1. Taustaa Jätevesineuvonnan tavoitteena on jakaa puolueetonta ja oikeaa tietoa jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla sekä arvioida tapauskohtaisesti tarvitaanko käsittelyn tehostamistoimia. Asukas saa neuvontakäynnin yhteydessä kirjallisen arvion jätevesijärjestelmänsä riittävyydestä. Lisäksi annetaan selkeät ohjeet siitä, miten toimia mikäli remonttia tarvitaan sekä ohjeet ammattitaitoisen suunnittelijan käyttämiseen ja tarvittavien lupien hakemiseen. Neuvonnalla pyritään myös kannustamaan järjestelmien kunnostustoimiin ja luomaan myönteistä ilmapiiriä jätevesiasioiden kuntoon saattamiselle. Neuvontaa tehdään tiiviissä yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa. Valtion tukemaa jätevesineuvontaa toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 kolmella pilot-alueella. Vuonna 2012 avustusten käyttö laajennettiin kaikkien ELY-keskusten alueelle, pois lukien Etelä-Savo, jossa oli käynnissä EU-rahoitteinen neuvontahanke. Vuonna 2013 avustuksia myönnettiin näille samoille ELY-keskusalueille. Vuonna 2014 valtion tukema neuvonta laajeni myös Etelä-Savoon. Vuonna 2014 jätevesineuvonta-avustuksia myönnettiin yhteensä noin 1,50 M. Hankkeiden kokonaiskustannukset vuonna 2014 olivat 1,69 M, osan hankkeista saadessa omarahoitusta mm. kunnista. 2. Toimijat ja hankkeet 2014 Vuonna 2014 rahoitusta sai 18 erillistä hanketta, joista 16 hanketta oli toiminut valtion tukemina myös vuonna 2012 ja 17 hanketta vuonna 2013. Toimijat ovat listattuna taulukossa 1. Taulukko 1. Hankkeet vuonna 2014 ELY-keskus Järjestön nimi ja hankkeen nimi Lyhenne Uusimaa Varsinais-Suomi Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, LINKKI-hanke Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Kymijoen vesi ja ympäristö ry, NEUVO4 -hajajätevesien neuvontahanke VALONIA ja Lounas-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry, HAKKUhanke Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood kehittämiskeskus ry, JÄNES-hanke Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Hämeen haja-apu -hanke Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Pirkanmaan haja-apu -hanke Saimaan vesiensuojeluyhdisty ry, Jässi jätevesihanke Lappeenrannan seudulla Suomen kylätoiminta ry ja Suomen Omakotiliitto ry, Imatran seudun Jässi-jätevesineuvontahanke 2012 LINKKI VHVSY NEUVO4 HAKKU JÄNES Hämeen Haja-apu Pirkanmaan Haja-apu Jässi Lappenranta Jässi Imatra Etelä-Karjalan Martat ry EK Martat Etelä-Savo Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, Omavesi Omavesi-hanke Keski-Suomi Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK Pohjois-Karjala Suomen kylätoiminta ry ja Suomen Omakotiliitto ry, Jässi jätevesihanke Pohjois-Karjalassa Jässi POK Pohjois-Savo Jätekukko Oy, Pohjois-Savon Martat ry, Jätekukko Jätevesineuvontaa Pohjois-Savon haja-asutusalueilla Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, Pohjanmaan Jässi Jässi EPO Pohjois-Pohjanmaa ProAgria Oulu ProAgria Kainuu Kainuun Nuotta ry. Nuotta Lappi Kemijoen vesiensuojeluyhdistys KemijoenVSY
3. Neuvontahankkeiden toiminta Yleisneuvonta ja yksilöllinen neuvonta Yleisneuvonnalla tarkoitetaan yleisen informaation jakamista mm. asetuksen vaatimuksista ja vaihtoehtoisista käsittelymenetelmistä sekä yleisluontoisiin kysymyksiin vastaamista. Yleisneuvontaa annettiin mm. järjestämällä jätevesi-iltoja, pitämällä luentoja ja palvelemalla puhelimitse sekä netissä. Yleisneuvonnan lisäksi osalla hankkeista oli yksilöllistä neuvontaa, jolla tarkoitetaan yksittäisenkiinteistön tilanteen tarkempaa läpikäyntiä ja tapauskohtaista neuvontaa muualla kuin kiinteistöllä. Yksilöllistä neuvontaa hankkeilla oli mm. neuvontapisteissä muiden järjestämissä tapahtumissa tai ilmoitettuun aikaan vastaanottopisteessä (jätevesiklinikka). Neuvonta ohjeistetaan mahdollisimman samankaltaiseksi eri puolella maata. Tätä silmällä pitäen ne jätevesineuvojat, jotka eivät olleet jo aiemmin kouluttautuneet, kävivät Suomen ympäristökeskuksen järjestämän koulutuksen toukokuussa 2014. Kiinteistökohtainen jätevesineuvonta Kiinteistökohtaisella neuvontakäynnillä (kartoituskäynnillä) neuvoja arvioi jätevesijärjestelmän toimintakunnon ja riittävyyden asetuksen vaatimusten suhteen. Asukkaalle annetaan jätevesijärjestelmän riittävyydestä kirjallinen arvio ja vaihtoehtoisia ehdotuksia tarvittaviksi toimenpiteiksi sekä taustamateriaalia ja yhteystietoja mm. alueen suunnittelijoista.. Kiinteistökohtaista neuvontaa oli tarjolla kaikkialla muualla paitsi Lapissa. Kiinteistökohtaista neuvontaa järjestettiin kahdella toteutustavalla. Niin sanotussa nuohoojamallissa asukkaalle ehdotettiin käyntiaikaa kirjeitse. Kirjeessä oli hankkeen yhteystiedot ja pyyntö muuttaa tai perua neuvonta-aika tarvittaessa. Neuvottavat alueet valittiin yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa. Vesiensuojelullisin perustein priorisoidut alueet olivat tyypillisesti ranta- ja pohjavesialueita. Vaihtoehtoinen tapa järjestää neuvontaa on ns. "putkimiesmalli", jossa asukas tilasi neuvontakäynnin oma-aloitteisesti. Puhelun aikana neuvontakäynnin tarve arvioitiin ja osa asukkaista sai riittävän tiedon jo puhelimessa. Vuonna 2014 oli pääasiallisesti nuohoojamallilla toimivia hankkeita 11 kpl ja pääasiallisesti putkimiesmallilla toimivia 5 kpl. Kahdella hankkeella ei ollut kiinteistökohtaista neuvontaa lainkaan sillä hankkeet tekivät vain yleisneuvontaa. 4. Hankkeiden tuloksia Yleisneuvonnan ja kiinteistökohtaisen neuvonnan määrät alueittain vuodelta 2014 on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Neuvottujen henkilöiden ja kiinteistöjen määrät vuonna 2014 (neuvottua henkilöä tai kiinteistöä). ELY-keskusalue Puhelin- ja spostineuvonta Yleisneuvonnan tilaisuus Yksilöllinen neuvonta Kiinteistökäyntien määrä Uusimaa 406 80 58 1804 Varsinais-suomi 335 546 111 715 Häme 230 332 122 1205 Pirkanmaa 139 156 34 885 Etelä-Savo 322 638 0 298 Kaakkois-Suomi 49 327 337 653 Keski-Suomi 247 560 189 602 Pohjois-Karjala 57 43 144 633 Pohjois-Savo 370 1253 330 436 Etelä-Pohjanmaa 59 560 74 1014 Pohjois-Pohjanmaa 26 453 152 81 Kainuu 47 127 71 154 Lappi 71 390 41 0 Yhteensä 2358 5465 1663 8480
Järjestelmien tila - vakituinen asutus Järjestelmien keskimääräisen tilan laskentaan on käytetty kymmenen nuohoojamallilla toimineen hankkeen tuloksia. Putkimiesmallilla tuloksissa kenttäkohteiden vaatimukset täyttävien kohteiden määrä on huomattavasti pienempi, sillä tilanne kartoitetaan jo puhelimessa tai tapaamisessa. Vakituisen asutuksen kohteissa 29 %:lla perusratkaisu on kunnossa (vaihteluväli hankkeiden kesken 22-49 %), sellaisenaan tai pienillä toimenpiteillä. Keskimäärin 71 % kohteista tarvitsee järjestelmän uusinnan tai täydennyksen. Vuonna 2012 ja vuonna 2013 vastaava nuohoojahankkeiden keskiarvo oli 67 %. Vakituinen asutus, kaikki "nuohooja"hankkeet 2014 14% 2% Ei täytä vaatimuksia 13% Vaatii seurantaa tai pieniä toimia heti Järjestelmä kunnossa Jäteveden määrä vähäinen 71% Kuva 1. Vakituisen asutuksen jätevesijärjestelmien riittävyys 2014 Vakituisen asutuksen osalta kokonaistuloksiin vaikuttavat ns. ikävapautuksen piiriin kuuluvat kiinteistöt. Nuohoojamallin hankkeilla ikävapautettujen kiinteistöjen määrät on sisällytetty neuvottujen kiinteistöjen määriin. Kuvan 1 jakauma on laskettu ilman ikävapautettuja kiinteistöjen erittelyä. Ikävapautettuja kiinteistöjä oli hankkeissa keskimäärin 11 % kohteista (vaihteluväli 5-16 %). Usein ikävapautuksen piirissä olevat kiinteistöt eivät täytä asetuksen vaatimuksia, joten ikävapautusten voidaan arvioida vähentävän tätä 71 prosenttia, kunnes kiinteistöjen omistajat vaihtuvat. Hankkeiden arviot siitä, kuinka suuri osa ikävapautetuista kohteista edellyttäisi saneerausta, vaihtelevat välillä 75-88 %. Nuohoojahankkeiden kiinteistökäynneistä voidaan koota myös tarkempaa tietoa järjestelmistä. Suurimmassa osassa vakituisen asutuksen kohteista (82 %) wc:n jätevedet käsitellään yhdessä pesuvesien kanssa. Vain 18 % kohteissa jätevesijakeet erotellaan. Taulukossa 3 on koottu vakituisen asutuksen jätevesijärjestelmien tietoja. Taulukko 3: Vakituisen asutuksen jätevesijärjestelmät 2014 Jätevesijakeet (wc + pesu) yhteiseen käsittelyyn Jätevesijakeiden erottelu (wc & pesu) Kiinteistöjen määrä koonnissa (10 hanketta) 4302 kpl 972 kpl Jätevedenkäsittely riittämätön 77 % 44 % Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva 9 % 30 % ratkaisu Järjestelmä kunnossa 14 % 14 % Jäteveden määrä vähäinen (ei koske vesi-wc-kohteita) 2 %
Kohteissa, joissa kaikki jätevedet käsiteltiin yhdessä, mutta käsittely ei ollut riittävää, 75 % oli saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen) ilman muuta käsittelyä. 25 % kohteissa käsittely oli muutoin riittämätön. Vastaavasti keltaisen arvion saaneista 56 % oli vanhenevia ratkaisuja ja 44 % edellytti pieniä huoltotoimia. Kuvassa 2 on kuvattu kunnossa olevien käsittelyjärjestelmien tilanne tapauksissa, joissa jätevedet käsitellään yhdessä (yhteensä 601 kiinteistöä). Kuvassa 3 on vastaava jakauma, kun jätevesijakeet erotellaan (yhteensä 137 kiinteistöä). Vakituinen asutus, järjestelmä kunnossa Ei jakeiden erottelua (n=601) 2% Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 52% Kaikki jätevedet umpisäiliöön Muu (järjestelmä kunnossa) 37% Kuva 2. Kunnossa olevien vakituisen asutuksen jätevedenkäsittelymenetelmät, kun wc ja pesuvedet käsitellään yhdessä (yhteiskäsittely). Vakituinen asutus, järjestelmä kunnossa Jakeiden erottelu (n=137) Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 9% 1% 2% 1% 2% Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 75% Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Muu (järjestelmä kunnossa) Kuva 3. Kunnossa olevien vakituisen asutuksen jätevedenkäsittelymenetelmät, kun wc- ja pesuvedet käsitellään erikseen (erillisviemäröinti).
Vapaa-ajan asutus Vapaa-ajan asutuksessa valtaosa kohteista täytti lainsäädännön määritelmän vähäisestä vedenkäytöstä. Keskimäärin 75 % kiinteistöistä perusratkaisu oli kunnossa sellaisenaan (vaihteluväli hankkeissa 27-86 %) tai pienillä toimenpiteillä ja vain 25 % tarvitsee järjestelmän uusinnan tai täydennyksen. Kuvassa 4 on esitetty keskimääräinen tilanne vuonna 2014. Tilanne oli lähes sama vuosina 2012 ja 2013. Erona aiempaan on se, että useampi hankkeista keskitti nuohousneuvonnan vakituiseen asutukseen. Vapaa-ajan asutuksen kohteita saattoi olla vain muutamia kymmeniä ja ne tehtiin tilauksesta. Tämäntyyppiset kohteet yleensä edellyttävät saneeraustoimia. Vapaa-ajan asutus, kaikki "nuohooja"hankkeet 2014 25% Ei täytä vaatimuksia 55% 11% Vaatii seurantaa tai pieniä toimia heti Järjestelmä kunnossa Jäteveden määrä vähäinen Kuva 4. Vapaa-ajan asutuksen jätevesijärjestelmien riittävyys 2014 Suurimmassa osassa vapaa-ajan asutuksen kohteista (80 %) jätevesijakeet erotellaan tai wc:n jätevettä ei muodostu lainkaan. Taulukossa 4 on koottu vapaa-ajan asutuksen jätevesijärjestelmien tietoja nuohoojahankkeista. Taulukko 4: Vapaa-ajan asutuksen jätevesijärjestelmät 2014 Jätevesijakeet (wc + pesu) yhteiseen käsittelyyn Jätevesijakeiden erottelu (wc & pesu) Kiinteistöjen määrä koonnissa (10 hanketta) 329 kpl 1220 kpl Jätevedenkäsittely riittämätön 67 % 14 % Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva 19 % 9 % ratkaisu Järjestelmä kunnossa 15 % 6 % Jäteveden määrä vähäinen (ei koske vesi-wc-kohteita) 70 % Kohteissa, joissa kaikki jätevedet käsiteltiin yhdessä, mutta käsittely ei ollut riittävää, 69 % oli saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), jonka jälkeen ei ollut muuta käsittelyä. 31 % kohteissa käsittely oli muutoin riittämätön. Vastaavasti keltaisen arvion saaneista kohteista suuri osa (75 %) edellytti pieniä huolto- tai korjaustoimia ja loput olivat elinkaarensa loppupuolella olevia järjestelmiä. Kuvassa 5 on kuvattu kunnossa olevien käsittelyjärjestelmien tilannetta tapauksissa joissa jätevedet käsitellään yhdessä ja jätevettä muodostuu vähäistä suurempi määrä (yhteensä 49 kiinteistöä). Kuvassa 6 on vastaava jakauma, kun jätevesijakeet erotellaan (yhteensä 76 kiinteistöä).
Vapaa-ajan asutus, järjestelmä kunnossa, ei jakeiden erottelua (49kpl) 24% Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo Kaikki jätevedet umpisäiliöön 53% 14% Muu (järjestelmä kunnossa) Kuva 5. Kunnossa olevien vapaa-ajan asuntojen jätevedenkäsittelymenetelmät, kun wc- ja pesuvedet käsitellään yhdessä (yhteiskäsittely). Vapaa-ajan asutus, järjestelmä kunnossa, jakeiden erottelu (76kpl) 32% 7% 3% 46% Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely 4% 1% Muu (järjestelmä kunnossa) Kuva 6. Kunnossa olevien vapaa-ajan asuntojen jätevedenkäsittelymenetelmät, kun wc- ja pesuvedet käsitellään erikseen (erillisviemäröinti). Ympärivuotisessa vapaa-ajan asutuksessa vesikäymälä ja muu vesivarustelu on yleisempää. Kaikista vapaa-ajan asunnoista 57 % on kuivakäymälä ja jätevesien käsittely kunnossa. Huomioitavaa on, että myös kuivakäymäläkiinteistöillä voi olla puutteita jätevedenkäsittelyssä.
5. Hankkeiden muita selvityksiä Muutama hanke kartoitti alueidensa kuntien myöntämiä rakennus- ja toimenpidelupien määriä loppuvuonna 2014. - Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry selvitti Espoon, Vantaan, Nurmijärven ja Tuusulan myöntämiä toimenpidelupia vuosilta 2004-2013. Hanke totesi lupien haun olleen aktiivisinta vuosina 2008-2010 ja vuoden 2011 lainsäädäntömuutoksen näkyvän lupien määrän putoamisessa puoleen. - Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry kartoitti yhteydenottojen ja myönnettyjen lupien määriä vuonna 2014 Pirkanmaalla. Neuvontakunnissa vain yhdessä oli myönnettyjen lupien määrä kasvanut vuonna 2014 verrattuna aiempaan ja valtaosassa kuntia tilanne oli ennallaan. Toisaalta tehtiin havainto, että eräässä kunnassa, jossa oli tehty neuvontaa aiempina vuosina, oli yhteydenottojen määrä kasvanut merkittävästi. - Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry kartoitti yhteydenottojen ja myönnettyjen lupien määriä Hämeen neuvonta-alueilla vuonna 2014. Yhteydenottojen ja lupahakemusten määrät olivat kasvaneet hieman, mutta merkittävää muutosta ei ollut nähtävissä. - Omavesi-hanke selvitti lupien määriä neuvonta-alueensa 17:ssa kunnassa vuosina 2012-2014. Tiedoista huomataan, että myönnettyjen lupien määrä yli kaksinkertaistui vuosien 2012 (114 kpl) ja 2013 (100 kpl) määristä vuoteen 2014 (284 kpl). - Kainuun Nuotta ry selvitti lupien määriä neuvonta-alueensa 9:ssä kunnassa vuosina 2012-2014. Hanke toteaa, ettei näinä vuosina ole tapahtunut merkittävää vilkastumista. Jätevesijärjestelmien uusiminen oli vilkkainta vuosina 2006-2008. - Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry selvitti alueensa kuntien myöntämiä lupamääriä vuosilta 2004-2014. Kuvassa 7 on esitetty hankkeen kokoamat lupamäärät. Kuva 7. Toimenpidelupamäärien kehitys Länsi-Uudenmaan kunnissa vuosina 2004-2013. Lupamäärät kunnittain, kuntien välinen vuosittainen keskiarvo sekä keskiarvon keskivirhe. (LINKKI-hankkeen loppuraportti, 2015) Havainnot tukevat yleistä näkemystä, jonka mukaan saneeraus vilkastui vuosina 2006-2010, putosi vuonna 2011 merkittävästi ja vuosina 2013-2014 aikana lähti uudelleen hienoiseen nousuun. Saneerausten kokonaismääriä on tämän aineiston perusteella mahdoton arvioida, sillä kuntaotanta on pieni.
6. Hankkeen tuloksellisuus Hankkeet olivat rahoitukseltaan ja henkilöstöltään erisuuruisia. Saavutettua neuvonnan vaikuttavuutta pyrittiin arvioimaan painottamalla erityyppistä neuvontaa eri tavalla. Kiinteistökohtaisen neuvonnan arvioidaan yleisesti olevan vaikuttavinta ja yleisellä tasolla olevan valistamisen vähiten vaikuttavaa. Hankkeet laskivat vertailuluvun: x = yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet), kpl henkilöitä y = yksilöllinen neuvonta (esim. jätevesiklinikat ja palvelupisteet), kpl talouksia Y= (x*0,1) + (y*0,4) K = kiinteistökohtainen neuvonta, kpl talouksia Hankkeen laskennallinen vertailuluku = Y + K Taulukossa 5 on laskettu hankkeiden kokonaiskustannukset jaettuna laskennallisella vertailuluvulla. Tuloksellisuuden laskenta on suuntaa-antavaa eikä ota huomioon sitä, että osa hankkeista toteutti esimerkiksi palautekyselyitä tai muita selvityksiä. Taulukko 5. Hankkeiden vertailuluvut 2014 Hanke Toimintamalli Yleisneuvonnan vertailuluku (Y) Kiinteistökohtainen neuvonta (K) Kokonaiskustannus ( ) Kokonaiskustannus / vertailuku [ / (Y+K) ] Kokonaiskustannus / vertailuku 2013 Kokonaiskustannus / vertailuku 2012 LINKKI nuohooja 45 901 151 786 160 150 177 VHVSY nuohooja 5 400 69 630 172 143 142 NEUVO4 nuohooja 22 503 64 000 122 - - HAKKU putkimies 67 446 98 428 192 178 175 JÄNES III putkimies 65 269 100 000 299 319 246 HAM nuohooja 105 1205 121 000 92 126 - Haja-apu PIR nuohooja 43 885 115 000 124 130 111 Haja-apu Omavesi putkimies 96 298 105 000 266 - - Jässi nuohooja 15 427 52 557 119 109 120 LPR Jässi nuohooja 62 226 37 323 130 184 205 Imatra EK Martat - 95 0 9 435 99 176 127 JAMK nuohooja 156 602 125 279 165 183 220 Jässi nuohooja 68 633 95 859 137 133 167 POK Jätekukko nuohooja 294 436 124 859 171 153 166 Jässi nuohooja 92 1014 169 888 154 155 168 EPO ProAgria putkimies 109 81 119 706 631 480 598 Kainuun Nuotta Kemijoen VSY putkimies 46 154 93 257 467 448 420-63 0 57 522 920 566 946
7. Palautetta ja kehitysehdotuksia Kiinteistökohtaisen neuvonnan toteuttamisesta saatiin vuonna 2014 hyviä tuloksia molemmilla käytetyillä toimintamalleilla, kuten aiempinakin vuosina. Hankkeiden palautekyselyissä kiitettiin neuvojien asiantuntevuutta ja puolueettomuutta. Hankkeet raportoivat kesällä 2014 asukkaiden kysymyksien olleen aiempaa konkreettisempia ja saneeraustoimenpiteisiin ryhtymisestä kysytyn aiempaa enemmän. Kaikki neuvontahankkeet raportoivat syksyllä 2014 alkaneen mediakeskustelun muuttaneen ilmapiiriä ja pysäyttäneen neuvontapyynnöt ja uudistamistoimet lähes kokonaan. Eräs hanke kertoo asukkaiden jopa vetäneen toimenpidelupahakemuksia takaisin, koska uutisointi antoi ymmärtää, että vaatimukset oltaisiin perumassa. Epäilys lainsäädännön pysyvyydestä onkin suurin yksittäinen tekijä, joka hidastaa saneerausta. Poiminta kansalaispalautteesta tiivistää tunnelmia loppuvuodelta 2014: Koska edellinen hallitus ja eduskunta saivat asiasta aikaan täysin järjettömän lakiasetuksen ja nykyinen ympäristöministeri, aivan oikein, esitti asetuksen muuttamista ja myös ilmoitti sen olevan järjenvastainen, on aivan turhaa tehdä mitään toimenpiteitä ennen kuin tähän paskasoppaan saadaan edes jonkinlainen maalaisjärjellä ymmärrettävä tolkku. Hankkeiden arvioiden mukaan asukkaat etsivät myös itse tietoa ja vertailevat tietolähteitä, sekä arvostavat puolueetonta neuvontaa. Kesällä 2014 tehtiin yhden hankkeen alueella puhdistamolaitteiden kotimyyntiä, mutta ilmeisimmin tästä ei aiheutunut kitkaa tai väärinymmärryksiä. Yhteistyö kuntien viranomaisten kanssa on neuvonnan tukiranka ja muutama hanke koki työn haastavaksi koska kunnan viranomaisten kiinnostus neuvontaan oli vähäistä. Useampi hanke koki kunnan viranomaisten aktiivisuuden heijastuvan myös asukkaiden aktiivisuuteen alueella. Yhdessä hankkeessa ei vuonna 2014 enää saatu kunnalta toivottuja osoitteita. Hankkeet esittivät myös kehitysehdotuksia neuvonnan järjestämiseen. Jätevesineuvojat voisivat hyödyntää kuntiin toimitettujen jätevesiselvitysten tietoja, koska niistä ilmenee nykyinen käsittelyratkaisu. Eräs hanke lähetti neuvontakäyntikirjeen mukana tyhjän selvityslomakkeen, jonka asukas pystyi täyttämään ennen neuvontakäyntiä. Tämä toimintatapa nosti selvitysten määrää kiinteistöillä, sillä valmiiksi postitettu lomake madalsi kynnystä sen täyttämiseen. Vaikuttavuuden laskentakaavaa toivottiin muutettavan siten, että puhelinneuvonnan merkittävyys olisi suurempi, koska puhelinneuvonta on henkilökohtaista ja siihen voi kulua merkittävästi aikaa. Usea hanke toivoi valtakunnallista viestintää, kuten tv-, radio- tai lehtijuttuja neuvonnan tueksi. Raporteissa korostettiin, että rahoituspäätösten saaminen hyvissä ajoin keväällä on edellytys toiminnan käynnistämiselle kesäkauden alussa. 8. Lisätietoja Hankkeiden loppuraportit ovat netissä: www.ymparisto.fi/hajajatevesineuvonta kokemuksia neuvonnasta