Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014
Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset tilastoviranomaiset, valtiovarainministeriö
Tavaraviennin markkinaosuus 1), 2007 = 100, trendi 24.9.2014/MP 1) Tavaraviennin kasvu suhteessa maailmankaupan kasvuun Lähde: Macrobond, valtiovarainministeriö
Mrd. 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Valtionvelka 1985-2016 Mrd. %:a BKT:sta % 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Lähde: Valtiokonttori, vuosien 2012-2016 ennusteet VM. 0 10.4.2012/hp
-200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. 0-631 -631-631 -631-631 -631-631 -125-125 -125-125 -125-756 Uutta -362-125 -125-125 -125-237 -1 118 Uutta -296-250 -250-250 -175-215 -265-108 -1 414-108 -1 454-108 -1 504 2012 2013 2014 2015 2016 2017 * - mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus - Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna 2013 92 milj., vuonna 2014 77 milj. ja vuonna 2015 102 milj. 3.4.2014 hp Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % Hallitusohjelma Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013 Kehysriihi 3/2014 Vuosille 2012-2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd.
28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2018, mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (arviot painelaskelman mukaan) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähde: Vuodet 1991-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 arviot valtiovarainministeriö 2.9.2014. 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 3.9.2014/hp
Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) 1997-2013 indeksoituina, 1997=100 220 210 200 190 180 170 Kulttuuritoimi 2) Liikunta ja urheilu Nuorisotoimi Opetus- ja kulttuuritoimi yht. 3) Kaikki tehtäväluokat yht. 160 150 140 130 120 110 100 90 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 1) Käyttökustannukset = toimintamenot + poistot + vyörytyserät 2) Tehtäväluokat kirjastotoimi, museot ja näyttelytoiminta, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta, musiikkitoiminta sekä muu kulttuuritoiminta. 3) Lasten päivähoito (pl. kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla. 17.11.2014/hp Lähde: Tilastokeskus.
% 9 Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannusten muutosprosentteja 2000-2013 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Liikunta ja urheilu Nuorisotoimi Opetus- ja kulttuuriroimi yht. 2) Kaikki tehtäväluokat yht. 1) Käyttökustannukset = toimintamenot + poistot + vyörytyserät 2) Lasten päivähoito (pl. kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla. Lähde: Tilastokeskus. 17.11.2014/hp
milj. 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 Liikunnan ja ulkoilun investointimenot 1997-2013 Kaikki kunnat ja kuntayhtymät käyvin hinnoin, milj. 60 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 17.11.2014/hp Lähde: Tilastokeskus.
2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on edistää: Tämän lain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. 1) eri väestöryhmien mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa; 2) väestön hyvinvointia ja terveyttä; 3) fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista; 4) lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä; 5) liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa; 6) huippu-urheilua sekä 7) liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita; sekä 8) Eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa Lisäksi tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat samoin kuin ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys. 10 [pvm] Kari Sjöholm
3 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan; 1) liikunnalla kaikkea omatoimista ja järjestettyä liikunta- ja urheilutoimintaa paitsi huippu-urheilua; 2) huippu-urheilulla kansallisesti merkittävää sekä kansainväliseen menestykseen tähtäävää tavoitteellista urheilutoimintaa sekä 3) terveyttä ja hyvinvointia edistävällä liikunnalla elämänkulun eri vaiheissa tapahtuvaa kaikkea fyysistä aktiivisuutta, jonka tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. 11 [pvm] Kari Sjöholm
5 Kunnan vastuu Yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvin vointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 2) tukemalla kansalais- ja seuratoimintaa; 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja; Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien toteutumisen kunnassa tulee tapahtua eri toimialojen yhteistyönä sekä kehittämällä paikallista, kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä sekä huolehtimalla tarvittaessa muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista. 12 [pvm] Kari Sjöholm
5 Kunnan vastuu Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (365/1995) 27 :ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista. Kunnan tulee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 :ssä tarkoitettua terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Kunnan hoitaessa 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä kunta ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, ellei niitä toteuteta liike- toiminnallisin tavoittein ja perustein. Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. 13 [pvm] Kari Sjöholm
8 Valtionosuus kunnan liikuntatoimintaan Kunnalle myönnetään valtionosuutta liikuntatoiminnan käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään. Valtionosuus tulee käyttää 5 :n mukaiseen toimintaan. 14 [pvm] Kari Sjöholm
13 Liikuntapaikkojen valtionavustukset Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha avustusten myöntämiseksi liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Liikunta-paikkojen valtionavustuksia myönnetään laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamiseen, hankkimiseen, perusparannukseen ja näihin liittyvään varustamiseen. Lisäksi avustusta voidaan myöntää erityisestä syystä muuhun liikuntapaikkarakentamiseen. Avustusta myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle taikka niiden määräämisvallassa olevalle yhteisölle. Avustusta voidaan myöntää myös muille yhteisöille, jos avustaminen on tarpeen tämän lain toteuttamiseksi. Edellä 1 momentissa tarkoitetuista valtionavustuksista säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa. 15 [pvm] Kari Sjöholm
Uusi terveydenhuoltolaki 12 : SÄHKÖINEN HYVINVOINTI -KERTOMUS Kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä kerran valtuustokaudessa valmistaen LAAJEMPI HYVINVOINTIKERTOMUS. 16