X R Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 5, ratkaisuista

Samankaltaiset tiedostot
Ekvivalenssirelaatio. Määritelmä 2 Joukon A binäärinen relaatio R on ekvivalenssirelaatio, mikäli. Jos R on ekvivalenssirelaatio ja a A, niin joukkoa

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 1,

Diskreetti matematiikka, syksy 2010 Harjoitus 7, ratkaisuista

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

6 Relaatiot. 6.1 Relaation määritelmä

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

a) Mitkä seuraavista ovat samassa ekvivalenssiluokassa kuin (3, 8), eli kuuluvat joukkoon

811120P Diskreetit rakenteet

Relaatioista. 1. Relaatiot. Alustava määritelmä: Relaatio on kahden (tai useamman, saman tai eri) joukon alkioiden välinen ominaisuus tai suhde.

Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti.

Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus.

(1) refleksiivinen, (2) symmetrinen ja (3) transitiivinen.

[a] ={b 2 A : a b}. Ekvivalenssiluokkien joukko

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Diskreetin matematiikan perusteet Malliratkaisut 2 / vko 38

Kuvauksista ja relaatioista. Jonna Makkonen Ilari Vallivaara

a k+1 = 2a k + 1 = 2(2 k 1) + 1 = 2 k+1 1. xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx

3. Kongruenssit. 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi

Johdatus yliopistomatematiikkaan. JYM, Syksy2015 1/195

Relaation ominaisuuksia. Ominaisuuksia koskevia lauseita Sulkeumat. Joukossa X määritelty relaatio R on. (ir) irrefleksiivinen, jos x Rx kaikilla x X,

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9

Joukossa X määritelty relaatio R on. (ir) irrefleksiivinen, jos x Rx kaikilla x X,

RAKKAUS MATEMAATTISENA RELAATIONA

Diskreetin Matematiikan Paja Tehtäviä viikolle 2. ( ) Jeremias Berg

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 2, Osoita että A on hyvin määritelty. Tee tämä osoittamalla

Huom. muista ilmoittautua kokeeseen ajoissa. Ilmoittautumisohjeet kurssin kotisivuilla.

Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa. väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,...

811120P Diskreetit rakenteet

Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen

Vieruskaverisi on tämän päivän luennolla työtoverisi. Jos sinulla ei ole vieruskaveria, siirry jonkun viereen. Esittäytykää toisillenne.

8 Joukoista. 8.1 Määritelmiä

Johdatus matematiikkaan

TIETOTEKNIIKAN MATEMATIIKKA

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

j(j 1) = n(n2 1) 3 + (k + 1)k = (k + 1)(k2 k + 3k) 3 = (k + 1)(k2 + 2k + 1 1)

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Ratkaisu: a) Kahden joukon yhdisteseen poimitaan kaikki alkiot jotka ovat jommassakummassa joukossa (eikä mitään muuta).

67-x x 42-x. Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 3, ratkaisuista

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Esko Turunen MAT Algebra1(s)

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

DISKREETTIÄ MATEMATIIKKAA.

ja s S : ϕ Υ : M,s ϕ, mutta M,s Q. Erityisesti M, t P kaikilla t S, joten

(2n 1) = n 2

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuehdotuksia viikolle 2. ( ) Jeremias Berg

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.

Funktioista. Esimerkki 1

Jarkko Peltomäki. Aliryhmän sentralisaattori ja normalisaattori

1 Peruslaskuvalmiudet

Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä.

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

Topologia Syksy 2010 Harjoitus 4. (1) Keksi funktio f ja suljetut välit A i R 1, i = 1, 2,... siten, että f : R 1 R 1, f Ai on jatkuva jokaisella i N,

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Esko Turunen Luku 9. Logiikan algebralisointi

Lukujoukot luonnollisista luvuista reaalilukuihin

3. Kirjoita seuraavat joukot luettelemalla niiden alkiot, jos mahdollista. Onko jokin joukoista tyhjä joukko?

MAT Algebra 1(s)

Algebra 1, harjoitus 9, h = xkx 1 xhx 1. a) Käytetään molemmissa tapauksissa isomorfialausetta. Tarkastellaan kuvauksia

Hilbertin aksioomajärjestelmän tarkastelua

6. Tekijäryhmät ja aliryhmät

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.

KOMBINATORIIKKA JOUKOT JA RELAATIOT

Matematiikan tukikurssi

JOUKKO-OPIN ALKEITA. Veikko Rantala Ari Virtanen

Esko Turunen Luku 3. Ryhmät

d ) m d (I n ) = 2 d n d. Koska tämä pätee kaikilla

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

Joukot. Georg Cantor ( )

Determinantti 1 / 30

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia

MAT Algebra I (s) periodilla IV 2012 Esko Turunen

Johdatus logiikkaan I Harjoitus 4 Vihjeet

Toisin sanoen kyseessä on reaalitason vektoreiden relaatio. v w v =k w jollakink R\{0}.

1. Logiikan ja joukko-opin alkeet

1 Joukkojen mahtavuuksista

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Johdatus matemaattiseen päättelyyn (5 op)

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia. 1. Tarkastellaan väitettä

KOMBINATORIIKKA JOUKOT JA RELAATIOT

Ratkaisu: Käytetään induktiota propositiolauseen A rakenteen suhteen. Alkuaskel. A = p i jollain i N. Koska v(p i ) = 1 kaikilla i N, saadaan

Diskreetti matematiikka Toinen välikoe Vastauksia. 1. Olkoot X = {a, b, c, d} ja Y = {1, 2, 3}, sekä R, S X Y relaatiot

2 Funktion derivaatta

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 11 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

Johdatus diskreettiin matematiikkaan

Eukleidinen geometria aksiomaattisena systeeminä

isomeerejä yhteensä yhdeksän kappaletta.

HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotuksia

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

Hilbertin aksioomat ja tarvittavat määritelmät Tiivistelmä Geometria-luentomonisteesta Heikki Pitkänen

Karteesinen tulo. Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla 1 / 21

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT

Tehtävä 1. Arvioi mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa. Vihje: voit aloittaa kokeilemalla sopivia lukuarvoja.

T Syksy 2005 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

Äärellisten mallien teoria

Transkriptio:

Matematiikan johdantokurssi, syksy 06 Harjoitus, ratkaisuista. Olkoon perusjoukkona X := {,,,, } ja := {(, ), (, ), (, ), (, )}. Muodosta yhdistetyt (potenssi)relaatiot,,,. Entä mitä on yleisesti n, kun n 6? atkaisu. Katsotaan kaavioesitystä relaation yhdistämisestä itsensä kanssa: X Havaitaan, että = {(, ), (, ), (, ), (, )} = = {(, ), (, ), (, ), (, )} = {(, ), (, ), (, ), (, )} = {(, ), (, ), (, ), (, )} = {(, ), (, ), (, ), (, )} Havaitaan edelleen, että = ja = = =. elaation potenssin määritelmästä johtuen tämän relaation potensseista muodostuu jaksollinen relaatiojono niin, että n = n arvoilla n, ja yleisesti arvoilla k N: k = k = k =. Huomaa, että relaation potenssin määritelmästä on luettavissa = 0 = Id X, ja Tehtävässä todistetaan, että tämä on itse.. Olkoon X X relaatio. Todista yksikkörelaation ominaisuudet Id X = Id X =. atkaisu. Selvästi myös Id X X X ja Id X X X. iittää siis näyttää, että = Id X ja = Id X. I Olkoon (x, y) mielivaltainen. Koska (x, y) ja (y, y) Id X, on (x, y) Id X. Täten Id X. Olkoon toisaalta (x, y) Id X. Silloin on olemassa a X, jolle (x, a) ja (a, y) Id X. Mutta yksikkörelaation määritelmän mukaan on oltava a = y, ja siten edellä todetun mukaan (x, y) = (x, a). Siis Id X. II Toinen todistetaan samaan tapaan osissa: Id X ja Id X.

. Selvitä seuraavista joukon X := {a, b, c, d} relaatioista niiden refleksiivisyys, symmetrisyys, antisymmetrisyys ja transitiivisuus: a) := {(a, a), (a, b), (a, c), (a, d), (b, d), (c, c), (c, d), (d, d)}, b) S := {(a, a), (a, b), (a, c), (a, d), (b, b), (b, d), (c, c), (c, d), (d, c), (d, d)}, c) T := {(a, a), (a, b), (a, c), (a, d), (b, b), (b, d), (c, c), (c, d), (d, d)}, d) U := {(a, a), (a, b), (a, c), (b, b), (b, d), (c, c), (c, d), (d, d)}. atkaisu. Tällaisessa tehtävänannossa voidaan olettaa, että kaikki neljä perusjoukon alkiota ovat eri alkiota. a) ei ole refleksiivinen, sillä (b, b) puuttuu. ei ole symmetrinen, sillä (a, b) on mutta (b, a) / puuttuu. on antisymmetrinen, koska (käymällä läpi kaikki tilanteet nähdään, että) ei ole yhtään sellaista paria x y, joille sekä (x, y) että (y, x). on transitiivinen, koska (käymällä läpi kaikki tilanteet nähdään, että) aina, kun (x, y) ja (y, z), on myös (x, z). b) S on refleksiivinen, koska jokaiselle x X pari (x, x) S (tässä siis (a, a), (b, b), (c, c) ja (d, d) S). S ei ole symmetrinen, sillä (a, b) S on mutta (b, a) puuttuu. S ei ole antisymmetrinen; csd ja dsc, mutta (ilmeisesti) c d. S ei ole transitiivinen, sillä on bsd ja dsc mutta ei ole bsc. c) T on refleksiivinen, antisymmetrinen ja transitiivinen; perustelut samaan tapaan kuin vastaavat edellisissä. T ei ole symmetrinen, sillä (a, b) T on mutta (b, a) puuttuu. d) U on refleksiivinen, koska jokaiselle x X pari (x, x) U (tässä siis (a, a), (b, b), (c, c) ja (d, d) U). U ei ole symmetrinen, sillä (a, b) U on mutta (b, a) puuttuu. U on antisymmetrinen, koska ei ole yhtään sellaista paria x y, joille sekä (x, y) U että (y, x) U. U ei ole transitiivinen; auc ja cud, muttei ole aud.. Tarkastele seuraavien tasossa olevia geometrisiä olioita koskevien relaatioiden refleksiivisyyttä, symmetrisyyttä, antisymmetrisyyttä ja transitiivisuutta: a) st suora s on kohtisuorassa suoraa t vastaan. b) st suora s on yhdensuuntainen suoran t kanssa. c) xy piste x on samalla suoralla pisteen y kanssa. atkaisu. Kohdissa a) ja b) perusjoukko X = tason suorat ja relaatiot ovat tulojoukon X X osajoukkoja. a) Nyt =. elaatio ei ole refleksiivinen, suora ei ole kohtisuorassa itseään vastaan. on symmetrinen, sillä jos s t, niin tunnetusti t s. ei ole antisymmetrinen, sillä esimerkiksi koordinaattiakseleille x y on x y ja y x. ei ole transitiivinen. Mm. koordinaattiakseleille x ja y on x y ja y x, mutta ei ole x x.

b) Nyt =. elaatio on refleksiivinen, suorille on s s. on symmetrinen, suorille on s t jos ja vain jos t s. ei ole selvästikään antisymmetrinen. on transitiivinen: jos s t ja t u, niin s u. c) Nyt on kyseessä relaatio. Huomaa, että mitkä tahansa kaksi pistettä ovat aina jollakin samalla suoralla. elaatio on refleksiivinen, symmetrinen ja transitiivinen! Ei ole antisymmetrinen.. Osoita, että relaatio X X on transitiivinen, jos ja vain jos. atkaisu. Molempiin suuntiin: Oletus: Olkoon transitiivinen. Väitös:. Todistus. Olkoon (x, z). Silloin on olemassa sellainen y X, että xy ja yz. Transitiivisuuden nojalla xz eli (x, z). Siis. Oletus: Olkoon. Väitös: on transitiivinen. Todistus. Olkoon xy ja yz. Silloin relaatioiden yhdistämisen määritelmän nojalla (x, z). Koska, on (x, z) eli xz. Siis on transitiivinen. 6. Mitkä tehtävien ja relaatioista ovat ekvivalenssirelaatioita? atkaisu. Yksikään tehtävän relaatioista ei ole ekvivalenssi. Tehtävän relaatioista b) ja c) kohdissa on kyse ekvivalenssista. 7. Määritellään reaalilukujen joukossa relaatio F asettamalla a) Osoita, että F on ekvivalenssirelaatio. xf y x y Q. b) Määritä ekvivalenssiluokat F (), F () ja F (π). c) Osoita, että luvut ja /( ) kuuluvat samaan ekvivalenssiluokkaan. atkaisu. a) elaatio F on ekvivalenssi: E) efleksiivisyys: Jokaiselle x on x x = 0 Q, joten on xf x kaikilla x. E) Symmetrisyys: Olkoon xf y, eli x y Q. Mutta silloin y x = (x y) Q ja siten yf x. E) Transitiivisuus: Olkoot xf y ja yf z, eli x y Q ja y z Q. Mutta silloin x z = (x y) + (y z) Q, ja siten on xf z. b) Joukkoon F () = { x F x } kuuluvat kaikki sellaiset luvut x, joille x Q. Mutta luvun kanssa ekvivalentteja ovat kaikki rationaaliluvut, siis F () = Q. Samoin F () = Q. Mutta F (π) = { x π x Q } = { π q q Q } ei juuri sievene, ehkä kuitenkin somempi on F (π) = { q π q Q }, jossa jokaista rationaalilukua on siirretty luvun π verran vasemmalle lukusuoralla.

c) Koska F on ekvivalenssi, riittää Lauseen.7.9 mukaan näyttää, että luvut ovat keskenään relaatiossa. Mutta näinhän on: ( ( ) ) = ( ( ) + ) = Q. 8. Olkoon A := {,,, }. Esitä xy-koordinaatistossa neljä tulojoukon A A osajoukkoa, jotka ovat ekvivalenssirelaatioita. Mikä on näissä tapauksissa alkion määräämä ekvivalenssiluokka? atkaisu. Kuvassa nähdään joukon A erilaiset ekvivalenssit E. Alkion määräämät ekvivalenssiluokat näkyvät esimerkiksi sen sarakkeista: E() = {} Kuvioissa,, 6, 7 ja E() = {, } Kuvioissa ja 8 E() = {, } Kuvioissa ja 9 E() = {, } Kuvioissa ja 0 E() = {,, } Kuviossa E() = {,, } Kuviossa E() = {,, } Kuviossa E() = {,,, } = A Kuviossa

Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio 6 Kuvio 7 Kuvio 8 Kuvio 9 Kuvio 0 Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Kuva : Tehtävän 8 erilaiset ekvivalenssit