kielellä. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan ruotsinkielisen ohjeistuksen tarpeesta ottaessaan ensimmäistä kertaa yhteyttä valittuun palveluntuottajaan. Peruukkia koskevat vaatimukset Peruukkien tulee soveltua käyttötarkoitukseensa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Peruukeissa ei saa käyttää allergiaa aiheuttavia materiaaleja ja peruukin pohjamateriaalin tulee soveltua herkälle iholle. Materiaalien tulee olla myrkyttömiä. Peruukkien on oltava turvallisia ja niiden tulee täyttää Euroopan Unionin suoraan velvoittavien säädösten, Suomen lakien ja asetusten sekä viranomaisten antamat määräykset. Tuotteiden mukana on toimitettava kaikki sellaiset todistukset, luvat ja toimittajan hankittaviksi kuuluvat asiakirjat, jotka ovat tarpeen tuotteiden käyttöä varten. Valmisperuukkien tulee olla CE-merkittyjä. Kaikkien peruukkien (myös valmisperuukit) tulee olla muokattavissa niin, että peruukki pysyy hyvin paikallaan. Sopivuus- ja tuotetakuu tulee olla vähintään kolme (3) kuukautta. Takuuaika alkaa tuotteen luovutuksesta asiakkaalle. 14
A Peruukki, perusmalli Palveluntuottajalla tulee olla valikoimissaan vakiomallisia peruukkeja, jotka soveltuva lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi käyttäjälle, joka tarvitsee sitä tilapäisen hiustenlähdön vuoksi. Malleja tulee olla useita ja niitä tulee olla toimitiloissa sovitettavissa. Valikoimassa tulee olla useita koko-, väri- ja pituusvaihtoehtoja. B Peruukki, erityistarve Palveluntuottajalla tulee olla valikoimissaan vakiomallisia peruukkeja, jotka soveltuvat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi sellaiselle käyttäjälle, jolla on erityistarve esimerkiksi ihon ärtyneisyydestä tai kipuherkkyydestä johtuen. Pohjamateriaalin tulee olla sileä, eikä siinä saa olla arkaa päänahkaa painavia kohoumia. Malleja tulee olla useita ja niitä tulee olla toimitiloissa sovitettavissa. Valikoimassa tulee olla useita koko-, väri- ja pituusvaihtoehtoja. C Peruukki, vaativa erityistarve Palveluntuottajalla tulee olla valikoimissaan sellaisia peruukkeja, jotka soveltuva lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi käyttäjälle, jolla on useita erityyppisiä erityistarpeita, kuten esimerkiksi: ihosairaudesta johtuen (pohjamateriaalin tulee olla sileä, eikä siinä saa olla arkaa päänahkaa painavia kohoumia) erikoisen muotoisesta päästä johtuen (peruukin tulee olla muotoiltavissa pään muodon mukaan) työskentelyolosuhteista johtuen (peruukissa on käytetty aitohiusta) Malleja tulee olla useita ja niitä tulee olla toimitiloissa sovitettavissa. Valikoimassa tulee olla useita koko-, väri- ja pituusvaihtoehtoja. D Peruukki, yksilöllinen Palveluntuottajalla tulee olla valmius erityisvalmisteisten peruukkien toimittamiseen. Peruukki valmistetaan aitohiuksista mittatilaustyönä. Yksilöllinen peruukki luovutetaan käyttäjälle, jonka erityistarpeet ovat poikkeuksellisen haastavat ja perustuvat eri lääketieteellisten erikoisalojen arvioihin. 12. Asiakastietojen käsittely, raportointi ja valvonta Helsingin kaupunki on palvelusetelillä järjestettävissä palveluissa syntyvien potilas- ja asiakasasiakirjojen henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitettu rekisterinpitäjä. Palvelusetelituottajan tulee asiakirjoja käsitellessään noudattaa, mitä kunnan asiakirjojen käsittelystä säädetään. Helsingin kaupunki toimii tässä lomakkeessa tarkoitetun palvelun osalta henkilötietolaissa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä. Palveluntuottaja huolehtii ja vastaa rekisterinpidosta kaupungin 15
lukuun. Syntyvät asiakirjat (esim. asiakaskertomukset) ovat kaupungin asiakirjoja, vaikka palveluntuottaja ne laatii, säilyttää ja arkistoi. Palveluntuottajan tulee noudattaa asiakirjojen säilyttämisessä, hävittämisessä ja arkistoinnissa vastaavia kunnallista toimintaa koskevia säännöksiä ja ohjeita. Asiakirjat tulee toimittaa viimeistään asiakkaan palvelun päättyessä kaupungille. 13. PALVELUNTUOTTAJALTA VAADITUT LIITTEET Helsingin palveluntuottajien tulee kuulua Tilaajavastuun Luotettava Kumppani -ohjelmaan. Yrityskohtaiset Tilaajavastuulain mukaiset liitteet haetaan Tilaajavastuun järjestelmästä automaattisesti. Yrityksen ei tarvitse liittää näitä tietoja hakemukseen itse. 14.1 Tilaajavastuulain mukaiset liitteet YRITYSKOHTAISET ASIAKIRJAT Arvonlisäverovelvollisuus Tulee järjestelmästä, ei toimiteta erikseen Liitedokumentti Ennakkoperintärekisteri Kaupparekisteriote Tyel-vakuutusote Vastuuvakuutustodistus Veromaksutiedot 16
TOIMIPAIKKAKOHTAISET ASIAKIRJAT Tulee järjestelmästä Liitedokumentti Asiakaspalvelusta huolehtivan henkilöstön nimet, koulutus ja työkokemus Selvitys myynnissä olevien peruukkien CEmerkinnästä ja vakuutus kohdassa 11.3 mainittujen säädösten, lakien ja asetusten sekä viranomaisten antamien määräysten noudattamisesta Kuvaus siitä, miten peruukit täyttävät allergiattomuus- ja myrkyttömyysvaatimukset Selvitys myynnissä olevien peruukkien takuuajan korjauksista ja takuun muusta sisällöstä Toimipaikkakohtaisesti vaaditut asiakirjat tulee liittää hakemukseen pdf-tiedostoina. Mikäli toimipaikkoja on useita, liitetään järjestelmässä jokaisen toimipaikan kohdalle kyseistä toimipaikkaa koskeva asiakirja. 14. Laskutus 15.1 Automaattinen tilitys Palvelusetelin perusteella palveluntuottaja saa maksun kunnalta setelin arvoon asti. Mahdolliset muut korvaukset maksaa asiakas. Laskutusjakso on yksi kuukausi. Palveluntuottajan tulee kirjata toteutuneet palvelutapahtumat sähköiseen järjestelmään seuraavan kuukauden 3. päivään mennessä. Palveluntuottajalle maksettava korvaus muodostuu toteutuneiden palvelutapahtumien mukaisesti, joista sähköinen järjestelmä muodostaa kuukausittain palveluntuottajakohtaisen tilitysaineiston. Järjestelmä lähettää palveluntuottajalle pdf-kuvan laskusta, jonka järjestelmä on automaattisesti muodostanut ja jonka tiedot on siirretty käsiteltäviksi kunnan talousjärjestelmään. Laskun maksamisen edellytyksenä on, että palveluntuottajan laskutustiedot on tallennettu sähköiseen järjestelmään palvelu tai sen osa on hyväksytysti suoritettu 17
toteutuneet palvelutapahtumat on tallennettu sähköiseen järjestelmään ja tapahtumat ovat kunnan puolesta hyväksytty. 15.4 Asiakkaan laskutus Palveluntuottaja tekee asiakkaan kanssa sopimuksen palvelun hankkimisesta ja palvelun hinnasta ja sisällöstä. Palveluntuottaja laskuttaa asiakasta palvelusetelin arvon ylittävältä osalta. Asiakas maksaa itse ne tuotteet tai palvelut, jotka eivät kuulu palvelusetelipalveluun. Esimerkiksi peruukin hoitoon liittyvät tuotteet kuten pesuaineen maksaa asiakas itse. 15. Sääntökirjan sitovuus Lähettämällä hakemuksen ja allekirjoittamalla sen sähköisesti palveluntuottaja sitoutuu tämän sääntökirjan mukaisten vaatimusten noudattamiseen. Kunta voi peruuttaa hyväksymisen ja poistaa palveluntuottajan hyväksyttyjen palveluntuottajien listalta, mikäli kunta lopettaa palvelujen järjestämisen palvelusetelillä tai muuttaa palvelusetelin käytölle asetettuja ehtoja tai jos palveluntuottaja ei täytä tässä sääntökirjassa mainittuja vaatimuksia ja kriteerejä. 18