Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla 2015

Transkriptio

1 Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla 2015 Loppuraportti Kirsi Mäkinen 2015

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Hankkeen kuvaus Tausta ja tavoitteet Toimijat Toiminta-alue Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Yhteistyö Hankkeen kulut ja rahoitus Hankkeen työntekijät Neuvojien taustat, koulutus ja työtehtävät Työajan käyttö Laatutyö Työturvallisuus Tiedotus ja markkinointi Nettisivut Tiedotteet Aluekortisto Yleisneuvonta Neuvontapisteet tapahtumissa Puhelin- ja sähköpostineuvonta Kiinteistökohtainen neuvonta Toteutustapa - kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamalli Neuvontamateriaali Neuvonta-alueet ja toteutuneet käynnit Jäteveden käsittelyn tilanne neuvonta-alueilla Tuloksellisuus Johtopäätökset Maksatushakemus... 16

3 1. Johdanto Ihmisillä on vielä paljon vääriä käsityksiä ja harhaluuloja jätevesilainsäädännön vaatimuksista. Maaliskuussa 2011 uudistunut lainsäädäntö aiheuttaa edelleen hämmennystä haja-asutusalueen asukkaiden keskuudessa. Suurella osalla haja-asutusalueen kiinteistöistä jäteveden käsittelyjärjestelmän uudistaminen on edelleen tekemättä. Uudistusten tekemättä jättäminen johtuu mm. tietämättömyydestä huonosti käsiteltyjen jätevesien haitoista, virheinvestointien pelosta sekä epätietoisuudesta, kuinka edetä uudistamisessa. Näiden väärinkäsitysten korjaamiseksi tarvitaan puolueetonta, helposti lähestyttävää ja asiantuntevaa jätevesineuvontaa. Vuoden 2015 keväällä tehdyt muutokset jätevesilainsäädäntöön sekä lainsäädännön muuttamiseksi aloitettu valmistelutyö ovat lisänneet alueen asukkaiden epätietoisuutta jätevesilain vaatimuksista. Asukkaat ovat nyt odottavalla mielellä ja tarvitsivat kesän aikana erityisesti apua jätevesilain muutosten tulkinnassa. Vuonna 2011 ympäristöministeriö rahoitti kolmea pilotti-jätevesineuvontahanketta eri puolella Suomea. Yksi pilottihankkeista oli Lappeenrannan seudulla toimiva Jässi-jätevesineuvontahanke, jota toteuttivat Suomen Kylätoiminta ry, Suomen Omakotiliitto ry ja Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry. Pilottihankkeiden onnistuttua hyvin laajeni jätevesineuvonta valtakunnalliseksi vuonna Jässi-hanke laajeni myös neljäksi hankkeeksi eri puolille Suomea. Yksi näistä hankkeista on Imatran seudulla toiminut Jässi-jätevesineuvontahanke. Hyvin alkanutta neuvontaa on tehty alueella vuosina Imatran seudun kunnat ovat runsasvesistöisiä. Alueella on myös paljon hyvälaatuisia pohjavesiesiintymiä. Näillä niin kutsutuilla herkillä alueilla jätevesien kunnollinen käsittely on erityisen tärkeää. Kuntien alueella on merkittävässä määrin vakituista asutusta ja vapaa-ajan asutusta yleisten viemäriverkostojen ulkopuolella. Suuri osa vapaa-ajan asutuksesta sijoittuu lisäksi vesistöjen äärelle. Neuvonnalle on alueella tarvetta ja neuvonta siellä on perusteltua. 2. Hankkeen kuvaus 2.1 Tausta ja tavoitteet Kaakkois-Suomen ELY-keskus on myöntänyt avustusta toukokuussa 2015 Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY) Jässi -jätevesineuvontahankkeelle. Hankkeessa tarjotaan haja-asutusalueen asukkaille ja mökkiläisille puolueetonta ja maksutonta jätevesineuvontaa. Hankkeen toimintamuotoina ovat kiinteistökohtainen neuvonta, yleisneuvonta ja tiedotus. Hankeaika on Hankkeen ohjausryhmän jäseneksi määriteltiin hankepäätöksessä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen insinööri Juha Skippari. Hankkeen toteuttaminen on aloitettu huhtikuussa 2015 ja sitä on toteutettu väliraporteissa 1/2015 esitetyn mukaisesti. Tämä raportti on hankkeen loppuraportti ja liittyy hankkeen toiseen eli viimeiseen maksatushakemukseen. 1

4 Hankkeen tavoitteena on lisätä asukkaiden tietoisuutta kiinteistökohtaisesta jätevesienkäsittelystä, antaa henkilökohtaista neuvontaa ja näin edistää järjestelmien uudistustyötä. Hankkeen määrällisenä tavoitteena oli tehdä 200 kiinteistökohtaista jätevesineuvontakäyntiä sekä järjestää 4-8 yleisneuvonnan tapahtumaa. 2.2 Toimijat Hankkeen toteuttajana on Suomen Kylätoiminta ry. Järjestö vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta. Suomen Kylätoiminta ry on maamme reilun 3000 rekisteröidyn kyläyhdistyksen valtakunnallinen yhteistyö- ja keskusjärjestö. Lisäksi toiminnassa on mukana noin 1000 rekisteröitymätöntä kylätoimikuntaa. Kylätoiminta kattaa käytännössä koko maan haja-asutusalueet ja painottaa voimakkaasti paikallisten asukkaiden vastuunottoa oman alueensa kehittämistyössä, johon kuuluu myös kylien infrastruktuurista ja jätevesiasioista huolehtiminen. Paikallisena toimijana alueella on Etelä-Karjalan Kylät ry ja heidän lukuisat jäsenjärjestöt. Lisäksi yhteistyötä tehdään Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n (SVYL) kanssa jätevesineuvojien koulutuksen osalta. Käytännössä koulutuksesta vastaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) jätevesiasiantuntija Minttu Peuraniemi. 2.3 Toiminta-alue Hankkeen toiminta-alueena ovat Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kunnat. Yleisneuvontaa ja tiedotusta tarjottiin ja järjestettiin koko hankealueella. Toiminta-alueella on runsaasti haja-asutusaluetta, joten kiinteistökohtaiselle neuvonnalle valittiin tietyt kohdealueet. Aluevalinnoissa painotettiin vakituista asutusta, ranta- ja pohjavesialueiden asukkaita. Aluevalintoihin vaikutti keväällä 2015 aloitettu lainsäädännön muutostyö koskien muita kiinteistöjä kuin herkkien alueiden kiinteistöjä. Kuvassa 1 on esitelty karttatarkasteluna kiinteistökohtaisen neuvonnan kohteena olevat kiinteistöt. Neuvonta-alueet olivat: Ruokolahdella Utula sekä Salo- ja Äitsaari (jatkettiin vuonna 2014 aloitettua neuvontatyötä) Parikkalassa Tyrjänjärven ympäristö, Pieni Rautjärven ympäristö, Tarvaslammen ympäristö ja Melkoniemi Rautjärvellä Purnujärven ja Ylimmäinen järven ympäristö Imatralla Savikannan alue 2

5 Kuva1. Kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet 2015 on merkitty karttaan vihreillä. MML 2015 / Avoimet aineistot 2.4 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Hankkeessa pyrittiin tiiviiseen yhteistyöhön hankealueen ympäristötoimen kanssa. Hankkeen alussa järjestettiin Imatran seudun ympäristötoimessa hankkeen aloituspalaveri Aloituspalaverissa käytiin läpi hankkeen toimintaa ja tavoitteita, suunniteltiin kiinteistökohtaiselle neuvonnalle kohdealueita, suunniteltiin yleisneuvonnan tilaisuuksiin osallistumista ja tarkasteltiin kuntien vesihuollon tilannetta. Hankkeelle perustettiin keväällä ohjausryhmä. Ohjausryhmä oli yhteinen kaikille kolmelle Etelä-Karjalassa toimivalle jätevesineuvontahankkeelle. Näin pystyttiin lisäämään vuorovaikutusta ja yhteistyötä hankkeiden välillä. Ohjausryhmään kuuluvat: Juha Skippari, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja hänen sijaisenaan Esa Houni Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta ry 3

6 Kirsi Mäkinen, Suomen Kylätoiminta ry Jari Kurjonen, Suomen Kylätoiminta ry Merja Kaksonen, Imatran seudun ympäristötoimi Pena Saukkonen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Niina Tiainen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Maija Massinen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Ilkka Räsänen, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Eeva-Leena Neuvonen, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Raija Aura, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Eija Europaeus, Etelä-Karjalan Martat ry Tuija Valjakka, Etelä-Karjalan Martat ry Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kolme kertaa , ja Yhteistyö Hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Alueen kunnat ja varsinkin ympäristötoimi ovat olleet mukana hankkeen toiminnassa. Paikallinen ympäristötoimi on toimittanut hankeen käyttöön ajankohtaista tietoa vesihuollon tilanteesta ja ympäristönsuojelumääräyksistä. Lisäksi kunnat ovat toimittaneet kiinteistötietoja kiinteistökohtaisen neuvonnan toteuttamiseksi. Yhteistyö kuntien kanssa on sujunut hankkeessa hyvin. Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös muiden Jässi-hankkeiden kanssa. Neuvojien välinen yhteydenpito ja ajatusten vaihto oli tärkeä osa hankkeen toiminnan kehittymistä. Neuvojaverkosto toimi myös tiedonvaihdon ja avunannon kanavana. Tärkeä tiedon vaihtokanava jätevesihankkeiden kesken oli ohjausryhmän kokoukset. 3. Hankkeen kulut ja rahoitus Kaakkois-Suomen ELY-keskus myönsi hankkeelle hankeavustuksen. Lisäksi SYTY osallistui hankkeen kustannuksiin 750 omarahoitusosuudella. Hankkeen kokonaisbudjetti oli Toteutuneet kustannukset olivat eli 106 % budjetoidusta. Hankkeen suurimpina kuluina olivat palkkakulut (68 %) ja matkakulut (18 %). Muita suurimpia kulueriä olivat laadunvarmistus sekä tarvikekustannukset. Hankkeen kulut on jaoteltu tarkemmin taulukossa 1. Taulukko 1. Hankkeen kokonaiskustannukset eriteltyinä kustannuslajeittain (luvut pyöristetty). Kululajit Kustannukset Osuus kokonaiskuluista % 4

7 Palkkakulut % Matkakulut % Laadunvarmistus ja koulutus % Neuvontatilaisuudet % Tarvikekustannukset % Tilitoimistopalvelut % Vuokrat % Omarahoitus % Yhteensä % 4. Hankkeen työntekijät 4.1. Neuvojien taustat, koulutus ja työtehtävät Hankkeeseen palkattiin kaksi työntekijää. Projektipäällikkönä toimi filosofian maisteri Kirsi Mäkinen ajalla Hän on työskennellyt Jässi-hankkeissa vuodesta 2011 lähtien. Projektipäällikkö toimi hankkeessa osa-aikaisesti ja hänen työpanoksensa hankkeelle oli noin 2 htkk. Projektipäällikön työtehtävinä oli hankkeen toiminnan suunnittelu ja toteutuksen varmistaminen, raportointi, budjetin seuranta, tiedottaminen sekä jätevesineuvojan rekrytointi, kouluttaminen ja työnohjaus. Jätevesineuvojaksi palkattiin ympäristöteknologian insinööri Jari Kurjonen ajalle Jätevesineuvojan työtehtävinä oli kiinteistökohtaisen ja yleisneuvonnan toteuttaminen hankealueella. Projektipäällikkö osallistui SYKE:n järjestämään neuvontatyön vastaavien koulutuspäivään Molemmat työntekijät osallistuivat SYKE:n järjestämään neuvojakoulutukseen Lisäksi jätevesineuvoja Kurjonen osallistui Minttu Peuraniemen organisoimaan koulutukseen ja toimintamalliin perehdytykseen Jätevesineuvojan työpiste sijaitsi Ruokolahden kunnantalolla alkukesän ja Imatran seudun ympäristötoimen tiloissa Imatralla syksyllä. Neuvontatyön painopiste oli kesän aikana kiinteistökohtaisessa neuvonnassa ja neuvontapisteissä. Syksyllä pääpaino oli tulosten koostamisessa, raportoinnissa ja uuden hankehakemuksen valmisteluissa. 4.2 Työajan käyttö Hankkeen työntekijät arvioivat päivittäin työajankäyttöään. Pohjana työajankäyttötaulukossa käytettiin SYKE:n tekemää mallipohjaa. Työajankäyttöä arvioitiin noin 1 h tarkkuudella. Suurin osa työajasta meni kiinteistökäyntien valmisteluun, purkuun ja itse käynteihin sekä hankkeen suunnitteluun ja muuhun hallinnolliseen työhön. Hankkeen suunnitteluun ja muuhun hallinnolliseen työhön laskettiin mukaan hankkeen suunnittelutyö, kokoukset, raportointi ja muu työ. Työajankäytössä näkyy myös matkustamiseen kulunut 5

8 osuus. Imatran seudun hankealueella välimatkat neuvontakohteiden ja työpisteen välillä olivat pitkiä. Yleisneuvonnaksi lasketaan tässä neuvonnan suunnittelu ja tapahtumien järjestäminen, tapahtumiin osallistuminen sekä puhelin- ja sähköpostineuvonta. (Kuva 2.) Kuva 2. Työajan jakautuminen erilaisiin tehtäviin Imatran seudun Jässi-jätevesihankkeessa vuonna Laatutyö Hankkeen laatutyöstä vastasi projektipäällikkö. Neuvonnan laatu varmistettiin perehdytyskoulutuksen lisäksi kanssakäymisellä hankkeen työntekijän ja projektipäällikön välillä. Keskeinen osa laatutyötä oli monitorointi, joka tehtiin kiinteistökohtaisen neuvonnan osalta pian kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien alettua. Monitoroinnin keskeinen tavoite on, että neuvojan tietotaito ja toiminta maastossa vastaavat yhdessä sovittua. Lisäksi monitoroinnin avulla saadaan toimintamallille palautetta kentältä. Projektipäällikkö monitoroi hankkeen neuvojan Monitoroinnista laadittiin muistio ja molemminpuoliset palautteet annettiin sekä suullisesti että kirjallisesti. 4.4 Työturvallisuus Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomioita työntekijöiden työturvallisuuteen. Keväällä 2014 hankkeen projektipäällikkö teki yhteistyössä muiden Jässi-hankkeiden ja Linkki-hankkeen kanssa työturvallisuusohjeet kenttätyölle. Tätä ohjeistusta hyödynnettiin myös tänä vuonna. Kenttäkauden alkaessa varmistettiin vielä että kaikilla työntekijöillä on tarvittavat rokotukset. Työntekijöille ostettiin kattavat ensiaputarvikkeet kenttätyöhön. Työturvallisuutta huomioimalla haluttiin taata kaikille neuvojille turvallinen ja levollinen olo itsenäisessä kenttätyössä sekä yhtenäistää hankkeen työntekijöiden toimintatapoja ongelmatilanteissa. 5. Tiedotus ja markkinointi 6

9 5.1 Nettisivut Kaikille neljälle Suomessa toimiville Jässi-jätevesineuvontahankkeille perustettiin yhteiset nettisivut keväällä 2012 osoitteeseen Imatran seudun Jässi-hankkeen sivut löytyvät näiden sivujen alaisuudesta osoitteesta Nettisivuilla on kattavasti tietoa jätevesiasioita, linkkejä luotettaville ja puolueettomille neuvontasivustoille sekä ajantasaista tietoa hankkeesta ja sen tapahtumista. 5.2 Tiedotteet Hankkeen aikana tehtiin tiedotusvälineiden käyttöön asiapitoisia tiedotteita ajankohtaisista jätevesiasioista ja hankkeen kulusta. Ensimmäisessä tiedotteessa tehtiin yhteistyötä Etelä-Karjalan Marttojen ja Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. Tiedotteita julkaistiin yhteensä 3 kpl: Tiedote : Jätevesineuvontaa annettu Imatran seudulla yli 1300 kiinteistönomistajalle Tiedote : Jätevesineuvontaa on tarjottu koko kesän ajan Imatran seudulla Tiedote : Jätevesineuvonta käynnistyy jätevesiviikolla Tiedotteiden perusteella julkaistiin juttuja paikallislehdissä kiitettävästi. Muutenkin hanke näkyi lehdistössä hyvässä valossa. Tämän lisäksi hanketta on mainostettu Etelä-Karjalan kylien kyläkirjeessä Hanke-esite Hankkeelle tehtiin keväällä hanke-esite. Esitettä jaettiin yleisneuvonnan tilaisuuksissa ja tarpeen tullen myös kiinteistökäynneillä. Esitteessä oli perustiedot hankkeesta sekä työntekijöiden yhteystiedot. Hanke-esite on liitteenä Aluekortisto Tämän vuoden kiinteistökäyntialueista tehtiin aluekortit viime vuonna tehdyn aluekortiston jatkoksi. Aluekortisto koostuu neuvonta-alueiden aluekorteista, joissa on kootusti tietoa neuvonta-alueiden jäteveden käsittelyn tilasta. Aluekortit on nähtävillä hankkeen nettisivuilla. Nettisivuille tehtiin lisäksi karttapohja, josta löytyy neuvonta-alueet sekä alueen aluekortti. Liitteenä 2 on aluekortisto vuosien kiinteistökäynneistä. 6. Yleisneuvonta Yleisneuvonnan tarkoituksena oli tarjota Imatran seudun hankealueella kattavasti neuvontaa myös niille vakituisen ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille, jotka eivät kuuluneet hankekuntien kiinteistökohtaisen neuvonnan piiriin. Yleisneuvonnalla pyrittiin maksimoimaan kiinteistönomistajien tiedonsaanti koko hankealueella. Yleisneuvonnan toimintamuotoja olivat: Neuvontapisteet tapahtumissa Sähköposti- ja puhelinneuvonta 7

10 Kesän ja syksyn aikana järjestettiin 5 yleisneuvonnan tapahtumaa neljän kunnan alueella. Yleisneuvontaa annettiin tänä vuonna vain neuvontapisteillä. Jätevesi-iltoja ei järjestetty ollenkaan, koska niihin ei ollut paikallisilla toimijoilla kiinnostusta. Kiinteistönomistajilla, jotka eivät pystyneet käymään neuvontapisteillä tai jätevesi-illoissa, oli mahdollista saada tietoa vielä puhelimen tai sähköpostin avulla Neuvontapisteet tapahtumissa Neuvontapisteiden tarkoituksena oli jalkauttaa jätevesineuvonta helposti omakotiasujien ja vapaa-ajan asujien saataville tuomalla neuvontaa sinne, missä asukkaat vapaa-ajallaan muutoinkin liikkuivat. Tapahtumia kartoitettiin paikallisten toimijoiden ja kuntien avustuksella. Neuvonpisteitä saatiin järjestettyä mm. toreille ja kesätapahtumiin. Neuvontapisteistä ilmoitettiin Jässi-hankkeen nettisivuilla, tapahtumien järjestäjien mainoksissa ja lehti-ilmoituksissa. Neuvontapisteiden järjestämisessä tehtiin yhteistyötä ympäristötoimen ja Marttojen jätevesineuvontahankkeen kanssa. Taulukko 2. Neuvontapisteet hankealueella Kunta Ajankohta Tapahtuma Osallistujat Imatra 6.6. Laurilan kylän kierrätyspäivä 5 Parikkala 8.7. Kesätori 8 Ruokolahti Kesätori 3 Rautjärvi Aseman seudun kylämessut 10 Imatra Maaseutumarkkinat 29 YHTEENSÄ 5 55 Neuvontapisteillä jätevesineuvoja oli tavattavissa henkilökohtaisesti eikä aikaa neuvonnalle tarvinnut varata etukäteen. Pisteillä oli henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi jaettavana neuvontamateriaalia: Hanke-esite Jätevesiopas-esite Askel askeleelta opas Jätevesijärjestelmän selvityslomake Lista jätevesisuunnittelijoista Käyttöpäiväkirja-malli Suomen Kylätoiminta ry:n Maaseutu Plus lehtiä Hyvä jätevesien käsittely-opas Kesämökin jätevesi-opas Ja lisäksi tapauskohtaisesti jaossa oli huussiohjeita, kuntakohtaisia etenemisohjeita jne. 8

11 Neuvontapisteillä pidettiin kirjaa kävijämääristä ja yleisimmistä keskustelunaiheista. Kaikkia keskustelunaiheita ei kuitenkaan aina pystytty kirjaamaan runsaasta kävijämäärästä johtuen. Yleisimpiä keskustelunaiheita olivat mm: asetuksen vaatimukset vanhan järjestelmän kelvollisuus vähäisen jätevesimäärän käsittely Neuvontapisteitä pidettiin yhteensä 5 tapahtumassa. Kirjattujen kävijämäärätietojen perusteella neuvontapisteillä vieraili yhteensä 55 kävijää. 6.2 Puhelin- ja sähköpostineuvonta Puhelin- ja sähköpostineuvonta toimi kiinteistökohtaisen- ja yleisneuvonnan rinnalla. Puhelin- ja sähköpostineuvontaa mainostettiin yleisötilaisuuksissa, nettisivuilla ja muun mainonnan / tiedotteiden yhteydessä. Yleisötilaisuuksissa ja neuvontapisteillä oli jaossa jätevesineuvojien yhteystiedot. Neuvontapyyntöjä tuli puhelimitse yhteensä 3 kpl ja sähköpostilla 0 kpl. Lisäksi osa kiinteistökohtaisista neuvontakäynneistä korvattiin puhelinneuvonnalla, yhteensä 30 kpl. Kaikkiaan puhelimen ja sähköpostin välityksellä annettiin neuvontaa 33 henkilölle. 7. Kiinteistökohtainen neuvonta 7.1 Toteutustapa - kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamalli Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kehittämää kartoitusja neuvontakäyntien toimintamallia. Toimintamalli perustuu järjestelmälliseen ja kustannustehokkaaseen neuvonta-alueiden kartoittamiseen. Kiinteistökohtaisille neuvontakäynneille valitaan tietyt alueet kunnista, joilla neuvontaa suoritetaan. Aluevalinnat tehdään yhdessä kunnan ympäristö- ja rakennusvalvonnan kanssa. Kunnat myös toimittivat hankkeen käyttöön valittujen alueiden kiinteistötiedot. Hanke puolestaan toimitti ympäristötoimen käyttöön neuvontakäynneillä kerätyt kartoitustiedot niiden kiinteistöjen osalta, joiden omistajat ovat antaneet luvan tietojen luovutukseen kunnalle. Alueen kiinteistöomistajia lähestytään kirjeitse tiedotteella (liite 3) tarjoamalla heille ilmaista kiinteistökäyntiä tietylle ajankohdalle. Kiinteistökäynti on vapaaehtoinen, joten kiinteistön omistaja voi perua käynnin tai siirtää käynnin hänelle paremmin sopivaan ajankohtaan. Kun neuvontaa tehdään järjestelmällisesti alueittain, säästetään matkustamisesta aiheutuvia kuluja, helpotetaan työn hallintaa ja mahdollistetaan kerätyn tiedon alueittainen tarkastelu. Neuvontakäynnillä kartoitetaan kiinteistön jätevesijärjestelmän tilanne kokonaisvaltaisesti keskustelemalla kiinteistönomistajan kanssa sekä silmämääräisesti tarkastelemalla. Nykyistä jätevesijärjestelmää verrataan lainsäädännön vaatimuksiin ja kiinteistönomistajalle annetaan arvio uudistamistarpeesta. Jos kiinteistöllä on 9

12 tarve uudistaa nykyistä jätevesijärjestelmää, kerrotaan omistajalle lainsäädännön vaatimuksista, esitellään erilaisia järjestelmiä ja kerrotaan oikeasta etenemisjärjestyksestä. Lisäksi omistajalle esitellään järjestelmän huolto- ja hoitotoimenpiteitä. Käynnin lopuksi kiinteistönomistajalle annetaan kirjallinen arviolomake nykyisen järjestelmän uudistustarpeesta sekä tilanteeseen räätälöity neuvontapaketti. 7.2 Neuvontamateriaali Kiinteistökäyntien neuvontamateriaalien pohjina käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laatimia neuvontamateriaaleja. Näiden materiaalien pohjalta muokattiin Jässi-hankkeelle sopivat neuvontamateriaalit. Kiinteistökäynnin tiedot kerättiin kartoituslomakkeelle (liite 4) ja kiinteistönomistajalle annettiin käynnin yhteydessä arviolomake (liite 5), josta näki jätevesineuvojan antaman arvion jätevesijärjestelmän tilasta. Lisäksi kiinteistönomistajalle annettiin Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton, Jässi-hankkeen ja SYKE:n materiaaleja. Neuvontamateriaaleja päivitettiin keväällä siirtymäajan muutoksesta johtuen. Kiinteistönomistajalle jätettävä materiaali räätälöitiin käynnin yhteydessä aina tapauskohtaisesti. Jaettavia materiaaleja olivat: Jätevesiopas (SVYL) Kesämökin jätevesiopas (Jässi-hanke) Jätevesijärjestelmän selvityslomake (SVYL) Järjestelmien yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet (SVYL) Toimenpidepäiväkirjamalli (LUVY) Kuntakohtainen etenemisohje yhteystietoineen (Jässi-hanke) Lista Imatra alueella toimivista jätevesisuunnittelijoista (Imatran seudun ympäristötoimi) 7.3 Neuvonta-alueet ja toteutuneet käynnit Kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet valittiin yhdessä alueen kuntien ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa keväällä. Aluevalinnoissa painotettiin vesiensuojelullisesti merkittäviä alueita kuten pohjavesialueita, ranta-alueita ja tiivisti asuttuja alueita. Jos tällaisia alueita ei kunnasta neuvonnalle löytynyt, valittiin muu neuvonnan tarpeessa oleva alue. Aluerajaukseen vaikutti erityisesti myös lainsäädännön mahdollisesti muuttuva tilanne. Kiinteistökohtaista neuvontaa tehtiin tarvittaessa myös pyynnöstä muuallakin kuin kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekuntien alueella. Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tarjottiin kesäkuusta syyskuun loppuun asti. Hankkeessa tarjottiin neuvontakäyntejä 320 kiinteistölle. Näistä käynneistä toteutui 211 neuvontakäyntiä. Näiden lisäksi tehtiin pyynnöstä 6 neuvontakäyntiä. Yhteensä neuvontaa annettiin siis 217 kiinteistöllä. Kiinteistökäyntien toteuma oli 66 %. Tämä on ihan hyvä ja odotettu toteuma hankealueella jossa neuvontatyötä tällä toimintamallilla tehdään neljättä vuotta. Kiinteistökohtaisen neuvonnalle asetettu tavoite 200 kiinteistökäyntiä toteutui. Taulukossa 3 on esitelty tarjotut ja toteutuneet käynnit kunnittain. 10

13 Kohdealueiden ulkopuolisia neuvontakäyntipyyntöjä tuli hankkeessa 6 kpl. Kaikki pyydetyt käynnit pystyttiin toteuttamaan. Pyynnöstä tehdyt käynnit veivät neuvojan työaikaa hieman enemmän. Välimatkat saattoivat olla pitkiä neuvontakohteelle. Lisäksi alueen erityispiirteet, jolla kiinteistöt sijaitsivat, eivät olleet neuvojalle välttämättä entuudestaan tuttuja. Käyntiä valmisteleviin töihin meni siis hieman enemmän aikaa. Tätä neuvoja ei kuitenkaan kokenut haastavaksi tai liian työlääksi. Pyynnöstä tehdyt käynnit toivat työtehtäviin mukavaa vaihtelua. Taulukko 3. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit kunnittain Kunta Tarjotut käyn- Toteutuneet Pyynnöstä teh- Toteuma nit käynnit dyt käynnit Imatra % Ruokolahti % Parikkala % Rautjärvi % Yhteensä % 7.4 Jäteveden käsittelyn tilanne neuvonta-alueilla Neuvontakäynneillä kerättiin kattavasti tietoa käytössä olevista jätevesijärjestelmistä ja niiden kunnosta. Kerätyn tiedon perusteella on mahdollista koostaa monipuolista tilastotietoa käytössä olevista jätevedenkäsittelyjärjestelmistä, kiinteistöjen varustelusta, asukkaiden määrästä ja vedenkäytöstä sekä lainsäädännön vaatimusten täyttymisestä. Kaikki kerätty tieto on tallennettu sähköisesti ja kiinteistökäyntien pöytäkirjat on arkistoitu Jässi-hankkeelle. Kartoitus- ja neuvontakäynneillä selvitettiin, onko kiinteistöillä olemassa selvitys jätevesijärjestelmästä, käyttö- ja huolto-ohjeet sekä niihin liittyvä toimenpidepäiväkirja kuitteineen. Lisäksi selvitettiin muun muassa jätevesijärjestelmän osat ja tyyppi sekä monia järjestelmään liittyviä yksityiskohtia. Kerätyn tiedon perusteella neuvontakäynnin yhteydessä tehtiin kirjallinen arvio jätevesijärjestelmän uudistamistarpeesta ja korjaus- tai tehostamistoimien laajuudesta. Arvio jätettiin kiinteistönomistajalle tai hänen edustajalleen. Arvio uudistamistarpeesta annettiin neliportaisella asteikolla: punainen: järjestelmä ei täytä vaatimuksia ja se on uusittava viimeistään keltainen: järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai toimivuuden seurantaa vihreä: jätevesijärjestelmä on nykyisellään kunnossa sininen: vähäinen jätevesimäärä 11

14 Neuvontakäynti suoritettiin 217 kiinteistöllä. Käydyistä kiinteistöistä 39 % oli vakituisessa asuinkäytössä ja 61 % oli vapaa-ajan käytössä. Vakituisessa asuinkäytössä olevista kiinteistöistä 94 %:lla ja vapaa-ajan asunnoista 36 %:lla syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä eli nämä kiinteistöt kuuluvat asetuksen puhdistusvaatimuksen piiriin. Kaikista neuvontaa saaneista kohteista 59 % oli suuremman kuin vähäisen jätevesimäärän kohteita ja 41 % oli vähäisen jätevesimäärän kohteita. Asetuksen puhdistusvaatimustaso ei koske vähäisen jätevesimäärän kiinteistöjä. Kaikista neuvontaa saaneista kiinteistöistä 38 %:lla oli akuutti jätevesijärjestelmän uudistamistarve eli järjestelmä on uudistettava mennessä. Seurantaa ja pieniä kunnostustarpeita oli 11 %:lla kiinteistöistä. Nykyinen jätevesijärjestelmä täytti lainsäädännön vaatimukset 10 %:lla kiinteistöistä. Vähäinen jätevesimäärä oli 41 % kiinteistöistä. Kuva 3. Kuva 3. Kaikkien neuvontakohteiden jätevesijärjestelmien uudistustarve. Neuvontakäynneillä läpi käydyissä kiinteistöissä oli laaja kirjo erilaisia jätevedenkäsittelyjärjestelmiä. Kuvassa 4 tarkastellaan kaikkien, sekä vähäisen että vähäistä suurempien jätevesimäärien, kiinteistöjen erilaisten jätevesijärjestelmien jakautumista. Suurimmalla osalla kiinteistöistä jätevedet johdettiin saostuskaivojen kautta maaperään tai ojaan. Toiseksi yleisin jätevesienkäsittelyjärjestelmä oli yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille. Kolmanneksi yleisin järjestelmä oli harmaiden jätevesien kantaminen sisään ja ulos. Liitteessä 6 Tilannekatsaus kerrotaan yksityiskohtaisemmin kiinteistökäynneillä saaduista tuloksista. 12

15 Kuva 4. Erilaisten jätevesijärjestelmien jakautuminen kiinteistöillä. Suomen ympäristökeskus (SYKE) kerää kaikilta ympäristöministeriön rahoittamilta jätevesihankkeilta tietoja tehdyistä kiinteistökäynneistä. Taulukoihin 4 ja 5 on kerätty SYKEn taulukkopohjalle tietoja Imatran seudun Jässi-hankkeen kiinteistökäynneistä. Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) 2 Järjestelmä riittämätön - yhteensä Vanha maaperäkäsittely 5 Muu (pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu) 5 1 Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä 10 1 Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely

16 Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 3 Kaikki jätevedet umpisäiliöön 4 3 Muu (järjestelmä kunnossa) 2 4 Järjestelmä kunnossa - yhteensä 11 8 Neuvottuja kiinteistöjä Ikävapautettujen kiinteistöjen määrä 6 Yhteensä Taulukko 4. SYKEn taulukkopohjalle kerätyt tiedot Imatran seudun kiinteistökäynneistä Taulukossa huomioidaan 1-putkisesti viemäröidyt kohteet. Taulukko 5. SYKEn taulukkopohjalle kerätyt tiedot Imatran seudun kiinteistökäynneistä Taulukossa huomioidaan 2-putkisesti viemäröidyt kohteet. Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Järjestelmä riittämätön - yhteensä 12 9 Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä 2 10 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 3 4 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely 1 Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä 3 5 Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä 4 81 Neuvottuja kiinteistöjä Ikävapautetut kiinteistöt 2 - Yhteensä Tuloksellisuus Suomen ympäristökeskus on luonut jätevesineuvonnalle tuloksellisuuden laskentamallin. Mallissa kiinteistökohtainen neuvonta saa kertoimen 100 (z), yksilöllinen neuvonta saa kertoimen 40 (y) ja yleisneuvonta saa kertoimen 10 (x). Näitä tuloksellisuuslukuja verrataan hankkeen kokonaiskuluihin. Vertailuluku = hankkeen kokonaiskulut (x 0,1) + (y 0,4) + (z) 14

17 Hankkeessa annettiin kiinteistökohtaista neuvontaa 217 henkilölle. Yksilöllistä neuvontaa annettiin 88 henkilölle. Yksilölliseksi neuvonnaksi laskettiin neuvontapisteillä, puhelimessa ja sähköpostilla annettu henkilökohtainen neuvonta. Yleisneuvontaa annettiin 0 henkilölle. Hankkeen vertailuluvuksi saatiin 151,15. Vertailuluku = 38121,16 (0 0,1) + (88 0,4) + (217) = 151,15 9. Johtopäätökset Imatran seudulla toteutettua Jässi-jätevesineuvontahanketta voidaan pitää hyvin onnistuneena. Hankkeelle asetetut tavoitteen niin kiinteistökohtaisen neuvonnan kuin yleisneuvonnan osalta saavutettiin. Alueen asukkaat ja yhteistyötahot ottivat neuvontahankkeen hyvin vastaan. Paikallisilta asukkailta saatu palaute oli erittäin positiivista ja kertoi myös osaltaan neuvonnan tarpeellisuudesta alueella. Hankkeen molemmat neuvontamuodot, yleisneuvonta ja kiinteistökohtainen neuvonta, koettiin hankkeessa tarpeellisiksi ja kummallekin neuvontamuodolle löytyi asiakkaita. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit ovat hyvä keino tavoittaa tietyllä alueella asuvia asukkaita. Hankkeessa käytetyllä toimintamallilla pystytään antamaan neuvontakäyntien loputtua hyvä kuvaus alueen uudistamistarpeen tasosta. Saadut tulokset voidaan joissain tapauksissa yleistää koskemaan laajempaakin aluetta. Kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamallilla ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan laajasti neuvontaa kaikille sitä haluaville. Tämän vuoksi on tärkeää tarjota yleisneuvontaa sekä puhelin- ja sähköpostineuvontaa. Näin neuvonta ulotetaan kaikkien sitä tarvitsevien keskuuteen. Jätevesineuvontaa on tällä toimintamallilla tarjottu alueella nyt kolmena peräkkäisenä vuotena. Hankkeiden aikana on tavoitettu kiinteistökohtaisen neuvonnan keinoin 753 kiinteistönomistajaa ja yleisneuvonnan keinoin 568 henkilölle. Hankkeiden aikana jätevesineuvontaa on tarjottu kuitenkin vain noin 13 % kuntien hajaasutusalueen asukkaille. Tarvetta neuvonnalle on varmasti myös jatkossa alueella. Neuvonnan tarve todennäköisesti kasvaa mentäessä kohti vuotta 2018, jolloin jätevesijärjestelmien tulisi olla lainsäädännön vaatimukset täyttäviä. Hankerahoitus jätevesineuvontahankkeille annetaan kerralla noin vuodeksi eteenpäin. Jos hankkeiden jatkuvuudelle olisi varmuus, helpottasi se neuvontatyön suunnittelua ja markkinointia sekä antaisi paikallisille asukkaille varmuuden neuvojien tavoitettavuudesta. Jätevesineuvontatyölle toi tänä kesänä haasteita lainsäädännön mahdollisesti muuttuva tilanne. Keväällä 2015 pidennettiin lainsäädännön siirtymäaikaa. Keväällä käynnistettiin myös työ lainsäädännön muuttamiseksi. Lainsäädännön muutostyöt selkeästi pysäyttivät myös jätevesijärjestelmien uudistamisen ja kiinnostuksen niiden kuntoon laittamiseen. Asukkaat ovat jälleen kerran odottavalla kannalla. Lainsäädännön muutokset toisaalta herättivät kysymyksiä asukkaissa mutta myös aiheuttaa passiivisuutta. Jätevesineuvoja kun ei voi ennustaa millainen laki on tulossa lähi vuosina voimaan. Toivottavasti lainsäädännön mahdolliset muutokset saadaan pian lainvoimaisiksi ja näin helpotetaan asukkaiden tietämättömyyttä omaa järjestelmää koskevaan muutos työhön. 15

18 10. Maksatushakemus Loppuraportoinnin yhteydessä haetaan myös hankkeen viimeisen eli 2. maksatuskauden rahoitus hanketoiminnalle. Hankkeelle haettava rahoitus ajalle on ,65. Hankkeen kokonaiskulut maksatuskaudella olivat ,65, joka sisältää 750 omarahoituksen. Yhteenveto maksatuskauden kuluista esitetään liitteenä 7 olevassa kustannuslaskelmassa. Liitteenä 8 on Suomen Kylätoiminta ry:n pääkirja maksatuskauden ajalta. Liitteenä 9 on kuittikopiot maksatuskauden kuluista. 16

19 LIITTEET Liite 1: Hanke-esite 2015 Liite 2: Aluekortit 2015 Liite 3: Tiedote asukkaille kiinteistökohtaisesta neuvontakäynnistä Liite 4: Kartoituslomake Liite 5: Arviolomake Liite 6: Tilannekatsaus Liite 7: Kooste maksatuskauden kuluista Liite 8: Suomen Kylätoiminta ry:n pääkirjat Liite 9: Maksatuskauden kuittikopiot 17

20 Liite 1 JÄSSI-JÄTEVESI- NEUVONTAHANKE tarjoaa puolueetonta, maksutonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa haja-asutusalueen vakituisille asukkaille ja mökkiläisille! Keväällä 2011 astui voimaan uudistettu hajajätevesiasetus (209/2011). Asetuksen tavoitteena on mm. ympäristöön joutuvan ravinnekuormituksen vähentäminen sekä pohjavesien ja juomavesikaivojen puhtaana säilyttäminen. Tämä edellyttää haja-asutusalueenkiinteistöillä toimia jätevesijärjestelmien saattamiseksi asetuksen vaatimusten tasolle mennessä. Lisätietoja lainsäädännön vaatimuksista ja kiinteistönomistajan velvollisuuksista saa jätevesineuvojiltamme. Jässi-hanketta toteuttaa Suomen Kylätoiminta ry. Hanke saa rahoituksen ympäristöministeriöltä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kautta. Kesällä 2016 hankealueena on Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala Yhteystiedot: Jätevesineuvoja Kirsi Mäkinen, puh , kirsi.makinen@jatevesihanke.fi Jätevesineuvoja Jari Kurjonen, puh , jari.kurjonen@jatevesihanke.fi 1

21 Liite 3 JÄSSI 2015 Imatran seutu Aluekortisto RUOKOLAHTI Salosaari-Äitsaari x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 11/2015 Alueen kiinteistömäärä: 195 kpl + 1 kpl pyyntökäyntejä Kartoitus- ja neuvontakierros: Elokuu-Syyskuu 2014 Pirkko Räikkönen / SYTY Kesäkuu-Heinäkuu 2015 Jari Kurjonen / SYTY 124 kiinteistöä toteuma 64 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 74 / / 40 Asukasmäärä 267 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 98 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 23 / / 77 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 56 / / 55 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 26 / / 79 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 17 / / 86 Laittomat tapaukset 0 0 Ruokolahdella kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa annettiin Salosaaren ja Äitsaaren alueella. Alueet eivät kuulu kunnallisen vesihuollon piiriin. 31; 25 % 15; 12 % 67; 54 % 11; 9 % Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=124) 6; 5 % Äitsaarta ympäröi Saimaan vesistö ja alueella on paljon ranta-aluetta, tästä johtuen neuvonta kohdistui usein vapaa-ajan kiinteistöille. Salosaaressa neuvonta painottui enemmän vakituisen asumisen kohteille. 33; 26 % 61; 49 % Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 54 % alueen jätevesijärjestelmistä, 25 %:lla kiinteistöistä syntyi vain vähäisiä jätevesimääriä. Yleisin käytössä oleva järjestelmätyyppi oli saostussäiliökäsittely + purku maaperään 49 %. Alueen järjestelmät on rakennettu pääosin ennen lukua. Ikävapautuksen omaavia kiinteistönomistajia oli yhdeksän. 3; 2 % 9; 7 % 5; 4 % 1; 1 %3; 2 % 2; 2 % 2; 2 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=125) 34,6 % 41,8 % 24% Suomen Ennen jälkeen KYLÄTOIMINTA RY Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=109)

22 JÄSSI 2015 Imatran seutu Aluekortisto RUOKOLAHTI Utula x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Liite 2 12/ 2015 Alueen kiinteistömäärä: 20 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Kesäkuu 2015 Jari Kurjonen / SYTY 15 kiinteistöä toteuma 75 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 10 / 5 67 / 33 Asukasmäärä 23 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 5 / / 67 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 1 / 9 10 / 90 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 6 / 9 40 / 60 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 4 / / 73 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 1 / 14 7 / 93 Laittomat tapaukset 0 0 7; 47 % 8; 53 % Ruokolahdella neuvontaa annettiin Utulan kyläkeskittymän alueella. Alueen pohjoispuolella sijaitsee II-luokan pohjavesialue ja eteläpuolella on pohjavedenottamo, itse neuvonta-alue ei sijoittunut pohjavesialueelle. Osa kiinteistöistä oli liittynyt vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon. Viemäriverkoston rakentaminen ei kuulu alueen tulevaisuuden kehityssuunnitelmiin. Kiinteistökohtaiset talousvesikaivot olivat pääosin rengaskaivoja. Neuvontaa kohdistettiin erityisesti vakituisesti asutuille kiinteistöille. Kartoituksen perusteella akuutissa uudistamistarpeessa on 53 % alueen jätevesijärjestelmistä, 47 %:lla kiinteistöistä syntyi vain vähäisiä jätevesimääriä. Tavallisin käytössä oleva järjestelmätyyppi oli saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=15) 3; 20 % 2; 13 % 10; 67 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=15) Järjestelmät olivat varsin iäkkäitä, pääosin rakennettu ennen 1980-lukua. Alueen kiinteistöistä 40 %:lla oli käytössä kaksoisviemäröintijärjestelmä. Ikävapautuksen omaavia oli neljä kiinteistönomistajaa. 62,5 % 37,5 % 0% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=8)

23 Liite 2 JÄSSI 2015 Imatran seutu Aluekortisto RAUTJÄRVI Purnujärvi x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 13/ 2015 Alueen kiinteistömäärä: 57 kpl + 1 kpl pyydettyjä käyntejä. Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinäkuu-Syyskuu 2015 Jari Kurjonen / SYTY 39 kiinteistöä toteuma 68 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 14 / / 64 Asukasmäärä 71 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 28 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 4 / / 86 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 22 / / 44 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 11 / / 72 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 4 / / 90 Laittomat tapaukset ; 54 % 9; 23 % 7; 18 % 2; 5 % Rautjärvellä kiinteistökohtaista neuvontaa annettiin Purnujärven alueella. Alueella on II-luokan pohjavesialueita sekä ranta-alueita. Osa alueen kiinteistöistä on liittynyt osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon. Neuvontaa kohdistettiin kiinteistöille jotka eivät kuuluu viemäriverkoston piiriin ja sijaitsevat pohjavesialueella tai Purnujärven ranta-alueilla. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 23 % alueen jätevesijärjestelmistä, 54 %:lla kiinteistöistä muodostui vain vähäisiä jätevesimääriä. Yleisin käytössä oleva järjestelmätyyppi oli yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille 31 %. Käyntikohteiden järjestelmät oli rakennettu pääosin ennen 2000-lukua. 56 %:lla kohteista oli kaksoisviemäröintijärjestelmä. Edellytykset ikävapautukselle oli yhdellä kiinteistönomistajalla. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=39) 7; 18 % 12; 31 % 9; 23 % 5; 13 % 2; 5 % 1; 2 % 3; 8 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=39) 52% 21% 27% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=33)

24 JÄSSI 2015 Imatran seutu Aluekortisto RAUTJÄRVI Ylimmäinen järvi x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Liite 2 14/ 2015 Alueen kiinteistömäärä: 24 kpl + 1 kpl pyydettyjä käyntejä. Kartoitus- ja neuvontakierros: Elokuu-Syyskuu 2015 Jari Kurjonen / SYTY 19 kiinteistöä toteuma 79 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 1 / 18 5 / 95 Asukasmäärä 56 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 11 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 11 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 14 / 5 74 / 26 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 6 / / 68 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 2 / / 89 Laittomat tapaukset ; 74 % 4; 21 % 1; 5 % Rautjärvellä kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa annettiin Ylimmäinen järven alueella. Osalle alueen kiinteistöistä on rakennettu vesijohto- ja viemäriverkosto. Neuvontaa kohdennettiin kiinteistöille, jotka eivät kuulu viemäriverkoston piiriin ja sijaitsevat I-luokan pohjavesialueella tai Ylimmäinen järven ranta-alueella. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=19) 2; 11 % 3; 16 % Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 21 % alueen jätevesijärjestelmistä, 74 %:lla kiinteistöistä syntyi vain vähäisiä jätevesimääriä. Yleisin käytössä oleva järjestelmätyyppi oli yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille 63 %. 12; 63 % 1; 5 % 1; 5 % Käyntikohteiden järjestelmät oli rakennettu pääosin ennen 2000-lukua. Kohde kiinteistöistä 74 %:lla oli käytössä kaksoisviemäröintijärjestelmä. Kiinteistöjen talousveden saanti oli pääosin oman rengaskaivon varassa. Osa kiinteistöistä nouti ruoka- ja juomavetensä alueella esiintyvistä lähteistä. 35% Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=19) 41% 24% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=17)

25 JÄSSI 2015 Imatran seutu Aluekortisto Parikkala Tyrjänjärvi x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Liite 2 15/ 2015 Alueen kiinteistömäärä: 18 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Elokuu 2015 Jari Kurjonen / SYTY 8 kiinteistöä toteuma 44 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 5 / 3 63 / 38 Asukasmäärä 23 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 7 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 7 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 2 / 6 25 / 75 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 3 / 5 37,5 / 62,5 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 0 / 8 0 / 8 Laittomat tapaukset 0 0 1; 12 % 1; 13 % 6; 75 % Parikkalassa kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa annettiin Tyrjänjärven alueella. Alueella ei ole kunnallista tai osuuskunnan järjestämää jätevedenkäsittelyä. Neuvontaa kohdennettiin kiinteistöille, jotka sijaitsevat Tyrjänjärven ranta-alueella tai lähellä olevalla II-luokan pohjavesialueella. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 75 % alueen kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä. Yleisin käytössä oleva järjestelmätyyppi oli saostussäiliö + yksinkertainen maaperäkäsittely 75 %. Kartoitus kohteiden jätevesijärjestelmät ovat varsin iäkkäitä pääosin rakennettu ennen 1980-lukua. Vain muutamalla kohteelle oli käytössä kaksoisviemäröintijärjestelmä 25 %. Kiinteistöjen talousveden saanti on pääsääntöisesti oman rengaskaivon varassa. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=8) 1; 13 % 1; 12 % 6; 75 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=8) 63% 38% 0% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=8)

26 JÄSSI 2015 Imatran seutu Aluekortisto Parikkala Pieni Rautjärvi x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Liite 2 16/ 2015 Alueen kiinteistömäärä: 18 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Elokuu-Syyskuu 2015 Jari Kurjonen / SYTY 14 kiinteistöä toteuma 78 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 5 / 9 36 / 64 Asukasmäärä 27 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 13 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 13 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 7 / 7 50 / 50 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 3 / / 79 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 0 / 14 0 / 14 Laittomat tapaukset 1 7 6; 43 % 2; 14 % 6; 43 % Parikkalassa kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa neuvontaa annettiin Pienen Rautjärven alueella. Alueelle ei ole suunnitteilla yleistä viemäriverkostoa. Neuvontaa kohdennettiin kiinteistöille, jotka sijaitsevat Pienen Rautjärven ranta-alueella. Pohjavesialueita ei alueella ole. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 43 % alueen jätevesijärjestelmistä, 43 %:lla kiinteistöistä syntyi vain vähäisiä jätevesimääriä. Yleisin käytössä oleva järjestelmätyyppi oli saostussäiliö käsittely + purku maaperään 50 %. Käyntikohteiden jätevesijärjestelmät oli rakennettu ennen 2000-lukua. 50 %:lla kohteista oli kaksoisviemäröintijärjestelmä. Alueella kiinteistöjen talousveden saanti on pääsääntöisesti oman rengaskaivon varassa. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=14) 1; 7 % 4; 29 % 7; 50 % 1; 7 % 1; 7 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=14) 62% 38% 0% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=13)

27 JÄSSI 2015 Imatran seutu Aluekortisto Parikkala Tarvaslampi x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Liite 2 17/ 2015 Alueen kiinteistömäärä: 34 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Syyskuu 2015 Jari Kurjonen / SYTY 22 kiinteistöä toteuma 65 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 15 / 7 68 / 32 Asukasmäärä 46 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 10 / / 55 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 12 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 9 / / 59 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 12 / / 45 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 4 / / 82 Laittomat tapaukset 1 4,5 3; 14 % 4; 18 % 3; 14 % 12; 54 % Parikkalassa kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa annettiin Tarvaslammen alueella. Osa alueen kiinteistöistä on liittynyt osuuskunnan vesijohtoverkostoon, viemäriverkoston rakentamista ei ole suunniteltu. Neuvontaa kohdennettiin kiinteistöille, jotka sijaitsevat Tarvaslammen ranta-alueella tai läheisellä pohjavesialueella. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=22) 3; 14 % 1; 5 % Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 54 % alueen jätevesijärjestelmistä, 14 %:lla kiinteistöistä syntyi vain vähäisiä jätevesimääriä. Yleisin käytössä oleva järjestelmätyyppi oli saostussäiliökäsittely + purku maaperään 59 %. 1; 4 % 2; 9 % 2; 9 % 13; 59 % Kohde kiinteistöjen järjestelmät oli rakennettu pääosin ennen 2000-lukua. 41 %:lla kohteista oli Kaksoisviemäröintijärjestelmä. Vesiosuuskuntaan oli liittynyt 45 % käynti kohteista, muilla kiinteistöillä talousveden saanti oli rengaskaivon varassa. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=22) 52% 29% 19% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=21)

28 JÄSSI 2015 Imatran seutu Aluekortisto Parikkala Melkoniemi x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Liite 2 18/ 2015 Alueen kiinteistömäärä: 46 kpl + 1 kpl pyydettyjä käyntejä. Kartoitus- ja neuvontakierros: Syyskuu-Lokakuu 2015 Jari Kurjonen / SYTY 31 kiinteistöä toteuma 67 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 14 / / 55 Asukasmäärä 70 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 30 / 1 97 / 3 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 1 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 16 / / 48 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 13 / / 58 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 9 / / 71 Laittomat tapaukset 0 0 8; 26 % 5; 16 % 6; 19 % 12; 39 % Parikkalassa kiinteistökohtaista neuvontaa annettiin Melkoniemen alueella. Osa alueen kiinteistöistä on liittynyt osuuskunnan vesijohtoverkostoon, viemäriverkoston rakentamista ei ole suunniteltu. Neuvontaa kohdennettiin kiinteistöille, jotka ovat liittyneet vesiosuuskunnan talousvesiverkostoon. Osa kohde kiinteistöistä sijaitsee ranta-alueilla. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 39 % alueen jätevesijärjestelmistä, 26 %:lla kiinteistöistä syntyi vain vähäisiä jätevesimääriä. Yleisin käytössä oleva järjestelmätyyppi oli saostussäiliökäsittely + purkumaaperään 26 %. Käyntikohteilla järjestelmät on rakennettu pääosin ennen 2000-lukua. 48 %:lla kiinteistöistä oli käytössä kaksoisviemäröintijärjestelmä. Vesiosuuskuntaan kuului 97 % kiinteistöistä ja muilla talousveden saanti oli rengaskaivon varassa. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=31) 3; 10 % 8; 26 % 7; 23 % 5; 16 % 1; 3 % 3; 10 % 2; 6 % 1; 3 % 1; 3 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=31) 48% 32% 19% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=31)

29 Liite 2 JÄSSI 2015 Imatran seutu Aluekortisto Imatra Savikanta x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset 19/ 2015 Alueen kiinteistömäärä: 6 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Kesäkuu 2015 Jari Kurjonen / SYTY 4 kiinteistöä toteuma 67 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 4 / / 0 Asukasmäärä 10 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 4 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 4 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 1 / 3 25 / 75 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 0 / 4 0 / 100 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 1 / 3 25 / 75 Laittomat tapaukset 0 0 1; 25 % 1; 25 % 2; 50 % Imatralla kiinteistökohtaista neuvontaa annettiin Savikannan alueella. Alueelle ei ole suunnitteilla yleistä viemäriverkostoa. Neuvontaa kohdennettiin pääosin taajaan asutuille kiinteistöille. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 50 % alueen jätevesijärjestelmistä, 25 %:lla kiinteistöistä jätevesien käsittely oli asetuksen mukaisessa kunnossa. Yleisin käytössä oleva järjestelmätyyppi oli saostussäiliökäsittely + purku maaperään 50 %. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmät on rakennettu pääosin ennen 2000-lukua. Kohde kiinteistöistä 25 %:lla oli käytössä kaksoisviemäröintijärjestelmä. Kiinteistöjen talousveden saanti on pääsääntöisesti oman rengaskaivon varassa. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=4) 1; 25 % 2; 50 % 1; 25 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=4) 33% 33% 33% Ennen jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=3)

30 Suomen KYLÄTOIMINTA RY Liite 3

31 TIEDOTE Liite HYVÄ VASTAANOTTAJA Jässi-jätevesihanke tekee jätevesineuvontaa lähialueilla Ylimmäinen Rautjärvellä. Hanke tarjoaa alueen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille puolueetonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa. Hankkeen neuvoja kiertää alueen kiinteistöt yksi kerrallaan elokuun aikana. Kiinteistökäynnillä käydään läpi nykyinen jätevesijärjestelmä, jätevesijärjestelmän selvitys, käyttö- ja huolto-ohjeet sekä käyttöpäiväkirja. Kiinteistökäynnin yhteydessä teillä on mahdollisuus kysyä neuvoja jäteveden käsittelystä ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä, sekä saada vinkkejä asiassa etenemiseen. Varaa mielellään muistiinpanovälineet mukaan! Kiinteistökäynti kestää n. 1 h ja se on maksuton. Jätevesineuvontakäynti ei ole viranomaistarkastus eikä mitään tietoja jätevesijärjestelmästä luovuteta kunnalle ilman kiinteistönomistajan lupaa. Jätevesineuvoja on tulossa kiinteistöllesi klo. Kiinteistökäynti edellyttää kiinteistönhaltijan tai hänen edustajansa paikalla oloa. Jos ajankohta ei sovi teille, ota ystävällisesti yhteyttä neuvojaan uuden ajankohdan varaamiseksi (ark. klo 9-16). Huom! Jos neuvoja ei heti vastaa puhelimeen, hän on todennäköisesti kiinteistökäynnillä ja soittaa takaisin, kunhan vapautuu. Neuvojan yhteystiedot ovat: Jari Kurjonen puh jari.kurjonen@jatevesihanke.fi Lainsäädännön vaatimus Asetus jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) astui voimaan Asetus on kansallinen ja se koskee sekä ympärivuoden asuttuja että vapaa-ajan asuntoja hajaasutusalueilla. Asetus sisältää uudenlaisia vaatimuksia jäteveden käsittelylle. Mm. perinteiset sakokaivot eivät yksinään enää riitä saavuttamaan jäteveden puhdistusvaatimuksia, vaan käsittelyä on tehostettava entisestään. Ennen vuotta 2004 rakennetuilla asuintaloilla ja vapaa-ajan asunnoilla on vielä hieman aikaa järjestelmän uusimiseen, koska asetus antaa näille kiinteistöille asti jatkuvan siirtymäajan. Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä tulee kuitenkin olla tehtynä jokaisella kiinteistöllä jo nyt, samoin nykyisen järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Käytä hyväksesi tilaisuus saada puolueetonta ja ilmaista neuvontaa tontillesi! Lisätietoa Jässi-jätevesihankkeesta ja jätevesiasioista antaa: jätevesineuvoja Kirsi Mäkinen, , kirsi.makinen@jatevesihanke.fi. Katso myös verkkosivut: ja Opas jätevesien maailmaan Tiedotteen jakelu: Ylimmäinen järven alueen kiinteistönomistajat. Osoitetiedot: Imatran seudun ympäristöpalvelu. Suomen KYLÄTOIMINTA RY

32 HAJAJÄTEVESI kiinteistökäynnin muistio Liite 4 KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNTI Neuvojan nimi /organisaatio/allekirjoitus PVM Kiinteistönomistaja/edustaja: Tämä on kuittaus siitä, että neuvontakäynti tehty paikan päällä yllämainitun henkilön läsnä ollessa Neuvontakäynnillä kerätyt tiedot toimitetaan kunnan ao. viranomaiselle KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT Kiinteistörekisteritunnus Katuosoite Postinumero- ja toimipaikka Kiinteistön mahdolliset luvat RAVA TESU YS VL Kiinteistön/tontin/pihapiirin pinta-ala (ha) > 0,5 Rakennukset: SIJAINTI ERITYISALUEELLA ETÄISYYDET Pohjavesialue m J1 P1 J2 P2 Ranta-alue Rantaviiva Tiiviisti rakennettu alue Talousvesikaivo Vesihuollon laajennusalue Oja Alueella asetuksesta poikkeavia määräyksiä Muu Muu, mikä? J=järjestelmä, P=purkupaikka KIINTEISTÖN KÄYTTÖASTE ja RAKENNUKSET Ympärivuotinen, kiinteä asuminen Osa-aikainen/vapaa-ajan asuminen kesä talvi viikonloppuisin, kpl Asukkaita / käyttäjiä: kpl (max. ) kokonaisia viikkoja, kpl Huoneistoala: m 2 yksittäisiä päiviä (ei yöpymistä) Erillinen sauna vähäinen vesimäärä* jatkuvasti, kk Ulkokäymälä perinteinen muu** käyttöpäiviä yhteensä, kpl Muu rakennus: Ei vedenkäyttöä VEDENHANKINTA Liittynyt vesijohtoverkostoon: Kunnan Vesiosuuskunnan Muu Oma kaivo: Porakaivo Rengaskaivo Yhteinen kaivo: Kantovesi: Kesävesijohto Vesi otetaan järvestä Muu vesilähde: Vesimittari käytössä VESIVARUSTELU WC **DT Erotteleva*** Tuhkaava Tiskikone Sisä-DT Kompostoiva Muu: Pyykkikone Valmistaja/malli: Suihku Käytetään fosforittomia/mietoja pesuaineita Sauna muu varuste: Lämminvesivaraaja, tilavuus litraa Läpivirtauslämmitin Arvioitu veden käyttö l/hlö/vrk (m 3 /vuosi) Seuraavan 5 vuoden aikana on odotettavissa muutoksia varustelutasossa Suomen KYLÄTOIMINTA RY

33 Liite 4 VIEMÄRÖINTI 1-putkiviemäröinti 2-putkiviemäröinti Ei viemäröintiä WC:n erillisviemäröinnin mahdollisuus Kyllä Ei Ei tietoa ***Virtsan erillisviemäröinti, mihin? Ulosteen erillisviemäröinti, mihin? Alipainekäymälä, minne johdetaan? Muuta, esim. keittiö erillisviemäröity? JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TIEDOT Rakennusvuosi: Tehdyt muutokset: Suunnittelija: Rakentaja/asentaja: Vastaava työnjohtaja: Tarkastettu rakennusvaiheessa, kuka? Suunnitelma/selvitys Käyttö- ja huolto-ohjeet Toimenpidepäiväkirja Kuitit Rakenteen ja toimivuuden tarkistukset 10 vuoden välein (huom. umpisäiliö erikseen) Huoltosopimus, yritys: Mitoituksen asukasmäärä kpl Mitoituksen vesimäärä l/hlö/vrk Havaitut toimintahäiriöt: Puhdistustulos tutkittu Vuosi: Näytteenottomahdollisuus on ei Käsittelemätön jätevesi Erillinen näytteenottokaivo Käsitelty jätevesi JÄTEVEDEN PÄÄSTÖ/PURKU Oja Salaoja Purku rakennuksen perustuksissa Maastoon/maan pinnalle Muu: Maaperä (täytä myös yksinkertainen maaperäkäsittely) Vesistö Ei tietoa Purku naapurin tontille Rasite olemassa *YKSINKERTAINEN MAAPERÄKÄSITTELY tai PURKUJÄRJESTELY Kivipesä tai imeytyskaivo (alleviivaa) Tilavuus: m 3 Imeytysputki Pituus: m Kasvillisuussaareke pinta-ala: m 2 Tehdasvalmisteinen rakenne, kuten saunapallo: Tilavuus: m 3 Ei tietoa Saostusosa tai säiliö: Muu: SAOSTUSSÄILIÖ Rakennusvuosi: Osioita: kpl Tilavuus yhteensä: m 3 Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tyhjentäjä: Muovi Lasikuitu Teräs Betoni Muu, mikä? Ei tietoa T-haarat Pohja Kaikissa osioissa Ei viimeisessä Kaikissa osioissa Ei viimeisessä

34 Liite 4 PIENPUHDISTAMO kaikki jätevedet vain käymälävedet vain harmaat Valmistaja (Vuosi) Malli Biologinen prosessi: Aktiiviliete Biosuodin Bioroottori Kemiallinen prosessi: Kemikaalin lisäys krt/ Toiminta Jatkuvatoiminen Panos (Ylijäämä)lietteen tyhjennys: krt/(vuosi/kk) Suodatinmateriaalin kunnostus: krt(vuosi/kk) Minne liete viedään: Kunnostustapa: Biologisen prosessin toimivuus tarkistettu krt/(vuosi/kk/viikko) Kemiallisen prosessin toimivuus tarkistettu krt/(vuosi/kk/viikko) UMPISÄILIÖ Säiliöön johdettavat muut jakeet: Tiskivedet Muovi kaikki jätevedet vain käymälävedet Lasikuitu vain harmaat Teräs Betoni Muu: Ei tietoa Tilavuus: m 3 Täyttymishälytin Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tyhjentäjä: Tarkistukset 5 vuoden välein IMEYTYSKENTTÄ tai -OJASTO kaikki jätevedet vain käymälävedet vain harmaat Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m 2 Imeytysputket: kpl Tuuletusputket: kpl Kallio Hiekka Omatekoinen Savi Turve Valmis paketti Sora, murske Muu: Kuvaus: Maaperän soveltuvuus tarkistettu Milloin/miten: Tehostettu imeytys levitys- ja kasvualustojen avulla, merkki/malli: Tehostettu fosforinpoisto, mikä? Pohjaveden ylin pinnankorkeus: m maanpinnan alapuolella Tarkistettu (milloin/miten): MAASUODATTAMO kaikki jätevedet vain käymälävedet vain harmaat Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m 2 Imeytysputket: kpl Tuuletusputket: kpl Kokoomakaivo Eristys muusta maasta: Suodatusmateriaalin soveltuvuus tarkistettu.. (pvm) Menetelmä: Tehostettu suodatus levitys- ja kasvualustojen avulla, merkki/malli: Valmis paketti, merkki: Tehostettu fosforinpoisto (käytössä/vain asennettu) Esisaostus Jälkisaostus Rakennettu kenttään Muu, mikä?

35 Liite 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Käynnillä tultiin seuraavaan johtopäätökseen jätevesijärjestelmän uusimistarpeen suhteen: Järjestelmä ei täytä vaatimuksia, se on uusittava viimeistään Järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia Järjestelmä vaatii seurantaa Järjestelmä nykyisellään kunnossa Jätevesimäärä vähäinen nykyisellään, järjestelmä ei vaadi toimenpiteitä Johtopäätöstä ei voitu tehdä: Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa Kyllä Ei JOHTOPÄÄTÖKSET Asukkaalle esitellyt vaihtoehdot ja ehdotetut toimet Jätevesijärjestelmän dokumentointi / alustava aikataulu Laaditaan selvitys / Laaditaan suunnitelma / Yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet jätetty kiinteistölle Jätevesijärjestelmän kunnostaminen / kuormituksen vähentäminen WC:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäkäymäläkskäymäläksi WC:n uusiminen vähän vettä käyttäväksi huuhtelu- Mietojen pesuaineiden käyttö Fosforinpoiston tehostaminen Saostussäiliöiden kunnostus Saostussäiliöiden osioiden lisäys Hälyttimen lisääminen umpisäiliöön Muu, mikä? Jätevesijärjestelmän uudistaminen, jätevesien johtaminen umpisäiliöön mustat harmaat maapuhdistamoon, jonka tyypin suunnittelija valitsee maasuodattamoon laitepuhdistamoon Jätevesien käsittely naapureiden kanssa yhteisessä järjestelmässä Esite vaihtoehdoista jätetty kiinteistölle LISÄTIETOJA/MUISTIINPANOJA imeytyskenttään harmaavesisuodattimeen muu, mikä? Liittyminen viemäriverkostoon Kuvien käyttöoikeus Saa käyttää verkkosivuilla ja neuvontatarkoituksiin (jos ihmisiä mukana) Saa käyttää vain yhdistyksen sisäisesti

36 HAJAJÄTEVESI kiinteistökäynnin muistio Liite 4 Suomen KYLÄTOIMINTA RY

37 ARVIO Liite 5 jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta TAUSTATIEDOT: Neuvojan nimi /organisaatio/allekirjoitus Kiinteistökäynnin päivämäärä: Kiinteistön osoite, postinumero ja postitoimipaikka tai rekisterinro: Kiinteistönomistaja/edustaja: Kiinteistön käyttö: ympärivuotinen asuminen Nimi ja allekirjoitus vapaa-ajan asuminen, käyttö Selvitys jätevesijärjestelmästä olemassa kyllä ei Käyttö- ja huolto-ohjeet olemassa kyllä ei Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa kyllä ei Kartoitus- ja neuvontakäynnillä päädyttiin pintapuolisen tarkastelun jälkeen siihen, että käytössä on JOHTOPÄÄTÖS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISTARPEESTA*: Järjestelmä uusittava viimeistään Jätevesijärjestelmä ei nykyisellään täytä asetuksen 209/2011 puhdistusvaatimuksia. Jätevesijärjestelmän uusimista varten on tehtävä jätevesijärjestelmän suunnitelma ja haettava toimenpidelupa. Järjestelmää kunnostettava tai tehostettava Järjestelmän toimivuutta seurattava Suositellut toimenpiteet: Järjestelmä kunnossa Järjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää huoltoa käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti. Vähäinen jätevesimäärä Puhdistusvaatimus (YSL 86/2000) ei koske tätä kohdetta nykyisellään. Kuvaus jätevesimäärästä: Suositellut pienet parannukset: MUISTILISTA JATKOTOIMENPITEISTÄ Selvitys laaditaan Järjestelmän kunnostustoimet tehdään mahd. pian Jätevesisuunnitelma teetetään Säiliöt tyhjennetään viimeistään Toimenpidelupa uudistamiseen haetaan Toimivuuden seurantatoimenpiteet tehdään Järjestelmä uusitaan viimeistään Määräaikaishuollot (Vna 209/2011): Muuta: KIINTEISTÖLLE ANNETTU TIEDOKSI SEURAAVAT OHJEET JA ESITTEET: JÄTEVESIOPAS-esite/Kesämökin JÄTEVESIOPAS-esite Esite hankkeesta Yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet Käyttöpäiväkirjamalli Kuntakohtainen ohje toimenpideluvasta Lista suunnittelijoista Lista suunnitelman sisältövaatimuksista Selvityslomake Muuta: *Johtopäätös tehty pintapuolisen tarkastelun ja kiinteistökäynnillä saatujen tietojen perusteella. Jos tilanne muuttuu, on uusimistarve arvioitava uudelleen. Suomen KYLÄTOIMINTA RY

38 Liite 6 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET IMATRAN SEUDUN HANKEALUEELLA Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala Tilannekatsaus 2015 Kirsi Mäkinen Suomen KYLÄTOIMINTA RY

39 Sisällysluettelo Liite 6 Termien selityksiä Johdanto Haja-asutuksen jätevedet hankealueella Kuntakohtaiset vaatimukset Vaatimusten täyttyminen Käytössä olevat jätevesijärjestelmät Ympärivuotinen asutus Vapaa-ajan asunnot Vähäiset jätevesimäärät Johtopäätökset Vaatimusten piirissä olevat kohteet ja uudistamistarve Selvitysvaatimus ja erot kuntien sekä kohteiden välillä Tulevaisuus ja aktivointitarpeet... 29

40 Liite 6 Termien selityksiä Erityisalue Harmaa jätevesi Ikävapautus Jätevesiasetus Jätevesijärjestelmä Kaksiputkiviemäröinti Maahanimeyttämö Maasuodattamo Pienpuhdistamo Vesiensuojelullisesti ja maankäytön suunnittelullisesti jätevesien käsittelyn kannalta haasteelliset alueet (esim. Pohjavesi- ja ranta-alueet sekä asukastihentymät) Asumisessa erilaisista pesutoiminnoista syntyvä jätevesi, johon ei sisälly käymäläjätevettä Koskee vakituisesti asuttujen kiinteistöjen omistajia, jotka ovat mennessä täyttäneet 68 vuotta. Valtioneuvoston asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, säädetty YSL 86/2000 nojalla, sellaisena kun sen on laissa 196/2011. Talousjätevesien johtamiseen ja käsittelemiseen tarkoitettu kokonaisuus, johon sisältyvät mm. putkistot, tuuletus, käsittelyjärjestelmä ja purkujärjestelyt. Rakennuksen sisäinen putkisto, jossa harmaat jätevedet ja käymälävedet johdetaan eri käsittelyjärjestelmiin. Maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen. Maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun, pääasiassa hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevan suodatinkerroksen läpi ja se kootaan putkistolla sekä johdetaan edelleen ympäristöön tai jatkokäsittelyyn. Talousjäteveden käsittelylaite, jossa jäteveden puhdistuminen tapahtuu fysikaalisesti, kemiallisesti tai biologisesti tai niiden yhdistelmänä. Tavallisimpia ovat panospuhdistamot ja biosuotimet. Saostussäiliö (saostuskaivo) Jäteveden yksi- tai useampiosainen, vesitiivis säiliö, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät aineosat. Selvitys jätevesijärjestelmästä Kirjallinen kuvaus kiinteistöllä tällä hetkellä olevasta jätevesijärjestelmästä. Umpisäiliö (umpikaivo) Vähäinen jätevesimäärä Vesitiivis, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettu säiliö, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Kiinteistöt joissa ei ole vesikäymälää, paineellista lämminvesivaraajaa, suihkua, kylpyammetta tai painevettä sähköllä käyttäviä laitteita kuten pyykin- tai astianpesukoneita tai vastaavia (esim. kantovedelliset kesämökit ja pihasaunat). Yksinkertainen maaperäkäsittely Jätevesien johtamista maaperään esim. kivipesän, betonirenkaan tai saunapallon kautta. Yksiputkiviemäröinti Rakennuksen sisäinen putkisto, jossa käymäläjätevedet ja harmaat jätevedet johdetaan samaan käsittely- tai säilytysjärjestelmään.

41 Liite 6 1. Johdanto Kaakkois-Suomen ELY-keskus myönsi keväällä 2015 avustusta Suomen Kylätoiminta ry:n Jässi-jätevesineuvontahankkeelle toteuttamaan haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan Etelä-Karjalassa. Rahoitusta myönnettiin hankesuunnitelman mukaan kiinteistökohtaiseen neuvontaan, yleisneuvontaan ja tiedottamiseen. Hanketta toteutettiin Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kunnissa. Tämä raportti käsittelee kiinteistökohtaisen neuvonnan tuloksia kesän 2015 ajalta. Hankkeessa käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kehittämää kartoitus- ja neuvontakäyntien toimintamallia. Toimintamallin lähtökohtana on järjestelmällisyys ja kustannustehokkuus, joka toteutuu kartoittamalla systemaattisesti priorisoituja alueita. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa yhteistyössä valittiin hankekuntien alueilta kohteita, jossa kiinteistökohtaista neuvontaa asukkaille tarjottiin. Alueet valikoitiin pääasiassa vesiensuojelullisesta herkkien alueiden näkökulmasta, jos tällaisia alueita ei löytynyt, neuvontaa suoritettiin muulla neuvonnan tarpeessa olevalla alueella. Kuvassa 1 on esitetty kartalla kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdealueet vuodelta Neuvonta-alueet olivat: Ruokolahdella Utula sekä Salo- ja Äitsaari (jatkettiin vuonna 2014 aloitettua neuvontatyötä) Parikkalassa Tyrjänjärven ympäristö, Pieni Rautjärven ympäristö, Tarvaslammen ympäristö ja Melkoniemi Rautjärvellä Purnujärven ja Ylimmäinen järven ympäristö Imatralla Savikannan alue Kuva 1. Kartassa merkittynä vihreällä kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdealueet (sisältää Maanmittauslaitoksen Karttatietokannan 11/2015 aineistoa).

42 Liite 6 2. Haja-asutuksen jätevedet hankealueella Hankkeessa kerätyn tiedon mukaan (mm. kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat, Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma, väestörekisterikeskuksen tilastot, kuntien nettisivut) Imatran seudun Jässi-hankkeen toiminta-alueella viemäriverkostojen ulkopuolisen asutuksen määrä on noin 9000 kiinteistöä. Tätä tietoa selvitettäessä huomattiin, että kunnissakaan ei ole tarkkaa tietoa siitä kuinka paljon kiinteistöjä viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsee. Myöskään siitä kuinka paljon asutusta sijoittuu nk. erityisalueille (pohjavesialueet, ranta-alueet sekä tiiviisti asutut alueet viemäriverkostojen ulkopuolella) ei ole saatavilla. Hankealueen kunnissa on kuitenkin paljon pohjavesialueita ja ranta-alueita, joten on oletettavaa, että melko iso osa asutuksesta sijaitsee jollakin erityisalueella. Taulukossa 1 on esitetty arvio viemäriverkostojen ulkopuolella olevien kohteiden jakautumisesta alueen kuntien kesken. Taulukko 1. Arvio haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen lukumäärästä hankealueen kunnissa Kunta Imatra 400 Parikkala 1200 Rautjärvi 2500 Ruokolahti 4900 Yhteensä 9000 Kiinteistöjen lukumäärä haja-asutusalueella Hankealueella neuvonta- ja kartoituskäyntiä tarjottiin yhteensä 320 kiinteistölle. Kiinteistökäynti toteutui 211 kiinteistöllä, joten kohdekiinteistöistä käytiin läpi 66 %. Ennalta valittujen alueiden lisäksi neuvonta- ja kartoituskäyntejä tehtiin myös asukkaiden pyynnöstä, yhteensä 6 kpl. Yhteensä kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin 217 kiinteistöllä. (Taulukko 2.) Taulukko 2. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit kunnittain Kunta Tarjotut käynnit Toteutuneet käynnit Pyynnöstä tehdyt käynnit Toteuma Ruokolahti % Parikkala % Rautjärvi % Imatra % Yhteensä % Jätevesineuvontaa annettiin 85 (39 %) ympärivuotisesti asutulla kiinteistöllä ja 132 (61 %) vapaa-ajan kiinteistöllä. Hankkeessa neuvontaa saaneista kiinteistöistä 127:lla syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä. Kiinteistöistä 90 oli vähäisen jätevesimäärän kohteita.

43 Liite 6 Vähäisen jätevesimäärän kohteista viisi kiinteistöä oli vakituisesti asuttuja ja 85 kiinteistöä oli vapaa-ajan käytössä. Vähäisen jätevesimäärän kohteilla riittää jätevesijärjestelmän selvityksen tekeminen. Vähäistä suurempia jätevesiä muodostuessa koskee kohdetta tämän lisäksi asetuksen puhdistusvaatimus. Vähäisiä suurempia jätevesimääriä muodostui 47 vapaa-ajan asunnolla ja 80 vakituisesti asutulla kohteella. Näin ollen 36 % vapaa-ajan asutuksesta ja 94 % vakituisesti asutuista kiinteistöistä ja yhteensä 59 % kaikista läpikäydyistä kohteista on asetuksen puhdistusvaatimuksen piirissä. Kartoitus- ja neuvontakäyntikohteiden kotitalouksien koko vaihteli 0-10 asukkaan välillä, keskimäärin asukkaita oli 2,2. Varustelutaso neuvontakohteissa vaihteli paljon kantovedellisistä kiinteistöistä normaalin omakotitalon varustelutasoon. Kun huomioidaan kaikki neuvontakohteet, oli sisäsauna 62 %, WC 58 %, suihku 54 %, pyykinpesukone 51 %, ulkosauna 49 % ja tiskikone 39 % kiinteistöistä. Kuivakäymälä oli 13 % kiinteistöistä ja 20 % kiinteistöistä käytössä oli perinteinen ulkokäymälä. 3 Kuntakohtaiset vaatimukset Keväällä 2011 astui voimaan uusi valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011). Lainsäädännön muutosten myötä hankealueen kunnissa aloitettiin uusien ympäristönsuojelumääräysten valmistelu tai päivittäminen. Imatran ympäristönsuojelumääräykset tulivat voimaan keväällä 2013, Ruokolahdella kesällä 2014 ja Parikkalassa kesällä Rautjärven kunnan alueella ympäristösuojelumääräyksien käsittelyprosessi oli vielä kesken. Hankealueen kunnilla on yhteinen ympäristötoimi (Imatran seudun ympäristötoimi) ja tavoitteena on saada samanlaiset ympäristönsuojelumääräykset voimaan kaikkien neljän kunnan alueella. Rautjärvellä kiinteistönomistajille kerrottiin hyväksyttävinä olevien ympäristönsuojelumääräysten sisällöstä ja kehotettiin olemaan yhteydessä kuntaan, etenkin jos järjestelmän uusiminen tapahtui herkällä alueella. Hankealueella neuvontaa suoritettiin myös herkillä alueilla. Ruokolahdella Äitsaareessa ja Salosaaressa oli muutamia kiinteistöjä pohjavesi- ja ranta-alueella. Rautjärvellä ja Parikkalassa useat kiinteistöt sijaitsivat ranta-alueella ja muutamia pohjavesialueella. 3.1 Vaatimusten täyttyminen Valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaan kiinteistöllä tulisi olla selvitys nykyisestä järjestelmästä, järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet sekä käyttöpäiväkirja. Hankealueella selvitys tai suunnitelma nykyisestä jätevesijärjestelmästä oli tehtynä 30 %:lla kohteista, joilla neuvontaa annettiin. Nykyisen järjestelmän käyttöja huolto-ohjeet löytyivät vain 12 %:lla kaikista neuvontakohteista. Kiinteistöjen omistajilta, joiden kiinteistöllä muodostuu vähäistä suurempia jätevesimääriä, edellytetään huoltotoimenpiteiden kirjaamista toimenpidepäiväkirjaan. Kuitenkin vain 9 % vähäistä suuremman jätevesimäärän kohteista oli kirjattu huoltotoimenpiteet muistiin ja kuitit oli säilyttänyt myös vain 9 % kiinteistönomistajista. (Taulukko 3.) Huomioitavaa on kuitenkin että monella vähäisen jätevesimäärän kohteella on itse tehdyt jätevesijärjestelmät, joihin ei ole käyttö- ja huolto-ohjeita. Lisäksi näissä kohteissa ei huoltotoimenpiteisiin käytetä ulkopuolista palvelua, joten kuitteja huoltotöistä ei kohteilla ole.

44 Liite 6 Taulukko 3. Jätevesijärjestelmien dokumentoinnin tilanne kaikilla neuvontakohteilla Selvitys tai suunnitelma Käyttö- ja huolto-ohje Toimenpide-päiväkirja Kuitit toimenpiteistä kpl % kpl % Kpl % kpl % Ympärivuotinen asutus Vapaa-ajan asutus Yhteensä Kiinteistöillä, joilla syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä, tarkasteltiin nykyisten jätevesienkäsittelyjärjestelmien riittävyyttä verrattuna lainsäädäntöön. Arviointi tehtiin kiinteistökäynnin yhteydessä pintapuolisena tarkkailuna sekä osittain kiinteistön omistajan tietojen pohjalta. Tarkastelussa kiinnitettiin huomiota rakenteiden kuntoon, järjestelmän ikään, sijoituspaikkaan sekä syntyvien jätevesien määrään suhteessa olemassa olevaan järjestelmään. Kesän 2015 aikana kierretyistä kohteista suurin osa eli 59 % (127 kpl) oli vähäistä suurempien jätevesimäärien kohteita, jotka kuuluvat asetuksen puhdistusvaatimusten piiriin. Vähäistä suurempien jätevesien kohteista 17 %:lla (22 kpl) oli nykyisen lainsäädännön vaatimukset täyttävä jätevesienkäsittelyjärjestelmä. Suurimmalla osalla eli 65 %:lla (82 kpl) järjestelmät olivat täyden uusimisen tarpeessa, sillä ne eivät vastanneet nykyisellään asetuksen vaatimuksia. Kohteista 18 %:lla (23 kpl) jätevesijärjestelmät olivat pienten kunnostustoimien tai seurannan tarpeessa. Tällöin toimenpiteinä olivat mm. nykyisen jätevesijärjestelmän toiminnan tarkkailu ja toimenpiteisiin ryhtyminen mikäli ongelmia ilmenee tai pienten parannusten tekeminen, kuten umpisäiliön täyttymishälyttimen lisääminen tai saostussäiliöiden tiiveyden tarkistaminen. (Kuva 2 ja 3). Kuva 2. Jätevesijärjestelmien uusimistarve kaikilla kohteilla Kuva 3. Jätevesijärjestelmien uusimistarve kohteilla, joissa syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä

45 Liite 6 4. Käytössä olevat jätevesijärjestelmät Läpikäydyillä kohteilla (217 kpl) oli käytössä paljon erilaisia jätevesien käsittelyjärjestelmiä. Kaikista kohteista yksi-putkiviemäröinti oli käytössä 91 kohteessa (42 %) ja kaksiputkiviemäröinti oli 126 kohteessa (58 %). Neuvonta-alueella yleisin jätevesien käsittelyjärjestelmä oli saostussäiliö mustille ja harmaille vesille, purku maaperään tai ojaan. Toiseksi yleisin järjestelmä oli yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille. Muita ja hieman harvinaisempia käsittelyvaihtoehtoja olivat maaperäkäsittely harmaille vesille, umpisäiliö kaikille vesille ja umpisäiliö + maahanimeytyskenttä. (Kuva 4). Kuva 4. Käytössä olevat jätevesienkäsittelyjärjestelmät ja niiden yleisyys kaikilla käydyillä kohteilla 4.1 Ympärivuotinen asutus Neuvonta-alueilla ympärivuotisen asutuksen kohteita oli 85 kpl. Läpikäydyistä ympärivuotisen asutuksen kohteista viidellä muodostui vähäisiä jätevesimääriä. Vähäistä suurempia jätevesimääriä muodostui 80 vakituisesti asutulla kohteella, näistä valtaosalla, 64 kohteella (75 %), oli käytössä 1-putkiviemäröintiin perustuva jätevesienkäsittelyjärjestelmä. 1- putkiviemäröidyillä kohteilla yleisin käsittelyjärjestelmä oli pelkkä saostussäiliö kaikille jätevesille (purku yleisimmin maastoon). Pelkkiä saostuskaivokäsittelyitä oli yhteensä 52 kohteella (61 %) kaikista vakituisesti asutuista kohteista. Muita käytössä olevia järjestelmiä olivat pienpuhdistamo, umpisäiliö ja maaperäkäsittely (maahanimeytys tai maasuodattamo). Kohteista 21 (25 %) oli käytössä 2-putkiviemäröintiin perustuva järjestelmä. Yleisin järjestelmä 2-putkiviemäröidyissä kohteissa oli sakokaivokäsittely kaikille vesille, purku maaperään tai ojaan, jossa jätevedet johdettiin samaan järjestelmään kahdella putkella. Yleisiä jätevesijärjestelmiä olivat myös umpisäiliö mustille ja maaperäkäsittely harmaille vesille sekä kuivakäymälä ja yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille.

46 Järjestelmä oli täyden uudistamisen tarpeessa 65 %:lla kohteista (kuva 5). Suurin osa uudistamistarpeessa olevista järjestelmistä olivat pelkkiä saostuskaivokäsittelyitä, joista jätevedet johdetaan maaperään. Nykyisellään kunnossa oleviksi järjestelmiksi luokiteltiin useimmiten umpisäiliöt + harmaiden vesien maahanimeytyskenttä, pelkkä maahanimeytyskenttä kaikille jätevesille tai pienpuhdistamo kaikille jätevesille. Liite 6 Kuva 5. Jätevesijärjestelmien uusimistarve vakituisella asutuksella 4.2 Vapaa-ajan asunnot Neuvontaa saaneita vapaa-ajan kohteita oli hankealueella yhteensä 132. Näistä 85 kohteella (64 %) syntyi vain vähäisiä jätevesimääriä ja 47 kohteella (36 %) muodostui vähäistä suurempia jätevesimääriä. Tässä luvussa kuvaillaan niiden vapaa-ajanasuntojen jätevesien käsittelyä, joissa muodostui vähäistä suurempia jätevesimääriä. Vapaa-ajanasunnoilla, joilla syntyi vähäistä suurempia määriä, jätevettä 38 kiinteistöllä oli käytössä vesikäymälä ja yhdellä kiinteistöllä kuivakäymälä. Seitsemällä kiinteistöllä oli käytössä perinteinen ulkohuussi ja 11 kiinteistöllä oli modernimpi kaupallinen ulkona sijaitseva kuivakäymälä. Kiinteistöistä 19 oli käytössä myös talviaikoina. 1-putkiviemäröinti oli käytössä 23 kohteella (%). Useilla 1-putkiviemäröidyillä kohteilla jätevedet käsiteltiin saostuskaivoissa, joista ylivuoto johdettiin maaperään tai ojaan. Muutamilla kiinteistöillä kaikki jätevedet johdettiin umpisäiliöön. Vapaa-ajan asunnoilla 2-putkiviemäröintiä oli 24 kiinteistöllä, jolla syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä. Järjestelmänä useilla kiinteistöillä oli WC-vesien johtaminen umpisäiliöön ja harmaiden vesien johtaminen imeytyskenttään tai yksinkertaiseen maaperäkäsittelyyn. Useilla kiinteistöillä oli käytössä kuivakäymälä ja harmaat vedet johdettiin yksinkertaiseen maaperäkäsittelyyn. Jätevesijärjestelmistä 58 % oli uudistamistarve. Pieniä hoitotoimenpiteitä tai seurantaa kehotettiin tehdä 23 % kohteista. Nykyinen jätevesijärjestelmä täytti lainsäädännön vaatimukset 19 % kohteista. Kuva7.

47 Liite 6 Kuva 6. Jätevesijärjestelmien uudistamistarve vapaa-ajan asunnoilla, joilla syntyy vähäistä suurempia jätevesimääriä. Vapaa-ajan asuntojen vähäistä suurempien jätevesien käsittelyjärjestelmistä suurin osa oli rakennettu vuonna 1980 tai sen jälkeen. Järjestelmistä 13 kpl (28 %) oli rakennettu 1970-luvulla tai ennen sitä, 11 kpl (23 %) 1980-luvulla, 12 kpl (26 %) 1990-luvulla ja 10kpl (21 %) 2000 luvulla. Vuoden 2004 jälkeen oli rakennettu 6 (13 %) järjestelmää. Yhden jätevesijärjestelmän rakennusajankohtaa ei tiedetty. 4.3 Vähäiset jätevesimäärät Vähäisen jätevesimäärän kohteita oli yhteensä 90, joista viisi oli vakituisesti asuttuja (6 %) ja loput (94 %) vapaa-ajan käytössä. Näistä kohteista 19 ei ollut käytössä mitään jäteveden käsittelyjärjestelmää, vaan jätevedet kannettiin sisään ja ulos. Kohteista 61 oli käytössä jätevesien yksinkertainen maaperäkäsittely. Niillä kiinteistöillä, joilla oli käsittelyjärjestelmä asuinrakennuksen jätevesille, pesuvedet johdettiin useimmiten yksinkertaisesti maaperään esim. imeytyskaivoon, kivipesään tai sakokaivon kautta kivipesään. Muutamissa kohteissa oli käytössä vähäisille jätevesille saostuskaivot + yksinkertainen maaperäkäsittely. Yksittäisissä kohteissa oli käytössä harmaavesisuodattamo tai imeytyskenttä. Kohteissa, joissa pesuvedet johdettiin käsittelemättä maan pinnalle, suositeltiin hallittua maaperään imeyttämistä esim. imeytyskaivon kautta. Yleisempiä parannusehdotuksia vähäisten jätevesimäärien käsittelyyn oli esim. imeytyspaikan kunnostaminen ja imeytyskaivon puhdistaminen. Erillinen pihasauna oli 46 kohteella. Talon sisällä oleva sisäsauna löytyi 33 kohteella. Lähes kaikilla vähäisen jätevesimäärän kohteella oli kuivasanitaatioon perustuva käymälä. Perinteinen ulkohuussi löytyi 39 kiinteistöltä. Modernimpi kaupallinen kuivakäymälä löytyi 50 kohteelta. Käynnin aikana arvioitiin käymälän kuntoa. Hyvä- ja huonokuntoisuutta arvioitiin sen perusteella, olivatko käymälän sijainti, rakenteet ja käyttö asianmukaista. Hyväkuntoinen huussi on mitoitettu ja sijoitettu tontille järkevästi, ei valuta nesteitä maahan, riittävästi tuuletettu sekä helppo tyhjentää ja huoltaa. Riittävästä kuivikkeen käytöstä, käymälätuotosten käsittelystä sekä ulkokäymälöiden kunnostuksista ja huollosta keskusteltiin kaikkien kiinteistöjen omistajien kanssa.