Pohjanmaan Jässi-jätevesihanke Loppuraportti

Transkriptio

1 Pohjanmaan Jässi-jätevesihanke 2017 Loppuraportti Miia-Eveliina Lae

2 Sisällys ESIPUHE YLEISTÄ HANKKEESTA Hankkeen tavoite Hankkeen rahoitus Hankkeen kulut Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Yhteistyö kuntien kanssa Muut yhteistyötahot HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö Neuvojien taustat ja koulutus Työturvallisuus TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Näkyvyys tiedotusvälineissä Tiedottaminen ja ilmoitukset YLEISNEUVONTA Puhelin- ja sähköpostineuvonta Neuvontapisteet tapahtumissa Yleisötilaisuudet KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA Toteutustapa Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso Kiinteistöjen omistajat Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset annetuista menetelmä- ja toimintaneuvoista PALAUTE TULOKSELLISUUS ARVIO HANKKEEN ONNISTUMISESTA Hankesuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen Neuvonnan vaikuttavuus Keinoja neuvonnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi POHJANMAAN JÄSSI-HANKE YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Haja-asutuksen jätevedet Tilannekatsaus Liite 2: Kirje, suomenkielinen Liite 3: Kirje, ruotsinkielinen Liite 4: Pöytäkirja, suomenkielinen Liite 5: Pöytäkirja, ruotsinkielinen Liite 6: Arviolomake, suomenkielinen Liite 7: Arviolomake, ruotsinkielinen Liite 8: Kooste palautekyselystä, suomenkielinen Liite 9: Kooste palautekyselystä, ruotsinkielinen Liite 10: Palautelomake, suomenkielinen Liite 11: Palautelomake, ruotsinkielinen

3 ESIPUHE Tämä raportti käsittelee Pohjanmaan Jässi- hankkeen jätevesikartoituksista ja -neuvonnasta saatuja tuloksia ja hankkeen toimintaa. Hanke toimi Etelä-Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla. Hankkeen taustaorganisaationa toimi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Hankkeen keräämiä kiinteistöjen ja niiden jätevesijärjestelmien tietoja on käsitelty huolellisesti ja tiedot on koostettu siten, että yksittäistä kiinteistöä ei voida tunnistaa. Tähän raporttiin on koottu kaikki hankkeessa kerätyt tiedot. Luvan antaneiden kiinteistöjen tiedot on välitetty myös kunnan ympäristönsuojelutoimen käyttöön. Lisäksi kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunnille on toimitettu kuntien alueilla tehdystä neuvonnasta kunta- ja aluekohtaiset koosteet. Raportin tarkoituksena on antaa tietoa haja-asutuksen jätevesien käsittelystä hankekunnissa. Lisäksi raportin tarkoituksena on kertoa hankkeen toiminnasta suhteessa hankkeen alkuperäisiin tavoitteisiin ja hankesuunnitelman sekä rahoituspäätöksen edellyttämiin tehtäviin. Raportin ensimmäisessä luvussa käsitellään hankkeen hallinnointia ja kustannuksia sekä yhteistyötä. Toisessa luvussa kerrotaan hankkeessa käytetystä työpanoksesta ja sen kohdentamisesta eri työtehtäviin. Luvussa kolme käsitellään tiedotusta ja markkinointia. Luvut neljä ja viisi sisältävät hankkeen pääasiallisen toiminnan kuvauksen sekä tulokset. Lukuun neljä on koottu yleisneuvonnan määrälliset tulokset. Lukuun viisi on koottu hankkeen kiinteistökohtaisen neuvonnan tulokset lukumäärinä sekä kartoitustietojen analysoinnista saadut tulokset neuvonta-alueiden jätevesien käsittelystä. Luvussa kuusi on kooste kartoitus- ja neuvontakäynnin saaneiden kiinteistöjen antamasta palautteesta. Luvussa seitsemän tarkastellaan hankkeen tuloksellisuutta valtakunnallista vertailua varten ja luvussa kahdeksan on arvio hankkeen onnistumisesta. Luku yhdeksän kokoaa lyhyesti yhteen Pohjanmaan Jässi-hankkeissa vuosina tehdyn jätevesineuvonnan. Raportti on suomenkielinen, mutta se käsittelee hankkeen sekä suomenkielistä että ruotsinkielistä toimintaa. Raportin on kirjoittanut hankkeessa pääneuvojana toiminut Miia-Eveliina Lae. Erityiskiitokset alueen jätevesien käsittelyn tilanteen selvittämisestä kuuluvat kartoitus- ja neuvontakäyntejä tehneille neuvojille.

4 Sivu 4 1 YLEISTÄ HANKKEESTA 1.1 Hankkeen tavoite Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n Pohjanmaan Jässi -hankkeesta tekemän hankesuunnitelman ( ) mukaan hankkeen tavoitteena oli turvata puolueettoman, laadukkaan ja kansantajuisen sekä kaksikielisen jätevesitietouden saatavuus toiminta-alueella ja sen avulla pitkällä aikavälillä vähentää haja-asutuksen jätevesistä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Kiinteistökohtaisen neuvonnan tavoitteet noudattelivat SYKEn laatimaa yleissuunnitelmaa. Tavoitteena oli lisätä asukkaiden tietoa asianmukaisesta jätevesien käsittelystä, lainsäädännön vaatimuksista ja heitä koskevista kunnan vaatimuksista sekä kannustettiin tarvittaessa uusimaan järjestelmä. Kiinteistökohtaisella neuvonnalla arvioitiin tavoitettavan noin kiinteistöä. Yleisneuvonnalla pyrittiin kattamaan muut neuvontapyynnöt, sekä osallistua neuvontapisteen tai tietoiskun muodossa yhteensä noin kymmeneen tilaisuuteen. Hankkeen taustalla olivat vuosien onnistuneesti sujuneet Pohjanmaan Jässi-hankkeet sekä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n yli 30 vuoden kokemus vesiensuojelutyöstä hankealueella. Yhdistys tekee vesiensuojelutyötä jokineuvottelukuntien kautta, vesienhoidon suunnittelussa ja muiden hankkeiden, kuten 3VYYHTI-vesistökunnostushankkeiden organisoinnissa. 1.2 Hankkeen rahoitus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi päätöksellään (EPOELY/4523/2016) Ympäristöministeriön valtionavustusta Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:lle haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan. Neuvontaa tuli järjestää puolueettomasti, laadukkaasti ja kansantajuisesti molemmilla kotimaisilla kielillä. Rahoituksen edellytyksenä oli, että avustusta käytetään JÄSSI-toimintamallilla tehtyyn kiinteistökohtaiseen jätevesineuvontaan, yleisneuvontaan ja tiedottamiseen Etelä- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella. Neuvonnassa tuli noudattaa Suomen ympäristökeskuksen neuvonnan yleissuunnitelmaa ja SYKE:n koulutuksen mukaisia periaatteita sekä pitää kirjaa kustannuksista. Hankkeen valvojana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa toimi vesitalousasiantuntija Jenny Skuthälla. 1.3 Hankkeen kulut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi hankkeelle avustuksen neuvontatoiminnan järjestämisestä aiheutuviin kuluihin, siten että avustus kattaa 100 % hyväksyttävistä kustannuksista. Yhteistyökunnat osallistuvat aiempien vuosien tapaan laskennallisesti vähintään 5 % osuudella hankkeen kokonaiskuluista. Hankkeen kulut (PVY) ja välisenä aikana olivat yhteensä joka koostui osa koostui palkka-, matka- ja muista kuluista. Muita kuluja olivat ostopalvelut (Luvy) sekä materiaali- ym hankinnat. Lisäksi hankkeessa mukana olleiden kuntien omarahoitus oli muodostuen työtilojen, työn ohjauksen, kopioinnin, materiaalien ja postitusten kuluista (taulukko 1).

5 Sivu 5 Taulukko 1. Yhteenveto kustannuksista Budjetti (sop) Toteutunut Palkkakulut Matkakulut Muut kulut PVY:n kulut yhteeensä Kuntien omarahoitus Kaikki kulut yhteensä Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Hankkeen hallinnoinnista vastasi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, joka osti laatutyön Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ltä. Hankesuunnitelman pohjana käytettiin aiempien vuosien jätevesineuvonnasta saatuja kokemuksia sekä Jässi-toimintamallia. Hankesuunnitelmaa mukautettiin rahoituspäätöksen jälkeen vastaamaan saatuja resursseja. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry on alueellinen vesiensuojeluyhdistys, jonka toiminta-alueena ovat Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Yhdistyksen jäseninä on kuntia, teollisuusyrityksiä ja muita vedenkäyttäjiä. Ydintoimintaan kuuluu velvoitetarkkailujen tekemistä, vesistökohtaisia selvityksiä ja kuormituskartoituksia sekä vesienhoidon suunnittelua. Yhdistyksessä toimii myös neljä jokikohtaista rahastoa. Viiden Pohjanmaan Jässi-hankkeen lisäksi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry on organisoinut muitakin vesiensuojeluun liittyviä hankkeita, kuten VYYHTIvesistökunnostushanketta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry toimii läntisellä Uudellamaalla. Yhdistys on tehnyt hajaasutusalueiden jätevesineuvontaa vuodesta 2004 ja yhdistys toimii Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry:ssä haja-asutusalueiden jätevesien vastaavana jäsenyhdistyksenä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry kehitti aktiivisesti Jässi-toimintamallia pilot-hankkeessa vuonna Etelä-Pohjanmaan alueella Jässi-hanke toimi ensimmäisen kerran Vuonna 2013 toiminta laajeni Pohjanmaalle ja vuonna 2014 myös Keski-Pohjanmaalle. Samaan aikaan Pohjanmaan Jässin 2017 kanssa toimi muitakin Jässi-hankkeita muualla Suomessa. Nämä sijaitsivat Pohjois-Karjalassa, Imatran seudulla ja Lappeenrannassa. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry haki rahoitusta haja-asutusalueiden jätevesineuvonnan järjestämiseksi, koska yhdistyksen toiminta-alueella on paljon kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän varassa olevia kiinteistöjä. Haja-asutuksen määrä hankkeen yleiseneuvonnan kohdealueella (koko Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta-alue) on noin vakituisesti asuttua ja vapaa-ajan kiinteistöä. Alueella arvioitiin olevan paljon jätevesijärjestelmien kunnostustarvetta. Toiminta-alueella ei myöskään ollut muita haja-asutuksen kiinteistökohtaista neuvontaa tekeviä hankkeita.

6 Sivu 6 Hankkeen ohjausryhmä muodostettiin kesäkuussa 2017 ja sen tarkoituksena oli seurata hankkeen etenemistä ja neuvonnan toteutumista. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä 2 kertaa (taulukko 2). Taulukko 2. Hankkeen etenemisen seuranta Päivämäärä Paikka Isokyrö Kannus Ohjausryhmä koostui hankekuntien, PYY:n ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajista. Ohjausryhmän ensimmäisen kokouksen puheenjohtajana toimi rakennustarkastaja Antti Lammi Isonkyrön kunnalta ja toisen kokouksen puheenjohtajana toimi ympäristösihteeri Katja Polojärvi Kannuksen kaupungilta. Jäseniä olivat toiminnanjohtaja Eeva-Kaarina Aaltonen Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:stä, vesitalousinsinööri Jenny Skuthälla Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta sekä kuntien edustajat Hanna Latva-Kiskola (Seinäjoen kaupunki), Mika Yli-Petäys (Ilmajoen kunta), Arto Hautala (Lestijärven kunta), Hannu Miettinen (Kokkolan kaupunki), Timo Himanka (Kannuksen kaupunki), Sabina Nabb (Västkustens miljöenhet), Esa Hirvijärvi (Vaasan kaupunki) ja Jukka Nurmela (Toholammin kunta). Ohjausryhmän sihteerinä toimi hankevetäjä/pääneuvoja Miia-Eveliina Lae. 1.5 Yhteistyö kuntien kanssa Hankkeessa oli mukana yhteensä 12 kuntaa: Kokkola, Toholampi, Kannus, Lestijärvi, Laihia, Vaasa (Vähäkyrö), Isokyrö, Mustasaari, Kristiinankaupunki, Korsnäs, Seinäjoki ja Ilmajoki (kuva 1). Kaikki kunnat sijaitsevat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Kokkolassa, Toholammilla, Kannuksessa, Lestijärvellä, Laihialla, Vaasassa, Isossakyrössä, Seinäjoella ja Ilmajoella neuvonta oli suomenkielistä ja Mustasaaressa, Korsnäsissä ja Kristiinankaupungissa pääasiassa ruotsinkielistä. Seinäjoen kaupunki, Ilmajoen kunta ja Isonkyrön kunta sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoki sijaitsee Kyrönjoen valuma-alueella ja on Etelä-Pohjanmaan alueen keskus ja valtakunnallisellakin tasolla suuri kaupunki yli asukkaan väkimäärällään. Kaupungin taajama-aste on korkea ja viemäriverkoston piirissä olevien kiinteistöjen osuus on suuri. Seinäjoella neuvontaa on tehty jo useampana vuotena, tällä kertaa neuvontaa kohdistettiin Nurmossa ja Isokoskella Nurmonjoen läheisyyteen. Ilmajoki ja Isokyrö olivat ensimmäistä kertaa hankekuntina. Molemmat kunnat sijaitsevat Seinäjoen ohella Kyrönjoen valuma-alueella. Ilmajoki on hieman yli asukkaan kunta, jossa neuvontaa kohdistettiin Kyrönjoen ja Tuoresluoman vesistöjen läheisyyteen. Isossakyrössä on asukkaita noin Neuvontaa tehtiin Kyrönjoen, Orismalanjoen ja Lehmäjoen varrella. (kuntien verkkosivut 2017) Kokkola, Toholampi, Kannus ja Lestijärvi sijaitsevat Keski-Pohjanmaalla. Kokkolan alueella on tehty neuvontaa vuonna Kokkola on väestömäärältään maamme 22:ksi suurin kaupunki. Miltei asukkaan kaupunki sijaitsee Pohjanlahden rannikolla. Toholampi ja Kannus sijaitsevat Natura-2000 ohjelmaan kuuluvan Lestijoen varrella mihin myös neuvontaa kohdistettiin. Toholammilla on asukkaita 3000 ja Kannuksessa Lestijärven vajaan 1000 asukkaan kunta muodostuu Suomenselän vedenjakaja-alueen, Syrin ja Yli-Lestin kylistä, joissa neuvontaakin tehtiin. (kuntien verkkosivut 2017)

7 Sivu 7 Laihia, Vaasa (Vähäkyrö), Mustasaari, Kristiinankaupunki ja Korsnäs sijaitsevat Pohjanmaalla. Vaasa on yli asukkaan voimakkaasti kasvava kaupunki ja Pohjanmaan suurin taloudellinen keskus. Vaasa on kaksikielinen kaupunki. Vaasalaisista 69,5 prosenttia on suomenkielisiä ja noin 22,6 prosenttia ruotsinkielisiä. Neuvontaa kohdistettiin Vähänkyrön ja Merikaarron alueelle Kyrönjoen varrelle. Mustasaari on asukkaan saaristokunta. Maankohoaminen alueella on erittäin nopeaa, ja kunnan maapinta-ala kasvaakin vuosittain noin 20 hehtaaria. Laihia on Laihianjoen varrella sijaitseva 8000 asukkaan maaseutukunta. Kristiinankaupunki on Pohjanlahden rannikolla sijaitseva merellinen pikkukaupunki. Neuvontaa tehtiin Korsbäckin pohjavesialueella sekä Tiukanjoen varrella. Korsnäs on noin 2000 asukkaan kunta joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla. Korsnäs on ruotsinkielinen kunta, runsaat 88,4 % asukkaista puhuu ruotsia äidinkielenään. KANNUS MUSTASAARI TOHOLAMPI LESTIJÄRVI MUSTASAARI VAASA VAASA ent. Vähäkyrö ISOKYRÖ LAIHIA KORSNÄS ILMAJOKI SEINÄJOKI KRISTIINANKAUPUNKI Kuva 1: Hankkeen kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunnat vuonna 2017 (Karttapohja: Maanmittauslaitos 11/2016)

8 Sivu 8 Osassa kunnista oli voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset. Neuvonnassa otettiin huomioon myös kuntien rakennusjärjestys ja mahdolliset jätevesiin liittyvät kaavamääräykset. Neuvottavat alueet valittiin yhdessä kuntien kanssa. Kiinteistöjen tiedot saatiin joko suoraan kunnalta tai kunta antoi tarvittavat työvälineet tietojen hankkimiseksi. Suomenkielisillä neuvojilla päätoimipiste sijaitsi Seinäjoen kaupungin tiloissa, mutta esimerkiksi Laihialla, Kokkolassa, Mustasaaressa, Toholammilla ja Vaasan Vähässäkyrössä neuvojille tarjottiin työtilat ja tietokoneen käyttömahdollisuus. Ruotsinkielisen neuvojan päätoimipiste sijaitsi Mustasaaressa. Kunnat myös vastasivat kartoitus- ja neuvontakäyntien kirjeiden sekä palautekyselyiden postituksen kustannuksista. Yhteistyö kuntien kanssa sujui hankkeessa hyvin. 1.6 Muut yhteistyötahot Eniten yhteistyötä tehtiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kanssa yhdistyksen tekemän laatutyön pohjalta. Lisäksi vaihdettiin kokemuksia ja tietoa muiden Jässi -hankkeiden kanssa. Jässi - yhteistyön lisäksi valtakunnallinen yhteistyö painottui Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton hajavesityöryhmän kautta tapahtuneeseen yhteistyöhön (taulukko 3). Liiton yhteistyössä ajankohtaisia asioita hankekaudella olivat muun muassa lainsäädännön muutokset ja siitä viestiminen neuvontatyössä sekä internet-sivujen kehittäminen. Paikallista yhteistyötä tehtiin Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan (3VYYHTI)-hankkeen kanssa tilaisuuksien järjestämisessä neuvontaalueella. Myös Evijärvellä käynnissä olevan KOHO-hankkeen kanssa tehtiin pientä yhteistyötä siten, että Jässi-hanke toimitti KOHO-hankkeelle esitteitä ja muuta materiaalia seminaariin. Hankkeessa pidettiin yhteyttä myös alueella toimiviin muihin rakennusalan korjausneuvojiin. Lisäksi saatiin tietoa jätevesineuvonnan valtakunnallisesta tilanteesta Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman sähköpostilistan ja uutisseurannan kautta. Neuvontakaudella 2017 alueella ei toiminut muita jätevesihankkeita. Taulukko 3. Yhteistyötapaamiset muualla Suomessa Päivämäärä Paikkakunta Järjestävä taho Aihe Helsinki Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry Hajavesityöryhmän kokous

9 Sivu 9 2 HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT 2.1 Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtaja Eeva Kaarina Aaltonen vastasi hankkeen talous ja henkilöstöasioista. Laatutyö ostettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä. Laatutyöhön kuului muun muassa perehdytys, monitorointi ja neuvontatyön malli. Hankkeessa toimi pääneuvoja, kaksi vastaavaa neuvojaa ja kolme jätevesineuvojaa (taulukko 4). Taulukko 4. Hankkeen työntekijät Työ Työntekijän nimi Kunnat, joissa toimi Työpanos htkk Henkilöstö- ja Eeva-Kaarina Aaltonen - 1,5 taloushallinto Hankevetäjä/ Pääneuvoja Miia-Eveliina Lae Isokyrö, Vaasa (Vähäkyrö) 9 Vastaava Karl Wikberg Mustasaari, Kristiinankaupunki 3 jätevesineuvoja Vastaava Iida Hyytinen Seinäjoki, Ilmajoki 2 jätevesineuvoja Jätevesineuvoja Anastassia Backlund Kokkola, Kannus, Lestijärvi 3,5 Jätevesineuvoja Valter Lidsle Mustasaari, Kristiinankaupunki, 3,5 Korsnäs Jätevesineuvoja Maria Niemi Laihia, Toholampi 3,5 Yhteensä 26 Jätevesineuvojan työnkuvaan kuului pääasiassa: Aikataulujen ja reittien suunnittelu Kiinteistökohtaisten kartoitus- ja neuvontakäyntien tekeminen Neuvontatyö tapahtumien neuvontapisteillä ja tilaisuuksissa Puhelin- ja sähköpostineuvonta Palautekyselyjen toteuttaminen Pääneuvojan työnkuvaan kuului lisäksi ilmoitusten ja tiedotteiden laatiminen, verkkosivujen päivittäminen, neuvontatyön organisoiminen ja ohjausryhmän sihteerinä toimiminen, yhteistyö muiden hankkeiden kanssa, hankkeen etenemisen suunnittelu ja toiminnan sekä tulosten raportointi. Kesäkaudella suurin osa työajasta kului kiinteistökohtaiseen neuvontaan ja käyntien valmisteluun sekä neuvontapisteisiin erilaisissa tapahtumissa. Kiinteistökäyntien loputtua tärkein työtehtävä oli palautekyselyjen järjestäminen. Myös messuille osallistuminen ja messuosaston valmistelu vei paljon työaikaa. Lisäksi osallistuttiin muiden järjestämiin tilaisuuksiin. Hankkeen loppupuolella eniten aikaa meni tulosten analysointiin ja raportointiin. Kokonaisraportoinnin lisäksi kunnille toimitettiin alueelliset koosteet aluekortistona sekä kuntakohtaiset koosteet.

10 Sivu Neuvojien taustat ja koulutus Hankkeen jätevesineuvojilla oli tutkinto tai meneillään olevat opinnot ympäristötekniikasta ja - teknologiasta. Kaikki neuvojat osallistuivat SYKEn järjestämään koulutukseen lainsäädännön muutoksista Vaasassa (videoyhteys Vaasata), vesihuollon teemapäivä-koulutukseen Vaasassa (videoyhteys Vaasasta) sekä haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutukseen Vaasassa (videoyhteys Vaasasta). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry koulutti ja perehdytti neuvojat JÄSSI-toimintamalliin Lohjalla. Osa jätevesineuvojista oli tehnyt neuvontatyötä jo aiempina vuosina. Neuvojien käynnit monitoroitiin kesä- ja elokuun aikana. Monitoroinnista saatu henkilökohtainen palaute käynneistä käytiin läpi suullisesti ja kirjallisesti. Kaikki neuvojat osallistuivat LUVY:n järjestämään Jässi-neuvojien perehdytykseen sekä SYKE:n järjestämiin jätevesineuvojien koulutuksiin. Pääneuvoja osallistui näiden lisäksi haja-asutuksen jätevesienkäsittelyn ajankohtaisseminaariin. Taulukko 5. Koulutukset Päivämäärä Paikkakunta Järjestävä taho Aihe Vaasa Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus: lainsäädäntö Vaasa Suomen ympäristökeskus Vesihuollon teemapäivä Vaasa Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus Lohja Länsi-Uudenmaan vesi ja Ympä- Jässi-neuvojien perehdytys ristö ry Hämeenlinna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Haja-asutuksen jätevesienkäsittelyn ajankohtaisseminaari 2.3. Työturvallisuus Yksin tehtäviä kiinteistökäyntejä varten käytössä oli jo aikaisempina vuosina käytössä ollut ilmoittautumiskäytäntö. Muutamia käyntejä tehtiin pyynnöstä myös normaalin aikataulun klo 8 16 ulkopuolella. Edellisten vuosien tapaan neuvojien kiinteistökäyntien osoitetiedot ja aikataulut olivat sekä muiden neuvojien että kunnan tiedossa. Lisäksi käyntien tunnelmia ja kokemuksia käytiin läpi koko päivän kestäneessä neuvojatapaamisessa sekä yhdistyksen yhteisten tapaamisten aikana. Neuvojille tarjottiin käyttöön tärkeimmät käytännön työskentelyyn tarvittavat suojavarusteet, kuten hansikkaat ja käsien desinfiointiaine.

11 Sivu 11 3 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 3.1 Näkyvyys tiedotusvälineissä Pohjanmaan Jässi -hankkeeseen liittyen julkaistiin alueen tiedotusvälineissä yhteensä kolme lehtiartikkelia ja yksi tv-uutinen (taulukko 6). Hankkeeesta julkaistujen juttujen sävy oli positiivinen ja informatiivinen. Taulukko 6. Hankkeen näkyvyys tiedotusvälineissä Päivämäärä Media Otsikko Yle Kesämökkien jätevesiasiat Ilmajoki-lehti Maksutonta jätevesineuvontaa tarjolla syyskuun ajan Pohjankyrö-lehti Jokaiselle kiinteistölle oikea jätevesijärjestelmä Pohjankyrö-lehti Jätevesineuvoja tuli kylään 3.2 Tiedottaminen ja ilmoitukset Hankkeessa julkaistiin myös maksettuja lehti-ilmoituksia neuvonnan käynnistymisestä sekä tilaisuuksiin liittyen, sekä ilmoituksia kuntatiedotteissa (taulukko 7). Taulukko 7. Hankkeen ja kuntien ilmoitukset Pvm/tiedote Julkaisu Aihe Maksaja Kokkolan/Lohtajan Pohjanmaan Pohjanmaan Jässi-hanke aluetiedote Jässi-jätevesihanke Pohjankyrö Kiinteistökohtainen neuvonta Pohjanmaan Jässi-hanke 6/2017 Toholammin kuntatiedote Pohjanmaan Toholammin kunta Jässi-jätevesihanke Kyrönmaa Kiinteistökohtainen neuvonta Pohjanmaan Jässi-hanke Lestijoki Kiinteistökohtainen neuvonta Pohjanmaan Jässi-hanke Vasabladet Kiinteistökohtainen neuvonta Pohjanmaan Jässi-hanke Ilmajoki-lehti Kiinteistökohtainen neuvonta Pohjanmaan Jässi-hanke Ikkuna-lehti Vasara-messut Pohjanmaan Jässi-hanke Österbottens tidningen Vasara-messut Pohjanmaan Jässi-hanke

12 Sivu 12 Hanketta esiteltiin ohjausryhmän ja kuntien lisäksi erilaisille hankkeen taustaorganisaatioon ja kohdekuntiin liittyville ryhmille (taulukko 8). Taulukko 8. Hankkeen esittely muissa kuin neuvontatilaisuuksissa Päivämäärä Paikka Tilaisuus Seinäjoki PVY:n kevätkokous Kannus Lestijokilaakson neuvottelukunnan kokous Isokyrö Kyrönjoen neuvottelukunnan kokous Pietarsaari PVY:n syysretki Evijärvi PVY:n syyskokous Jätevesiviikolla julkaistiin hankkeen kotisivuilla tiedote Pohjanmaan erä- ja puutarhamessuilla tarjolla tietoa hajajätevesistä ja uudistuneesta lainsäädännöstä ( ). Jätevesineuvonnan alkamisesta julkaistiin tiedote Jätevesineuvonta jatkuu pohjalaiskunnissa kesällä 2017 ja lainsäädännön muutoksista kerrottiin tiedotteessa Uudistunut jätevesilainsäädäntö tutuksi. Tiedotteita jaettiin koko PVY:n toiminta-alueen kunnille sekä lehdistölle. Näiden lisäksi tiedotettiin osallistumisesta Farmari-messuille Farmari-messuilla tarjolla tietoa hajajätevesistä ja uudistuneesta lainsäädännöstä ja Vasara-messuille Haja-asutuksen asukkaille puolueetonta jätevesineuvontaa messuilla. Neuvontakäynneistä kiinteistönomistajia tiedotettiin kirjeitse. Tapahtumista ja ajankohtaisista asioista kirjoitettiin kuntien verkkosivuille ja erityisesti hankkeen omille verkkosivuille, jotka olivat suomenkielisenä osoitteessa ja ruotsinkielisenä osoitteessa Lisäksi kunnat pyrkivät ilmoittamaan tapahtumista ja kiinteistökohtaisesta neuvonnasta verkkosivuillaan. 4 YLEISNEUVONTA 4.1 Puhelin- ja sähköpostineuvonta Pohjanmaan Jässi -hankkeen painopiste oli kiinteistökohtaisessa jätevesineuvonnassa. Yleisneuvontaa tarjottiin koko Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta-alueella. Yleisneuvontaa annettiin tilaisuuksissa, puhelimitse ja sähköpostitse (taulukko 9). Yhteensä yleisneuvonnalla tavoitettiin 456 henkilöä. Yleisneuvonnassa käytettiin samoja neuvontamateriaaleja kuin kiinteistökohtaisessa neuvonnassa ja lisäksi muita aiheeseen liittyviä esitteitä. Näitä oli muun muassa Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon (Ympäristöministeriö, 2017). Myös Kuivakäymäläseura Huussi ry:n esitteitä Sisäkuivakäymälän ABC-hankinta (2014) ja Sisäkuivakäymälän ABC-laitemallit (2014) oli jaettavaksi lisätietona sisäkuivakäymälöistä kiinnostuneille.

13 Taulukko 9. Muu yleisneuvonta Puhelinneuvonta Sähköpostineuvonta Muu neuvonta Yhteensä Laihia Isokyrö Mustasaari Kristiinankaupunki Kannus Kokkola Lestijärvi Korsnäs Vaasa/Vähäkyrö Toholampi Seinäjoki Ilmajoki Muualla Yhteensä Sivu Neuvontapisteet tapahtumissa Erilaisissa tilaisuuksissa hankkeella oli neuvontapiste yhteensä 12 kertaa (taulukko 10). Tilaisuudet olivat luonteeltaan neuvontaa ja esitemateriaalin jakamista neuvontapisteellä ja saattoivat lisäksi sisältää lyhyen esittelyn jätevesiaiheista. Yleensä tapahtumissa neuvotuilla oli jokin tietty yksilöity kysymys tai pulma, johon he toivoivat vastausta. Taulukko 10. Neuvontapisteet tapahtumissa Kunta Ajankohta Tilaisuus Neuvotut Kokkola Pohjanmaan erä- ja puutarhamessut 100 Seinäjoki Farmari-messut 110 Alajärvi Alajärven rokulipäivät 4 Närpiö Tomaattikarnevaalit 5 Lappajärvi Markkinat 2 Pietarsaari Jaakon päivät 6 Kristiinankaupunki Kesämarkkinat 17 Kuortane Kuortaneen kuhinat 6 Tervajoki/Vaasa Köpingin markkinat 9 Jalasjärvi/Kurikka Aukustimarkkinat 1 Lestijärvi Muikkumarkkinat 3 Mustasaari Vasara-messut 45 Yhteensä 308 Tilaisuuksien osalta päästiin tavoitteeseen tarjota yleisneuvontaa koko hankealueelle. Tilaisuuksiin osallistuttiin sekä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan että Pohjanmaan alueilla. Neuvonnasta noin neljäsosa oli ruotsinkielistä, muutoin neuvontatapahtumat olivat lähinnä suomenkielisiä. Ulkotiloissa olleiden tapahtumien kävijämääriin vaikutti muun muassa vallitseva säätila.

14 Sivu 14 Hankkeessa käytettiin kohtalaisen suuri taloudellinen ja ajallinen panostus Mustasaaressa järjestettyihin Vasara-messuihin (kuva 2). Messuosasto jaettiin kolmen muun hankkeen/toimijan kanssa: kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla-hanke (Vasek), Vaasan rakennuskeskus ja korjausneuvoja (Vanhustyön keskusliitto). Panostus kannatti ja näkyvyyyden kannalta messuille osallistuminen oli onnistunut niin etukäteistiedotuksen kuin messuosaston osalta. Vasara-messuilla oli paljon ruotsinkielistä neuvontaa ja jonkin verran suomenkielistä ja kävijöissä oli sekä vakituisen asutuksen että vapaa-ajan asutuksen kiinteistönomistajia. Myös Kokkolan Erä- ja puutarhamessuille osallistuminen kannatti, hanke pääsi ohjelmalavalle pitämään lyhyen esityksen jätevesiaiheista kumpanakin messupäivänä. Kokkolan Erä- ja puutarhamessuilla kävijöissä ei ollut yhtä paljon haja-asutusalueiden omakotitalojen omistajia, kuin Vasara-messuilla, mutta myös näillä messuilla kesämökki- ja kuivakäymälät kiinnostivat. Kuva 2: Jässi-hanke osallistui Vasara-messuille näytteilleasettajana (Kuva: Mauritz Knuts, Vasek) 4.3. Yleisötilaisuudet Muiden järjestämiin asukasiltoihin tai muihin tilaisuuksiin osallistuttiin kolme kertaa (taulukko 11). Hanke piti Isonkyrön Tuuralassa jätevesi-illan jossa kuulijoita oli 30 kpl, ja paikallislehden toimittaja teki tapahtumasta lehtijutun. Kokkolan Öjassa hanke piti Kesävesi-yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä kesämökkien jätevesiasioiden esittelytilaisuuden jossa kuulijoita oli 20 kpl. Hanke osallistui myös Vaasan Vähässäkyrössä Vähäkyrö-talon Avoimet ovet-tapahtumaan, jossa jätevesiaiheisen esityksen kuulijoita oli 6 kpl. Paikallaolijoita kiinnostivat erityisesti lainsäädännön muutokset sekä erilaiset jätevesien käsittelyvaihtoehdot.

15 Taulukko 11. Muiden järjestämät tilaisuudet Sivu 15 Kunta Ajankohta Tilaisuus Neuvotut (kpl) Isokyrö Jätevesi-ilta Tuuralassa 30 Vaasa/Vähäkyrö Vähäkyrö-talon Avoimet ovet 6 Kokkola/Öja Kesävesi-yhdistyksen vuosikokous 20 Yhteensä 56 5 KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA 5.1 Toteutustapa Kiinteistökohtaisen neuvonnan tuloksia on analysoitu tarkemmin liitteessä 1, Haja-asutuksen jätevedet hankekunnissa Tilannekatsaus Neuvontakäyntejä tarjottiin Jässi -toimintamallin mukaisesti niin kutsutulla nuohooja-periaatteella. Jätevesineuvontaa tarjottiin kiinteistönomistajille lähetetyllä kirjeellä, jossa tarjottiin aikaa kiinteistökäynnille (liitteet 3 ja 4). Kirje lähetettiin noin viikkoa ennen ilmoitettua ajankohtaa. Jos aika ei sopinut, sitä saattoi siirtää tai halutessaan kiinteistönomistajalla oli myös mahdollisuus perua käynti kokonaan. Joissain tapauksissa kiinteistönomistaja ei halunnut neuvontakäyntiä tai käynnille ei löytynyt sopivaa aikaa, mutta neuvontaa haluttiin kuitenkin jossain muodossa. Tällöin kiinteistönomistajaa neuvottiin puhelimitse ja lähetettiin tarvittaessa myös neuvontamateriaalia postitse. Ennen kiinteistölle menoa tarkistettiin kiinteistön sijainti suhteessa pohjavesi- ja ranta-alueisiin sekä viemärin toiminta-alueeseen ja laajennussuunnitelmiin mikäli nämä oli tiedossa. Lainsäädännön muutosten vuoksi neuvonnassa pyrittiin painottamaan herkkiä alueita. Jos kunnalta ei saatu kartta-ohjelmaa tai KTJ-tunnuksia käyttöön, käytettiin Maanmittauslaitoksen ylläpitämää avointa karttapalvelua, Kansalaisen karttapaikkaa ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunaa. Kartoitus- ja neuvontakäynnillä kerättiin tietoa muun muassa kiinteistön käytöstä ja pyrittiin selvittämään nykyisen jätevesijärjestelmän ikä ja tyyppi sekä siihen kuuluvat osat. Kartoituksen tiedoista täytettiin muistio käynnistä (liitteet 4 ja 5). Tarkoituksena oli myös saada yleisempää tietoa käytössä olevista järjestelmätyypeistä ja niiden tasosta. Kartoitustietojen perusteella käynnillä annettiin kirjallinen arvio jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta (liitteet 6 ja 7). Arvioinnissa käytettiin valtakunnallisesti käytössä ollutta neliportaista asteikkoa. Neuvontaosiossa kerrottiin lainsäädännöstä, jätevesien ympäristövaikutuksista ja nykyaikaisista jätevesijärjestelmistä. Yhteen neuvontakäyntiin käytettiin aikaa noin tunti. Käyntejä suunniteltiin yleensä kuusi yhdelle päivälle, vapaa-ajan asuntojen ollessa kyseessä saatettiin käyntejä tarjota 6-8 kpl päivää kohden. Pääneuvoja teki kiinteistökäyntejä kolmena päivänä viikossa, muut neuvojat 4 päivänä viikossa. Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa tarjottiin kaikilla kiinteistöillä sama neuvontamateriaali (lueteltuna alla), josta jätettiin pois ne esitteet, joita kiinteistön omistaja ei katsonut tarvitsevansa.

16 Sivu 16 Jätevesiopas (Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry, 2017) / Kesämökin jätevesiopas (Suomen Omakotiliitto ry, Suomen kylätoiminta ry ja Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry, 2017) Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon (Ympäristöministeriö, 2017) Selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä (Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry) Kuntakohtainen ohje jätevesijärjestelmän uusimisesta (Pohjanmaan Jässi) Lista alueella toimivista jätevesisuunnittelijoista (Pohjanmaan Jässi) Käyttö- ja huolto-ohjeet (Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry) Käyttöpäiväkirja (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n malli) Neuvojilla oli lisäksi mukana muun muassa lisätietoa kunnallisesta viemäröinnistä ja jätehuoltomääräykset, sekä kunnan omia toimenpide- ja selvityslomakkeita, jos tällaisia oli olemassa. Jos kiinteistönomistaja halusi lisää tietoa jostakin tietystä jätevesien käsittelyyn liittyvästä asiasta, sitä lähetettiin neuvontakäynnin jälkeen postitse tai tarkennettiin sähköpostin avulla. Kartoitus- ja neuvontakäynti tehtiin yhteensä 486 kiinteistöllä (taulukko 12). Jässi-toimintamallilla käyntiä tarjottiin 995 kiinteistölle, joista toteutui 472. Toteumaksi saatiin 49 % (taulukko 13). Pyynnöstä käynti tehtiin 15 kohteeseen, joista yhdessä tehtiin vain neuvonta. Yhteensä 16 kiinteistönomistajaa halusi neuvontaa ilman kartoitusta. Taulukko 12. Kiinteistökohtaisen neuvonnan lukumäärät Paikkakunta Lähetetyt kirjeet Kartoitus- ja Neuvonta, Toteuma % neuvontakäynti ei kartoitusta Kokkola Kannus Toholampi Lestijärvi Mustasaari Korsnäs Kristiinankaupunki Laihia Vähäkyrö/Vaasa Isokyrö Ilmajoki Seinäjoki Yhteensä Jos neuvontakäynti peruttiin, kiinteistönomistajilta ei kysytty syytä perumiselle, mutta monet kuitenkin ilmoittivat, minkä vuoksi eivät halua käyntiä. Usein syyksi ilmoitettiin, että nykyinen jätevesijärjestelmä on kunnossa tai tietoa oli jo saatu. Käyntiä ei tehty myöskään silloin jos ketään ei ollut paikalla tai kirje ei ollut tavoittanut kiinteistön omistajaa. Joskus käynti peruttiin vasta paikan päällä. Peruutuksen yhteydessä kiinteistönomistajille tarjottiin neuvontamateriaalia postitse tai kiinteistöllä, riippuen peruutustilanteesta. Neuvontamateriaalia tai puhelimessa annettua neuvon-

17 Sivu 17 taa sai yhteensä 92 kiinteistönomistajaa. Jos kiinteistöllä ei ollut ketään paikalla, jätettiin kiinteistölle tiedote jätevesineuvonnasta, jossa oli neuvojan yhteystiedot. Hajajätevesiä koskevan lainsäädännön muutokset saivat aikaan toteuman paranemisen viime vuodesta. Käyntiä tarjoava kirje haluttiin pitää edellisvuoden tapaan käynnin vapaaehtoisuutta korostavana. Vapaa-ajan kiinteistöjä oli jonkin verran kartoitetuista kohteista. Mikäli kiinteistöllä on vähäinen jätevesimäärä, kiinteistönomistajat ovat yleensä hyvin perillä jäteveden käsittelyn riittävyydestä. 5.2 Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso Suurimmassa osassa (63 %) kaikkien jätevesien käsittely perustui pelkkään saostuskaivokäsittelyyn ilman jatkokäsittelyä (kuva 3). Usein vanhat saostussäiliöt olivat myös puutteellisia muun muassa pohjarakenteiden sekä t-haarojen osalta. Kartoitetuilla kiinteistöillä saostussäiliössä puhdistetun jäteveden purku oli tyypillisesti johdettu ojaan tai veisistöön ja harvemmin maaperään. Aina purkupaikoista ei ollut lainkaan tietoa. Kaikkien jätevesien käsittelyyn käytettyjen saostussäiliöiden lisäksi kiinteistöillä oli käytössä muitakin jäteveden käsittelyjärjestelmiä. Näistä eniten oli käytössä maahanimeytys kaikille jätevesille, maasuodattamo kaikille jätevesille tai yksinkertainen maaperäkäsittely, joka tarkoittaa jätevesien johtamista maaperään esimerkiksi kivipesän tai imeytyskaivon avulla. Yksinkertainen maaperäkäsittely oli käytössä lähinnä vapaa-ajan kiinteistöillä, mutta myös muutamalla vakituisesti asutulla kiinteistöllä, joissa osassa muodostui vähäistä suurempia määriä jätevettä. Kartoitetuissa kohteissa esiintyi lisäksi umpisäiliöitä ja laitepuhdistamoita kaikille jätevesille. Muut-osio käsittää mm. imeytyksen tai maasuodattamon harmaille vesille, saostussäiliö harmaille vesille, saostussäiliön tai umpisäiliön ja maasuodattamon tai pienpuhdistamon yhdistelmät sekä kohteet, joissa on ulos kannettu vesi. Noin puolet vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä oli rakennettu ja luvuilla. Vapaa-ajan kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä neljäsosa oli rakennettu 2000 luvulla, seuraavaksi yleisin rakennusvuosikymmen oli 1980-luku. Nykyaikaisia, asetuksen vaatimukset täyttäviksi arvioitavia järjestelmiä oli vähän, ja nämä olivat yleensä maasuodattamoita tai laitepuhdistamoita. Vuoden 2004 jälkeen rakennettuja jätevesijärjestelmiä oli 37 vakituisesti asutulla kiinteistöllä. Useimmiten kyseessä oli laitepuhdistamo tai maasuodattamo, mutta myös umpisäiliöitä sekä imeytyskenttiä esiintyi.

18 Sivu 18 Kuva 3. Kartoitetuilla kiinteistöillä käytetyt jätevesijärjestelmät ja niiden yleisyys kaikilla kohteilla 5.3 Kiinteistöjen omistajat Vuoden 2017 neuvonnan yleissuunnitelman (2016) mukaisesti kartoitus- ja neuvontakäyntien pääpaino oli vakituisesti asutuissa kiinteistöissä, joten niitä oli neuvotuista kohteista suurin osa. Vakituisesti asuttuja oli kohteista 80 %, loput olivat vapaa-ajan käytössä. Vapaa-ajan kiinteistöt eivät yleensä olleet vesivarustelultaan yhtä varusteltuja kuin vakituisesti asutus. Osa vapaa-ajan käytössä olevista kiinteistöistä oli kuitenkin ollut aiemmin vakituisesti asuttuja, joten niissä oli tavanomainen varustelutaso. Kotitaloudet olivat kooltaan keskimäärin 2,2 henkilöä. Vapaa-ajan kiinteistöillä käyttäjämäärät olivat vaihtelevia ajallisesti sekä hajonta oli suurta. Keskimääräisesti vapaa-ajan kiinteistöjä käytettiin 48 päivää vuodessa, käyttöpäivien vaihdellessa vain muutamasta päivästä jopa jokapäiväiseen käyttöön. Vain 5 % kiinteistönomistajista aikoi muuttaa kiinteistön vesivarustelua seuraavien viiden vuoden aikana. Suurin osa suunnitelluista muutoksista olisi kiinteistön veden käyttöä lisääviä, vain muutama olisi vedenkäyttöä vähentäviä toimia. Noin 9 %:lla ympärivuotisesti asuttujen kiinteistöjen kiinteistönomistajalla oli ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa. 5.4 Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset annetuista menetelmä- ja toimintaneuvoista Kartoitetuista jätevesijärjestelmistä suurin osa (68 %) ei täytä asetuksen puhdistustasovaatimusta kuva 4.). Ilman vähäisen jätevesimäärän kiinteistöjä uusimistarve on 76 % (kuva 5.). Uudistamistarve vaihteli eri kuntien välillä (kuva 6). Vaihtelua on usein myös kunnan eri alueiden välillä.

19 Sivu 19 Arvio kiinteistön jätevesijärjestelmästä annettiin neljäportaisella asteikolla, joka määriteltiin seuraavasti: punainen: akuutti uudistamistarve, eli järjestelmä ei täytä vaatimuksia o järjestelmä uusittava mennessä (herkät alueet) o järjestelmä uusittava erillisen aikataulun mukaan (ns. kuivan maan alueet) keltainen: järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia tai toimivuuden seurantaa vihreä: jätevesijärjestelmä on kunnossa nykyisellään sininen: vähäinen jätevesimäärä Kuva 4. Kartoitetuilla kiinteistöillä arvioitu jätevesijärjestelmien uusimistarve Kuva 5. Arvioitu jätevesijärjestelmän uusimistarve (ilman vähäisen jätevesimäärän kiinteistöjä)

20 ILMAJOKI ISOKYRÖ KANNUS Sivu 20 KOKKOLA KORSNÄS KRISTIINANKAUPUNKI LAIHIA LESTIJÄRVI TOHOLAMPI VAASA SEINÄJOKI MUSTASAARI Kuva 6. Arvioitu jätevesijärjestelmien uusimistarve kunnittain (ilman vähäisiä jätevesimääriä). Korsnäsin vähäisempi uusimistarve johtuu vapaa-ajan kiinteistöjen suuremmasta osuudesta.

21 Sivu 21 Suomen ympäristökeskuksen tekemän valtioavusteisen jätevesineuvonnan 2013 koosteen (2014) mukaan nuohoojamallilla toimineiden jätevesihankkeiden kartoittamista vakituisen asutuksen jätevesijärjestelmistä keskimäärin 67 % oli uudistamistarpeessa. Pohjanmaan Jässi-hankkeen kartoitus- ja neuvontakäynneillä vastaava osuus oli n. 80 %. Mikäli ikävapautetut jätetään laskematta, uudistamistarve olisi n. 75 %. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on kartoitetuissa kunnissa valtakunnallista tasoa enemmän uusimistarpeessa olevia jätevesijärjestelmiä. Uusimistarpeen arvioinnin lisäksi kiinteistönomistajia opastettiin järjestelmän dokumentoinnissa. Jos jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet puuttuivat, kiinteistölle jätettiin yleinen käyttö- ja huolto-ohje kyseistä jäteveden käsittelymenetelmää varten. Useimmiten kiinteistöillä oltiin hyvin perillä järjestelmän tarvitsemista huolto-toimenpiteistä, vaikka niitä ei olisi kirjallisena ollutkaan. Kunnostamista tai seurantaa tarvitsevissa kohteissa neuvottiin esimerkiksi fosforinpoiston tehostamisesta ja täyttymishälyttimen lisäämisestä umpisäiliöön sekä maaperäkäsittelyn toimivuuden seurantaa. Kartoitus- ja neuvontakäynnit on taulukoitu Suomen ympäristökeskuksen mallin mukaisesti (taulukko 13). Taulukko 13. Yhteenveto hankekunnissa tehdyistä kartoitus- ja neuvontakäynneistä (taulukkopohja Suomen Ympäristökeskus 2017) Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä (käytössä vesiwc) Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus HETI! JOSKUS X SELVITÄ? HETI! JOSKUS X SELVITÄ? KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) Järjestelmä riittämätön - yhteensä Vanha maaperäkäsittely Muu (pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu) Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo Kaikki jätevedet umpisäiliöön Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä Neuvottuja kiinteistöjä Ikävapautettujen kiinteistöjen määrä Yhteensä Järjestelmä, jossa wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus HETI! JOSKUS X SELVITÄ? HETI! JOSKUS X SELVITÄ? KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä KPL kiinteistöjä Järjestelmä riittämätön - yhteensä Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä Neuvottuja kiinteistöjä Ikävapautetut kiinteistöt Yhteensä

22 Sivu 22 Kiinteistön haltijalle annettavassa kirjallisessa arviossa kerrotaan selvästi milloin jätevedenkäsittelyn tehostaminen tulee tehdä. Arviossa käytetään kolmea luokkaa: HETI! Rakennus sijaitsee alueella, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen siirtymäaika jätevedenkäsittelyn tehostamiselle. Joko jäteveden käsittelyjärjestelmä sijaitsee pohjavesialueella tai rakennus sijaitsee alle 100 metriä vesistöstä tai merestä. Ympäristönsuojelulain mukaan jätevesien käsittelyn tulee täyttää perustason puhdistusvaatimukset , myös mahdolliset kunnalliset määräykset tulee tällöin täyttää. JOSKUS X Rakennus sijaitsee kuivalla maalla, eli alueella joka ei ole ympäristönsuojelulain siirtymäajan piirissä. Lainsäädäntö ei velvoita tällä hetkellä toimenpiteisiin. Mikäli rakennusta korjataan laissa kuvatulla tavalla, tulee myös jätevedenkäsittelyä tehostaa. Ehdotetut kunnostustoimet olisi hyvä tehdä joka tapauksessa. Jätevedenkäsittelyn tehostaminen on myös oma etu. SELVITÄ? Rakennus on rajatapaus, eikä kartta-aineistosta saa varmuutta sijaitseeko rakennus tai jätevesien käsittelyjärjestelmä pohjavesialueella, tai sijaitseeko rakennus alle 100 metriä vesistön rannasta. Omistajan pitää selvittää kunnasta sijaitseeko rakennus herkällä alueella. Tämän tiedon varmistuttua rakennus siirtyy joko luokkaan A tai B. 6 PALAUTE Kartoitus- ja neuvontakäyntien päätyttyä kiinteistöiltä pyydettiin palautetta. Palautekyselylomakkeet lähetettiin kunnissa Vastausaikaa annettiin noin kaksi viikkoa. Kyselyjä lähetettiin yhteensä 371 kappaletta ja täytettyjä lomakkeita palautettiin 121 kappaletta. Lestijärven palautekyselyihin ei saatu yhtään vastausta. Vastausprosentiksi saatiin 33 (taulukko 14). Palautekyselyn kooste on liitteinä 7 ja 8 ja palautelomakkeet liitteinä 9 ja 10. Taulukko 14. Pohjanmaan Jässin palautekyselyn vastausaktiivisuus Kunta Lähetetyt (kpl) Vastauksia (kpl) Vastausprosentti (%) Ilmajoki Isokyrö Laihia Vaasa Kannus Toholampi Korsnäs ja Kristiinankaupunki Lestijärvi Yhteensä

23 Sivu 23 Kuvassa 7 näkyy vastaajien näkemys käynnin onnistumisesta. 95 % vastaajista totesi käynnin sujuneen hyvin tai ok. Vastaajien mielipiteessä onnistumisesta oli hieman eroja kuntien välillä, missä luultavimmin oli taustalla useita eri tekijöitä, kuten vapaa-ajan kiinteistöjen suurempi osuus neuvotuista kiinteistöistä Korsnäsissä tai tyytyväisyys kunnan toimintaan. Kunnissa, joissa uudistamistarvetta oli eniten, oli myös keskivertoa enemmän ok -vaihtoehdon valinneita vastauksia kuin hyvin - vastauksia. Kuva 7. Vastaajien mielipide siitä, miten kiinteistökäynti sujui Haja-asutuksen jätevesiasioista tiedettiin jonkin verran. Vastausvaihtoehdon hieman tuttuja, tiesin jotain jo aiemminkin, oli valinnut 63 % kysymykseen vastaajista. Vastaajista 34 % oli sitä mieltä, että jätevesiasiat olivat hyvin tuttuja. Jätevesiasioiden tuntemus voi johtua esimerkiksi kuntien aktiivisesta tiedottamisesta sekä lainsäädäntömuutoksesta johtuvasta median tiedottamisesta. Vain 3 % vastaajista kuuli asiasta ensimmäisen kerran vasta kartoitus- ja neuvontakäynnillä. Tietolähteenä oli selvästi useimmin ollut tiedotusvälineet, joista tietoa oli saanut 71 vastaajaa. Seuraavaksi eniten tietoa oli saatu internetistä (41 vastaajaa) ja sukulaisilta, tuttavilta ja naapureilta (39 vastaajaa). Merkittävin syy ottaa tarjottu käynti vastaan oli se, että neuvonta oli maksutonta ja että käyntiä tarjottiin henkilökohtaisesti kirjeellä. Tärkeänä pidettiin myös neuvonnan puolueettomuutta ja tiedon saamista. Vastaajista 13 oli luullut käynnin olevan pakollinen, mutta näistäkin käynnin vastaanottaneista vain yhden mielestä käynti sujui huonosti. Monet olivat valinneet käynnin vastaanottamiselle monta syytä (kuva 8).

24 Sivu 24 Kuva 8. Syyt neuvontakäynnin vastaanottamiseen Kiinteistökäynnin jälkeen tehdyistä toimenpiteistä kysyttyyn kysymykseen vastanneista (n = 113) suurin osa (94 kpl) oli tutustunut jaettuun neuvontamateriaaliin. Osa vastaajista (15 kpl) oli tehnyt neuvojan heille ehdottaneita huoltotoimenpiteitä. Muutamat olivat tehneet jätevesiselvityksen, kunnostanut nykyistä järjestelmää tai kysellyt hintatietoja suunnitelmista tai jätevesijärjestelmistä tai hankkinut muuta tietoa. Järjestelmän oli uusinut yksi vastanneista ja suunitelman oli teettänyt kolme vastaajista. Palautekyselyn avoimiin kysymyksiin oli listattu kiinteistökäynnin parhaiksi puoliksi hyvä ja henkilökohtainen keskustelu, neuvojan asiallisuus ja tietämys sekä tiedon saanti. Kritiikkiä sai puolestaan lainsäädäntö, kiinteistökäyntien aikataulutus sekä toivottiin neuvojilta tarkempaa laite- ja hintatuntemusta. Lisäksi palautekyselyssä tuli esille kiinteistönomistajien toivomus kunnallisen viemäröinnin järjestämisestä ja laajennusaikataulujen tiedottamisesta. 7 TULOKSELLISUUS Suomen ympäristökeskus on kehittänyt hankkeen tuloksellisuuden arvioimista varten vertailuluvun, jolla voidaan tarkastella neuvonnan kustannustehokkuutta (taulukko 15). Mitä pienempi vertailuluku neuvonnalle saadaan, sitä tehokkaampaa toiminta on ollut. Taulukko 15. Hankkeen laskennallinen tuloksellisuus (SYKE:n mukaan) Hankkeen kokonaiskulut = hankkeen kokonaisbudjetti (ml omarahoitus) Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) kerroin 10 yht. x kpl henkilöitä Yksilöllinen neuvonta kerroin 40 yht. y kpl talouksia Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht. z kpl talouksia

25 Sivu 25 Kun vertailuluvun laskentakaavaan sijoitetaan Pohjanmaan Jässin luvut x = 455 (puhelin, sähköposti, jätevesi-illat, muut tilaisuudet), y = 92 (henkilökohtainen neuvonta) ja z = 486 (kartoitus- ja neuvontakäynti), sekä hankkeen kulut euroa (sisältäen omavastuuosuudet), saadaan hankkeen vertailuluvuksi 173. Tämän tuloksen perusteella näyttää siltä, että hankkeessa oli kyse kustannustehokkuuden kannalta onnistuneesta neuvonnasta. Vertailuluku aiemmissa Pohjanmaan Jässi-hankkeissa on ollut 225,4 (2012), 183,6 (2013), 153,7 (2014), 230,8 (2015) ja 188 (2016). Jässi -pilottihankkeessa vuonna 2011 saatiin vertailuluvuksi 303,6 (Peuraniemi ym., 2012). Vuoden 2017 Pohjanmaan Jässi-hankkeen kustannustehokkuus on edellisvuoteen verrattuna hyvä. Hankkeen tulokselliseen onnistumiseen vaikuttaa todennäköisesti se että osalla neuvojista oli aikaisempaa kokemusta neuvontatyöstä. Näin neuvontatyö pääsi alkamaan nopeasti ja tehokkaasti. Vastaavat neuvojat pystyivät edellisvuoden kokemuksen perusteella päättelemään, ettei neuvontakäyntien toteuma nouse kovinkaan korkeaksi, joten käyntejä voitiin tarjota ajoittain hyvinkin tiukan päiväaikataulun mukaisesti. Neuvontakausi myös jatkui Vaasan Vähänkyrön alueella pitkälle syksyyn. Hankkeessa hyödynnettiin yleisneuvonnan tilaisuuksia paljon osallistumalla useille kesämarkkinoille ja erilaisille messuille. 8 ARVIO HANKKEEN ONNISTUMISESTA 8.1 Hankesuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen Kohdekuntien valitsemille kiinteistöille lähetettiin hankesuunnitelman mukaisesti 995 kirjettä. Kiinteistökohtaisen neuvonnan toteuma pysyi edellisvuoden tapaan matalana, mutta hankkeessa tehdyillä 486 käynnillä kuitenkin ylitettiin käynnin tavoite. Yleisneuvonnan tilaisuuksia on ollut useita koko PVY:n toiminta-alueella. Kaikki neuvonnasta kiinnostuneet ovat saaneet neuvontaa. Yhteensä neuvontaa saaneita on noin 906 hlö. Kiinteistökäynneistä saatu palaute on ollut pääosin positiivista. Hanke on lisäksi toiminut myös puolueettomasti sekä kaksikielisesti kaikessa toiminnassa. Jätevesineuvojien neuvontakäyntien monitorointi on taannut että neuvonta on laadukasta ja kansantajuista. Jätevesiaiheisia asukasiltoja järjestettiin myös. Jätevesijärjestelmän asennusnäytöksiä ei hanke järjestänyt. 8.2 Neuvonnan vaikuttavuus Ympäristöministeriö tiedotti haja-asutuksen jätevesisääntelyn kohtuullistamisesta Aiempien vuosien muutokset siirtymäajassa ja lainsäädännön suunnitellut lievennykset pysäyttivät

26 Sivu 26 osaltaan jätevesijärjestelmien uudistamisen. Mutta lainsäädännön kohtuullistamisen myötä kiinteistönomistajien aktiivisuudessa ja motivoituneisuudessa jätevesijärjestelmän uudistustoimiin näkyi kuitenkin pieni parannus kesällä Pohjanmaan Jässi-hankkeessa ei tehty erillistä vaikuttavuuskyselyä uusimistarpeessa oleville kiinteistöille 2017, koska kaikille neuvotuille kiinteistöille on vuosittain lähetetty palautekysely. Palautekyselyn avulla saatiin heti kiinteistökäyntien päättymisen jälkeen asiakaspalautetta sekä neuvotuilta kiinteistöiltä tietoa tehdyistä toimenpiteistä ja etenemisestä. Yleisin toimenpide neuvontakäynnin jälkeen oli jaettuun materiaaliin tutustuminen, mutta myös konkreettisia toimenpiteitä, kuten nykyisen järjestelmän kunnostamista oli tehty jonkin verran. Neuvontakäyntien jälkeen oli yksi kiinteistönomistaja ilmoittanut uudistaneensa järjestelmänsä. Pitkän aikavälin vaikuttavuudesta palautekysely ei kuitenkaan kerro. 8.3 Keinoja neuvonnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi Jätevesineuvonnalla saadaan kiinteistönomistajalle muodostettua selkeä kuva siitä, mitä muuttunut lainsäädäntö heiltä vaatii ja minkälaisia tiukempia määräyksiä kunnilla voi jätevesien käsittelylle olla. Lainsäädännön muutosten myötä neuvontaa kohdennettiin ensisijaisesti herkille alueille. Neuvonnassa keskityttiin lainsäädännön ja kunnan määräysten lisäksi myös nykyiseen jätevesijärjestelmään ja sen toimivuuteen, sekä mahdollisten käsittelyvaihtoehtojen esittelyyn. Usein kiinteistönomistajilla ei ollut täyttä tietoa siitä, kuinka nykyistä järjestelmää huolletaan. Kiinteistönomistajilla ei myöskään aina ollut tietoa siitä, kenen puoleen kääntyä ongelmatilanteissa. Tiedottamisessa on keskitytty pitkälti lainsäädäntömuutoksista tiedottamiseen. Lievennysten tultua voimaan jää todennäköisesti monilla kiinteistönomistajilla vanhat ja tehottomat järjestelmät käyttöön, eikä uudistamistoimenpiteitä enää suoriteta, jolloin näiden vanhojen järjestelmien asianmukainen käyttö ja huolto ovat jatkossa tärkeitä. Esimerkiksi saostuskaivojen lietteiden tyhjennys oli monilla alueilla puutteellista eikä lietteiden jatkokäsittelystä ollut aina tietoa tai jatkokäsittely oli puutteellista. Alueittaisella lietteiden tyhjennyksellä on päästy siihen tilanteeseen, että saostussäiliöitä tyhjennetään edes kerran vuodessa, ja lietteet käsitellään asianmukaisesti. Tämä on nostanut kuitenkin kustannuksia tyhjennykselle niin, että ennen kahdesti vuodessa säiliönsä tyhjentävät saattavat tyytyä vain kertaan vuodessa, vaikka tiheämpi tyhjennysväli olisi tarpeen. Pohjanmaan Jässi-hankkeen yhteistyössä Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan- 3VYYHTIhankkeen kanssa on osoittanut, että kiinteistönomistajilla on huoli omasta lähivesistöstä ja siitä halutaan pitää huolta. Usein ei kuitenkaan tiedosteta sitä, miten omien jätevesien käsittely voisi osaltaan parantaa lähiympäristön tilaa. Kiinteistönomistajien on myös hankala käsittää sitä, miksi ennen säädökset täyttävä ja silloin toiminut järjestelmä ei enää ole riittävä, ellei ongelmia näistä ole koettu. Moni kiinteistönomistaja kuitenkin on ilmaissut ärtymyksensä muun muassa liettyviin ojiin sekä hajuhaittoihin myös ns. kuivalla maalla. Yleisötilaisuuksissa neuvontaa ja oman mielipiteensä saavat kuuluviin myös ne, jotka näkevät jätevesien asianmukaisen käsittelyn tarvittavana toimenpiteenä haja-asutusalueilla. Keskustelua tulisi ohjata pois lainsäädännön yksityiskohdista siihen, mitä hyötyä riittävällä jätevesien käsittelyllä on ja miten nykyistä järjestelmää käytetään ja huolletaan ja mikä on niiden toimintaperiaate.

27 Sivu 27 Neuvonnan tehokkuus todennäköisesti lisääntyisi vielä, jos toiminta olisi pitkäjänteisempää kussakin kunnassa. Vain vuoden kerrallaan jatkuva toiminta asettaa haasteita toiminnan suunnitteluun, työntekijöiden rekrytointiin ja pohjatyön tekemiseen kunnissa. Myös kiinteistökohtaisilla neuvontakäynneillä saattaa tulla ilmi tarvetta esim. iltatapahtumaan tai neuvontaan jollain toisella kunnan alueella, jota ei enää hankkeen puitteissa ehditä järjestämään. Vuosittain vaihtuvat alueet johtavat siihen, että hankkeen tunnettavuus ei kaikilla alueilla ole niin hyvä. Toisaalta siten saadaan tavoitettua enemmän kiinteistönomistajia kattavasti koko toiminta-alueella. Oman erityishaasteensa toimintaan tuo viime vuosina entistä myöhempään keväällä saatava rahoituspäätös, minkä vuoksi osa kesän parhaasta kiinteistökäyntien kaudesta menetetään.

28 Sivu 28 8 POHJANMAAN JÄSSI-HANKE Pohjanmaan Jässi-hanke on tehnyt jätevesineuvontaa vuodesta 2012 alkaen. Vuonna 2012 kiinteistökohtaista neuvontaa tehtiin Etelä-Pohjanmaalla. Vuodesta 2013 mukaan tuli myös Pohjanmaa ja vuodesta 2014 Keski-Pohjanmaa (kuva 9). Yleisneuvontaa on tehty kaikkina vuosina koko alueella. KANNUS KOKKOLA KRUUNUPYY PEDERSÖRE UUSIKAARLEPYY TOHOLAMPI KAUSTINEN LESTIHALSUA JÄRVI EVIJÄRVI VETELI MUSTASAARI VÖYRI KAUHAVA LAPPAJÄRVI VAASA VAASA ISOKYRÖ LAPUA ALAJÄRVI MAALAHTI LAIHIA SOINI KORSNÄS ILMAJOKI SEINÄ- KUORTANE JOKI NÄRPIÖ TEUVA KURIKKA ALAVUS KRISTIINANKAUPUNKI Kuva 9. Pohjanmaan Jässi-hankkeiden kiinteistökohtaisen neuvonnan kunnat (Karttapohja: Maanmittauslaitos 09/2017) Vuosina hankkeessa on tehty yhteensä noin 3800 kartoitus- ja neuvontakäyntiä kiinteistöillä (taulukko 16). Lisäksi yleisneuvonnalla eli yleisemmällä tasolla jätevesiasioista kertomalla on tavoitettu yhteensä noin 2900 kiinteistönomistajaa ja yksilöllistä neuvontaa on saanut 334 kiinteistönomistajaa (taulukko 17).