ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKÖN JA SSYP KEHITYS OY:N PALVELUISTA YRITYKSILLE JA TYÖNANTAJILLE Saarijärven kaupungin ja SSYP Kehitys Oy:n lisäpanostukset työllisyyden ja yritystoiminnan kehittämiseen käynnistyivät loppukeväällä 2015. Kaupungin työllisyysyksikön uutena toimintamuotona alkoi yritysten kokonaisvaltainen palveluohjaus työllisyyskysymyksissä sekä kuntalisien laajentaminen koskemaan yrityksiä. SSYP Kehitys Oy lisäsi resursseja yrityksiin jalkautumiseen ja piilotyöpaikkojen etsintään sekä yritysneuvontaan. Kyselyn avulla haluttiin kartoittaa yritys- ja työnantaja-asiakkaiden tyytyväisyyttä julkisin varoin tuotettuihin kunnallisiin elinkeino- ja työllisyyspalveluihin ja samalla kehittää palveluita. Yrityksen ja työnantajan toimialan ja kokoluokan lisäksi haluttiin tietää onko palveluja käytetty vuosien 2015 ja 2016 aikana ja mistä tieto palvelujen olemassaolosta oli saatu. Palveluja käyttäneiden osalta selvitettiin tarkemmin mitä Saarijärven kaupungin työllisyysyksikön ja SSYP Kehitys Oy:n palveluja oli käytetty ja miten yritys tai työnantaja arvioi palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Kyselyssä haluttiin tietää myös miksi palveluja ei käytetty. SSYP Kehitys Oy toteutti lokakuussa 2015 erillisen kyselyn, jossa kartoitettiin saarijärveläisten yritysten kokemuksia kehittämisyhtiön palveluista. Kyselyjen vertailtavuuden vuoksi nyt toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn kysymysten asettelu oli samankaltainen. Avoin Wepropol-kysely toteutettiin 18.10.- 4.11.2016. Kysely lähetettiin muistutusviesteineen sähköpostilla 584 yritykselle. Kyselystä tiedotettiin myös Saarijärven kaupungin ja SSYP Kehitys Oy:n kotisivuilla ja facebook-profiilissa sekä Sampo-lehden tiedotteessa. Saarijärven noin 750 yrityksestä kyselyyn vastasi 50 (n. 7 %). Arvioitaessa palveluja asteikolla 1 4 Saarijärven kaupungin työllisyysyksikkö sai kokonaisarvosanaksi 3.04 ja SSYP Kehitys 2,71. Yrityksiä ja työnantajia pyydettiin arvioimaan palveluja alla olevin kysymyksin ja kriteerein. Vastaajille tarjottiin mahdollisuus myös palautteeseen ja kehittämisehdotuksiin, joista yhteenveto raportin lopussa.
Kuva 1: Yrityksen toimiala Kuva 2: Yritysten kokoluokka Kuva 3: Oletteko käyttänyt Saarijärven kaupungin työllisyysyksikön tai SSYP Kehitys Oy:n palveluja vuosien 2015-2016 aikana?
Kuva 4: Mistä saitte tiedon neuvontapalvelun olemassaolosta? Kuva 5: Mitä palveluja olette käyttäneet vuoden 2015-2016 aikana?
Kuva 6: Arvioikaa alla olevia tekijöitä Saarijärven kaupungin työllisyysyksikön palvelujen osalta. Kuva 7: Arvioikaa alla olevia tekijöitä Saarijärven kaupungin työllisyysyksikön palvelujen osalta.
Kuva 8: Arvioikaa alla olevia tekijöitä SSYP Kehitys Oy:n palvelujen osalta. Kuva 9: Arvioikaa alla olevia tekijöitä SSYP Kehitys Oy:n palvelujen osalta.
Kuva 10: Kertokaa miksi ette ole käyttänyt Saarijärven kaupungin työllisyysyksikön tai SSYP Kehitys Oy:n palveluja? Palautetta ja kehittämisehdotuksia Saarijärven kaupungin työllisyysyksikölle ja SSYP Kehitys OY:lle: - Toivoisimme sellaista palvelua, jossa tarvittaessa saisimme nimilistan vapaana olevista potentiaalisista työntekijöistä, joihin voisimme itse olla tarvittaessa yhteydessä ja löytää näin uusia työntekijöitä ikääntyvään tiimiimme. Olemme kiinnostuneita myös kouluttamaan motivoituneita työntekijöitä. - Hienoa toimintaa, vaikkakin annetut resurssit ovat täysin riittämättömiä. - Ruusuja Anna-Marilla ja Anulle. Hoitavat työnsä todella hyvin. Asiakaspalvelu erinomaista ja erittäin hyvä asiantuntemus. - Lopettakaa koko työllisyysyksikkö. - Tuntuu kuin kaupungille on tärkeämpää tyhjät tilat, kuin niissä toimisi jokin yritys. Ottakaa oppia vaikka Karstulasta tai Muuramesta tai ihan mistä vaan. - Varmaan teette parhaanne. Ei risuja.
- Työllisyyden hoitoon ei kannattaisi kehittää koko ajan jotain uutta ja käyttää rahaa uuden kehittämiseen. Saarijärvellä on paljon toimivia palveluja, joita voisi pienellä rahalla tehostaa ja parantaa. Kaupunki pysyköön lestissään. - Enemmän avointa tiedotusta. Salamyhkäisyys (kuka tukia saa, montako, millä perusteilla) herättää epäilyjä. - Yhdistykset pois yrityspuolelta. - Saarijärveläiset työttömät työnhakijat tarvitsevat työkokemusta, mieluiten oikeista työpaikoista. Työnantajana työkokemus merkkaa paljon henkilöiden työllistymisessä, mutta 6 kuukautta kaupungintalolla kopioijana tai jossakin kirpputorilla ei minun mielestä anna valmiutta kunnon töihin. Motivoiko sellainen työ eteenpäin? Työnhakijoille kaipaisin kunnon potkua persuuksille. - Informointi yrityksiin päin kehnoa. En ollut ikinä kuullutkaan. - Minulla on käsitys (ehkä väärä), että kun tarvitsen työntekijän sen pitää olla tuttu tai jonkun suosittelema. Jos saisin harjoittelijoita, niin voisi myös itse arvioida sopivatko meidän hommiin. Kuukauden harjoittelusta me ei hirveitä voittoja kääritä, koska työn opettamiseen ja valvontaan kuluu niin paljon aikaa, mutta ehkä löydettäisiin sopiva tyyppi jollakin aikataululla. - Työttömyydessä Saarijärvi on valtakunnan ykkönen. Ohittanut Sallan ja Sodankylänkin. Päättäjien pitäisi herätä ja jalkautua yrityksiin. Saarijärvellä on hyviä yrityksiä, mutta tällä politiikalla työpaikat vähenevät entisestään. - Onko yritysten ja kaupungin työllisyysyksikön välinen yhteistyö toimivaa ja tuottavaa. - 2015-2016 tekemämme projektin johdosta annamme suuren kiitoksen SSYP Kehitykselle ja eritoten Mika Kärjen työpanostukselle. Risut tulee eritoten ELY-keskuksen ja muiden vastaavien osallisuudesta kyseiseen hankkeeseen, joka näin sivuhuomautuksena menisi perille SSYP Kehityksen välityksellä - Aika paljon on tehtäviä päällekkäin eli aika todelliseen, toimivien yritysten, kehittämiseen ei vaan riitä aika. - Homma on mielestäni suurimmaksi osaksi vero-eurojen tuhlausta, tulokset lähes mahdottomia mitata muulla kuin mutu tuntumalla. - Kaupungin markkinointi kuntoon!
- Kannustavampaa asennetta tarvittaisiin. Emme ole käyttäneet palveluita koska aiemmin ideamme on SSYP Kehityksen taholta tyrmätty täysin. Sanottiin ettei esim. ELY-keskuksen tukia saa hankkeisiimme mutta teimme itse hakemukset ja tuki myönnettiin. Lisäksi riskit arvioitiin SSYP Kehityksen taholta liian suuriksi mutta ainakin viimeiset 3 vuotta kyseinen homma on elättänyt 3 ihmistä ja suunta on koko ajan parempaan. Muutenkin tapaamisissa asenne SSYP:n puolelta on ollut hyvin vähättelevä ja alentava. - Mitä olette saanut aikaiseksi? - Ei SSYP:llä otettu tosissaan yrityksemme kehittämistä. - Matkailun tuominen hetkellisesti SSYP:n huomaan lamaannutti totaalisesti matkailun yhteistyön ja markkinoinnin. Matkailu kuuluisi SSYP:n hoitoon, ei jonkun dsihteerin neljänneksi lisätyöksi! Matkailuun liittyvien muutosten tiedottaminen oli ala-arvoista. - Matkailu unohdettu totaalisesti sekä kaupungilla että SSYP:ssä. Vähät matkailun rahat käytetään kulttuurikohteisiin, ei niihin, joissa oikeasti käy isompia määriä Saarijärvelle rahaa tuovia asiakkaita. - SSYP- kehitys on minun mielestäni vähän tavallisia yrityksiä korkeammalla oleva yritys. Tietääkö kaikki heistä mitä kaupungissa olevat yritykset todella tekevät tai osaavat? - Yleensäkin firmoissa voisi kiertää vuosittain kyselemässä kuulumisia ja kehitysehdotuksia. - Olisi hyvä jalkautua yrityksiin, vaikka aamukahville. Kehittämistä kyllä on mutta itselläni ei tahdo aika riittää varsinkaan tällä hetkellä kun tilauksia ja tarjouspyyntöjä tulee joka tuutista. - Tehkää hankinnat paikkakunnalta. - Saarijärvi on niin pieni kunta, ettei täällä tarvittaisi monen tasoisia työllisyys- kehitys ja kiinteistö yksiköitä. Virkamiehet niissä vain pelaavat aikaa ja varmentelevat omaa tonttiaan - Enemmän yhteistyötä vaikkapa Leader-rahoituksen turvin. Siellä on rahaa, jota ei kaikkea edes jaeta kun sitä ei haeta. Saarijärvellä tarvittaisiin henkilö joka huolehtisi Saarijärven kaupan ja matkailun markkinoinnista, suunnittelusta ja tapahtumien kehittämisestä, messuista markkinoista yms. tapahtumista. Tähän voisi hakea hanke rahaa. Yhdessä tekemisen kulttuurin kehittämistä. Yhteisiä kampanjoita tapahtumia mainostamista yms. Tätä voisi hallinnoida yrittäjäjärjestö. - Aktiivinen ote joka osa-alueella luo aktiivisuutta ympärilleen - Kassi käteen ja kaupalle.