Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla. Loppuraportti 2017

Transkriptio

1 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Loppuraportti 2017 Jari Kurjonen

2 Kansikuva: Jässi-hankkeen jätevesineuvoja Jari Kurjonen kiinteistökohtaisella neuvontakäynnillä, Parikkala syyskuu 2017 (Kuva, Parikkala-Rautjärven Sanomat, Päivi Jantunen).

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Hankkeen kuvaus Tausta ja tavoitteet Toteuttaja Toiminta-alue Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Yhteistyö Hankkeen kulut ja rahoitus Hankkeen työntekijät Neuvojien taustat, koulutus ja työtehtävät Työajan käyttö Laatutyö Työturvallisuus Tiedotus ja markkinointi Nettisivut Tiedotteet Hanke-esite Aluekortisto Imatran seudun aluekartasto Yleisneuvonta Neuvontapisteet tapahtumissa Puhelin- ja sähköpostineuvonta Kiinteistökohtainen neuvonta Toteutustapa - kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamalli Neuvontamateriaali Neuvonta-alueet ja toteutuneet käynnit Jäteveden käsittelyn tilanne neuvonta-alueilla Suomen ympäristökeskukselle tiedottaminen neuvontakäynneistä Palaute vuoden 2017 neuvontakäynneiltä Tuloksellisuus Johtopäätökset Maksatushakemus LIITTEET... 18

4 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Loppuraportti (18) 1 Johdanto Kansalaisia pitkään vaivannut epätietoisuus haja-asutusalueen kiinteistöjen jätevesien käsittelystä sai viimein asianmukaisen päätöksen. Valtakunnallista jätevesilainsäädäntöä tarkennettiin ja uudistettiin keväällä Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) sekä laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (19/2017) astuivat voimaan eduskunnan päätöksellä Lainsäädännön mukaan ranta- ja pohjavesialueilla jätevesijärjestelmien tulee täyttää puhdistusvaatimukset mennessä ja muilla alueilla, kun kiinteistöllä tehdään suurempia luvanvaraisia korjaus- ja muutostöitä. Näitä ovat mm. vesijärjestelmään kohdistuvat tai rakennuksen rakentamiseen verrattavissa olevat korjaus- ja muutostyöt. On toivottavaa, että lainsäädännön selkeyttäminen antaa uskottavuutta ja innostaa kiinteistönomistajia jätevesijärjestelmien kunnostustoimiin. Suurella osalla haja-asutusalueen kiinteistöistä jätevesijärjestelmän uudistaminen on edelleen tekemättä. Uudistusten tekemättä jättäminen johtuu mm. huonosti käsiteltyjen jätevesihaittojen tietämättömyydestä, virheinvestointien pelosta sekä epätietoisuudesta, kuinka edetä uudistamisessa. Näiden väärinkäsitysten korjaamiseksi tarvitaan puolueetonta, helposti lähestyttävää ja asiantuntevaa jätevesineuvontaa. Lainsäädännön tarkennuksen myötä, neuvontakauden 2017 aikana oli jo havaittavissa kiinteistönomistajilla myönteistä suhtautumista jätevesilainsäädäntöä ja jätevesijärjestelmiin liittyviä konkreettisia kunnostustoimia kohtaan. Vuonna 2011 ympäristöministeriö rahoitti kolmea pilotti-jätevesineuvontahanketta eri puolella Suomea. Eräs pilottihankkeista oli Lappeenrannan seudulla toimiva Jässi-jätevesineuvontahanke, jota toteuttivat Suomen Kylätoiminta ry, Suomen Omakotiliitto ry ja Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry. Pilottihankkeiden onnistuttua hyvin, jätevesineuvontaa laajennettiin valtakunnalliseksi Samalla Jässi-hankeen toiminta laajeni neljäksi alueelliseksi hankkeeksi eri puolille Suomea. Yksi näistä hankkeista on Imatran seudulla toimiva Jässi-jätevesineuvonta-hanke. Hyvin alkanut neuvonta on jatkunut Imatran seudun alueella vuosina Etelä-Karjalan pohjoisosien Imatran seudun kunnat ovat osa Järvi-Suomea, sisältäen lukuisia pieniä ja suuria järviä. Vuoksi ja Hiitolanjoki laskevat Venäjän puolelle Laatokkaan ja näiden jokien valuma-alue on erittäin laaja. Kuntien alueella on merkittävästi vakituista ja vapaa-ajan asutusta yleisten viemäriverkostojen ulkopuolella. Pääosa vapaa-ajan asutuksesta on sijoittunut vesistöjen läheisyyteen. Alueella on myös paljon hyvälaatuisia pohjavesiesiintymiä. Näillä vesiensuojelun kannalta herkillä alueilla kiinteistökohtainen jätevesien käsittely on erityisen tärkeää. Neuvonnalle on alueella tarvetta sekä perusteet olemassa.

5 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Loppuraportti (18) 2 Hankkeen kuvaus 2.1 Tausta ja tavoitteet Kaakkois-Suomen ELY-keskus on myöntänyt avustusta kesäkuussa 2017 Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY) Jässi-jätevesineuvontahankkeelle. Hankkeessa tarjotaan haja-asutusalueen asukkaille ja mökkiläisille puolueetonta ja maksutonta jätevesineuvontaa. Hankkeen toimintamuotoina ovat kiinteistökohtainen neuvonta, yleisneuvonta ja tiedotus. Hankeaika on Hankkeen ohjausryhmän jäseneksi määriteltiin hankepäätöksessä Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen vesitalousasiantuntija Juha Skippari. Hankkeen toteuttaminen on aloitettu huhtikuussa Kesäkuussa ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa päätettiin, että hankkeen toiminta-aikana ei laadita erillistä väliraporttia, vaan laajempi loppuraportti kokonaisuudesta riittänee. Tämä raportti on hankkeen loppuraportti ja tähän raporttiin on koostettu kaikki hankeajan tapahtumat. Loppuraportti liittyy hankkeen lopulliseen maksatushakemukseen. Hankkeen tavoitteena on lisätä asukkaiden tietoisuutta haja-asutusalueen kiinteistökohtaisesta jätevesienkäsittelystä ja antaa henkilökohtaista neuvontaa ja näin edistää järjestelmien uudistustyötä. Hankkeen määrälliset tavoitteet olivat 400 kiinteistökohtaista jätevesineuvontakäyntiä, järjestää yleisneuvonnan tapahtumaa ja laatia 3-5 tiedotetta lehdistön käyttöön. 2.2 Toteuttaja Hankkeen toteuttajana on *Suomen Kylätoiminta ry. Järjestö vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta. Suomen Kylätoiminta ry on maamme reilun rekisteröidyn kyläyhdistyksen valtakunnallinen yhteistyö- ja keskusjärjestö. Lisäksi toiminnassa on mukana noin 755 rekisteröitymätöntä kylätoimikuntaa. Kylätoiminta kattaa käytännössä koko maan haja-asutusalueet ja painottaa voimakkaasti paikallisten asukkaiden vastuunottoa oman alueensa kehittämistyössä, johon kuuluu myös kylien infrastruktuurista ja jätevesiasioista huolehtiminen. Paikallisena toimijana alueella on Etelä-Karjalan Kylät ry ja heidän lukuisat jäsenjärjestöt. Lisäksi yhteistyötä tehdään Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n (SVYL) kanssa jätevesineuvojien koulutuksen osalta. Käytännössä koulutuksesta vastaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) jätevesiasiantuntija Minttu Peuraniemi. *Suomen Kylät ry keskusjärjestön nimenmuutos alkaen, tämän loppuraportin tekstiosuudessa yhdistyksestä käytetään Imatran seudun Jässi-jätevesineuvontahankkeen kaudella 2017 käytössä ollutta nimeä Suomen Kylätoiminta ry. 2.3 Toiminta-alue Hankkeen toiminta-alueena ovat Etelä-Karjalan Imatran seudun kunnat: Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala. Yleisneuvontaa ja tiedotusta tarjottiin ja järjestettiin koko hankealueella. Toiminta-alueella on runsaasti haja-asutusaluetta. Aluevalinnoissa painotettiin vakituista ja vapaa-ajan asumista ranta- ja pohjavesialueilla. Aluevalinnat tehtiin keväällä 2017 yhteistyössä Imatran seudun ympäristötoimen sekä kuntien paikallisviranomaisten kanssa. Kuvassa 1 on esitelty karttatarkasteluna kiinteistökohtaisen neuvonnan kohteena olevat neuvonta-alueet.

6 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Loppuraportti (18) Neuvonta-alueina toimivat: Imatralla ranta-alue: Immalanjärvi Ruokolahdella ranta-alueet: Ilmajärvi, Sarajärvi, Akkala ja pv-alue Salpausselkä II Rautjärvellä ranta-alueet: Herajärvi, Sammalus, Koantaus, Alusjärvi, Sarajärvi sekä pohjavesialueet Tulilampi ja Simpele Parikkalassa ranta-alueet: Simpelejärvi (Eskola, Kaukola, Rautalahti, Savikumpu) sekä pohjavesialueet Suurikangas ja Särkisalmi Kuva 1. Kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet on rajattu karttaan vihreällä. ( MML 2017 / Avoimet aineistot.) 2.4 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Hankkeessa tehtiin tiiviistä yhteistyötä hankealueen Imatran seudun ympäristötoimen kanssa. Hankkeen alussa järjestettiin Imatran seudun ympäristötoimen tiloissa hankkeen aloituspalaveri Aloituspalaverissa käsiteltiin hankkeen toimintaa ja tavoitteita. Suunniteltiin kiinteistökohtaiselle neuvonnalle kohdealueita, kartoitettiin mahdollisia yleisneuvonnantilaisuuksia sekä tarkasteltiin kuntien vesihuollon tilannetta. Hankkeelle perustettiin keväällä ohjausryhmä. Ohjausryhmä oli yhteinen kahdelle Etelä-Karjalassa toimivalle jätevesineuvontahankkeelle. Näin pystyttiin lisäämään vuorovaikutusta ja yhteistyötä hankkeiden välillä.

7 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Loppuraportti (18) Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kahteen kertaan 8.6. ja , ohjausryhmään kuuluivat: Juha Skippari, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja hänen sijaisenaan Esa Houni Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta ry Hanna-Riikka Ruokolainen, Suomen Kylätoiminta ry Pirkko Räikkönen, Suomen Kylätoiminta ry Jari Kurjonen, Suomen Kylätoiminta ry Merja Kaksonen, Imatran seudun ympäristötoimi Saara Järvenpää, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Niina Tiainen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Tiia Velin, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Ilkka Räsänen, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Eeva-Leena Neuvonen, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Raija Aura, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 2.5 Yhteistyö Hankkeessa tehtiin laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Alueen kunnat ja varsinkin Imatran seudun ympäristötoimi ovat olleet tiiviisti mukana hankkeen toiminnassa. Imatran seudun ympäristötoimi on toimittanut hankkeen käyttöön ajankohtaista tietoa, paikallisen vesihuollon tilanteesta ja ympäristönsuojelumääräyksistä, sekä asioista joita on erityisesti kiinteistökohtaisessa neuvonnassa huomioitava. Lisäksi kunnat ovat toimittaneet kiinteistötietoja kiinteistökohtaisen neuvonnan toteuttamiseksi. Yhteistyö kuntien ja Imatran seudun ympäristötoimen kanssa on sujunut hyvin. Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös muiden Jässi-hankkeiden kanssa. Neuvojien välinen yhteydenpito ja ajatusten vaihto ovat tärkeä osa hankkeen toiminnan kehittymistä. Neuvojaverkosto toimi myös tiedonvaihdon ja avunannon kanavana. Tärkeä tiedon vaihtokanava jätevesihankkeiden kesken oli mm. ohjausryhmän kokoukset. 3 Hankkeen kulut ja rahoitus Kaakkois-Suomen ELY-keskus myönsi hankkeelle ,00 hankeavustuksen. Hankkeen kokonaisbudjetti oli ,00. Toteutuneet kustannukset olivat ,20 eli 100,1 % budjetoidusta. Hankkeen suurimpina kuluina olivat palkkakulut (75 %) ja matkakulut (14 %). Muita suurimpia kulueriä olivat Tarvikekustannukset sekä neuvontatilaisuudet ja tiedottaminen. Hankkeen kulut on jaoteltu tarkemmin taulukossa 1.

8 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Loppuraportti (18) Taulukko 1. Hankkeen kokonaiskustannukset eriteltyinä kustannuslajeittain (luvut pyöristetty). Kululajit Kustannukset Osuus kokonaiskuluista % Palkkakulut 40124,81 75 % Matkakulut 7415,61 14 % Laadunvarmistus ja koulutus 100,00 0 % Neuvontatilaisuudet ja tiedottaminen 1061,75 2 % Tarvikekustannukset 2240,38 4 % Koneet, ohjelmistot, matkapuhelin, netti 993,86 2 % Postikulut 927,20 2 % Vuokrat 913,59 2 % Yhteensä % 4 Hankkeen työntekijät 4.1 Neuvojien taustat, koulutus ja työtehtävät Hankkeeseen palkattiin kolme työntekijää. Projektipäällikkönä toimi ympäristöteknologian insinööri Hanna- Riikka Ruokolainen ajalla Hän on työskennellyt Jässi-hankkeissa vuodesta 2013 lähtien. Projektipäällikkö toimi hankkeessa osa-aikaisesti, työpanos hankkeelle oli noin 2 htkk. Projektipäällikön työtehtävinä oli hankkeen toiminnan suunnittelu ja toteutuksen varmistaminen, raportointi, budjetin seuranta, tiedottaminen sekä jätevesineuvojien rekrytointi, kouluttaminen ja työnohjaus. Hanna-Riikka Ruokolaisen jäädessä hanketoiminnasta äitiysvapaalle , projektipäällikön sijaiseksi valittiin ympäristöteknologian insinööri Jari Kurjonen. Kurjonen aloitti hankkeessa jätevesineuvojan työtehtävässä , hänen toimenkuvaa laajennettiin alkaen projektipäällikön sijaisuudella. Kurjonen on toiminut aiemmin Imatran seudun Jässi-jätevesihankkeessa jätevesineuvojan tehtävissä vuosina Kurjosen työaika ositettiin Imatran seudun Jässi-jätevesihankkeen / Pohjois-Karjalan Jässijätevesihankkeen kesken, suhteessa 40/60. Työajan ollessa (em. hankkeet yhteensä huomioiden) 100 % ajanjaksolla ja 50 % ajanjaksolla Kurjonen toteutti projektipäällikön työtehtävien lisäksi kiinteistökohtaista neuvontaa ja yleisneuvontaa Imatran seudulla Rautjärven ja Parikkalan alueilla ja vastasi hankkeen kokonaistoteutuksesta ja loppuun saattamisesta kaudella Toiseksi jätevesineuvojaksi palkattiin ympäristöteknologian insinööri Pirkko Räikkönen, ajanjakso Jätevesineuvojan työtehtäviin kuului kiinteistökohtaisen ja yleisneuvonnan toteuttaminen hankealueella. Pirkko Räikkönen on hankkeessa tottunut neuvoja, sillä hän on työskennellyt aiemmin jätevesineuvojan työtehtävissä Imatran seudun Jässi-jätevesihankkeessa vuosina 2014 ja Molemmat jätevesineuvojat ovat osallistuneet SYKE:n ja Suomen vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n järjestämiin jätevesineuvojien koulutustilaisuuksiin aiempina vuosina. Lisäksi projektipäällikkö perehdytti

9 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Loppuraportti (18) neuvojat toukokuussa 2017 uudistuvaan jätevesilainsäädäntöön, samalla kerraten hankkeen toimintamallia ja kiinteistökohtaiseen neuvontaan kohdistuvia lainsäädännön muutosvaikutuksia. Imatran seudun alueella jätevesineuvojat sijoitettiin alueen etelä- ja pohjoisosiin, tällä saavutettiin kustannustehokas kiinteistökohtainen neuvonta sekä hyvät yhteistyömahdollisuudet kunnan paikallisviranomaisten kanssa. Jätevesineuvojien työpisteet sijaitsivat Ruokolahden kunnantalolla sekä Parikkalan entisessä teknisen toimen rakennuksessa. Neuvontatyön painopiste oli kesän aikana kiinteistökohtaisessa neuvonnassa ja yleisneuvontapisteissä. Syksyllä pääpaino oli tulosten koostaminen, raportointi ja uuden hankehakemuksen valmistelu ja hakeminen. 4.2 Työajan käyttö Hankkeen työntekijät arvioivat päivittäin työajankäyttöään. Pohjana työajankäyttötaulukossa oli SYKE:n laatima mallipohja. Työajankäyttöä arvioitiin noin 1 h tarkkuudella. Eniten työajasta kului kiinteistökohtaiseen neuvontaan. Muut työaikaa kuluttavat tekijät olivat neuvontaan liittyvä matkustaminen, kiinteistökäyntien valmistelu ja purku sekä hankkeen suunnitteluun ja muuhun hallinnolliseen työhön käytetty työaika. Hankkeen suunnitteluun ja muuhun hallinnolliseen työhön laskettiin mukaan hankkeen suunnittelutyö, kokoukset, raportointi ja muu työ. Työajankäytössä korostuu selkeästi matkustamiseen käytetty osuus. Imatran seudun hankealueella välimatkat neuvontakohteiden ja työpisteen välillä olivat toisinaan pitkiä. Tämä oli hyvin havaittavissa, etenkin tehtäessä neuvontaa Rautjärven puolella, sillä neuvojien toimipisteet sijaitsivat Ruokolahdella ja Parikkalassa. Yleisneuvonnaksi lasketaan neuvonnan suunnittelu ja tapahtumien järjestäminen, tapahtumiin osallistuminen sekä puhelin- ja sähköpostineuvonta. (Kuva 2.) 3 % 3 % Yleisneuvonta Kiinteistökohtainen neuvonta 32 % 46 % Matkat Tiedotus ja markkinointi 2 % 14 % Hankkeen suunnittelu ja muu hallinnollinen työ Kouluttautuminen Kuva 2. Työajan jakautuminen eri työtehtävien suhteen Imatran seudun Jässi-jätevesihankkeessa vuonna Laatutyö Hankkeen laatutyöstä vastasi projektipäällikkö. Neuvonnan laatua varmistettiin perehdytyskoulutuksen lisäksi ajantasaisella yhteydenpidolla hankkeen työntekijöiden ja projektipäällikön välillä. Keskeinen osa laatutyötä oli monitorointi, joka tehtiin kiinteistökohtaisen neuvonnan osalta pian kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien alettua. Monitoroinnin keskeinen tavoite on, että neuvojan tietotaito ja toiminta maastossa vastaavat yhdessä sovittua. Lisäksi monitoroinnin avulla saadaan toimintamallille palautetta kentältä. Projektipäällikön sijainen monitoroi hankkeen jätevesineuvojan Pirkko Räikkönen Monitoroinnista laadittiin muistio ja molemminpuoliset palautteet annettiin sekä suullisesti että kirjallisesti.

10 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Loppuraportti (18) 4.4 Työturvallisuus Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomioita työntekijöiden työturvallisuuteen. Keväällä 2014 hankkeessa toiminut projektipäällikkö Kirsi Mäkinen teki yhteistyössä muiden Jässi-hankkeiden ja Linkki-hankkeen kanssa työturvallisuusohjeet kenttätyölle. Tätä ohjeistusta hyödynnettiin kenttätyössä myös tänä vuonna. Kenttäkauden alkaessa varmistettiin vielä, että kaikilla työntekijöillä on tarvittavat rokotukset. Työntekijöille ostettiin kattavat ensiaputarvikkeet kenttätyöhön. Työturvallisuutta huomioimalla taataan kaikille neuvojille turvallinen ja levollinen olo itsenäisessä kenttätyössä sekä yhtenäistetään hankkeen työntekijöiden toimintatapoja ongelmatilanteissa. 5 Tiedotus ja markkinointi 5.1 Nettisivut Kaikille neljälle Suomessa toimivalle Jässi-jätevesineuvontahankkeille perustettiin yhteiset nettisivut keväällä 2012 osoitteeseen Imatran seudun Jässi-hankkeen sivut löytyvät näiden sivujen alaisuudesta osoitteesta Nettisivuilla on kattavasti tietoa jätevesiasioita, linkkejä luotettaville ja puolueettomille neuvontasivustoille sekä ajantasaista tietoa hankkeesta ja sen tapahtumista. Kaudella 2017 nettisivuille tehtiin päivityksiä ja lisättiin korvaavaa materiaalia mm. uudesta jätevesilainsäädännöstä sekä uudistuneista jätevesineuvontaoppaista. 5.2 Tiedotteet Hankkeen aikana laadittiin tiedotusvälineiden käyttöön asiapitoisia tiedotteita ajankohtaisista jätevesiasioista ja hankkeen kulusta. Huhtikuussa 2017 uudistunutta jätevesilainsäädännön muutosta painotettiin jokaisessa tiedotteessa. Tiedotteita julkaistiin yhteensä 5 kpl: Tiedote : Haja-asutusalueiden jätevesilainsäädäntö uudistuu Tiedote : Jätevesineuvonta käynnistyy Imatran seudulla Tiedote : Kesämökin jätevedet vaativat huomiota Tiedote : Jätevesineuvontaa annettiin laajalla alueella Imatran seudulla Tiedote : Jätevesineuvontaa on annettu Imatran seudulla yli 2200 asukkaalle Tiedotteita on julkaistu Imatran seudun paikallislehdissä. Hanketta on mainostettu Etelä-Karjalan kylien kyläkirjeessä, Ruokolahtelaisen Mökki- ja kesälehdessä sekä Parikkalan ja Rautjärven sanomissa. Hanke on näkynyt paikallislehdistössä hyvin mm. Parikkala-Rautjärven Sanomat julkaisivat artikkelin , joka käsitteli kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Parikkalan haja-asutusalueella. Artikkeli tehtiin Simpelejärven Rautalahden ranta-aluekiinteistön jätevesineuvonnasta, jätevesineuvojana toimi Jari Kurjonen. 5.3 Hanke-esite Hanke-esite päivitettiin keväällä. Esitettä jaettiin yleisneuvonnan tilaisuuksissa ja tarpeen mukaan kiinteistökäynneillä. Esitteessä on perustiedot hankkeesta sekä alueen työntekijöiden yhteystiedot (liite 1).

11 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Loppuraportti (18) 5.4 Aluekortisto Tämän vuoden kiinteistökäyntialueista tehtiin aluekortit viime vuonna tehdyn aluekortiston jatkoksi. Aluekortisto koostuu neuvonta-alueiden aluekorteista, joissa on kootusti tietoa neuvonta-alueiden jäteveden käsittelyn tilasta. Aluekortit ovat nähtävillä hankkeen nettisivuilla. Nettisivuille tehtiin lisäksi karttapohja, josta löytyvät neuvonta-alueet sekä linkki aluekorttiin. Liitteenä 2 on aluekortisto vuosien kiinteistökohtaisista toteutuneista neuvontakäynneistä. 5.5 Imatran seudun aluekartasto Aluekartastoa sisältää kunnittain kaikki vuosien aikana jätevesineuvontaa saaneet alueet ja niiden suurpiirteiset rajaukset. Kartastossa on jokaiselle kunnalla oma karttansa ja osa kunnista on voitu jakaa myös kahdelle karttapohjalle. Jokaisen karttakuvan alle on sijoitettu linkki aluekorttiin hankkeen nettisivuille. Aluekartasto vuosilta on liitteenä 3. 6 Yleisneuvonta Yleisneuvonnan tarkoituksena on tarjota Imatran seudun hankealueella kattavasti neuvontaa myös niille vakituisen ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille, jotka eivät kuuluneet hankekuntien kiinteistökohtaisen neuvonnan piiriin. Yleisneuvonnalla pyrittiin maksimoimaan kiinteistönomistajien tiedonsaanti koko hankealueella. Yleisneuvonnan toimintamuotoja olivat: Neuvontapisteet yleisötapahtumissa Sähköposti- ja puhelinneuvonta Kesän ja syksyn aikana järjestettiin 7 yleisneuvonnan tapahtumaa neljän kunnan alueella. Yleisneuvontaa annettiin tänä vuonna vain kesätapahtumien neuvontapisteillä. Jätevesi-iltoja ei järjestetty ollenkaan, koska niihin ei ollut paikallisilla toimijoilla kiinnostusta. Kiinteistönomistajilla, jotka eivät pystyneet käymään neuvontapisteillä tai jätevesi-illoissa, oli mahdollista saada tietoa puhelimen tai sähköpostin avulla. 6.1 Neuvontapisteet tapahtumissa Neuvontapisteiden avulla jalkautettiin jätevesineuvonta helposti omakoti ja vapaa-ajan asukkaiden saataville, tuomalla neuvontaa kesätapahtumiin, joissa asukkaat vapaa-ajallaan muutoinkin liikkuivat. Tapahtumia kartoitettiin yhteistyössä Imatran seudun ympäristötoimen, Etelä-Karjalan Jätehuollon, Etelä-Karjalan Kylät ry:n ja kuntien avustuksella. Neuvonpisteitä järjestettiin mm. Avoimet Kylät -tapahtumaan, toreille ja muihin kesätapahtumiin. Neuvontapisteistä ilmoitettiin Jässi-hankkeen nettisivuilla ja paikallislehtien ilmoituksissa. Neuvontapisteiden järjestämisessä tehtiin yhteistyötä Imatran seudun ympäristötoimen ja Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy kanssa. Useimmilla neuvontapisteillä olivat mukana Imatran seudun ympäristötoimi sekä Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy ja muutamilla neuvontapisteillä oli edustaja myös Kaakkois-Suomen ELY:sta. Yleisneuvontaa järjestettiin yhteensä 7 tapahtumassa. Neuvontapisteillä pidettiin kirjaa kävijämääristä ja yleisimmistä keskustelunaiheista. Kirjattujen kävijämäärätietojen perusteella neuvontapisteillä vieraili

12 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Loppuraportti (18) yhteensä 94 kävijää (taulukko 2.). Kaikkia keskustelunaiheita ei kuitenkaan aina pystytty kirjaamaan, johtuen ajoittain runsaasta kävijämäärästä. Yleisimpiä keskustelunaiheita olivat mm: jätevesiasetuksen vaatimukset kiinteistölle sopiva järjestelmä vanhan järjestelmän kelvollisuus vähäisen jätevesimäärän käsittelyn vaatimukset Taulukko 2. Neuvontapisteet hankealueella Kunta Ajankohta Tapahtuma Osallistujat Parikkala Avoimet ovet, Särkilahden hyödyksi asemalla * 12 Ruokolahti Avoimet kylät 2017, Huhtasen kyläkoulu 7 Rautjärvi 1.7. Miettilä Kollaus -kesätapahtuma * 9 Simpele Simpeleen aamutori* 9 Rautjärvi Aseman seudun kylämessut 20 Imatra Imatra päivä * 21 Ruokolahti Elonkorjuu tapahtuma 16 YHTEENSÄ 7 94 *Imatran seudun ympäristötoimi mukana järjestämässä neuvontatilaisuutta Neuvontatapahtumissa neuvojat olivat tavattavissa henkilökohtaisesti, eikä aikaa neuvonnalle tarvinnut erikseen varata. Neuvontapisteillä oli henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi jaettavana neuvontamateriaalia: Hanke-esite Vakituisen asumisen jätevesiopas Kesämökin jätevesiopas Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon -opas Jätevesijärjestelmän selvityslomake Lista jätevesisuunnittelijoista Jätevesijärjestelmän uusimiseen liittyvä kuntakohtainen etenemisohje Tapauskohtaisesti jaettiin huussiohjeita, kuivakäymälätiedotteita jne. 6.2 Puhelin- ja sähköpostineuvonta Puhelin- ja sähköpostineuvontaa annetaan kiinteistökohtaisen- ja yleisneuvonnan rinnalla. Puhelin- ja sähköpostineuvontaa mainostettiin yleisötilaisuuksissa, nettisivuilla sekä muun mainonnan ja tiedotteiden

13 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Loppuraportti (18) yhteydessä. Yleisötilaisuuksissa ja neuvontapisteillä oli jaossa jätevesineuvojien yhteystiedot hanke-esitteessä. Neuvontapyyntöjä tuli puhelimitse yhteensä 3 kpl ja sähköpostilla pyydettiin 2 kpl kiinteistökohtaisia lausuntoja. Osa kiinteistökohtaisista neuvontakäynneistä korvattiin puhelin tai sähköpostineuvonnalla, yhteensä 73 kpl. Korvattuja neuvontakäyntejä kertyi kesän aikana suhteellisen paljon. Monet kiinteistönomistajat eivät esimerkiksi päässeet sovittuna aikana kiinteistölle tai kiinteistön jätevesimäärä oli vähäinen. Näin ollen neuvonta pystyttiin hoitamaan puhelimitse. Useille neuvontaa puhelimitse saaneille lähetettiin myös neuvontamateriaalia postitse tai sähköisesti. Kaikkiaan puhelimen ja sähköpostin välityksellä neuvontaa sai 73 henkilöä. 7 Kiinteistökohtainen neuvonta 7.1 Toteutustapa - kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamalli Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kehittämää kartoitus- ja neuvontakäyntien toimintamallia. Toimintamalli perustuu järjestelmälliseen ja kustannustehokkaaseen neuvonta-alueiden kartoittamiseen. Kiinteistökohtaisille neuvontakäynneille valittiin tietyt alueet kunnista, joille neuvontaa suoritetaan. Tarkemmat aluevalinnat tehtiin yhdessä kunnan rakennusvalvonnan sekä Imatran seudun ympäristötoimen kanssa. Kunnat toimittivat hankkeen käyttöön valittujen alueiden kiinteistötiedot. Hanke puolestaan toimitti ympäristötoimen käyttöön neuvontakäynneillä kerätyt kartoitustiedot niiden kiinteistöjen osalta, joiden omistajat ovat antaneet luvan tietojen luovuttamiseen kunnalle. Alueen kiinteistöomistajia lähestyttiin kirjeitse tiedotteella (liite 4), tarjoamalla heille ilmaista kiinteistökäyntiä tietylle ajankohdalle. Kiinteistökäynti on vapaaehtoinen, joten kiinteistön omistaja voi perua käynnin tai siirtää käynnin hänelle paremmin sopivaan ajankohtaan. Kun neuvontaa tehdään järjestelmällisesti alueittain, säästetään matkustamisesta aiheutuvia kuluja, helpotetaan työn hallintaa ja mahdollistetaan kerätyn tiedon alueittainen tarkastelu. Neuvontakäynnillä kartoitettiin kiinteistön jätevesijärjestelmän tilanne kokonaisvaltaisesti keskustelemalla kiinteistönomistajan kanssa sekä silmämääräisesti tarkastelemalla. Nykyistä jätevesijärjestelmää verrattiin lainsäädännön vaatimuksiin ja kiinteistönomistajalle annettiin arvio uudistamistarpeesta. Jos kiinteistöllä oli tarve uudistaa nykyistä jätevesijärjestelmää, kerrottiin omistajalle lainsäädännön vaatimuksista, esiteltiin erilaisia järjestelmiä ja kerrottiin oikeasta etenemisjärjestyksestä. Lisäksi omistajalle esiteltiin järjestelmän huolto- ja hoitotoimenpiteitä. Käynnin lopuksi kiinteistönomistajalle annettiin kirjallinen arviolomake nykyisen järjestelmän uudistustarpeesta sekä tilanteeseen räätälöity neuvontapaketti. 7.2 Neuvontamateriaali Kiinteistökäyntien neuvontamateriaalien pohjina käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laatimia neuvontamateriaaleja. Näiden materiaalien pohjalta muokattiin Jässi-hankkeelle sopivat neuvontamateriaalit.

14 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Loppuraportti (18) Kiinteistökäynnin tiedot kerättiin kartoituslomakkeelle (liite 5) ja kiinteistönomistajalle annettiin käynnin yhteydessä arviolomake (liite 6), josta selviää jätevesineuvojan antama arvio jätevesijärjestelmän tilasta. Lisäksi kiinteistönomistajalle annettiin Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton, Jässi-hankkeen ja SYKE:n materiaaleja. Kiinteistönomistajalle jätettävä materiaali räätälöitiin käynnin yhteydessä aina tapauskohtaisesti. Jaettavia materiaaleja olivat: Vakituisen asumisen jätevesiopas (SVYL) Kesämökin jätevesiopas (Jässi-hanke) Jätevesijärjestelmän selvityslomake (SVYL) Järjestelmien yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet (SVYL) Toimenpidepäiväkirjamalli (LUVY) Kuntakohtainen etenemisohje yhteystietoineen (Jässi-hanke) Imatran alueella toimivat jätevesisuunnittelijat (Imatran seudun ympäristötoimi) Hanke-esite (Jässi-hanke) Kuivakäymälä esitteitä (Huussi ry) 7.3 Neuvonta-alueet ja toteutuneet käynnit Kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet valittiin yhdessä Imatran seudun ympäristötoimen ja alueen kuntien valvontaviranomaisten kanssa keväällä. Aluevalinnoissa painotettiin vesiensuojelullisesti merkittäviä alueita, kuten pohjavesialueita, ranta-alueita ja tiiviitä asuinalueita. Jos edellä mainittuja alueita ei kunnasta neuvonnalle löytynyt, valittiin muu neuvonnan tarpeessa oleva alue. Kiinteistökohtaista neuvontaa tehtiin pyynnöstä myös muillakin alueilla, kuin ennalta määrätyillä kohdekuntien kiinteistökohtaisen neuvonnan alueilla. Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tarjottiin kesäkuun alusta alkaen lokakuun alkupuolella saakka. Hankkeessa tarjottiin neuvontakäyntejä 617 kiinteistölle. Näistä käynneistä toteutui 341 neuvontakäyntiä. Näiden lisäksi tehtiin pyynnöstä 7 neuvontakäyntiä. Yhteensä neuvontaa annettiin alueella 348 kiinteistöllä. Kiinteistökäyntien toteuma oli 55 %. Tämä on ihan hyvä ja odotettu toteuma-% hankealueella, jossa neuvontatyötä tällä toimintamallilla tehdään kuudetta vuotta. Kiinteistökohtaisen neuvonnalle asetettu määrällinen tavoite 400 kiinteistökäyntiä ei kuitenkaan toteutunut. Sillä hankkeen toinen jätevesineuvoja toimi projektipäällikön sijaisena osan neuvontakautta ja tämä tekijä rajoitti työresurssien osalta tavoitteeseen pääsyä. Tästä huolimatta voidaan olla tyytyväisiä 348 kiinteistötoteumaan. Taulukossa 3 on esitelty tarjotut ja toteutuneet käynnit kunnittain. Kohdealueiden ulkopuolisia neuvontakäyntipyyntöjä tuli hankkeelle 7 kpl. Kaikki pyydetyt käynnit pystyttiin toteuttamaan. Pyynnöstä tehdyt käynnit veivät neuvojan työaikaa hieman enemmän, sillä välimatkat saattoivat olla pitkiä neuvontakohteelle. Lisäksi alueen erityispiirteet, jolla kiinteistöt sijaitsivat, eivät olleet neuvojalle välttämättä entuudestaan tuttuja. Käyntiä valmisteleviin töihin meni siis hieman enemmän aikaa. Tätä neuvoja ei kuitenkaan kokenut haastavaksi tai liian työlääksi. Pyynnöstä tehdyt käynnit toivat työtehtäviin mukavaa vaihtelua ja olivat muutenkin mieluisia kohteita neuvonnan kannalta.

15 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Loppuraportti (18) Taulukko 3. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit kunnittain. Kunta Tarjotut käynnit Toteutuneet käynnit Toteuma-% Pyynnöstä tehdyt käynnit Toteutuneet ja pyyntökäynnit yhteensä Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti % % % % Yhteensä: % Jäteveden käsittelyn tilanne neuvonta-alueilla Neuvontakäynneillä kerättiin kattavasti tietoa käytössä olevista jätevesijärjestelmistä ja niiden kunnosta. Kerätyn tiedon perusteella on mahdollista koostaa monipuolista tilastotietoa käytössä olevista jätevedenkäsittelyjärjestelmistä, kiinteistöjen varustelusta, asukkaiden määrästä ja vedenkäytöstä sekä lainsäädännön vaatimusten täyttymisestä. Kaikki kerätty tieto on tallennettu sähköisesti ja kiinteistökäyntien pöytäkirjat on arkistoitu Jässi-hankkeelle. Kartoitus- ja neuvontakäynneillä selvitettiin, onko kiinteistöillä olemassa selvitys jätevesijärjestelmästä sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet, lisäksi tiedusteltiin sako- ja umpisäiliöiden tyhjennyksistä. Nykyisen jätevesilainsäädännön mukaan toimenpidepäiväkirjan pitoa ei enää velvoiteta, mutta neuvojat kuitenkin suosittelivat huoltokirjan ylläpitoa. Lisäksi kohteilla käytiin läpi jätevesijärjestelmän osat ja tyyppi sekä monia järjestelmään liittyviä yksityiskohtia. Kerätyn tiedon perusteella neuvontakäynnin yhteydessä tehtiin kirjallinen arvio jätevesijärjestelmän uudistamistarpeesta ja korjaus- tai tehostamistoimien laajuudesta. Arvio jätettiin kiinteistönomistajalle tai hänen edustajalleen. Arvio uudistamistarpeesta annettiin neliportaisella asteikolla: punainen: järjestelmä ei nykyisellään täytä puhdistusvaatimuksia, jolloin järjestelmä on uusittava viimeistään (ranta- tai pv-kohde), tai järjestelmä uudistetaan erillisen aikataulun mukaisesti (muu haja-asutusalueen kohde) keltainen: järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai toimivuuden seurantaa vihreä: jätevesijärjestelmä on nykyisellään kunnossa sininen: vähäinen jätevesimäärä, puhdistusvaatimus ei koske kohdetta nykyisellään.

16 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Loppuraportti (18) Neuvontakäynti toteutettiin 348 kiinteistöllä. Neuvotuista kiinteistöistä 20 % oli vakituisessa asuinkäytössä ja 80 % oli vapaa-ajan käytössä. Vakituisessa asuinkäytössä olevista kiinteistöistä 97 %:lla ja vapaa-ajan asunnoista 30 %:lla syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä eli kyseiset kiinteistöt kuuluvat asetuksen puhdistusvaatimuksen piiriin. Kaikista neuvontaa saaneista kohteista 43 % oli suuremman kuin vähäisen jätevesimäärän kohteita ja 57 % oli vähäisen jätevesimäärän kohteita. Asetuksen puhdistusvaatimustaso ei koske vähäisen jätevesimäärän kiinteistöjä. Kaikista neuvontaa saaneista kiinteistöistä 25 %:lla eli 86 kohteella oli jätevesijärjestelmän uudistamistarve. Seurantaa ja pieniä kunnostustarpeita oli 10 %:lla kiinteistöistä. Nykyinen jätevesijärjestelmä täytti lainsäädännön vaatimukset 8 %:lla kiinteistöistä. Vähäinen jätevesimäärä oli 57 % kiinteistöistä. (Kuva 3.) 198; 57 % 86; 25 % 34; 10 % 30; 8 % Uudistamistarve Seuranta / pienet toimenpiteet Järjestelmä kunnossa Vähäinen jätevesimäärä Kuva 3. Kaikkien neuvontakohteiden jätevesijärjestelmien uudistustarve. Neuvontakäynneillä läpi käydyillä kiinteistöillä oli laaja kirjo erilaisia jätevedenkäsittelyjärjestelmiä. Kuvassa 4 tarkastellaan kaikkien, sekä vähäisen että vähäistä suurempien jätevesimäärien kiinteistöjen erilaisten jätevesijärjestelmien jakautumista. Yleisin jätevesienkäsittelyjärjestelmä oli yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille 68 %. Toiseksi yleisin jätevesienkäsittelyjärjestelmä oli saostuskaivot, joista jätevedet johdettiin maaperään tai ojaan 13 %. Kolmanneksi yleisin järjestelmä oli umpisäiliö mustille vesille ja yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille 5 %. Tilannekatsaus, liite 7, kerrotaan yksityiskohtaisemmin kiinteistökäynneillä saaduista tuloksista.

17 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Loppuraportti (18) Saostussäiliö mustille ja harmaille jätevesille 5; 1 % Saostussäiliö harmaille jätevesille 41; 12 % 1; 0 % 12; 4 % 3; 1 % 2; 1 % 11; 3 % Umpisäiliö + maahanimeytys Umpisäiliö + saostussäiliö Umpisäiliö + maasuodattamo 234; 68 % 15; 4 % 18; 5 % 3; 1 % Umpisäiliö kaikille jätevesille Umpisäiliö + yksinkertainen maaperäkäsittely Maaperäkäsittely kaikille jätevesille Laitepuhdistamo kaikille jätevesille Yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille Muut Kuva 4. Erilaisten jätevesijärjestelmien jakautuminen kiinteistöillä. 7.5 Suomen ympäristökeskukselle tiedottaminen neuvontakäynneistä Suomen ympäristökeskus (SYKE) kerää vuosittain kaikilta ympäristöministeriön rahoittamilta jätevesineuvontahankkeilta tietoja tehdyistä kiinteistökäynneistä. SYKE:n taulukkopohjalle on koottu tietoja Imatran seudun Jässi-hankkeen kiinteistökäynneiltä kaudelta 2017, taulukot 4 ja 5. Taulukko 4. SYKEn taulukkopohjalle kerätyt tiedot, Imatran seudun Jässi-hankkeen kiinteistöneuvontakäynnit Taulukossa on huomioitu 1-putkisesti viemäröidyt kohteet, joissa on käytössä vesi-wc. Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä (käytössä vesi-wc) HETI! JOSKUS X SELVITÄ? HETI! JOSKUS X SELVITÄ? KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) Järjestelmä riittämätön - yhteensä Vanha maaperäkäsittely Muu (pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu) Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo Kaikki jätevedet umpisäiliöön Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä Neuvottuja kiinteistöjä Ikävapautettujen kiinteistöjen määrä Yhteensä

18 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Loppuraportti (18) Taulukko 5. SYKEn taulukkopohjalle kerätyt tiedot, Imatran seudun Jässi-hankkeen kiinteistöneuvontakäynnit Taulukossa on huomioitu erillisviemäröidyt kohteet, eli kohteet joissa harmaat pesuvedet ja wc-jätevedet johdetaan erikseen tai kohteella on käytössä muu kuin vesikäymälä. Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Järjestelmä, jossa wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole HETI! JOSKUS X SELVITÄ? HETI! JOSKUS X SELVITÄ? KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä Järjestelmä riittämätön - yhteensä Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 5 3 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) 0 0 Umpisäiliö + muu riittävä käsittely 1 1 Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 0 0 Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) 0 1 Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely 0 0 Muu (järjestelmä kunnossa) 1 2 Järjestelmä kunnossa - yhteensä Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä Neuvottuja kiinteistöjä Ikävapautetut kiinteistöt Yhteensä Palaute vuoden 2017 neuvontakäynneiltä Hankkeessa kerättiin palautetta asukkailta kiinteistökohtaisen neuvonnan onnistumisesta. Palautekysely lähetettiin kiinteistökohtaisen neuvontakauden päätteeksi 100 satunnaisesti valitulle kiinteistölle, joilla suoritettiin jätevesineuvontaa neuvontakauden 2017 aikana. Vastausaktiivisuutta pyrittiin parantamaan arpomalla vastaajien kesken 2 kpl 50 S-ryhmän lahjakorttia. Arvontaan osallistumisen ehtona oli, että sekä palautelomake että arvontalipuke toimitettiin Suomen Kylätoiminta ry:lle täytettynä tiettyyn määräaikaan mennessä. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 36 neuvonnan saaneista kiinteistönomistajista. Palautekyselyn tavoitteena oli saada tietoa neuvontakäyntien sujuvuudesta ja sitä kautta kehittää sekä parantaa hankkeen toimintaa. Kyselyssä selvitettiin mm. kiinteistön omistajien jätevesiasioiden aikaisempaa tietämystä, yhteydenottotavan sopivuutta, neuvontakäynnin sujuvuutta, neuvontamateriaalin sopivuutta ja toimenpiteitä neuvontakäynnin jälkeen. Vastausten perusteella neuvontakäynteihin oltiin pääosin tyytyväisiä ja vastaajat kokivat saaneensa tarvittavaa tietoa. Vastanneiden mielestä parasta neuvontakäynnissä oli asiallisuus, selkeys ja asiantunteva neuvonta, joka keskittyi oman kiinteistön tilanteeseen. Myös sovitussa aikataulussa pysymisestä sekä neuvojan positiivisesta asenteesta ja avoimuudesta kiiteltiin. Neuvontamateriaalia pidettiin ymmärrettävänä ja tarpeeksi kattavana ja sitä esiteltiin riittävästi. Kiinteistökäynnin jälkeen yleisimmin oli tutustuttu kiinteistölle jätettyyn neuvontamateriaaliin ja seurattu asiasta uutisointia. Vastaajista 7 aikoi tehdä kiinteistökäynnillä ehdotetut toimenpiteet vuonna , 3 siirtymäajan loppupuolella 2019 ja 26 vastaajaa ilmoitti, ettei heillä ollut tarvetta toimenpiteille. Kooste kiinteistökohtaisen neuvonnan palautteesta, liite 8.

19 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Loppuraportti (18) 9 Tuloksellisuus Suomen ympäristökeskus (SYKE) on luonut jätevesineuvonnalle tuloksellisuuden laskentamallin. Mallissa kiinteistökohtainen neuvonta saa kertoimen 100 (z), yksilöllinen neuvonta (neuvontapiste ja puhelin ja s-posti kontaktit) saa kertoimen 40 (y) ja yleisneuvonta (yleisötilaisuuden osallistujat, jätevesi-illat ym.) saa kertoimen 10 (x). Näitä tuloksellisuuslukuja verrataan hankkeen kokonaiskuluihin. Vertailuluku = hankkeen kokonaiskulut (x 0,1) + (y 0,4) + (z) Hankkeessa annettiin kiinteistökohtaista neuvontaa 348 henkilölle. Yksilöllistä neuvontaa annettiin 99 henkilölle. Yksilölliseksi neuvonnaksi laskettiin neuvontapisteillä, puhelimessa ja sähköpostilla annettu henkilökohtainen neuvonta. Yleisneuvontaa annettiin 0 henkilölle. Hankkeen vertailuluvuksi saatiin 138, Johtopäätökset Vertailuluku = ,20 (0 0,1) + (99 0,4) + (348) = 138,74 Imatran seudulla toteutettua Jässi-jätevesineuvontahanketta voidaan pitää kohtalaisen onnistuneena. Varsinkin kun neuvontaresursseja jouduttiin vähentämään 2 kk:lla ennen alkavan neuvontakauden alkua. Kohtalaisen onnistuneesta kaudesta kiitos kuuluu etenkin alueen asukkaille, joiden kiinnostus kiinteistökohtaista neuvontaa kohtaan oli hyvin aktiivista. Ja myös neuvojille, jotka kohdistivat vähäiset neuvontaresurssit tehokkaasti kiinteistökohtaiselle neuvonnalle. Neuvojien työajankäytöstä on luettavissa, että suurin osa työtunneista kohdistui nimenomaan kiinteistökohtaiseen neuvontaan. Yleisneuvontatilaisuuksien määrällisiä tavoitteita ei saatu aivan täyteen, johtuen otollisten kesätapahtumien vähyydestä neuvonta-alueilla. Oli kuitenkin positiivista havaita yleisötilaisuuksien kävijämäärissä edellisvuoteen nähden mielenkiinnon lisääntymistä neuvontaa kohtaan. Tämä positiivinen vire huomioiden, hanke tulee tulevana neuvontakautena tiivistämään otettaan yleisneuvontaa kohtaan. Imatran seudun alueen asukkaat ja yhteistyötahot ottivat neuvontahankkeen hyvin vastaan. Paikallisilta asukkailta saatu palaute oli erittäin positiivista ja kertoi omalta osaltaan neuvonnan tarpeellisuudesta alueella. Hankkeen molemmat neuvontamuodot, yleisneuvonta sekä kiinteistökohtainen neuvonta, koettiin hankkeessa tarpeellisiksi ja kummallekin neuvontamuodolle löytyi varteenotettavia asiakkaita. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit ovat hyvä keino tavoittaa kohdealueella asuvia asukkaita. Hankkeessa käytetyllä toimintamallilla pystytään antamaan neuvontakäyntien loputtua hyvä kuvaus alueen jätevesijärjestelmien uudistamistarvetasosta. Saadut tulokset voidaan joissain tapauksissa koostaa koskemaan myös laajempaakin aluetta. Kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamallilla ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan laajasti neuvontaa kaikille sitä haluaville. Tämän vuoksi on tärkeää tarjota yleisneuvontaa myös puhelin- ja sähköpostineuvonnan muodossa. Jolloin neuvontaa voidaan mahdollistaa kaikkien sitä tarvitsevien keskuuteen.

20 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Loppuraportti (18) Jätevesineuvontaa on tällä toimintamallilla tarjottu Imatran seudun alueella kuutena peräkkäisenä vuotena. Hankkeiden aikana on tavoitettu kiinteistökohtaisen neuvonnan keinoin kiinteistönomistajaa ja yleisneuvonnan avulla 708 henkilöä. Hankkeiden aikana kiinteistökohtaisella jätevesineuvonnalla Imatran seudulla on saatu katettua noin 17 % kuntien haja-asutusalueilla sijaitsevista kiinteistöistä. Huhtikuussa 2017 voimaan tullut jätevesilainsäädännön tarkennus ja tämän mukana annettu uusi siirtymäajankohta , ovat varmasti omiaan lisäämään kansalaisten kiinnostusta ja uskottavuutta jätevesilainsäädäntöä ja järjestelmien uusintaa kohtaan. On odotettavissa, että siirtymäajankohdan lähestyessä lisääntyvät työmäärät niin järjestelmien rakentajilla, jälleenmyyjillä, suunnittelijoilla kuin myös toimenpidelupia myöntävillä kuntaviranomaisilla. Näin ollen myös neuvontatyölle on oma tarpeensa Imatran seudun alueella. Valitettavasti hankerahoitusta jätevesineuvontahankkeille myönnetään kerralla noin vuodeksi eteenpäin. Pidempiaikainen toimintajakso olisi suotavaa, sillä jos hankkeiden jatkuvuudelle olisi selkeä varmuus, helpottaisi se neuvontatyön suunnittelua ja markkinointia sekä antaisi paikallisille asukkaille paremman varmuuden neuvojien tavoitettavuudesta. Tämä johtaisi pidemmällä yhtenäisellä ajanjaksolla parempiin tuloksiin mm. vesiensuojelun kannalta ja mahdollistaisi myös hankkeelle ammattitaitoisen henkilökunnan pysyvyyden sekä paremmat puitteet toimintaan sidosryhmien kanssa. 11 Maksatushakemus Ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa sovittiin, että hankkeen koko raportointikausi hoidetaan yhdellä maksatushakemuksella ja väliraportointiin riittänee toimintakauden sen hetkisten tulosten esittely lokakuun ohjausryhmän kokouksessa. Loppuraportoinnin yhteydessä haetaan rahoitus hanketoiminnan kaikille kustannuksille ajanjaksolla yhteensä ,20. Liitteenä 9 on Suomen Kylätoiminta ry:n, alkaen Suomen Kylät ry, pääkirja ja tuloslaskelma maksatuskauden ajalta. Liitteenä 10 on kuittikopiot maksatuskauden kuluista ja palkoista.

21 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Loppuraportti (18) 12 LIITTEET Liite 1: Hanke-esite 2017 Liite 2: Aluekortit 2017 Liite 3: Jässi-jätevesihanke Imatran seutu neuvonta-aluekartasto Liite 4: Tiedote asukkaille kiinteistökohtaisesta neuvontakäynnistä Liite 5: Kartoituslomake Liite 6: Arviolomake Liite 7: Tilannekatsaus Liite 8: Palaute kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta, Imatran seutu 2017 Liite 9: Suomen Kylätoiminta ry:n pääkirja Liite 10: Maksatuskauden kuittikopiot

22 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Hanke-esite 2017 LIITE 1 JÄSSI-JÄTEVESI- NEUVONTAHANKE tarjoaa puolueetonta, maksutonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa haja-asutusalueen vakituisille asukkaille ja mökkiläisille! astui voimaan uudistettu hajajätevesiasetus (157/2017) sekä ympäristönsuojelulain muutos (19/2017). Lainsäädännön tavoitteena on mm. ympäristöön joutuvan ravinnekuormituksen vähentäminen sekä pohjavesien ja juomavesikaivojen puhtaana säilyttäminen. Tämä edellyttää ranta- ja vedenhankinnallisesti tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevilla kiinteistöillä toimia jätevesijärjestelmien saattamiseksi asetuksen vaatimusten tasolle mennessä. Muilla haja-asutusalueiden kiinteistöillä järjestelmä on uusittava suuremman remontin yhteydessä. Lisätietoja lainsäädännön vaatimuksista ja kiinteistönomistajan velvollisuuksista saa jätevesineuvojiltamme. Jässi-hanketta toteuttaa Suomen Kylätoiminta ry. Hanke saa rahoituksen ympäristöministeriöltä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kautta. Kesällä 2017 hankealueena on Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala Yhteystiedot: Jätevesineuvojat Pirkko Räikkönen, puh , pirkko.raikkonen@jatevesihanke.fi Jari Kurjonen, puh , jari.kurjonen@jatevesihanke.fi

23 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Aluekortit 2017 LIITE 2 / 1 (11) JÄSSI Imatran seutu Aluekortisto Rautjärvi Herajärvi x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 31 / Alueen kiinteistömäärä: 33 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: syyskuu 2016 elokuu 2017 Jari Kurjonen / SYTY 19 kiinteistöä toteuma 58 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 0 / 19 0 / 100 Asukasmäärä 49 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 10 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 10 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 19 / / 0 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 13 / 6 68 / 32 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 1 / 18 5 / 95 Laittomat tapaukset Rautjärvellä neuvontaa annettiin Herajärven ranta-alueen kiinteistöille, jotka sijaitsivat alle 100 metrin etäisyydellä järven rantaviivasta. Alueella neuvonta kohdistui pääosin vapaa-ajan asutuille kiinteistöille. Rengaskaivo on yleisin talousvedenlähde, kaivottomat kohteet tuovat ruoka- /juomavetensä kohteelle saapuessaan. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 5 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin on tarpeen ryhtyä 16 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille. Alueella on suurin osa kaksoisviemäröintejä, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. 1; 5 % 3; 16 % 15; 79 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=xx) Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=19) 1; 5 % Kuva 2. Järjestelmätyypit 18; 95 % (n=xx) Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=19) 37% 32% 32% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=19) Kuvaajien värien ja lomakkeessa käytettyjen termien selitykset löytyvät, Haja-asutuksen jätevedet kartoitus ja neuvontakäyntien aluekortisto aloituslehdeltä:

24 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Aluekortit 2017 LIITE 2 / 2 (11) JÄSSI 2017 Imatran seutu Aluekortisto Rautjärvi Sammalus x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 32 / 2017 Alueen kiinteistömäärä: 18 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: elokuu 2017 Jari Kurjonen / SYTY 9 kiinteistöä toteuma 50 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 2 / 7 22 / 78 Asukasmäärä 14 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 4 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 4 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 8 / 1 89 / 11 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 2 / 7 22 / 78 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 2 / 7 22 / 78 Laittomat tapaukset 4; 44 % 1; 11 % 4; 45 % Rautjärvellä neuvontaa annettiin Sammalus -järven ranta-alueen kiinteistöille, jotka sijaitsivat alle 100 metrin etäisyydellä järven rantaviivasta. Alueen asutus oli pääosin vapaa-ajan asuinkiinteistöjä. Yleisin kaivotyyppi on rengaskaivo, vapaa-ajan kaivottomille kiinteistöille tuodaan ruoka- /juomavesi kohteelle saavuttaessa. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 11 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin on tarpeen ryhtyä 45 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Kartoitetut jätevesijärjestelmät olivat rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille. Useimmissa kohteissa oli käytössä kaksoisviemäröinti tai kaksoisviemäröinnin mahdollisuus, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=xx) Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=9) 1; 11 % 1; 11 % 7; 78 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=xx) Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=9) 56% 44% 0% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=9) Kuvaajien värien ja lomakkeessa käytettyjen termien selitykset löytyvät, Haja-asutuksen jätevedet kartoitus ja neuvontakäyntien aluekortisto aloituslehdeltä:

25 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Aluekortit 2017 LIITE 2 / 3 (11) JÄSSI 2017 Imatran seutu Aluekortisto Rautjärvi Koantaus x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 33 / 2017 Alueen kiinteistömäärä: 27 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: elo-syyskuu 2017 Jari Kurjonen / SYTY 21 kiinteistöä toteuma 78 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 2 / / 90 Asukasmäärä 45 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 10 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 10 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 17 / 4 81 / 19 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 9 / / 57 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 2 / / 90 Laittomat tapaukset 9; 43 % 4; 19 % 8; 38 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=xx) Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=21) Rautjärvellä neuvontaa annettiin Koantaus-järven rantaalueen kiinteistöille, jotka sijaitsivat alle 100 metrin etäisyydellä järven rantaviivasta. Alueen asutus oli pääosin vapaa-ajan asuinkiinteistöjä. Yleisin kaivotyyppi on rengaskaivo, muutamia rengaskaivoja oli yhteiskäytössä. Vapaa-ajan kaivottomille kiinteistöille tuodaan ruoka- /juomavesi kohteelle saavuttaessa. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 38 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin on tarpeen ryhtyä 19 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Kartoitetut jätevesijärjestelmät oli rakennettu pääosin ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille. Useimmissa kohteissa oli käytössä kaksoisviemäröinti tai kaksoisviemäröinnin mahdollisuus, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat jätevedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. 4; 19 % 14; 67 % 2; 9 % 1; 5 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=xx) Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=21) 52 % 38 % 10 % Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=21) Kuvaajien värien ja lomakkeessa käytettyjen termien selitykset löytyvät, Haja-asutuksen jätevedet kartoitus ja neuvontakäyntien aluekortisto aloituslehdeltä:

26 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Aluekortit 2017 LIITE 2 / 4 (11) JÄSSI 2017 Imatran seutu Aluekortisto Rautjärvi Simpele x x x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 34 / 2017 Alueen kiinteistömäärä: 13 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: elokuu 2017 Jari Kurjonen / SYTY 6 kiinteistöä toteuma 46 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 3 / 3 50 / 50 Asukasmäärä 10 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 5 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 5 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 2 / 4 33 / 67 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 2 / 4 33 / 67 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 1 / 5 17 / 83 Laittomat tapaukset 1; 17 % 5; 83 % Rautjärvellä neuvontaa annettiin Simpele I-luokan pv-alueen kiinteistöille, jotka kiinteistökohtaisesti käsittelevät jätevetensä. Taajamassa on kunnallinen viemäröintilinja, neuvottavat kiinteistöt ovat vesihuollon kehittämisalueen rajamailla/lähettyvillä. Alueen asutus on sekä vakituista että vapaa-ajan asuinkiinteistöjä. Yleisin oma kaivotyyppi on rengaskaivo, vapaa-ajan kaivottomille kiinteistöille tuodaan ruoka- /juomavesi kohteelle saavuttaessa. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 83 % alueen jätevesijärjestelmistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Kartoitetut jätevesijärjestelmät ovat rakennettu ennen 2000-lukua. Tyypillinen järjestelmä alueella on maaperäkäsittely kaikille jätevesille, saostussäiliöesikäsittely ja purku maaperään tai yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille. Useimmissa kohteissa oli käytössä yksiputkiviemäröinti. Ikävapautuksen piirissä oli yksi kohde. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=xx) Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=6) 2; 33 % 2; 34 % 2; 33 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=xx) Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=6) 50% 50% 0% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=6) Kuvaajien värien ja lomakkeessa käytettyjen termien selitykset löytyvät, Haja-asutuksen jätevedet kartoitus ja neuvontakäyntien aluekortisto aloituslehdeltä:

27 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Aluekortit 2017 LIITE 2 / 5 (11) JÄSSI 2017 Imatran seutu Aluekortisto Parikkala Simpelejärvi (Eskola, Kaukola) x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 35 / 2017 Alueen kiinteistömäärä: 53 kpl + pyyntökäyntejä 2 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: elo-syyskuu 2017 Jari Kurjonen / SYTY 29 kiinteistöä toteuma 55 % pyyntökäyntejä ei huomioida alla olevissa taulukoissa TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 7 / / 76 Asukasmäärä 52 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 6 / / 70 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 14 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 21 / 8 72 / 28 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 9 / / 68 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 4 / / 86 Laittomat tapaukset 16; 55 % 6; 21 % 3; 10 % 4; 14 % Parikkalassa neuvontaa annettiin Simpelejärven Eskolan ja Kaukolan ranta-alueiden kiinteistöille, jotka sijaitsivat pääosin alle 100 metrin etäisyydellä järven rantaviivasta. Alueen asutus oli pääasiassa vapaa-ajan asuinkiinteistöjä. Osa kiinteistöistä on liittynyt kunnalliseen vesijohtoon. Yleisin kaivotyyppi on rengaskaivo, vapaa-ajan kaivottomille kiinteistöille tuodaan ruoka- /juomavesi kohteelle saavuttaessa. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 21 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin on tarpeen ryhtyä 10 % kiinteistöistä. Vähäisen jätevesimäärän tuottavia kohteita on yli puolet eli 55 %. Pääosa kartoitetuista jätevesijärjestelmistä oli rakennettu luvuilla. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille. Useimmissa kohteissa oli käytössä kaksoisviemäröinti tai kaksoisviemäröinnin mahdollisuus, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat pesuvedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=xx) Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=29) 4; 14 % 2; 7 % 1; 4 % 21; 72 % 1; 3 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=29) 66% 21% 14% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=29) Kuvaajien värien ja lomakkeessa käytettyjen termien selitykset löytyvät, Haja-asutuksen jätevedet kartoitus ja neuvontakäyntien aluekortisto aloituslehdeltä:

28 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Aluekortit 2017 LIITE 2 / 6 (11) JÄSSI 2017 Imatran seutu Aluekortisto Parikkala Simpelejärvi (Rautalahti, Savikumpu) x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 36 / 2017 Alueen kiinteistömäärä: 72 kpl + pyyntökäyntejä 1 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: syyskuu 2017 Jari Kurjonen / SYTY 36 kiinteistöä toteuma 50 % pyyntökäyntiä ei huomioida koostetaulukoissa TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 4 / / 89 Asukasmäärä 71 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 12 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 12 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 34 / 2 94 / 6 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 16 / / 56 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 12 / / 67 Laittomat tapaukset 13; 36 % 12; 33 % 6; 17 % 5; 14 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=36) Parikkalassa neuvontaa annettiin Simpelejärven Rautalahden ja Savikummun ranta-alueiden kiinteistöille, jotka sijaitsivat alle 100 metrin etäisyydellä järven rantaviivasta. Alueen asutus oli pääosin vapaa-ajan asuinkiinteistöjä. Alueella oli vähän kiinteistökohtaisia vedenottokaivoja, johtuen saviperäisestä maaperästä sekä rautapitoisista pohjavesi esiintymistä. Yleisin kiinteistökohtainen kaivotyyppi on rengaskaivo, vapaa-ajan kaivottomille kiinteistöille tuodaan ruoka- /juomavesi kohteelle saavuttaessa. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 33 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin on tarpeen ryhtyä 17 % kiinteistöistä. Vähäisen jätevesimäärän tuottavia kohteita on 36 %. Pääosa kartoitetuista jätevesijärjestelmistä oli rakennettu 1980-luvun jälkeen. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille. Useimmissa kohteissa oli käytössä kaksoisviemäröinti tai kaksoisviemäröinnin mahdollisuus, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat pesuvedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. 24; 67 % 24% 1; 3 % 2; 5 %1; 3 % 1; 3 % 5; 14 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=36) 2; 5 % 39% 36% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=33) Kuvaajien värien ja lomakkeessa käytettyjen termien selitykset löytyvät, Haja-asutuksen jätevedet kartoitus ja neuvontakäyntien aluekortisto aloituslehdeltä:

29 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Aluekortit 2017 LIITE 2 / 7 (11) JÄSSI 2017 Imatran seutu Aluekortisto Parikkala Suurikangas x x x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 37 / 2017 Alueen kiinteistömäärä: 8 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: lokakuu 2017 Jari Kurjonen / SYTY 5 kiinteistöä toteuma 63 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 2 / 3 40 / 60 Asukasmäärä 17 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 1 / 3 25 / 75 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 3 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 3 / 2 60 / 40 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 2 / 3 40 / 60 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 0 / 5 0 / 100 Laittomat tapaukset 2; 40 % 1; 20 % 2; 40 % Parikkalassa neuvontaa annettiin Suurikankaan I-luokan pvalueen kiinteistöille. Alueella on sekä vakituisen asumisen että vapaa-ajan asuinkiinteistöjä. Alueella on vedenottamo mutta vain yksi kiinteistö on liittynyt siihen. Muilla kiinteistöillä käyttö vesi otetaan omasta rengaskaivosta. Vapaa-ajan kaivottomilla kiinteistöillä tuodaan ruoka- /juomavesi kohteelle saavuttaessa. Jätevesijärjestelmistä akuutissa uudistamistarpeessa kartoituksen perusteella ei ollut yhtään kiinteistöä. Pieniin uudistoimiin on tarpeen ryhtyä 20 % kiinteistöistä. Vähäisen jätevesimäärän tuottavia kohteita on 40 %. Pääosa kartoitetuista jätevesijärjestelmistä oli rakennettu ennen toisen vuosituhannen vaihdetta. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille, myös umpikaivojätevesijärjestelmiä todennettiin. Useimmissa kohteissa oli käytössä kaksoisviemäröinti tai kaksoisviemäröinnin mahdollisuus, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat pesuvedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=xx) Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=5) 1; 20 % 2; 40 % 1; 20 % 1; 20 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=5) 40% 40% 20% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=5) Kuvaajien värien ja lomakkeessa käytettyjen termien selitykset löytyvät, Haja-asutuksen jätevedet kartoitus ja neuvontakäyntien aluekortisto aloituslehdeltä:

30 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Aluekortit 2017 LIITE 2 / 8 (11) Ruokolahti / Ilmajärvi 38 / 2017 JÄSSI 2017 Imatran seutu Aluekortisto x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 95 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: kesä-heinäkuu 2017 Pirkko Räikkönen / SYTY 64 kiinteistöä toteuma 67 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 6 / 58 9 / 91 Asukasmäärä 137 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 42 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 6 / / 83 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 59 / 5 92 / 8 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 12 / / 81 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 16 / / 75 Laittomat tapaukset Ruokolahdella neuvontaa annettiin Ilmajärven, Saarijärven ja Vehkajärven ranta-alueiden kiinteistöille. Alue valittiin neuvontakohteeksi, sillä Vehkajärvellä oli kiinnostusta vesiensuojeluun ja kaikki kolme järveä ovat yhteydessä toisiinsa. Neuvotuista kohteista suurin osa oli vapaa-ajan kiinteistöjä. Omia kaivoja oli noin puolella ja ne olivat kaikki rengaskaivoja. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 9 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmät olivat kunnossa 6 % kiinteistöistä. Pieniin uudistustoimiin oli tarpeen ryhtyä 5 % kiinteistöistä. Suurimmalla osalla kiinteistöistä syntyy vain vähäisiä jätevesimääriä. Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisinta oli, että kiinteistöllä on kaksoisviemäröinti eli WC-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Ikävapautus koski yhtä kiinteistönomistajaa. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=64) 34% 51; 80 % 6; 9 % 3; 5 % 4; 6 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=64) 2; 3 % 1; 1 % 1; 1 % 2; 3 % 1; 2 % 3; 5 % 1; 2 % 2; 3 % 51; 80 % 33% 33% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=64) Kuvaajien värien ja lomakkeessa käytettyjen termien selitykset löytyvät, Haja-asutuksen jätevedet kartoitus ja neuvontakäyntien aluekortisto aloituslehdeltä:

31 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Aluekortit 2017 LIITE 2 / 9 (11) Ruokolahti / II-Salpausselkä 39 / 2017 JÄSSI 2017 Imatran seutu Aluekortisto x x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 72 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: heinä-elokuu 2017 Pirkko Räikkönen / SYTY 34 kiinteistöä toteuma 47 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 10 / / 71 Asukasmäärä 76 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 23 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 2 / 21 9 / 91 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 23 / / 32 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 9 / / 74 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 5 / / 85 Laittomat tapaukset Ruokolahdella annettiin neuvontaa Salpausselän II-luokan pohjavesi- ja ranta-alueilla sekä vesiosuuskunnan vedenottamon suoja-alueella. Alue valittiin neuvontakohteeksi, sillä pohjavesialueella ja vedenottamon suoja-alueella jätevesien oikeanlainen käsittely on erityisen tärkeää eikä alueelle ole suunnitteilla viemäriverkostoa. Neuvotut kiinteistöt olivat pääasiallisesti vapaa-ajan käytössä ja omat kaivot olivat rengaskaivoja. Akuutissa uudistamistarpeessa oli 35 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 6 % kiinteistöistä. Loput kiinteistöt olivat sellaisia, joilla syntyy vain vähäisiä jätevesimääriä. Suurin osa seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä oli yksinkertainen maaperäkäsittely ja saostussäiliö sekä mustille että harmaille jätevesille. Kaksi kolmannesta kiinteistöstä oli kaksoisviemäröity, jolloin WCvedet johdettiin umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Alueella ei ollut ikävapautettuja kiinteistöjä. 12; 35 % 20; 59 % 2; 6 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=34) 7; 20 % 2; 6 % 21; 62 % 1; 3 % 1; 3 % 2; 6 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=34) 41% 41% 18% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=34) Kuvaajien värien ja lomakkeessa käytettyjen termien selitykset löytyvät, Haja-asutuksen jätevedet kartoitus ja neuvontakäyntien aluekortisto aloituslehdeltä:

32 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Aluekortit 2017 LIITE 2 / 10 (11) JÄSSI 2017 Imatran seutu Aluekortisto Ruokolahti, Parikkala, Rautjärvi / Sarajärvi x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 40 / 2017 Alueen kiinteistömäärä: 146 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: elo-syyskuu 2017 Pirkko Räikkönen, Jari Kurjonen / SYTY 78 kiinteistöä toteuma 53 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 19 / / 76 Asukasmäärä 171 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 54 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 4 / 50 7 / 93 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 59 / / 24 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 20 / / 74 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 10 / / 87 Laittomat tapaukset Sarajärven alueeseen kuuluvat Sarajärven kylä, Sarajärven Loituma-järven ranta-alueet sekä näiden pohjoispuoliset alueet. Alue valittiin neuvonnan kohteeksi ranta-alueidensa vuoksi. Neuvontaa annettiin niin vakituisesti asutuille kuin vapaa-ajan kiinteistöille. Suurin osa kiinteistöistä oli kuitenkin vapaa-ajan asuntoja. Suurimmalla osalla (69 %) oli oma kaivo, yleisimmin rengaskaivo. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 23 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 6 % kiinteistöistä. Pieniin uudistustoimiin oli tarpeen ryhtyä 10 % kiinteistöistä. Lopuilla syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely joko vähäisille tai vähäistä suuremmille harmaille jätevesimäärille. Suurin osa kiinteistöistä oli kaksoisviemäröityjä, jolloin WC-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Ikävapautus koski kahta kiinteistönomistajaa. 42; 54 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=78) 32% 47% 23; 30 % 5; 6 % 8; 10 % Kuva 5. Järjestelmien uudistamistarve (n=78) 50; 64 % 2; 3 % 13; 17 % 7; 9 % 2; 2 % 1;1 % 1; 1 % 2; 3 % 21% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=76) Kuvaajien värien ja lomakkeessa käytettyjen termien selitykset löytyvät, Haja-asutuksen jätevedet kartoitus ja neuvontakäyntien aluekortisto aloituslehdeltä:

33 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Aluekortit 2017 LIITE 2 / 11 (11) Ruokolahti / Akkala 41 / 2017 JÄSSI 2017 Imatran seutu Aluekortisto x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 43 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: syys-lokakuu 2017 Pirkko Räikkönen / SYTY 18 kiinteistöä toteuma 42 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 2 / / 89 Asukasmäärä 47 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 8 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 1 / 7 12 / 88 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 15 / 3 83 / 17 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 7 / / 61 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 5 / / 72 Laittomat tapaukset Ruokolahdella neuvontaa annettiin Akkalan alueella tarkoituksena tarjota neuvontaa erityisesti ranta-alueella sijaitseville kiinteistöille. Näistä suurin osa oli vapaa-ajan kiinteistöjä. Puolella kiinteistöistä oli oma kaivo. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 22 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 6 % kiinteistöistä. Pieniä uudistustoimia tarvitaan 5 % kiinteistöistä. Suurimmalla osalla kiinteistöistä syntyy vain vähäisiä jätevesimääriä. Alle puolet seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille ja saostussäiliökäsittely kaikille jätevesille. Alueella oli paljon kaksoisviemäröintejä, jolloin wc vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. 4; 22 % 1; 5 % 12; 67 % 1; 6 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=18) 3; 17 % 1; 5 % 1; 6 % 13; 72 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=18) 56% 22% 22% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=18) Kuvaajien värien ja lomakkeessa käytettyjen termien selitykset löytyvät, Haja-asutuksen jätevedet kartoitus ja neuvontakäyntien aluekortisto aloituslehdeltä:

34 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Neuvonta-alueet LIITE 3 Jässi-jätevesihanke Imatran seutu neuvonta-aluekartasto Neuvonta-alueet MML 2016 Kartastossa on jokaiselle Imatran seudun kunnalle oma karttakuvansa. Isoimmista kunnista on laadittu useampi karttaosio paremman tulkittavuuden vuoksi. Kartan alapuolella on luettavissa tarkennettu ajankohta, jolloin alueella on neuvontaa suoritettu sekä linkki neuvonta-alueen aluekorttiin. Neuvontaalueet on rajattu suurpiirteisesti.

35 LIITE 3 Sisällysluettelo 1 PARIKKALA (pohjoinen) Lahdenpohja Suuri Rautjärvi Pieni Rautjärvi Suurikangas I-luokan pv-alue PARIKKALA (etelä) Koitsanlahti Tyrjänjärvi Tarvaslampi Melkoniemi Simpelejärvi ranta-alueet: Eskola ja Kaukola Simpelejärvi ranta-alueet: Rautalahti ja Savikumpu RAUTJÄRVI (pohjoinen) Silamus Torsa ranta-alue Innasennurkka-Kaljusenkylä Kankainen ranta-alue Nurmijärvi ja Ridanlampi ranta-alueet Lahdenkylän pohjavesialue Latvajärvi ranta-alue Koantaus ranta-alue Simpele I-luokan pv-alue RAUTJÄRVI (etelä) Vaahterus Purnujärvi ranta-alue Ylimmäinen ranta-alue ja I-luokan pv-alue Untamojärvi ranta-alue Kostamo ranta-alue Herajärvi ranta-alue Sammalus ranta-alue RUOKOLAHTI Tetriniemi Torsa Pohja-Lankila Salosaari-Äitsaari ranta-alueet Utula vedenottamon suoja-alue Riitjärvi Savonkaita Ihalanjärvi Suur-Jukajärvi Immalanjärvi ranta-alue Ilmajärvi ranta-alue Salpausselkä II-luokan pv-alue Sarajärvi ja Loituma: ranta-alueet (Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala) Akkala ranta-alueet IMATRA Savikanta taajaan asuttu alue Immalanjärvi ranta-alueet

36 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Neuvonta-alueet LIITE 3 / 1 (8) 1 PARIKKALA (pohjoinen) Parikkalan pohjoisosissa on Jässi-hankkeen toimesta jätevesineuvontaa tarjottu vuosina 2013, 2015 ja MML Lahdenpohja Suuri Rautjärvi pdf 1.3 Pieni Rautjärvi Parikkala.pdf 1.4 Suurikangas I-luokan pv-alue Pa rikkala_suurikangas.pdf

37 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Neuvonta-alueet LIITE 3 / 2 (8) 2 PARIKKALA (etelä) Parikkalan eteläosissa on Jässi-hankkeen toimesta jätevesineuvontaa tarjottu vuosina 2014, 2015 ja MML Koitsanlahti Tyrjänjärvi kala.pdf 2.3 Tarvaslampi kkala.pdf 2.4 Melkoniemi kkala.pdf 2.5 Simpelejärvi ranta-alueet: Eskola ja Kaukola Pa rikkala_simpelejarvi_eskola_kaukola.pdf 2.6 Simpelejärvi ranta-alueet: Rautalahti ja Savikumpu Pa rikkala_simpelejarvi Rautalahti_Savikumpu_.pdf

38 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Neuvonta-alueet LIITE 3 / 3 (8) 3 RAUTJÄRVI (pohjoinen) Rautjärven pohjoisosissa on Jässi-hankkeen toimesta jätevesineuvontaa tarjottu vuosina 2012, 2013, 2014, 2016 ja MML Silamus Torsa ranta-alue pdf 3.3 Innasennurkka-Kaljusenkylä Kankainen ranta-alue nen.pdf 3.5 Nurmijärvi ja Ridanlampi ranta-alueet Lahdenkylän pohjavesialue arvi Ridanlampi_ja_Lahdenkyla_PV-alue.pdf

39 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Neuvonta-alueet LIITE 3 / 4 (8) 3.6 Latvajärvi ranta-alue rvi.pdf 3.7 Koantaus ranta-alue Ra utjarvi_koantaus.pdf 3.8 Simpele I-luokan pv-alue Ra utjarvi_simpele.pdf

40 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Neuvonta-alueet LIITE 3 / 5 (8) 4 RAUTJÄRVI (etelä) Rautjärven eteläosissa on Jässi-hankkeen toimesta jätevesineuvontaa tarjottu vuosina 2012, 2015, 2016 ja MML Vaahterus Purnujärvi ranta-alue arvi.pdf 4.3 Ylimmäinen ranta-alue ja I-luokan pv-alue ainen.pdf 4.4 Untamojärvi ranta-alue ojarvi.pdf 4.5 Kostamo ranta-alue mo.pdf 4.6 Herajärvi ranta-alue Rautjarvi_Herajarvi.pdf 4.7 Sammalus ranta-alue Ra utjarvi_sammalus.pdf

41 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Neuvonta-alueet LIITE 3 / 6 (8) 5 RUOKOLAHTI Ruokolahdella on Jässi-hankkeen toimesta jätevesineuvontaa tarjottu vuosina 2013, 2014, 2015, 2016 ja MML Tetriniemi Torsa M.pdf 5.3 Pohja-Lankila Salosaari-Äitsaari ranta-alueet ari.pdf

42 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Neuvonta-alueet LIITE 3 / 7 (8) 5.5 Utula vedenottamon suoja-alue Riitjärvi rvi_pr.pdf 5.7 Savonkaita nkaita_pr.pdf 5.8 Ihalanjärvi njarvi_pr.pdf 5.9 Suur-Jukajärvi Jukajarvi_PR.pdf 5.10 Immalanjärvi ranta-alue alanjarvi.pdf 5.11 Ilmajärvi ranta-alue ajarvi_ruokolahti.pdf 5.12 Salpausselkä II-luokan pv-alue Salpausselka_Ruokolahti.pdf 5.13 Sarajärvi ja Loituma: ranta-alueet (Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala) ajarvi_ruokolahti_parikkala_rautjarvi.pdf 5.14 Akkala ranta-alueet ala_ruokolahti.pdf

43 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Neuvonta-alueet LIITE 3 / 8 (8) 6 IMATRA Imatralla on Jässi-hankkeen toimesta jätevesineuvontaa tarjottu vuosina 2015, 2016 ja MML Savikanta taajaan asuttu alue Immalanjärvi ranta-alueet malanjarvi_imatra.pdf

44 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla 2017 Tiedote asukkaille kiinteistökohtaisesta neuvontakäynnistä LIITE 4 TIEDOTE HYVÄ VASTAANOTTAJA Jässi-jätevesihanke tarjoaa alueen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille puolueettomia ja ilmaisia jätevesineuvonta- ja kartoituskäyntejä Simpelejärven Kaukola ranta-alueella. Hankkeen neuvoja kiertää alueen kiinteistöt, jotka eivät ole liittyneet kunnalliseen vesihuoltoon elo- syyskuun aikana. Kiinteistökäynnillä käydään läpi nykyinen jätevesijärjestelmä, jätevesijärjestelmän selvitys, käyttö- ja huoltoohjeet sekä käyttöpäiväkirja. Kiinteistökäynnin yhteydessä on mahdollisuus kysyä neuvoja jäteveden käsittelystä ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä, sekä saada vinkkejä asiassa etenemiseen. Varaa muistiinpanovälineet mukaan! Kiinteistökäynti kestää n. 1 h ja se on maksuton ja vapaaehtoinen. Jätevesineuvontakäynti ei ole viranomaistarkastus eikä mitään tietoja jätevesijärjestelmästä luovuteta kunnalle ilman kiinteistönomistajan lupaa. Jätevesineuvoja on tulossa kiinteistöllesi klo. Kiinteistökäynti edellyttää kiinteistönhaltijan tai hänen edustajansa paikalla oloa. Jos ajankohta ei sovi teille, ota ystävällisesti yhteyttä neuvojaan perumisen tai uuden ajankohdan varaamiseksi (ark. klo 9-16). Huom! Jos neuvoja ei heti vastaa puhelimeen, hän on todennäköisesti kiinteistökäynnillä ja soittaa takaisin, kunhan vapautuu. Neuvojan yhteystiedot ovat: Jari Kurjonen / / jari.kurjonen@jatevesihanke.fi Lainsäädännön vaatimus Asetus jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) sekä laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (19/2017) astui voimaan Asetus on kansallinen ja koskee sekä vakituisesti asuttuja että vapaa-ajan asuntoja haja-asutusalueilla. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien tulee täyttää lainsäädännön puhdistusvaatimus pohjavesi- ja ranta-alueilla (100 m rannasta) mennessä. Muilla kuin edellä mainituilla alueilla puhdistusvaatimuksen tulee täyttyä, kun kiinteistöllä rakennetaan vesikäymälä tai tehdään rakennuslupaa edellyttävä korjaus- ja muutostyö tai vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva luvanvarainen korjaus- ja muutostyö, jossa järjestelmä uusitaan tai kokonaisuudessaan korjataan. Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä tulee kuitenkin olla tehtynä jokaisella kiinteistöllä jo nyt, samoin nykyisen järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Käytä hyväksesi tilaisuus saada puolueetonta ja ilmaista neuvontaa tontillesi! Jässi-jätevesihanke on ympäristöministeriön rahoittama neuvontahanke, joka auttaa kiinteistönomistajia jätevesiasioissa Etelä-Karjalan alueella. Hanketta toteuttaa Suomen Kylätoiminta ry yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Lisätietoa Jässi-jätevesihankkeesta ja jätevesiasioista antaa: Projektipäällikkö/jätevesineuvoja Jari Kurjonen, , jari.kurjonen@jatevesihanke.fi. Katso myös verkkosivut: ja Opas jätevesien maailmaan Tiedotteen jakelu: Simpelejärven Kaukola ranta-alueen kiinteistönomistajat. Osoitetiedot: Parikkalan kunta. Tunnistenumero:

45 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla 2017 Kartoituslomake LIITE 5 / 1 (4) HAJAJÄTEVESI kiinteistökäynnin muistio 1/4 KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNTI Neuvojan nimi /organisaatio/allekirjoitus PVM Kiinteistönomistaja/edustaja: Tämä on kuittaus siitä, että neuvontakäynti tehty paikan päällä yllämainitun henkilön läsnä ollessa Neuvontakäynnillä kerätyt tiedot toimitetaan kunnan ao. viranomaiselle KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT Kiinteistörekisteritunnus Katuosoite Postinumero- ja toimipaikka Kiinteistön mahdolliset luvat RAVA TESU YS VL Kiinteistön/tontin/pihapiirin pinta-ala (ha) > 0,5 Rakennukset: SIJAINTI ERITYISALUEELLA ETÄISYYDET Pohjavesialue m J1 P1 J2 P2 Ranta-alue Rantaviiva Tiiviisti rakennettu alue Talousvesikaivo Vesihuollon laajennusalue Oja Alueella asetuksesta poikkeavia määräyksiä Muu Muu, mikä? J=järjestelmä, P=purkupaikka KIINTEISTÖN KÄYTTÖASTE ja RAKENNUKSET Ympärivuotinen, kiinteä asuminen Osa-aikainen/vapaa-ajan asuminen kesä viikonloppuisin, kpl Asukkaita / käyttäjiä: kpl (max. ) kokonaisia viikkoja, kpl Huoneistoala: m 2 yksittäisiä päiviä (ei yöpymistä) Erillinen sauna vähäinen vesimäärä* jatkuvasti, kk Ulkokäymälä perinteinen muu** käyttöpäiviä yhteensä, kpl Muu rakennus: Ei vedenkäyttöä VEDENHANKINTA Liittynyt vesijohtoverkostoon: Kunnan Vesiosuuskunnan Muu Oma kaivo: Porakaivo Rengaskaivo Yhteinen kaivo: Kantovesi: Kesävesijohto Vesi otetaan järvestä Muu vesilähde: Vesimittari käytössä VESIVARUSTELU WC **DT Erotteleva*** Tuhkaava Tiskikone Sisä-DT Kompostoiva Muu: Pyykkikone Valmistaja/malli: Suihku Käytetään fosforittomia/mietoja pesuaineita Sauna muu varuste: Lämminvesivaraaja, tilavuus litraa Läpivirtauslämmitin Arvioitu veden käyttö l/hlö/vrk (m 3 /vuosi) Seuraavan 5 vuoden aikana on odotettavissa muutoksia varustelutasossa Tunnistenumero: talvi

46 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla 2017 Kartoituslomake LIITE 5 / 2 (4) HAJAJÄTEVESI kiinteistökäynnin muistio 2/4 VIEMÄRÖINT 1-putkiviemäröinti 2-putkiviemäröinti Ei viemäröintiä WC:n erillisviemäröinnin mahdollisuus Kyllä Ei Ei tietoa ***Virtsan erillisviemäröinti, mihin? Ulosteen erillisviemäröinti, mihin? Alipainekäymälä, minne johdetaan? Muuta, esim. keittiö erillisviemäröity? JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TIEDOT Rakennusvuosi: Tehdyt muutokset: Suunnittelija: Rakentaja/asentaja: Vastaava työnjohtaja: Tarkastettu rakennusvaiheessa, kuka? Suunnitelma/selvitys Käyttö- ja huolto-ohjeet Toimenpidepäiväkirja Kuitit Rakenteen ja toimivuuden tarkistukset 10 vuoden välein (huom. umpisäiliö erikseen) Huoltosopimus, yritys: Mitoituksen asukasmäärä kpl Mitoituksen vesimäärä l/hlö/vrk Havaitut toimintahäiriöt: Puhdistustulos tutkittu Vuosi: Näytteenottomahdollisuus on ei Käsittelemätön jätevesi Erillinen näytteenottokaivo Käsitelty jätevesi JÄTEVEDEN PÄÄSTÖ/PURKU Oja Salaoja Purku rakennuksen perustuksissa Maastoon/maan pinnalle Muu: Maaperä (täytä myös yksinkertainen maaperäkäsittely) Vesistö Ei tietoa Purku naapurin tontille Rasite olemassa *YKSINKERTAINEN MAAPERÄKÄSITTELY tai PURKUJÄRJESTELY Kivipesä tai imeytyskaivo (alleviivaa) Tilavuus: m 3 Imeytysputki Pituus: m Kasvillisuussaareke pinta-ala: m 2 Tehdasvalmisteinen rakenne, kuten saunapallo: Tilavuus: m 3 Ei tietoa Saostusosa tai säiliö: Muu: SAOSTUSSÄILIÖ kaikki jätevedet vain käymälävedet vain harmaat Rakennusvuosi: Osioita: kpl Tilavuus yhteensä: m 3 Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tyhjentäjä: Muovi Lasikuitu Teräs Betoni Muu, mikä? Ei tietoa T-haarat Pohja Kaikissa osioissa Ei viimeisessä Kaikissa osioissa Ei viimeisessä Tunnistenumero:

47 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla 2017 Kartoituslomake LIITE 5 / 3 (4) HAJAJÄTEVESI kiinteistökäynnin muistio 3/4 PIENPUHDISTAMO kaikki jätevedet vain käymälävedet vain harmaat Valmistaja (Vuosi) Malli Biologinen prosessi: Aktiiviliete Biosuodin Bioroottori Kemiallinen prosessi: Kemikaalin lisäys krt/ Toiminta Jatkuvatoiminen Panos (Ylijäämä)lietteen tyhjennys: krt/(vuosi/kk) Suodatinmateriaalin kunnostus: krt(vuosi/kk) Minne liete viedään: Kunnostustapa: Biologisen prosessin toimivuus tarkistettu krt/(vuosi/kk/viikko) Kemiallisen prosessin toimivuus tarkistettu krt/(vuosi/kk/viikko) UMPISÄILIÖ Säiliöön johdettavat muut jakeet: Tiskivedet Muovi kaikki jätevedet vain käymälävedet Lasikuitu vain harmaat Teräs Betoni Muu: Ei tietoa Tilavuus: m 3 Täyttymishälytin Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tyhjentäjä: Tarkistukset 5 vuoden välein IMEYTYSKENTTÄ tai -OJASTO kaikki jätevedet vain käymälävedet vain harmaat Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m 2 Imeytysputket: kpl Tuuletusputket: kpl Kallio Hiekka Omatekoinen Savi Turve Valmis paketti Sora, murske Muu: Kuvaus: Maaperän soveltuvuus tarkistettu Milloin/miten: Tehostettu imeytys levitys- ja kasvualustojen avulla, merkki/malli: Tehostettu fosforinpoisto, mikä? Pohjaveden ylin pinnankorkeus: m maanpinnan alapuolella Tarkistettu (milloin/miten): MAASUODATTAMO kaikki jätevedet vain käymälävedet vain harmaat Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m 2 Imeytysputket: kpl Tuuletusputket: kpl Kokoomakaivo Eristys muusta maasta: Suodatusmateriaalin soveltuvuus tarkistettu.. (pvm) Menetelmä: Tehostettu suodatus levitys- ja kasvualustojen avulla, merkki/malli: Valmis paketti, merkki: Tehostettu fosforinpoisto (käytössä/vain asennettu) Esisaostus Jälkisaostus Rakennettu kenttään Muu, mikä? Tunnistenumero:

48 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla 2017 Kartoituslomake LIITE 5 / 4 (4) HAJAJÄTEVESI kiinteistökäynnin muistio 4/4 JOHTOPÄÄTÖKSET Käynnillä tultiin seuraavaan johtopäätökseen jätevesijärjestelmän uusimistarpeen suhteen: Järjestelmä ei täytä vaatimuksia uusittava mennessä erillisen aikataulun mukaan Järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia Järjestelmä vaatii seurantaa Järjestelmä nykyisellään kunnossa Jätevesimäärä vähäinen nykyisellään, järjestelmä ei vaadi toimenpiteitä Johtopäätöstä ei voitu tehdä: Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa Kyllä Ei JOHTOPÄÄTÖKSET Asukkaalle esitellyt vaihtoehdot ja ehdotetut toimet Jätevesijärjestelmän dokumentointi / alustava aikataulu Laaditaan selvitys / Laaditaan suunnitelma / Yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet jätetty kiinteistölle Jätevesijärjestelmän kunnostaminen / kuormituksen vähentäminen WC:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä WC:n uusiminen vähän vettä käyttäväksi lisäkäymäläksi huuhtelukäymäläksi Mietojen pesuaineiden käyttö Fosforinpoiston tehostaminen Saostussäiliöiden kunnostus Saostussäiliöiden osioiden lisäys Hälyttimen lisääminen umpisäiliöön Muu, mikä? Jätevesijärjestelmän uudistaminen, jätevesien johtaminen umpisäiliöön mustat harmaat maapuhdistamoon, jonka tyypin suunnittelija imeytyskenttään valitsee maasuodattamoon harmaavesisuodattimeen laitepuhdistamoon muu, mikä? Jätevesien käsittely naapureiden kanssa yhteisessä järjestelmässä Esite vaihtoehdoista jätetty kiinteistölle LISÄTIETOJA/MUISTIINPANOJA Liittyminen viemäriverkostoon Kuvien käyttöoikeus Saa käyttää verkkosivuilla ja neuvontatarkoituksiin (jos ihmisiä mukana) Saa käyttää vain yhdistyksen sisäisesti Tunnistenumero:

49 *Johtopäätös tehty pintapuolisen tarkastelun ja kiinteistökäynnillä saatujen tietojen perusteella. Jos tilanne muuttuu, on uusimistarve arvioitava uudelleen. Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla 2017 Arviolomake LIITE 6 ARVIO jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta: TAUSTATIEDOT: Neuvojan nimi /organisaatio/allekirjoitus Kiinteistökäynnin päivämäärä: Kiinteistön osoite, postinumero ja postitoimipaikka tai rekisterinro: Kiinteistönomistaja/edustaja: Kiinteistön käyttö: ympärivuotinen asuminen Nimi ja allekirjoitus vapaa-ajan asuminen, käyttö Selvitys jätevesijärjestelmästä olemassa kyllä ei Käyttö- ja huolto-ohjeet olemassa kyllä ei Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa kyllä ei Kartoitus- ja neuvontakäynnillä päädyttiin pintapuolisen tarkastelun jälkeen siihen, että käytössä on JOHTOPÄÄTÖS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISTARPEESTA*: Jätevesijärjestelmä ei nykyisellään täytä puhdistusvaatimuksia Järjestelmä uusittava viimeistään Järjestelmä uudistetaan erillisen aikataulun mukaisesti Huomioita: Järjestelmää kunnostettava tai tehostettava Järjestelmän toimivuutta seurattava Suositellut toimenpiteet: Järjestelmä kunnossa Järjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää huoltoa käyttö- ja huoltoohjeiden mukaisesti. Vähäinen jätevesimäärä Puhdistusvaatimus (YSL 86/2000) ei koske tätä kohdetta nykyisellään. Kuvaus jätevesimäärästä: Suositellut pienet parannukset: MUISTILISTA JATKOTOIMENPITEISTÄ Selvitys laaditaan Järjestelmän kunnostustoimet tehdään mahd. pian Jätevesisuunnitelma teetetään Säiliöt tyhjennetään viimeistään Toimenpidelupa uudistamiseen haetaan Toimivuuden seurantatoimenpiteet tehdään Järjestelmä uusitaan viimeistään Määräaikaishuollot (Vna 209/2011): Muuta: KIINTEISTÖLLE ANNETTU TIEDOKSI SEURAAVAT OHJEET JA ESITTEET: JÄTEVESIOPAS-esite/Kesämökin JÄTEVESIOPAS-esite Esite hankkeesta Yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet Käyttöpäiväkirjamalli Kuntakohtainen ohje toimenpideluvasta Lista suunnittelijoista Lista suunnitelman sisältövaatimuksista Selvityslomake Muuta: Tunnistenumero:

50 LIITE 7 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET IMATRAN SEUDUN HANKEALUEELLA Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala Tilannekatsaus 2017 Jari Kurjonen

51 Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 Kansikuva: Jässi-hankkeen jätevesineuvoja Pirkko Räikkönen Ruokolahden Elonkorjuu -tapahtumassa

52 Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 Sisällysluettelo 1 Johdanto.1 2 Haja-asutuksen jätevedet hankealueella.2 3 Tarkentunut jätevesilainsäädäntö ja kuntakohtaiset vaatimukset Vaatimusten täyttyminen.3 4 Käytössä olevat jätevesijärjestelmät Ympärivuotinen asutus Vapaa-ajanasunnot Vähäiset jätevesimäärät Johtopäätökset Vaatimusten piirissä olevat kohteet ja uudistamistarve Selvitysvaatimus ja erot kuntien sekä kohteiden välillä Tulevaisuus ja aktivointitarpeet...10

53 Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 Termien selityksiä Erityisalue Harmaa jätevesi Vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta jätevesien käsittelyn osalta haasteelliset alueet (esim. pohjavesi- ja ranta-alueet sekä asukastihentymät) Asumisessa erilaisista pesutoiminnoista syntyvä jätevesi, johon ei sisälly käymäläjätevettä Ikävapautus Koskee vakituisesti asuttujen kiinteistöjen omistajia, jotka ovat mennessä täyttäneet 68 vuotta. Jätevesiasetus Valtioneuvoston asetus 157/2017 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, säädetty YSL 527/2014 nojalla, sellaisena kun se on laissa 19/2017. Jätevesijärjestelmä Kaksiputkiviemäröinti Maahanimeyttämö Maasuodattamo Pienpuhdistamo Ranta-alue Talousjätevesien johtamiseen ja käsittelemiseen tarkoitettu kokonaisuus, johon sisältyvät mm. putkistot, tuuletus, käsittelyjärjestelmä ja purkujärjestelyt. Rakennuksen sisäinen putkisto, jossa harmaat jätevedet ja käymälävedet johdetaan eri käsittelyjärjestelmiin. Maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen. Maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun, pääasiassa hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevan suodatinkerroksen läpi ja se kootaan putkistolla sekä johdetaan edelleen ympäristöön tai jatkokäsittelyyn. Talousjäteveden käsittelylaite, jossa jäteveden puhdistuminen tapahtuu fysikaalisesti, kemiallisesti tai biologisesti tai niiden yhdistelmänä. Tavallisimpia ovat panospuhdistamot ja biosuotimet. 100 metrin rantavyöhyke mitattuna rantaviivan keskivedenkorkeudesta. Kiinteistön etäisyys mitataan seinästä rantaviivaan huomioiden keskivedenkorkeus, jos etäisyys on enintään 100 metriä, on kiinteistö sijoittunut ranta-alueelle. Saostussäiliö (saostuskaivo) Jäteveden yksi- tai useampiosainen, vesitiivis säiliö, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät aineosat. Selvitys jätevesijärjestelmästä Ajankohtainen kirjallinen kuvaus kiinteistön jätevesijärjestelmästä. Umpisäiliö (umpikaivo) Vähäinen jätevesimäärä Yksinkertainen maaperäkäsittely Yksiputkiviemäröinti Vesitiivis, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettu säiliö, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Kiinteistöt joissa ei ole vesikäymälää, paineellista lämminvesivaraajaa, suihkua, kylpyammetta tai painevettä sähköllä käyttäviä laitteita kuten pyykin- tai astianpesukoneita tai vastaavia (esim. kantovedelliset kesämökit ja pihasaunat). Jätevesien johtamista maaperään esim. kivipesän, betonirenkaan tai saunapallon kautta. Rakennuksen sisäinen putkisto, jossa käymäläjätevedet ja harmaat jätevedet johdetaan samaan käsittely- tai säilytysjärjestelmään.

54 Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 / 1 (10) 1 Johdanto Kaakkois-Suomen ELY-keskus myönsi keväällä 2017 avustusta Suomen Kylätoiminta ry:n Imatran seudun Jässi-jätevesineuvontahankkeelle haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan Etelä-Karjalan Imatran seudun alueella. Rahoitusta myönnettiin hankesuunnitelman mukaan kiinteistökohtaiseen neuvontaan, yleisneuvontaan ja tiedottamiseen. Hanketta toteutettiin Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kunnissa. Tämä raportti käsittelee kiinteistökohtaisen neuvonnan tuloksia kesän ja syksyn 2017 ajalta. Hankkeessa käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kehittämää kartoitus- ja neuvontakäyntien toimintamallia. Toimintamallin lähtökohtana on järjestelmällisyys ja kustannustehokkuus, joka toteutetaan kartoittamalla systemaattisesti priorisoituja alueita. Yhteistyössä kuntien ja Imatran seudun ympäristötoimen ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa valittiin hankekuntien alueilta kohteita, joihin kiinteistökohtaista neuvontaa asukkaille tarjottiin. Alueet valikoitiin pääasiassa vesiensuojelun kannalta herkkien alueiden näkökulmasta, jos tällaisia alueita ei löytynyt, neuvontaa suoritettiin muulla neuvonnan tarpeessa olevalla alueella. Kuvassa 1 on esitetty kartalla kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdealueet vuodelta Vuoden 2017 kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdealueet: Imatralla ranta-alue: Immalanjärvi Ruokolahdella ranta-alueet: Ilmajärvi, Sarajärvi, Akkala ja pv-alue Salpausselkä II Rautjärvellä ranta-alueet: Herajärvi, Sammalus, Koantaus, Alusjärvi, Sarajärvi sekä pohjavesialueet Tulilampi ja Simpele Parikkalassa ranta-alueet: Simpelejärvi (Eskola, Kaukola, Rautalahti ja Savikumpu) sekä pohjavesialueet Suurikangas ja Särkisalmi Kuva 1. Kartassa vihreällä rajattuna kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdealueet (sisältää Maanmittauslaitoksen Karttatietokannan 10/2017 aineistoa). Jässi-hanke Imatran seudulla (10)

55 Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 2 Haja-asutuksen jätevedet hankealueella Hankkeessa kerätyn tiedon mukaan (mm. kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat, Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma, väestörekisterikeskuksen tilastot, kuntien nettisivut) Imatran seudun Jässi-hankkeen toiminta-alueella viemäriverkostojen ulkopuolisen asutuksen määrä on noin 9000 kiinteistöä. Tätä tietoa selvitettäessä huomattiin, että kunnillakaan ei ole tarkkaa tietoa siitä kuinka paljon kiinteistöjä viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsee. Myöskään siitä kuinka paljon asutusta sijoittuu nk. erityisalueille (pohjavesialueet, ranta-alueet sekä tiiviisti asutut alueet viemäriverkostojen ulkopuolella) ei ole saatavilla. Hankealueen kunnissa on kuitenkin paljon pohjavesialueita ja ranta-alueita, joten on oletettavaa, että melko iso osa asutuksesta sijaitsee jollakin erityisalueella. Taulukossa 1, on arvio viemäriverkostojen ulkopuolella olevien kiinteistöjen jakautumisesta alueen kuntien kesken. Taulukko 1. Arvio haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen lukumäärästä hankealueen kunnissa Kunta Kiinteistöjen lukumäärä haja-asutusalueella Imatra 400 Parikkala 1200 Rautjärvi 2500 Ruokolahti 4900 Yhteensä: 9000 Hankealueella neuvonta- ja kartoituskäyntejä tarjottiin yhteensä 617 kiinteistölle. Kiinteistökäynti toteutui 341 kiinteistöllä, joten kohdekiinteistöistä neuvottiin 55 %. Ennalta valittujen alueiden lisäksi neuvonta- ja kartoituskäyntejä tehtiin myös asukkaiden pyynnöstä, yhteensä 7 kpl. Yhteensä kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin 348 kiinteistöllä. (Taulukko 2.) Taulukko 2. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit kunnittain Kunta Tarjotut käynnit Toteutuneet käynnit Toteuma-% Pyynnöstä tehdyt käynnit Toteutuneet ja pyyntökäynnit yhteensä Imatra % 1 33 Parikkala % 4 82 Rautjärvi % 2 54 Ruokolahti % Yhteensä: % Jätevesineuvontaa annettiin 68 (20 %) ympärivuotisesti asutulla kiinteistöllä ja 280 (80 %) vapaa-ajan kiinteistöllä. Hankkeessa neuvontaa saaneista kiinteistöistä 150:lla syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä. Kiinteistöistä 198 oli vähäisen jätevesimäärän kohteita. Vähäisen jätevesimäärän kohteista kaksi kiinteistöä oli vakituisesti asuttuja ja 196 kiinteistöä oli vapaa-ajan käytössä. Vähäisen jätevesimäärän kohteilla riittää jätevesijärjestelmän selvityksen laatiminen. Vähäistä Jässi-hanke Imatran seudulla (10)

56 Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 suurempia jätevesiä muodostuessa koskee kohdetta selvityksen lisäksi asetuksen puhdistusvaatimus. Vähäisiä suurempia jätevesimääriä muodostui 84 vapaa-ajan asunnolla ja 66 vakituisesti asutulla kohteella. Näin ollen 30 % vapaa-ajan asutuksesta ja 97 % vakituisesti asutuista kiinteistöistä ja yhteensä 43 % kaikista läpikäydyistä kohteista on asetuksen puhdistusvaatimuksen piirissä. Kartoitus- ja neuvontakäyntikohdetalouksien asukasluku vaihteli 0-12 asukkaan välillä, keskimäärin asukkaita oli 2,2 kiinteistöä kohden. Varustelutaso neuvontakohteissa vaihteli paljon kantovedellisistä kiinteistöistä normaalin omakotitalon varustelutasoon. Kun huomioidaan kaikki neuvontakohteet, oli sisäsauna 37 %, WC 30 %, suihku 32 %, pyykinpesukone 30 %, ulkosauna 63 % ja tiskikone 23 % kiinteistöistä. Kuivakäymälä oli 86 % kiinteistöistä ja näistä 51 % kiinteistöistä kuivakäymälä oli ns. perinteinen ulkokäymälä eli alusastiana oli joko tiivispohjainen tai reiällinen alusastia tai ilman alusastiaa oleva pelkkä maavarallinen ulkokuivakäymälä. 3 Tarkentunut jätevesilainsäädäntö ja kuntakohtaiset vaatimukset Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) sekä laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (19/2017) asetettiin voimaan Lainsäädännön mukaan ranta- ja pohjavesialueilla jätevesijärjestelmien tulee täyttää puhdistusvaatimukset mennessä ja muilla alueilla, kun kiinteistöllä tehdään suurempia luvanvaraisia korjaus- ja muutostöitä. Näitä ovat mm. vesijärjestelmään kohdistuvat tai rakennuksen rakentamiseen verrattavissa olevat korjaus- ja muutostyöt. Ranta-alueella tarkoitetaan, 100 metrin rantavyöhykettä mitattuna rantaviivan keskivedenkorkeudesta. Kiinteistön etäisyys mitataan seinästä rantaviivaan huomioiden keskivedenkorkeus, jos etäisyys on enintään 100 metriä, on kiinteistö sijoittunut ranta-alueelle. Lisäksi kunnat voivat omissa ympäristönsuojelumääräyksissä määritellä (Ympäristönsuojelulaki 527/2014, 202 ) herkillä alueilla tiukempia puhdistusvaatimuksia, jos ne ovat välttämättömiä paikallisten ympäristöolosuhteiden vuoksi. Imatran seudun kunnista suurimmalla osalla on omat kuntakohtaiset ympäristönsuojelumääräykset. Imatran kaupungin ympäristönsuojelumääräykset tulivat voimaan keväällä 2013, Ruokolahdella ja Parikkalassa kummassakin kesällä Rautjärven kunnan alueella ympäristösuojelumääräyksien käsittelyprosessi oli vielä kesken. Hankealueen kunnilla on yhteinen ympäristötoimi (Imatran seudun ympäristötoimi) ja tavoitteena on saada samanlaiset ympäristönsuojelumääräykset voimaan kaikkien neljän kunnan alueella. Imatralla, Parikkalassa ja Ruokolahdella neuvontaa kohdistettiin pääosin vesiensuojelun kannalta herkille alueille kuten pohjavesi- ja ranta-alueille, neuvonnassa huomioitiin paikalliset ympäristönsuojelumääräykset. Rautjärvellä kiinteistönomistajille kerrottiin hyväksyttävinä olevien ympäristönsuojelumääräysten sisällöstä ja kehotettiin olemaan yhteydessä kuntaan, etenkin jos järjestelmän uusiminen tapahtui herkällä alueella. Lisäksi neuvonnassa huomioitiin voimassa olevat Rautjärven rakennusjärjestyksen määräykset (voimaan tulo ), siltä osin kuin ne koskevat jätevesien käsittelyä alueella. 3.1 Vaatimusten täyttyminen Valtioneuvoston asetuksen (157/2017) mukaan kiinteistöllä tulee olla selvitys nykyisestä järjestelmästä sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Hankealueella selvitys tai suunnitelma nykyisestä jätevesijärjestelmästä oli laadittu 28 %:lla kohteista, joilla neuvontaa annettiin. Nykyisen järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet löytyivät vain 18 %:lla kaikista neuvontakohteista. Uudistettu lainsäädäntö (19/2017) ja asetus (157/2017) eivät nykyisin velvoita kiinteistöjen omistajia, joilla syntyy vähäistä suurempia jätevesimääriä, kirjaamaan jätevesijärjestelmän huoltotoimenpiteitä toimenpidepäiväkirjaan. Huoltotoimien ja korjaustoimenpiteiden kirjaaminen toimenpidepäiväkirjaan olisi suotavaa ja neuvonnassa kannustetaan asukkaita/omistajia toimimaan vielä tämän suuntaisesti. Käynneillä havaittiin, että 4 % vähäistä suuremman jätevesimäärän Jässi-hanke Imatran seudulla (10)

57 Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 kohteista oli kirjannut huoltotoimenpiteet muistiin ja kuitit oli säilyttänyt 9 % kiinteistönomistajista. (Taulukko 3.) Taulukko 3. Jätevesijärjestelmien dokumentoinnin tilanne kaikilla neuvontakohteilla Vähäistä suurempi jätevesimäärä Vähäinen jätevesimäärä Selvitys tai suunnitelma Käyttö- ja huolto-ohjeet Toimenpidepäiväkirja Kuitit toimenpiteistä kpl % kpl % kpl % kpl % Yhteensä Kiinteistöt joilla muodostui vähäistä suurempia jätevesimääriä, tarkasteltiin nykyisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käsittelykyvyn riittävyyttä verrattuna jätevesilainsäädännön puhdistusvaatimustasoon. Arviointi tehtiin kiinteistökäynnin yhteydessä pintapuolisena tarkkailuna sekä osittain kiinteistön omistajan tietojen pohjalta. Tarkastelussa kiinnitettiin huomiota rakenteiden kuntoon, järjestelmän ikään, sijoituspaikkaan sekä syntyvien jätevesien määrään, suhteessa olemassa olevaan järjestelmään. Kauden 2017 aikana kierretyistä kohteista 43 % (150 kpl) oli vähäistä suurempien jätevesimäärien kohteita, jotka kuuluvat asetuksen puhdistusvaatimusten piiriin (Kuva 2). 198; 57 % 86; 25 % 34; 10 % 30; 8 % Uudistamistarve Seuranta / pienet toimenpiteet Järjestelmä kunnossa Vähäinen jätevesimäärä Kuva 2. Jätevesijärjestelmien uusimistarve kaikilla kohteilla Vähäistä suurempien jätevesien kohteista 20 %:lla (30 kpl) oli nykyisen lainsäädännön vaatimukset täyttävä jätevesien käsittelyjärjestelmä. Suurimmalla osalla eli 57 %:lla (86 kpl) järjestelmät olivat täyden uusimisen tarpeessa, sillä ne eivät vastanneet nykyisellään asetuksen vaatimuksia. Kohteista 23 %:lla (34 kpl) jätevesijärjestelmät olivat pienten kunnostustoimien tai seurannan tarpeessa. Jolloin toimenpiteinä olivat mm. nykyisen jätevesijärjestelmän toiminnan tarkkailu sekä korjaustoimenpiteet, mikäli ongelmia ilmenee tai pienten parannusten tekeminen, kuten umpisäiliön täyttymishälyttimen lisääminen tai saostussäiliöiden tiiveyden tarkistaminen. (Kuva 3) Jässi-hanke Imatran seudulla (10)

58 Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 30; 20 % 34; 23 % 86; 57 % Uudistamistarve Seuranta / pienet toimenpiteet Järjestelmä kunnossa Kuva 3. Jätevesijärjestelmien uusimistarve kohteilla, joissa syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä Uusittavista 86 järjestelmästä 71 % (61 kpl) on uusittava mennessä. Erillisen aikataulun mukaisesti uusittavia jätevesijärjestelmiä oli 26 % (22 kpl) ja kolmen kiinteistön osalta kohteen tarkkaa sijaintia ei pystytty määrittelemään, joten siirtymäajan voimassaolo kohteissa oli epävarma (Kuva 4.). 3; 3 % 22; 26 % 61; 71 % Järjestelmä uusittava (herkät alueet) Uusittava erillisen aikataulun mukaan (haja-asutusalue) Siirtymäajan voimassaolo epävarma Kuva 4. Uudistamistarpeessa olevien jätevesijärjestelmien uudistamisajankohtaisuus 4 Käytössä olevat jätevesijärjestelmät Neuvotuilla kohteilla (348 kpl) oli käytössä paljon erilaisia jätevesien käsittelyjärjestelmiä. Kaikista kohteista yksiputkiviemäröinti oli käytössä 67 kohteessa (19 %) ja kaksiputkiviemäröinti (sisältää kuivakäymäläkohteet) oli 281 kohteessa (81 %). Neuvonta-alueella yleisin jätevesien käsittelyjärjestelmä oli yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille. Toiseksi yleisin järjestelmä oli saostussäiliö mustille ja harmaille vesille, purku maaperään tai ojaan. Muita ja hieman harvinaisempia käsittelyvaihtoehtoja olivat umpisäiliö + yksinkertainen maaperäkäsittely, maaperäkäsittely kaikille jätevesille tai pelkkä umpisäiliö. (Kuva 5) Jässi-hanke Imatran seudulla (10)

59 Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 5; 1 % Saostussäiliö mustille ja harmaille jätevesille Saostussäiliö harmaille jätevesille 41; 12 % 1; 0 % 12; 4 % 3; 1 % 2; 1 % 11; 3 % 15; 4 % Umpisäiliö + maahanimeytys Umpisäiliö + saostussäiliö Umpisäiliö + maasuodattamo Umpisäiliö kaikille jätevesille 234; 68 % 18; 5 % 3; 1 % Umpisäiliö + yksinkertainen maaperäkäsittely Maaperäkäsittely kaikille jätevesille Laitepuhdistamo kaikille jätevesille Yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille Muut Kuva 5. Neuvottujen kohteiden käytössä olevat jätevesien käsittelyjärjestelmät ja niiden yleisyys. 4.1 Ympärivuotinen asutus Neuvonta-alueilla ympärivuotisen asutuksen kohteita oli 68 kpl. Läpikäydyistä ympärivuotisen asutuksen kohteista kahdella muodostui vähäisiä jätevesimääriä. Vähäistä suurempia jätevesimääriä muodostui 66 vakituisesti asutulla kohteella, näistä 45 kohteella (68 %), oli käytössä 1-putkiviemäröintiin perustuva jätevesien käsittelyjärjestelmä. Yksi-putkiviemäröidyillä kohteilla yleisin käsittelyjärjestelmä oli pelkkä saostussäiliö kaikille jätevesille (purku yleisimmin maastoon). Pelkkiä saostuskaivokäsittelyitä oli yhteensä 17 kohteella (40 %) vakituisesti asutuista kohteista. Muita käytössä olevia järjestelmiä olivat maaperäkäsittely, kuten maaimeyttämö tai maasuodattamo sekä umpisäiliö ja pienpuhdistamo. Kohteista 21 (32 %) oli käytössä 2-putkiviemäröintiin perustuva järjestelmä. Yleisin järjestelmä 2- putkiviemäröidyissä kohteissa oli umpisäiliö käymäläjätevesille ja harmaille vesille maaperäkäsittely. Yleisiä olivat myös sakokaivokäsittely kaikille jätevesille, purku maaperään tai ojaan, jossa jätevedet johdettiin samaan järjestelmään kahdella putkella. Yleisiä jätevesijärjestelmiä olivat myös umpisäiliö mustille ja yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille sekä kuivakäymälä ja yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille. Järjestelmä oli täyden uudistamisen tarpeessa 56 %:lla kohteista (kuva 6). Suurin osa uudistamistarpeessa olevista järjestelmistä olivat saostuskaivokäsittelyjärjestelmiä, joista jätevedet johdetaan maaperään. Nykyisellään kunnossa oleviksi järjestelmiksi luokiteltiin useimmiten umpisäiliöt + harmaiden vesien maaperäkäsittely kuten maasuodatus- tai imeytyskenttä, pelkkä umpisäiliö tai pienpuhdistamo kaikille jätevesille. Jässi-hanke Imatran seudulla (10)

60 Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 2; 3 % Uudistamistarve 20; 29 % 38; 56 % Seuranta / pienet toimenpiteet Järjestelmä kunnossa 8; 12 % Vähäinen jätevesimäärä Kuva 6. Jätevesijärjestelmien uusimistarve vakituisella asutuksella 4.2 Vapaa-ajanasunnot Neuvontaa saaneita vapaa-ajanasuntoja oli hankealueella yhteensä 280. Näistä 196 kohteella (70 %) syntyi vain vähäisiä jätevesimääriä ja 84 kohteella (30 %) muodostui vähäistä suurempia jätevesimääriä. Tässä luvussa kuvaillaan niiden vapaa-ajanasuntojen jätevesien käsittelyä, joissa muodostui vähäistä suurempia jätevesimääriä. Vapaa-ajanasunnoilla, joilla syntyi vähäistä suurempia määriä jätevettä, 43 kiinteistöllä oli käytössä vesikäymälä ja 61 kiinteistöllä kuivakäymälä, usealla kiinteistöllä oli sekä vesi- että kuivakäymälä tai kuivakäymälöitä saattoi olla useita. Perinteinen ulkohuussi oli käytössä 35 kiinteistöllä ja 24 kiinteistöllä oli moderni kaupallinen ulkona sijaitseva kuivakäymälä. Sisäkuivakäymälöitä kuten virtsan erottelevia tai pakastavia malleja oli 4 kiinteistöllä. Usealla kiinteistöllä perinteinen kuivakäymälä toimi ns. varakäymälänä. 1-putkiviemäröinti oli käytössä 18 kohteella (21 %). Useilla 1-putkiviemäröidyillä kohteilla jätevedet käsiteltiin saostuskaivoissa, joista ylivuoto johdettiin maaperään. Muutamilla kiinteistöillä kaikki jätevedet johdettiin umpisäiliöön. Vapaa-ajan asunnoilla 2-putkiviemäröintiä oli 66 kiinteistöllä, joilla syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä. Useilla kiinteistöillä oli käytössä kuivakäymälä ja harmaat vedet johdettiin yksinkertaiseen maaperäkäsittelyyn. Järjestelmänä kiinteistöillä yleensä oli WC-vesien johtaminen umpisäiliöön ja harmaiden vesien johtaminen imeytyskenttään tai yksinkertaiseen maaperäkäsittelyyn. Kaikista vapaa-ajanviettokohteista jotka muodostivat vähäisiä suurempia jätevesimääriä, jätevesijärjestelmien uudistamistarve oli 57 %. Pieniä hoitotoimenpiteitä tai seurantaa kehotettiin tekemään 31 % kohteista. Nykyinen jätevesijärjestelmä täytti lainsäädännön vaatimukset 12 % kohteista. (Kuva 7) Jässi-hanke Imatran seudulla (10)

61 Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 10; 12 % Uudistamistarve 26; 31 % 48; 57 % Seuranta / pienet toimenpiteet Järjestelmä kunnossa Kuva 7. Jätevesijärjestelmien uudistamistarve vapaa-ajan asunnoilla, joilla syntyy vähäistä suurempia jätevesimääriä. Vapaa-ajanasuntojen vähäistä suurempaa jätevettä muodostavien kiinteistöjen käsittelyjärjestelmistä suurin osa oli rakennettu 2000 luvulla. Järjestelmistä 19 kpl (23 %) oli rakennettu 1970-luvulla tai aiemmin, 18 kpl (22 %) 1980-luvulla, 15 kpl (19 %) 1990-luvulla ja 29 kpl (36 %) 2000 luvulla. Vuonna 2004 tai sen jälkeen oli rakennettu 20 (25 %) järjestelmää. Kolmen järjestelmän rakennusajankohdasta ei ollut tietoa. (Kuva 8) 23% 22% 19% 25% 11% Ennen jälkeen Kuva 8. Vapaa-ajanasunnot joilla muodostuu vähäistä suurempaa jätevesimäärää, rakennettujen jäteveden käsittelyjärjestelmien jakauma eri vuosikymmenille. 4.3 Vähäiset jätevesimäärät Vähäisen jätevesimäärän kohteita oli yhteensä 198, joista kaksi oli vakituisesti asuttuja (1 %) ja loput (99 %) vapaa-ajan käytössä. Muutamissa vapaanajan vietto rakennuksissa ei ollut käytössä mitään jäteveden käsittelyjärjestelmää, vaan vedet kannettiin sisään ja ulos. Saunakohteissa oli usein yksinkertainen maaperäkäsittelyjärjestelmä. Kohteista 189 käytti jätevesien yksinkertaista maaperäkäsittelyä. Kiinteistöillä joilla oli käsittelyjärjestelmä asuinrakennuksen jätevesille, pesuvedet johdettiin useimmiten yksinkertaisesti maaperään esim. imeytyskaivoon, kivipesään tai sakokaivon kautta kivipesään. Muutamissa kohteissa oli käytössä vähäisille jätevesille saostuskaivot + yksinkertainen maaperäkäsittely. Yksittäisissä kohteissa oli käytössä harmaavesisuodatusjärjestelmää vastaava pienpuhdistamo. Jässi-hanke Imatran seudulla (10)

62 Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 Kohteet joissa käsitiskivedet johdettiin käsittelemättä maan pinnalle, suositeltiin esikäsittelyä 1-osaisen saostussäiliön kautta ennen hallittua maaperään imeyttämistä esim. imeytyskaivon tai kivipesän kautta. Yleisempiä parannusehdotuksia vähäisten jätevesimäärien käsittelyyn oli esim. imeytyspaikan kunnostaminen, imeytyskaivon puhdistaminen tai purkuputken päähän asetettavan eläinverkon käyttöönotto. Erillinen pihasauna oli 138 kohteella. Talon sisällä oleva sisäsauna löytyi 43 kohteella. Lähes kaikilla vähäisen jätevesimäärän kohteilla oli kuivasanitaatioon perustuva käymälä. Perinteinen ulkohuussi löytyi 97 kiinteistöltä. Modernimpi kaupallinen kuivakäymälä löytyi 100 kohteelta. Sähköllä toimivia kuivakäymälöitä, kuten pakastavia tai polttavia oli käytössä 1 kiinteistöllä. Käynnin aikana arvioitiin kuivakäymälän kuntoa. Hyvä- ja huonokuntoisuutta arvioitiin sen perusteella, olivatko käymälän sijainti, rakenteet ja käyttö asianmukaista. Hyväkuntoinen huussi on mitoitettu ja sijoitettu tontille järkevästi. Huussissa on tiivis pohjainen alusastia, joka ei valuta nesteitä maahan, on riittävä tuuletus ja on helppo huoltaa ja tyhjentää. Riittävästä kuivikkeen käytöstä, käymälätuotosten käsittelystä sekä ulkokäymälöiden kunnostuksista ja huollosta keskusteltiin kaikkien kiinteistöjen omistajien kanssa. Huomiota kiinnitettiin myös käymälä tuotosten jälkikompostointiin ja kompostin sijaintipaikkaan kiinteistöllä. 5 Johtopäätökset Kauden 2017 neuvontaan vaikutti vuoden alussa muuttunut tarkennettu jätevesilainsäädäntö ja sen vaikutusten huomiointi neuvontatyössä. Kiinteistönomistajat olivat seuranneet aiheeseen liittyvää uutisointia, mutta aina joukossa oli myös niitä, joille asia oli aivan uusi tai eivät olleet aivan sisäistäneet lainsäädännön uusia käänteitä. Lainsäädäntöä tarkennettiin ja uudistettiin keväällä Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) sekä laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (19/2017) astuivat voimaan eduskunnan päätöksellä Lainsäädännön mukaan ranta- ja pohjavesialueilla jätevesijärjestelmien tulee täyttää puhdistusvaatimukset mennessä ja muilla alueilla, kun kiinteistöllä tehdään suurempia luvanvaraisia korjaus- ja muutostöitä. Näitä ovat mm. vesijärjestelmään kohdistuvat tai rakennuksen rakentamiseen verrattavissa olevat korjaus- ja muutostyöt. Ranta-alueella tarkoitetaan 100 metrin rantavyöhykettä rantaviivan keskiveden korkeudesta mitattuna. Kiinteistön etäisyys rantaviivaan nähden mitataan seinään saakka, huomioiden rantaviivan keskiveden korkeus. 5.1 Vaatimusten piirissä olevat kohteet ja uudistamistarve Imatran seudulla kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa annettiin yhteensä 341 kiinteistöllä. Tämän lisäksi neuvontaa annettiin kiinteistön omistajien pyynnöistä 7 kiinteistölle. Hankkeen tavoitteena vuodelle 2017 oli toteuttaa 400 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä kahden kokoaikaisen jätevesineuvojan toimesta. Määrällisestä tavoitteesta hieman jäätiin. Hankkeen projektipäällikön jäädessä äityisvapaalle kesän 2017 aikana, Imatran seudun hankkeen toisen jätevesineuvojan toimenkuvaan lisättiin myös hankkeen projektipäällikön sijaisuustyötehtävät. Näin hankkeelle muodostui odottamaton työvoimaresurssipula. Josta seurasi, että hanketta toteutettiin tehokkaasti vain 1,5 neuvojan työaikapanostuksella. Käytettävissä olevaan työpanokseen nähden voidaan todeta toteuman olevan kuitenkin hyvä, toteuman noustessa yli 50 kiinteistökäyntiin kk:ssa neuvottavaa kuukautta kohden per neuvoja. Neuvotuista kiinteistöistä 280 oli vapaa-ajan käytössä. Neuvonnan kohdentaminen rantojen läheisyyteen osittain selittää vapaa-ajan kiinteistöjen suurta osuutta kaikista neuvontakohteista. Vakituisesti asuttuja kiinteistöjä oli 68, joista kaksi oli vähäisen jätevesimäärän kiinteistöjä. Vähäisen jätevesimäärän kiinteistöjä oli neuvonnan kohteena 198 kpl. Jässi-hanke Imatran seudulla (10)

63 Haja-asutuksen jätevedet Imatran seudun hankealueella Tilannekatsaus 2017 LIITE 7 Kesällä 2017 suoritetuista vähäistä suuremman jätevesimäärän kohteista 57 % oli uudistamistarpeessa, 23 % kiinteistöistä kehotettiin seuraamaan järjestelmän kuntoa tai tekemään pieniä korjaustoimenpiteitä ja 20 % kiinteistöistä oli jo lainsäädännön vaatimukset täyttävä järjestelmä. Ikävapautuksen piiriin kuuluvia kiinteistöjä oli alueella 7 kpl. Vähäiseen järjestelmien kunnostamiseen vaikuttaa osaltaan aiemmat voimassa olleet lainsäädännön muutokset, jotka ovat aiheuttaneet epätietoisuutta kiinteistön omistajille. Myös useamman kerran vaihtuneiden jätevesilainsäädännön siirtymäaika muutosten takia on kiinteistön omistajien innokkuus ja uskottavuus järjestelmän uusimista kohti laskenut. Lisäksi haasteita neuvonnalle aiheuttivat Rautjärvellä ympäristönsuojelumääräykset, joiden hyväksymisprosessi oli kesken. Kesän aikana Rautjärvellä noudatettiin rakennusjärjestystä, kuitenkin kiinteistönomistajia neuvottiin ottamaan hyväksymisvaiheessa olevat ympäristönsuojelumääräykset huomioon järjestelmän suunnittelussa etenkin herkillä alueilla ja olemaan yhteydessä kuntaan. 5.2 Selvitysvaatimus ja erot kuntien sekä kohteiden välillä Jätevesiasetuksen (157/2017) mukaan kiinteistöllä tulee olla selvitys nykyisestä järjestelmästä sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Käyttöpäiväkirjan ylläpitovaade poistettiin uudistetusta jätevesiasetuksesta. Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä tulee olla kaikilla kiinteistöillä, myös kantovedellisillä kesämökeillä ja pihasaunoilla. Lisäksi uusille ja vanhoille jätevesijärjestelmille vaaditaan käyttö- ja huolto-ohjeet. Huoltotoimenpiteiden käyttöpäiväkirjan pitäminen on suositeltavaa vaan ei pakollista. Hankealueella osa kunnista on vuosina tiedottanut kiinteistönomistajia selvityksen laatimisesta. Osa kunnista oli myös kerännyt selvitykset itselleen. Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä oli tehtynä 99 kiinteistöllä (28 %) kaikista neuvontakohteista. Yleisin syy vaadittavien dokumenttien puuttumiseen on suurimmalla osalla tietämättömyys kyseisestä vaatimuksesta. 5.3 Tulevaisuus ja aktivointitarpeet Imatran seudun Jässi-jätevesihankkeen toiminta-alueella (Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala) on yhteensä n haja-asutusalueen kiinteistöä, jotka ovat kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn varassa. Kesän 2017 kierretyistä vähäistä suuremman (150 kpl) jätevesimäärän kiinteistöistä 57 %:lla oli akuutti uudistamistarve ja vain 20 % kiinteistöistä oli uusittu järjestelmä. Alueella on vielä runsaasti kiinteistöjä, joissa uudistamistyöt ovat edessä. Neuvonnan puute, aiempi epäselvä lainsäädännöllinen tiedottaminen ja ihmisten epätietoisuus ovat varmasti osaltaan vaikuttaneet vähäiseen uudistamiseen. Kesällä 2017 Imatran seudun alueella ei neuvontakohteissa havaittu asukkailta suurempaa kritiikkiä jätevesilainsäädännön selkeyttävää uudistusta kohtaan. Ymmärrys vesiensuojelua kohtaan oli nyt selkeämpää etenkin, kun ns. kuivan maan kohteet oli erotettu aiemmasta määräpäivä pakotteesta luvanvaraiseen kiinteistökohtaiseen uudistustarpeeseen. Suurimpina tulevaisuuden haasteina neuvonnan kannalta voidaan pitää vanhempia vapaa-ajanviettokohteita, etenkin kohteita joille on tehty saneeraustoimenpiteitä eli sähköistetty ja liitetty painevesi. Tämän yhdistelmän myötä vesivarustetaso mukavuutta helposti parannetaan esim. pyykinpesukoneella tai lämminvesivaraajalla ja suihkulla. Vastaavasti jätevesijärjestelmä jätetään usein yksinkertaisen maaperäkäsittelyn varaan. Omistajat kyllä ymmärtävät käymäläjäteveden haitallisuuden mutta harmaiden pesuvesien suhteen on vielä paljon epätietoisuutta olemassa niin jäteveden haitallisuuden, käsittelyn kuin lainsäädännön vaatimusten osalta. Jätevesilainsäädännön selkeytymisen johdosta tulevina vuosina on varmasti odotettavissa kiinteistönomistajien taholta aiempaa suurempaa innokkuutta jätevesijärjestelmien uusinnalle. Näin ollen myös jätevesineuvonnalle on oma tärkeä tehtävänsä olemassa. Jässi-hanke Imatran seudulla (10)

64 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Palaute kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta 2017 LIITE 8 / 1 (4) Jässi-jätevesineuvontahanke Imatran seudulla 2017 KOOSTE KIINTEISTÖKOHTAISEN JÄTEVESINEUVONNAN PALAUTEKYSELYSTÄ Palautekysely Palautekysely lähetettiin marraskuun alussa 100 satunnaisesti valitulle kiinteistölle, joilla suoritettiin kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa kesän ja syksyn aikana Vastauslomake postitettiin kiinteistölle postimaksulla maksetussa palautekuoressa ja vastausaikaa annettiin noin 2 viikkoa. Vastaamisaktiivisuutta pyrittiin lisäämään arpomalla kaikkien vastaajien kesken 2 kpl 50 S-ryhmän lahjakorttia. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 36 kyselyn saaneista kiinteistönomistajista. Vastausprosentti kyselyssä oli 36 %. Palautekyselyn tavoitteena oli saada tietoa neuvontakäyntien onnistumisesta ja palautteen avulla voidaan kehittää sekä parantaa hankkeen toimintaa. Hankkeessa kiinteistönomistajia tiedotettiin neuvontakäynneistä kirjeitse, kirjeessä annettiin mm. ehdotus kiinteistökäynnin ajankohdasta. Palautekyselyn avulla selvitettiin myös kirjeen soveltuvuutta yhteydenottotapana. Kaikki vastanneista (36 kpl) pitivät kirjettä sopivana lähestymistapana. Tämän lisäksi yksi vastanneista olisi halunnut yhteydenotto varmistuksen vielä txt-viestinä tai s-postilla. Palautekyselyssä selvitettiin kiinteistön omistajien aikaisempaa tietämystä haja-asutus alueiden jätevesiasioista sekä mitä kautta tietoa oli saatu ja hankittu. Lähes kaikille vastaajista jätevesiasiat olivat entuudestaan tuttuja, vastanneista 44 %:lle jätevesiasiat olivat hieman tuttuja ja 50 %:lle hyvin tuttuja. Loput vastaajista eivät vastanneet kysymykseen ja yksi vastaaja kuuli asiasta vasta ensimmäistä kertaa. Tietoa jätevesiasioista oli hankittu monista eri lähteistä. Yleisin tiedonlähde oli internet. Muita vastaajien ilmoittamia tiedonlähteitä olivat tiedotusvälineet, kuten lehdet ja eri jätevesialan toimijoiden kautta saatu tieto. Kolmanneksi eniten tietoa saatiin kunnan viranomaiselta (kuva 1). Kuva 1. Jäteveden käsittelyn tietolähteet

65 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Palaute kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta 2017 LIITE 8 / 2 (4) Kartoitus- ja neuvontakäynti Kiinteistökäynnillä käytiin läpi nykyinen jätevesijärjestelmä ja kiinteistön tarpeisiin räätälöity neuvontapaketti. Palautekyselyn avulla selvitettiin, miten vastaajien mielestä neuvonta oli sujunut ja minkälaisia ajatuksia heille oli jäänyt neuvontakäynnin jälkeen. Vastaajista 33 kpl (92 %) oli sitä mieltä, että neuvontakäynti oli sujunut hyvin, kolmen vastaajan (8 %) mielestä käynti sujui kohtalaisesti, eikä yksikään vastaajista kokenut, että neuvontakäynti olisi sujunut huonosti. Vastaajat antoivat paljon positiivista palautetta. Parasta neuvontakäynnissä oli asiallinen, selkeä ja asiantunteva neuvonta joka keskittyi oman kiinteistön tilanteeseen. Myös sovitussa aikataulussa pysymisestä kiiteltiin. Huonoja asioita neuvontakäynnistä vastaajat olivat löytäneet hyvin vähän. Vastauksissa harmiteltiin lähinnä sateista säätä neuvonta-aikana ja järjestelmien hintavuutta. Vastaajilta kysyttiin myös, yllättikö neuvontakäynti joko positiivisesti tai negatiivisesti. Suurin osa ilmoitti, että neuvontakäynti oli yllättänyt positiivisesti. Positiivisena asiana koettiin neuvojan iloisuus sekä kiireettömyyden tuntu. Negatiivisuutta ei neuvonnasta pääosin löydetty, yksi vastaajista olisi kaivannut keskustelua mattopyykinpesusta ja toisen mielestä kyseisen laki on muuten vain kohtuuton. Suurin osa vastaajista kokivat, että olivat saaneet tarvitsemansa tiedon ja olivat olleet tyytyväisiä neuvontakäynnin jälkeen. Usea vastaaja vastasi tyytyväisyysosiossa useampaan kuin yhteen kohtaan (kuva 2). Kuva 2. Ajatukset/tunnelmat kiinteistökäynnin jälkeen Vastaajista 97 % piti neuvontaa asiantuntevana, yksi vastaajista ei osannut sanoa oliko neuvonta ollut asiantuntevaa. Vastanneista 89 % piti neuvontaa selkokielisenä, yksi vastaaja ei pitänyt neuvontaa selkokielisenä ja muut vastaajat eivät vastanneet kysymykseen. Kiinteistökäyntiä suosittelisi tuttavilleen 75 % vastanneista, 5 % ei osannut sanoa mielipidettään kysymykseen ja loput vastaajista jättivät vastaamatta kysymykseen.

66 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla Palaute kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta 2017 LIITE 8 / 3 (4) Neuvontamateriaali Kiinteistöille jätettiin käynnin päätteeksi kohteelle räätälöity neuvontapaketti. Palautelomakkeessa selvitettiin neuvontamateriaalin ymmärrettävyyttä, selkokielisyyttä ja oliko neuvoja käynyt materiaalia riittävästi kiinteistöllä läpi. Vastaajista 86 %:n mielestä neuvontamateriaali oli ymmärrettävää, 2 vastaajaa ei osannut sanoa mielipidettään ja muut vastaajat eivät vastanneet kysymykseen. Vastaajista 81 %:n mielestä neuvontamateriaali oli tarpeeksi kattavaa, yhden vastaajan mielestä materiaali ei ollut tarpeeksi kattava ja 8 % eivät osanneet sanoa mielipidettään kysymykseen. Loput vastaajista jättivät vastaamatta kysymykseen. Neuvontamateriaalia esiteltiin riittävästi 81 %:n mielestä ja 8 % ei osannut vastata kysymykseen. Loput vastaajista jätti vastaamatta kysymykseen. Palautelomakkeessa pystyi myös antamaan parannusehdotuksia neuvontamateriaaliin. Yksi vastaaja olisi toivonut lyhyttä tiivistelmää yhteistiedoista, jotta voisi kysellä asioista myöhemmin, jos tarvetta on ja toinen olisi toivonut tietoa, miten homma laitetaan aluille. Toimenpiteet kiinteistökäynnin jälkeen Vastaajien yleisin toimenpide neuvontakäynnin jälkeen oli tutustuminen neuvontamateriaaliin. Muutamat olivat myös suorittaneet ehdotetut huoltotoimenpiteet sekä seuranneet uutisointia asiasta (kuva 3). Kuva 3. Toimenpiteet kiinteistökäynnin jälkeen Vastaajilta kysyttiin, mikä heitä auttaisi omalla kohdalla jätevesiasiassa etenemisessä. Vastaukset jakautuivat monen vaihtoehtojen välille. Suurin osa vastaajista oli valinnut kohdan: varmuus siitä, että uusi järjestelmä hyödyttää ympäristöä (26 %). Pohdintaa antoi myös sopivan järjestelmän löytäminen kohteelle (16 %). 16 % oli valinnut vastaukseksi kohdan muu, perustellen kohteen järjestelmän olevan kunnossa tai pitävän järjestelmän uusintaa liian byrokraattisena (kuva 4.).