RAKENTAMINEN HEVOSTILOILLA Hevostallin ympäristö on osa maisemaa, estetiikkaa ja yritysimagoa Kaisa Hirvaskoski-Leinonen 04.02.2010 HEVOSEN PIDON LUVANVARAISUUS Ympäristölupa vaaditaan yli 60 hevoselle tai ponille, myös pienemmälle tallille jos Talli sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella Toiminta saattaa aiheuttaa vesistön pilaantumista Toiminta aiheuttaa kohtuutonta haittaa Tallin rakentamiseen tai sen olennaiseen muuttamiseen tarvitaan rakennuslupa tai toimenpidelupa. Riittävät lantavarastot Riittävät ulkoilutarhat
PANOSTA SUUNNITTELUUN! Suunnittelun avulla määritetään jopa 90 prosenttia lopullisista rakennuskustannuksista ja neljä viidesosaa rakennuksen käyttökustannuksista. Suunnittelun osuus on silti vain murto-osa koko rakennushankkeen kustannuksista. Kustannusarvio kustannustehokkuus! Ammattitaitoinen suunnittelija opastaa lupamenettelyissä. Ympäristölupa Rakennuslupa Rahoitushakemukset Suunnittelu vuorovaikutusta asiakas toiminnan paras asiantuntija. HEVOSTOIMINTAYMPÄRISTÖÄ SUUNNITELTAESSA HUOMIOITAVAA Alueen ja ympäristön kaavoitustilanne Alueen maankäytölliset järjestelyt liittyminen ympäröivään maankäyttöön Toiminnan luonne ratsastustallit, ravitallit, täyshoitotallit jne. Toiminnan vaatimat rakennukset, reitit ja alueet Palveluiden saavutettavuus ja käyttäjäryhmät Maisemarakenne ja paikan luonnonolosuhteet Mahdollinen laajennustarve Alueen huolto ja kunnossapito
TALLIRAKENNUSTA SUUNNITELTAESSA HUOMIOITAVAA Rakennuspaikka Uudisrakennus vai peruskorjaus Hevosen säkäkorkeus toiminnallisen mitoituksen perustana Ruokintarakenteet Lanta- ja rehulinjat eivät saisi risteytyä puhdas ja likainen liikenne Riittävät varasto-, varuste- ja huoltotilat sekä hevosen hoitotilat Henkilötilojen mitoitus Paloturvallisuus Tallin ikkunapinta-ala 5% lattia-alasta Ilmanvaihto ja valaistus Rakennuskokonaisuuden orientoitavuus Arkkitehtuuri - yritysimago RAKENNUSPAIKKA Ulkoalueiden logistiikka asiakasliikenteen ja tuotantoliikenteen suhde Turvallisuus Ympärivuotinen toimivuus Maaston muodot Ilmansuunnat Oleva rakennuskanta ja arkkitehtuuri Liikennejärjestelyt
Lähde: Hevostietokeskus.Julkaisuja 8. 2005: Uudet talliratkaisut. UUDISRAKENNUS VAI PERUSKORJAUS Vanhan rakennuksen käyttökelpoisuus. - sisäkorkeus - ovileveydet, kulkuväylät - paloturvallisuus ja hätäpoistumistiet - ulkoalueet ja tarhat Vanhan rakennuksen kunto. Korjauksen laajuus ja kustannusarvio. Rakennuksen käyttöikä. Rakennuksen rakenneratkaisut. Vanhaa korjattaessa tai käyttötarkoitusta muutettaessa varauduttava odottamattomiin yllätyksiin.
HEVOSEN SÄKÄKORKEUS TOIMINNALLISEN MITOITUKSEN PERUSTANA Eläinten koko vaikuttaa karsinoiden kokoon ja tallin sisäkorkeuteen. Tallin korkeus tulee olla vähintään 1.5 x sk, kuitenkin vähintään 2.2 metriä. Käytännössä tallin korkeudeksi suositellaan 3 metriä tai enemmän. Mikäli tallin sisäkatto on harjansuuntainen eli vino, korkeus ulkoseinälinjalla tulee olla vähintään 2.75 metriä. Karsinoiden välisen käytävän leveyden tulisi ratsastustallissa olla vähintään 2.5 metriä ja ravitallissa 3.5 metriä. Myös koneiden tila- ja turvallisuustarpeet vaikuttavat. HEVOSEN SÄKÄKORKEUS TOIMINNALLISEN MITOITUKSEN PERUSTANA YKSITTÄISKARSINAN MINIALAT ERIKOKOISILLA HEVOSILLA Lähde: Hevostietokeskus.Julkaisuja 8. 2005: Uudet talliratkaisut.
HEVOSEN SÄKÄKORKEUS TOIMINNALLISEN MITOITUKSEN PERUSTANA KARSINAPINTA-ALAT RYHMÄKARSINOISSA SUHTEESSA YKSITTÄISKARSINAN PINTA-ALAAN Lähde: Hevostietokeskus.Julkaisuja 8. 2005: Uudet talliratkaisut. HEVOSEN SÄKÄKORKEUS TOIMINNALLISEN MITOITUKSEN PERUSTANA TALLIN KÄYTÄVÄLEVEYS Lähde: Hevostietokeskus.Julkaisuja 8. 2005: Uudet talliratkaisut.
RUOKINTARAKENTEIDEN SUUNNITTELUN TAVOITTEET Ruokintarakenteen valintaan vaikuttavat mm. rehun rakeisuus ja laatu, jakotapa ja tarjolla pito. Hevosten yksilöllisen ruokintatarpeen toteutuminen. Rehun haaskautumisen ja pilaantumisen minimointi. Hevosen mahdollisuus syödä rennosti ja jännittämättä. Turvallisuus, kestävyys ja helppohoitoisuus. RUOKINTATAPA KORSIREHUN RUOKINTA Ruokinta maasta tai käytävältä fysiologisesti suositeltava Perinteisen heinähäkin sijasta mieluummin ruokintakalterityyppinen häkki. Lähde: Hevostietokeskus.Julkaisuja 8. 2005: Uudet talliratkaisut.
RUOKINTATAPA VÄKIREHURUOKINTA Kuppien sijoituskorkeudeksi suositellaan h=1/3 x sk Jos ruokintapaikat sijaitsevat pihaton makuutilassa, kuppien korkeutta suunniteltaessa huomioitava kertyvä lantapatja. Lähde: Hevostietokeskus.Julkaisuja 8. 2005: Uudet talliratkaisut. RUOKINTATAPA VÄKIREHURUOKINTA Ryhmäruokintapaikkojen sijoittelussa on tärkeää, että rehupaikat ovat riittävän etäällä toisistaan, toisaalta on tärkeää, että hevoset voivat nähdä toisensa. Kulmakupin on oltava riittävän laaja, jotta hevonen ei kolhi silmäkulmiaan. Lähde: Hevostietokeskus.Julkaisuja 8. 2005: Uudet talliratkaisut.
RUOKINTATAPA RUOKINTAESTEET Ruokintaesteitä käytetään ruokintapöydissä ja häkeissä sekä kokonaisina karsinaseininä, jolloin hevoset syövät käytäviltä tai käytäville sijoitetuista kaukaloista Käytäväruokinta edellyttää riittävän leveää käytävätilaa, vapaan käytävätilan oltava vähintään 1,5 metriä leveä poistumistiemääräysten mukaan. Sopii parhaiten talleihin, joissa käytävätila on mahdollista rauhoittaa ruokinnan ajaksi. Lähde: Hevostietokeskus.Julkaisuja 8. 2005: Uudet talliratkaisut. RUOKINTATAPA RUOKINTAPILTTUUT Yksilöllistä ruokintaa varten. Pilttuut liittyvät joko yhtenäiseen ruokintapöytään, jonka päälle sivuaidat ulottuvat tai vaihtoehtoisesti joka pilttuussa on oma ruokakuppi väkirehulle. Tällöin korsirehu jaetaan maahan tai pilttuiden eteen käytävälle. Lähde: Hevostietokeskus.Julkaisuja 8. 2005: Uudet talliratkaisut.
RIITTÄVÄT VARASTO-, VARUSTE- JA HUOLTOTILAT SEKÄ HENKILÖTILOJEN MITOITUS Varastojen mitoituksen perustana käytettävät työmenetelmät sekä arviot varastoitavista rehu- ja kuivikemääristä tuotanto ja kuljetukset ovat muuttuneet suurempiin yksiköihin. Rehu- ja kuiviketyyppi, varastointiaika. Satula- ja valjashuone tulisi olla oikein mitoitettu, lämmin ja hyvin ilmastoitu tila. Työntekijöiden taukotilan voi halutessaan yhdistää varustetilaan. Huoltotilasta tulisi löytyä lukittava lääkekaappi, lämminvesipiste, valjaiden hoitotelineet ja mielellään erillinen kuivaustila. Talli on usein julkista tilaa asiakastiloissa tulisi huomioida inva-mitoitus ja erityisesti inva-wc:n tarve. TALLIRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS Rakennuksen paloluokka määräytyy rakennuksen koon ja käyttötarkoituksen mukaan (P1,P2,P3). Kulkureitin pituus lähimpään uloskäytävään saa olla enintään 30 metriä. Poistumisalueelta oltava vähintään kaksi uloskäytävää, leveys 1,5metriä. Poistumistiereitit oltava eläimille tuttuja väyliä. Palo- ja pelastussuunnitelma. Sähkölaitteistojen määräaikaishuollot. Umpinaisen lämmöneristetyn eläinhallin sallittu kerrosala on 1000 neliötä tehdään omaksi palo-osastoksi. Pihattotyyppisten, eristämättömien ja osittain avonaisten eläinhallien sallittu kerrosala on 2000 neliötä ei osastointia. Eläinsuojan ja rehuvaraston välillä tulee olla vähintään EI60 luokan osastoiva seinä. Liiallista palokuormaa vältettävä palavien aineiden varastointia eläintiloissa vältettävä. Palovaroittimet ja riittävä savunpoisto.
TALLIRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS Lähde: Hevostietokeskus.Julkaisuja 8. 2005: Uudet talliratkaisut. TALLIN IKKUNAT JA OVET Tallin ikkunapinta-ala oltava 5% lattiapinta-alasta. Jokaista noin 10 neliön karsinaa kohden tulisi olla noin puolen neilömetrin kokoinen ikkuna. Ikkunat yleensä seinän yläosassa, esimerkiksi kapea ja korkea ikkuna antaa luonnonvaloa sisätiloihin eri vuodenaikoina paremmin, vaatii kuitenkin suojauksen. Avattavuus ja ilmanvaihto Ovien tulee avautua paloturvallisuussyistä ulospäin. Liukuovi tai saranoitu ovi - ovi saranoidaan vasenkätiseksi, kun karsinaan tullaan oikealta, oikeakätinen ovi puolestaan vasemmalta tultaessa. Saranoidun oven aukeamistila otettava käytävällä huomioon.
Lähde: Hevostietokeskus.Julkaisuja 8. 2005: Uudet talliratkaisut. TALLIRAKENNUKSEN ILMANVAIHTO Talli-ilman laatua ja ilmanvaihdon toimintaa arvioitava aamulla, yöllä ovet olleet kiinni. Hyvä ilmanvaihto edellytys eläinten hyvinvoinnille ja viihtyvyydelle. Hyvä ilmanvaihto pitää tallin rakenteet kunnossa. Tallin suhteellisen kosteuden määrä maksimissaan 60-65%. Suositeltava lämpötila on +6 - +10 astetta. Tallitilan korkeus 1.5 x sk, vähintään 2.2 metriä. Tallin ilmatilavuus osa talliilman laatua. Ilmatilaa tulisi olla noin 45-50 kuutiota hevosta kohti. Ilmanvaihdon tulee olla säädettävissä, raitisilma tulisi ohjata joka karsinaan. Painovoimainen ilmanvaihto Koneellinen ilmanvaihto
TALLIRAKENNUKSEN VALAISTUS Valaistussuunnittelu tehdään normaalin sähkösuunnittelun osana, sähkölaitteiden ja valaisin kotelointiluokka oltava IP44. Sähkösuunnittelun pohjana tulee olla aina tieto tilojen olosuhteista. Käytävällä ja karsinassa tulisi olla tasainen noin 60-100 lux:n valaistustaso. Kulkureitistöjen valaiseminen siten, ettei pimeitä kohtia jää. Valaisin kytkinten sijoitus toiminnallisesti selkeisiin kohtiin. Sähkölaitteet ja valaisimet sijoitettava siten, etteivät hevoset ylety niihin. Myös ulkoalueiden valaistukseen ja valaisinjärjestelmiin kiinnitettävä huomiota. ARKKITEHTUURI JA YRITYSIMAGO Rakennuksen lähtökohtana aina toiminnallisuus. Rakennuksen oltava tunnistettavissa talliksi. Hyvää arkkitehtuuria edustaa ympäristöön kauniisti sopiva, tarkoituksenmukainen rakennus, jossa myös rakenneratkaisut tukevat kokonaisuutta ja ulkonäköä. Onnistunut rakennus on helposti orientoitavissa. Rakennus edustaa tämän päivän rakentamista, tyyli ja julkisivuaiheet liittyvät rakennuksen käyttötarkoitukseen. Koristeaiheita kopioitaessa tunnettava rakennustaiteen historiaa ja tyyliaiheiden käyttötarkoitus. Rakennukset ja ulkoalueet yrityksen käyntikortti!
SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA TARKOITUKSENMUKAISUUS Toiminnallisuus Rakennuksen pohja- ja tilaratkaisut Käyttötarkoituksen tunnistettavuus Muuntuvuus ESTETIIKKA JA KAUNEUS Sopivuus ympäristöön ja käyttäjälleen Rakennuksen mitat, suhteet, harmonia KESTÄVYYS Rakennuksen rakenteiden kestävyys, järkevyys Rakennusmateriaalin valinta, pitkäikäisyys ja ekologisuus
TALLIN LANTAHUOLTO LANNANPOISTOMENETELMÄT Lantaimurimenetelmä - lanta imetään runkoputkistoon - putkistot toimivat parhaiten, kun ne asennetaan suoriksi ja vaakatasoon Lantaraappamenetelmä - kourussa olevat raapat kuljettavat lannan lantalaan - lantala voi sijaita sekä rakennuksen päädyssä että sivulla Perinteinen talikko/kottikärryt menetelmä - lantalan saavutettavuudella merkitystä TALLIN LANTAHUOLTO LANTALAA SUUNNITELTAESSA HUOMIOITAVA Lantalaa ei tarvitse rakentaa tai sen koko voi olla vaadittua pienempi, mikäli lantaa luovutetaan vastaanottoon luvansaaneelle toimijalle, lantaa kertyy vuosittain enintään 20 kuutiota tai lantaa myydään tallilta pakattuna. Tallin pitäjän tehtävä vuosittain valvontailmoitus kunnan ympäristöviranomaiselle. Lantala mitoitettava tallin 12 kk:n aikana kertyvälle lannalle sekä ulkotarhoista kerätylle sonnalle. Laidunkauden aikana laitumelle jäävä sonnan osuus voidaan vähentää lantatilavuudesta. Lantalan mitoitusta voidaan vähentää, jos käytetään kestokuivikepohjia tai yhteisomistuksessa olevia lantavarastoja. Pihattojen kuivikepohjat toimivat lannan varastotilana. Lantavarasto tarvitaan kuitenkin kuivikepohjasta lannan levityskiellon (15.10-15.4) aikana poistettavalle lannalle sekä hevosten ulkoalueelta kerätylle sonnalle.
TALLIN LANTAHUOLTO LUOVUTUSTA ODOTTAVA LANNAN VARASTOINTI Luovutusta odottava lannan varastointi lantalassa, siirtolavalla tai muulla tiivispohjaisella alustalla, joka on mielellään katettu. Toiminnasta tehtävä vuosittain valvontailmoitus kunnan ympäristöviranomaiselle. Lannan vastaanottajalla oltava riittävän kokoinen lantavarasto tai lannan vastaanottajan on voitava hyödyntää lantaa ympäri vuoden. Lannan säännöllisestä luovutuksesta on oltava kirjallinen sopimus. TALLIN LANTAHUOLTO LANNAN PATTEROINTI Lannan patterointi mahdollista vain poikkeustapauksissa. Patterointi ei korvaa tiivispohjaista lantalaa. Patteroinnista tehtävä valvontailmoitus kunnan ympäristöviranomaiselle. Patteri tulee sijoittaa siten, ettei siitä aiheudu ravinnepäästöjä vesistöihin tai pohjaveteen. Luovutusta tai patterointia odottava lanta tulee varastoida tiivispohjaisella siirtolavalla tai muulla vastaavalla alustalla, joka on katoksessa tai joka voidaan sadekausina kattaa peitteellä. Kaikesta lannan luovutuksesta tulisi tehdä kirjallinen, pidempiaikainen sopimus.
TALLIN LANTAHUOLTO LANTALAA SUUNNITELTAESSA HUOMOITAVA Lanta varastoitava tiivispohjaisessa lantalassa Lantalan edessä oltava ajoluiska ja kuormauslaatta. Lantavarasto voidaan tehdä joko katettuna tai avolantalana. Avolantalan ajoluiska ja reunat rakennettava väh. 0.5 metrin korkuisiksi. Avolantalan etäisyys rakennuksen ulkoseinästä oltava väh. 1.2 metriä. Katetun lantalan reunat oltava vähintään 1.5 metrin ja ajoluiskan 0.2 metrin korkuinen. Katetun lantalan ulkovaipan tulee olla harva tai aukollinen, jotta lantala tuulettuu riittävästi. Lantala 20 hevoselle, lisäksi tila kuivikkeille. Kustannusarvio: lantala 18 400 ja vesikattorakenteet 17 800.
Varastorakennus, jossa lannan väliaikaisvarastointi. Kustannusarvio: 47 400 TALLIN ULKOALUEET TARHAT Ulkotarhojen pohjarakenteille asetettavat vaatimukset riippuvat - alueen maaperästä - maaston muodoista - ulkoilualueen koosta - hevostiheydestä Tarhan minimikoko 500 neliötä yhdelle hevoselle. Jos hevosia tai poneja pidetään ryhmässä suositellaan 200-250 neliötä eläintä kohti. Tarha-alue tarvittaessa salaojitettava ja rakennettava kerroksittain. Ainakin sade- ja sulamisvedet johdettava tarha-alueelta pois kerroksien oltava läpäiseviä ja/tai pinnan oltava viettävä. Tarha suositellaan sijoitettavaksi 20 metrin etäisyydelle valtaojasta ja 100 metrin etäisyydelle purosta. Suojaetäisyys kuitenkin vähintään 10-50 metriä. Tarhojen välissä suojavyöhyke. Aidat ovat alueen näkyvimpiä elementtejä maisemassa ja ovat osa tallin ympäristökuvaa.
TALLIN ULKOALUEET KUSTANNUSVERTAILUA Edellä esitetyn esimerkin mukaisten ulkoalueiden kustannuksia: 32 x 28 kokoisen ratsastuskentän kustannusarvio ~14 000 - maakerrosten vaihto 500mm - salaojitus ja suodatinkangas - suoja-aidat Ulkotarhat 6 kpl, yhteensä 4800 neliötä, kustannusarvio ~17 000 - sorastus 100mm - Tarha-aidat
KIITOS! Kaisa Hirvaskoski-Leinonen p. 020 747 332 Kaisa.hirvaskoski-leinonen@proagria.fi