JÄRKEÄ JÄTEVEDENKÄSITTELYYN -hanke KIINTEISTÖKOHTAISEN JÄTEVESINEUVONNAN TOIMINTAMALLI - KOKEMUKSIA VUODELTA 2010

Transkriptio

1 JÄRKEÄ JÄTEVEDENKÄSITTELYYN -hanke KIINTEISTÖKOHTAISEN JÄTEVESINEUVONNAN TOIMINTAMALLI - KOKEMUKSIA VUODELTA 2 Satu Heino Antti Heinonen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.2.2

2

3 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY SISÄLLYSLUETTELO. YHTEENVETO KEHITYSTYÖN TAVOITTEET NEUVONTATYÖN TOIMINTAMALLI TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS VUONNA POTENTIAALISTEN KYLIEN KARTOITUS JA VALINTA....2 NEUVONTATYÖ KYLISSÄ....3 VESIHUOLLON TILA KIINTEISTÖILLÄ KOKEMUKSET NEUVONTAKÄYNNEISTÄ.... JOHTOPÄÄTÖKSET... 2

4

5 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY. YHTEENVETO Tavoitteena toimintamalli Toiminta yhteistyössä Toimintamallin kulku Mukana viisi kylää Neuvotut tyytyväisiä Suunnittelijat hyviä Neuvonta motivoi Järkeä jätevedenkäsittelyyn hanke teki kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa vuonna 2 viidessä kylässä Pirkanmaalla. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalli, jolla pystytään kustannustehokkaasti viemään puolueetonta ja asiantuntevaa jätevesineuvontaa haja-asutusalueen kiinteistönomistajille ja aktivoimaan heitä konkreettisiin saneeraustoimiin. Kehitystyötä rahoittavat Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Vuoden 2 kokemuksista saatiin luotua toimiva malli neuvontatyön toteuttamiseksi. Tärkeintä toimintamallissa on aktiivinen yhteistyö kyläyhdistyksen ja kunnan kanssa sekä ammattitaitoisten neuvojien käyttö. Toimintamalliin kuuluivat aloituspalaveri kyläyhdistyksen ja kunnan kanssa, neuvontatyöntekijöiden kilpailuttaminen ja valinta, tiedotuskirjeet kiinteistöille, yleisötilaisuus kylällä, juttu paikallislehdessä, suunnittelijoiden tekemät neuvontakäynnit kiinteistöillä ja palautteen kerääminen. Keväällä 2 neuvontatyötä tehtiin Parkanon Kuivasjärvellä, Vesilahden Onkemäellä ja Valkeakosken Pyörönmaalla sekä syksyllä Pälkäneen Rautajärvellä ja Lempäälän Säijässä. Neuvontaa tarjottiin kaikkiaan 637 vakituisesti asutulle kiinteistölle. Ilmaisen neuvontakäynnin tilasi noin neljäsosa tarjouksen saaneista kiinteistöistä. Hankkeen arvion mukaan noin puolet kaikista kiinteistöistä olisi ollut neuvonnan tarpeessa. 7 prosentilla tarkastetuista kiinteistöistä oli jätevesijärjestelmän saneeraustarvetta. Neuvontakäynnin varanneet asukkaat olivat hyvin tyytyväisiä, kun saivat ilmaiseksi realistisen arvion kiinteistöllä tarvittavista saneeraustoimista. Monelle vanhemmalle asukkaalle tieto lykkäyksenhakumahdollisuudesta oli helpotus. Jätevesijärjestelmän suunnittelijoiden käyttäminen neuvojina oli onnistunut ratkaisu. Neuvontakäynneillä pääpaino oli nimenomaan saneerausvaihtoehtojen läpikäymisellä eikä niinkään nykyisen järjestelmän tarkastelussa. Kaikki palautetta antaneet arvioivat neuvojan osaamisen joko hyväksi tai erinomaiseksi ja kokivat hyötyneensä neuvontakäynnistä. Useat asukkaat ovat tilanneet neuvontatyön innoittamana suunnitelman uudesta jätevesijärjestelmästä ja muutama saneeraus on jo toteutettukin. Hanke jatkaa kiinteistökohtaista neuvontatyötä 2 vuonna ja kehittää lisäksi toimintamallia myös toteutusvaiheen organisointiin.

6 2 2. KEHITYSTYÖN TAVOITTEET Uusi toimintamalli Hankkeen tavoitteena oli kehittää toimintamalli, jolla pystytään kustannustehokkaasti viemään puolueetonta ja asiantuntevaa jätevesineuvontaa haja-asutusalueen kiinteistönomistajille ja aktivoimaan heitä konkreettisiin saneeraustoimiin. Neuvonnan lisäksi tavoitteena on mallintaa järjestelmien rakentamisvaihetta ja tutkia, onko yhteishankinnoilla saatavissa kustannussäästöjä ja parannusta rakentamistyön laatuun. Tavoitteena on, että toimintamalli on helposti monistettavissa muidenkin käyttöön. Työllisyyden tukeminen Toimintamallilla pyritään synnyttämään ja ylläpitämään uutta yritystoimintaa maaseudulla. Uusia ansaintamahdollisuuksia syntyy niin järjestelmien suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta kuin huollostakin. Hankkeen koordinoidessa toimintaa voidaan varmistaa uusien yrittäjien riittävä tietotaso ja palvelun laatu. 3. NEUVONTATYÖN TOIMINTAMALLI Aloituspalaveri Onnistuneen neuvontatyön avain on tiivis yhteistyö kylän aktiivisen toimijan, esimerkiksi kyläyhdistyksen tai vesiosuuskunnan, kanssa. Työ kylässä käynnistetään pitämällä palaveri kyläläisten, hankkeen ja kunnan kesken. Palaverissa sovitaan hankkeen toimintatavoista, aikataulusta ja suunnittelualueen rajauksesta. Kuva Neuvontatyön aloituspalaveri Parkanon Kuivasjärvellä.

7 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY 3 Neuvojien kilpailutus Kun kylän kanssa on sovittu toimintatavoista, voidaan aloittaa kiinteistökäynnit toteuttavien neuvojien etsiminen. Toimintamallissa neuvojina käytetään puolueettomia suunnittelijoita tai muita ammattitaitoisia toimijoita. Näin halutaan varmistaa, että asukas saa ammattitaitoisen arvion jätevesijärjestelmänsä saneeraustarpeista. Ajatus on, että neuvojia ei tarvitse kouluttaa tehtävään, vaan riittävä osaamistaso varmistetaan jo kilpailutusvaiheessa. Toimijat kilpailutetaan julkisena hankintana. Neuvojien valinta Jätevesineuvojan valinnassa kriteereinä ovat sekä laatu että hinta. Laatupisteitä saa kokemuksesta ja koulutuksesta. Lisäksi arvioidaan, toimiiko tarjoaja puolueettomasti. Vähimmäislaatupisteet saavuttaneet toimijat otetaan mukaan hintavertailuun, jonka voittaa halvimman tarjouksen jättänyt. Ennen työn aloittamista neuvontatyön toteuttajat velvoitetaan keskustelemaan toteutuskunnan edustajien kanssa kunnan paikallisista linjauksista ja määräyksistä. Tiedotuskirjeet Varsinainen neuvontatyö aloitetaan jakamalla kaikille suunnittelualueen kiinteistöille kirje, jossa kerrotaan työn kulusta ja tavoitteista, kutsutaan tiedotustilaisuuteen ja ohjeistetaan varaamaan oma neuvonta-aika. Neuvontakäynnin varaaminen on täysin vapaaehtoista eikä käynneillä kerättyjä tietoja luovuteta kunnalle. Tiedotustilaisuus Kylällä järjestettävässä tiedotustilaisuudessa kerrotaan neuvontatyön tavoitteista ja toteutuksesta ja pidetään yleisluento jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella. Tarkoituksena on, että itse kiinteistökäynnillä voidaan keskittyä kyseisen kiinteistön jätevesijärjestelmään, kun perustiedot on jo käyty läpi tilaisuudessa. Työn alkuvaiheessa pyritään saamaan juttu neuvontatyöstä paikallislehteen. Tällä tavoin saadaan lisättyä neuvonnan varausaktiivisuutta. Kiinteistökäynnit Kiinteistökäynnillä katsotaan pihalla läpi kiinteistön nykyinen jätevesijärjestelmä, arvioidaan sen toimivuus ja kerrotaan tarvittaessa saneerausvaihtoehdoista. Tämän lisäksi käydään läpi jätevesiselvityslomake kiinteistön omistajan kanssa. Jos lomaketta ei ole täytetty, niin lomake täytetään käynnin yhteydessä. Asukkaat saavat käynnillä kirjallisen arvion jätevesijärjestelmästään ja Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton Opas jätevesien maailmaan esitteen sekä tarvittaessa muuta kunnan toimittamaa materiaalia. Hankkeessa neuvontakäynnit olivat asukkaille maksuttomia.

8 Palautteen kerääminen Palautetta neuvonnasta tulee kerätä esimerkiksi haastattelemalla tai sähköisellä lomakkeella kyläyhdistyksiltä, suunnittelijoita ja asukkaita. Palaute on tärkeä osa työn onnistumisen arviointia ja kehittämistä. Toteutusten motivointi Neuvontakäyntien jälkeen asukkaita voi motivoida jätevesisaneerauksen toteuttamiseen mm. kilpailuttamalla asukkaiden puolesta suunnittelua ja toteutusvaiheessa auttamalla materiaalien, laitteiden ja urakoitsijoiden kilpailuttamisessa. Neuvonta-alueen valinta Kyläyhdistykset Vesiosuuskunnat Kunnat ELY-keskus Neuvottelu valitun kylän yhteistyötahojen kanssa Kunta Kylätoimijat Toimintatavat, aikataulu, alueen rajaus Jätevesineuvojien kilpailutus Kokemus Puolueettomuus Koulutus Hintavertailuun riittävästi laatupisteitä saaneet Tiedotus kylässä Neuvontatyö kiinteistöillä Palautteen kerääminen Tiedotuskirjeet kiinteistöille Tiedotustilaisuus Juttu paikallislehdessä Vapaaehtoista Maksutonta Nykytilan kartoitus ja saneeraustarpeen arviointi Asukkaat, kylätoimijat, kunta Toiminnan kehittäminen Laadunvalvonta Kaavio Kiinteistökohtaisen jätevesineuvonnan toimintamalli. Suunnittelutyön hintavertailu Asukkaille hintatieto 3- laatukriteerit täyttävästä suunnittelijasta Asennustyön- ja rakennusmateriaalien hintavertailu Maa-ainekset Konetyö Materiaalit, laitteet Rakentamisen laadunvalvonta Kokenut KVV-työnjohtaja työmaalle Kaavio 2 Neuvonnan jälkeisten toimien toimintamalli.

9 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY. TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS VUONNA 2. POTENTIAALISTEN KYLIEN KARTOITUS JA VALINTA Tietoa monelta taholta Neuvontatyöhön sopivia kyliä etsittiin montaa kautta. Ehdotuksia kylistä pyydettiin niin kunnilta, Pirkanmaa ELY-keskukselta kuin suoraan kyläyhdistyksiltä. Erityisesti etsittiin kyliä, joissa kyläyhdistys oli neuvontatyöstä innostunut ja valmis auttamaan hankkeen toimeenpanossa. Kylät vuonna 2 Keväällä neuvontaa tehtiin Parkanon Kuivasjärvellä, Valkeakosken Pyöromaalla ja Vesilahden Onkemäellä. Syksyllä vuorossa olivat Pälkäneen Rautajärvi ja Lempäälän Säijä. Kuva 2 Kylät, joissa kiinteistökohtaista neuvontaa tehtiin vuonna 2 ja määrä, monelleko kiinteistölle neuvontaa tarjottiin..2 NEUVONTATYÖ KYLISSÄ Neuvojien kilpailutus Neuvontatyö kiinteistöillä toteutettiin ostamalla neuvontatyö jätevesijärjestelmien suunnittelijoilta. Onkemäelle saatiin neljä, Pyörönmaalle kaksi, Rautajärvelle neljä ja Säijään kolme tarjousta. Tarjousten hinta vaihteli välillä 3 3 euroa/kiinteistö. Kaksi tarjoajaa hylättiin keväällä laatupisteytyksen perusteella.

10 6 Tiedotustilaisuudet kylissä Kaikissa kylissä järjestettiin tiedotustilaisuus ennen neuvontakäyntien aloitusta. Tiedotustilaisuuksissa keväällä oli Kuivasjärvellä noin 2, Onkemäellä noin 3 ja Pyörönmaalla noin asukasta. Syksyn tilaisuuksissa oli molemmissa noin asukasta. Kuva 3 Rautajärvellä suurin osan neuvontakäynneistä varattiin yleisötilaisuudessa. Neuvojana toimi Soili Husso. Paikallislehti innosti Suurin osa ajanvarauksista tuli tiedotustilaisuuksissa. Keväällä paikallislehden toimittaja kävi tekemässä juttua kiinteistökäynnillä neuvontatyöstä. Syksyllä lehtijutut tehtiin ennen yleisötilaisuuksia, mikä näkyi tilaisuuksien suurempana yleisömääränä. Palautteen kerääminen Kiinteistökäyntien onnistumista seurattiin haastattelemalla kyläyhdistyksiä ja suunnittelijoita. Asukkailta palaute kerättiin sähköpostilla.

11 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY 7.3 VESIHUOLLON TILA KIINTEISTÖILLÄ Käynneillä kerättiin tietoa Kiinteistökäynneillä kerättiin hankkeen käyttöön tietoa kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn nykytilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Lisäksi kerättiin toimintamallin kehittämiseen tarvittavia tietoja ja kokemuksia. Käyntejä vaihteleva määrä Neuvontakäyntejä tehtiin kiinteistöillä asukkaiden varausten mukaisesti. Käynnit olivat asukkaille maksuttomia. Varausaktiivisuus kylissä vaihteli suuresti. Taulukossa on esitetty kiinteistökäyntien toteutunut määrä, kiinteistökäynnillä keskimäärin käytetty aika ja neuvonnan kustannukset. Kuivasjärven neuvonta toteutettiin harjoitustyönä, josta maksettiin vain kulukorvaukset. Kylä Kiinteistöjä Neuvontakäyntejä Hinta Käytetty aika kpl kpl % /kiinteistö h Kuivasjärvi ,9 Onkemäki ,8 Pyörönmaa ,9 Rautajärvi 27 2,9 Säijä 27 6,6 Yht. tai keskim ,6,82 Taulukko Kiinteistökäyntien määrä, keskimääräinen kesto ja neuvonnan toteutunut hinta eri kylissä. Papereita puuttui Talousjätevesiasetuksen mukaan kaikilla kiinteistöillä tulisi olla selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä, järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet ja käyttöpäiväkirja. Käytännössä dokumentteja ei kiinteistöiltä juurikaan löytynyt tai ne oli täytetty käyntiä varten. Taulukossa 2 on yhteenveto kiinteistöiltä löytyneistä dokumenteista. Kylä Kuivasjärvi Onkemäki Pyörönmaa Rautajärvi Säijä Selvitys järjestelmästä Käyttö- ja huolto-ohje Käyttöpäiväkirja 2 Taulukko 2 Yhteenveto kiinteistöillä olleista dokumenteista vuonna 2.

12 8 Järjestelmissä kirjoa Yleisin jätevesijärjestelmä kaikissa kylissä oli kahden tai kolmen sakokaivon järjestelmä, josta vesi johdettiin suoraan ojaan. Neuvontatyössä tuli selkeästi esille, millainen vaikutus kunnan määräyksillä tai jopa yksittäisellä viranomaisella voi olla alueen jätevesijärjestelmiin. Esimerkiksi Kuivasjärvellä oli käytössä erittäin paljon kahden saostuskaivon järjestelmiä. Sen sijaan Rautajärvellä oli 8- luvulla ryhdytty kunnan toimesta suosittelemaan erillisviemäröintijärjestelmiä. Pääosa näistä järjestelmistä oli edelleen käyttökuntoisia. Saostussäiliöt tyhjennettiin pääasiassa kerran vuodessa tai harvemmin. Kaaviossa 3 on esitetty nykyisten järjestelmien jakauma kylissä. % 9% 8% 3 7% 6% % % 3% Kuivakäymälä ja vähäiset vedet Laitepuhdistamo 3 kaivoa ja maaperäkäsittely Erotteleva järjestelmä 3 kaivoa ja purku ojaan 2 kaivoa ja purku ojaan kaivo ja purku ojaan 2% % 8 6 % Rautajärvi Säijä Kuivasjärvi Onkemäki Pyörönmaa Kaavio 3 Käytössä olevat jätevesijärjestelmät neuvontakiinteistöillä. Sijainti hyvä Jätevesijärjestelmän sijainti tontilla oli pääsääntöisesti hyvä. Noin kolmasosassa järjestelmistä sijaintipaikkaa tulisi siirtää esimerkiksi riittävän suojaetäisyyden varmistamiseksi talousvesikaivoon tai rakennuksiin. Neljäsosassa kohteista nykyinen purkupaikka ei ollut tarkoituksenmukainen jatkossa. Järjestelmät ikääntyneitä Pääosa tarkastetuista järjestelmistä oli yli 2 vuotta vanhoja. Jopa 9-luvulla rakennettuja järjestelmiä oli edelleen käytössä. Saneeraustoimia oli vuosien varrella tehty vähän. Vielä toimintakunnossa olevat järjestelmät olivat pääosin 99- tai 2-luvulla rakennettuja maasuodattamoita tai erillisviemäröintijärjestelmiä. Kaaviossa on esitetty järjestelmien ikäjakauma kylissä.

13 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY 9 % 9 % % % 6 % 9 2 ei tietoa 2-luku % 99-luku 98-luku 97-luku % 3 % luku Vanhempi % 6 % % Rautajärvi Säijä Kuivasjärvi Onkemäki Pyörönmaa Kaavio Jätevesijärjestelmien ikäjakauma kylissä. Suurin osa saneerattava Suurimmalla osalla käydyistä kiinteistöistä oli tarvetta saneerata jätevesijärjestelmää. Osalla kiinteistöistä saneeraustoimet olivat vähäisiä ja kiinteistön omistajan itse toteutettavissa. Vajaa viidennes kiinteistöistä oli vähäisten vesimäärien kiinteistöjä, jotka olivat epävarmoja saneeraustarpeista. Kylä Kuivasjärvi Onkemäki Pyörönmaa Rautajärvi Säijä Yhteensä Järjestelmä kunnossa (7 %) Saneeraustarvetta Vähäinen vesimäärä (69 %) 2 (7 %) Taulukko 3 Neuvojien arvio jätevesijärjestelmien kunnosta kiinteistöillä. Kilpailutus kiinnostaa Neuvontakäynnillä asukkailta kysyttiin halukkuutta saada apua laitteistojen ja urakointipalveluiden hankintaan. Noin puolet asukkaista ilmoitti halukkuutensa olla mukana yhteishankinnoissa. Syksyllä selvitettiin lisäksi, haluavatko kiinteistöt apua suunnittelijan valintaan ja kilpailutukseen. Noin puolet ilmoitti olevansa kiinnostuneita avusta.

14 Maasuodattamo suositeltu Syksyn kylistä kerättiin tietoa myös siitä, minkälaisia suosituksia neuvoja antoi kiinteistön jätevesijärjestelmien kunnostamiseksi. Neuvojien arvion mukaan suurimmalle osalle kiinteistöistä toimivin järjestelmä olisi maasuodattamo. Perusteena oli, että yli 6 prosenttia kiinteistöistä oli -2 henkilön talouksia ja monessa isommassakin perheessä lapset olivat lähivuosina muuttamassa pois kotoa. Lisäksi kiinteistön omistajat halusivat yleensä helppokäyttöisen, kuormituksen muutoksiin sopeutuvan ja pitkäikäisen järjestelmän. Ei laitepuhdistamoita Laitepuhdistamoista keskusteltiin useiden kiinteistön omistajien kanssa. Asukkaat kuitenkin epäilivät tekniikan toimivuutta eivätkä olleet valmiita sitoutumaan laitepuhdistamoiden vaatimiin hoitotoimiin. Laitepuhdistamo ei valikoitunut ensisijaiseksi järjestelmävaihtoehdoksi millään kiinteistöllä. Moni pääsee pienellä Noin kuudesosalla kiinteistöistä järjestelmä olisi hyvin pienillä toimilla saatettavissa asetuksen mukaiseen kuntoon. Useimmiten riitti sakokaivojen kunnostus (tai vaihto) ja/tai kentän päivittäminen nykypäivän kuntoon. Viidesosalla järjestelmä oli kunnossa ilman toimenpiteitä. Lykkäys ei innosta Lykkäysmahdollisuutta suositeltiin prosentille kiinteistöistä. Monet näistäkin kiinteistöistä aikovat lykkäysmahdollisuudesta huolimatta laittaa järjestelmänsä kuntoon, jos kiinteistön jatkokäyttö oli tiedossa. Kuivakäymälä ja imeytys % Laitepuhdistamo % Viemäriverkosto 2% Maasuodattamo 2% Pientä petrausta vanhaan 6% Järjestelmä kunnossa 2% Lykkäyksen hakeminen % Kaavio Neuvojan antamat suositukset syksyllä 2.

15 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY. KOKEMUKSET NEUVONTAKÄYNNEISTÄ Asukaspalaute Palautetta työn onnistumisesta kerättiin kyläyhdistyksiltä, neuvontatyöntekijöiltä ja suoraan asukkailta. Neuvontakäynnin varanneista asukkaista noin neljäsosa vastasi kyselyyn. Palaute oli poikkeuksetta hyvää. Kaikissa palautteissa neuvojan asiantuntemusta luonnehdittiin joko hyväksi tai erinomaiseksi. Kukaan palautteen antaneista ei kokenut käynnillä minkäänlaista painostusta esimerkiksi suunnitelman tilaamista kohtaan. Suurin osa vastanneista ilmoitti tilaavansa mahdollisesti suunnitelman joltain alueen suunnittelijalta lähiaikoina. 26% Hyvä Erinomainen 7% Kaavio 6 Palautteen antajien arvio neuvojan asiantuntemuksesta. Palaute yhteistyötahoilta Neuvontahankkeessa mukana olleet kyläyhdistykset ja kunnat olivat poikkeuksetta hyvin tyytyväisiä hankkeen toimintaan. Toimintamallin toteutus vaati heiltä hyvin pienen panoksen, mutta tarjosi kyläläisille hyvän mahdollisuuden asiallisen jätevesitiedon saamiseen. Neuvonta vähensi myös aggressiivisten kauppamiesten toimintaedellytyksiä alueella.

16 2. JOHTOPÄÄTÖKSET Neuvontaa tarvitaan Jätevesijärjestelmien saneeraus on edennyt hitaasti. Suurimpia syitä asian lykkäämiseen ovat asukkaiden saama sekava tieto asiasta ja epävarmuus kiinteistön käytöstä jatkossa. Kiinteistökohtainen neuvontatyö toimii hyvin asiallisen tiedon jakajana ja ennakkoluulojen poistajana. Asukkaat yleensä ymmärtävät järjestelmän saneeraustarpeen, kun se heille paikan päällä selitetään. Monelle asukkaalle tuli yllätyksenä, miten pienillä kustannuksilla järjestelmä on mahdollista saneerata. Motivoi saneerauksiin Neuvontatyö motivoi asukkaita saneerausten toteuttamiseen. Asukkaat kaipaisivat apua myös toteutusvaiheessa, jotta voidaan varmistua järjestelmän oikeasta asennuksesta ja näin ollen toimintaedellytyksistä jatkossa. Suunnittelijat hyviä Jätevesijärjestelmän suunnittelijoiden käyttäminen neuvojina oli onnistunut ratkaisu. Neuvontakäynneillä pääpaino oli nimenomaan saneerausvaihtoehtojen läpikäymisellä, eikä niinkään nykyisen järjestelmän tarkastelussa. Asukkaat saivat hyvin konkreettista ja realistista tietoa saneerausvaihtoehdoista ja kustannuksista, sekä siitä, miten asiassa kannattaa edetä. Neuvontatyö motivoi myös varsinaisiin toteutustoimiin. Käynnit synnyttivät myös yhteistyötä naapureiden välillä ja innostivat yhteisten järjestelmien suunnittelemiseen. Suunnittelijoiden käyttämisen vahvuus on suunnittelijoiden vankka ammattitaito. Tämä vähentää hankkeen työmäärää, kun neuvojaa ei tarvitse erikseen kouluttaa ja asukas saa ammattilaisen arvion saneeraustarpeesta. Neuvontatyön kustannukset ovat hyvin ennakoitavissa ja vastaavat hyvin suunnittelualan yleistä hintatasoa. Laadun valvonta Kun neuvontatyö ostetaan hankkeen ulkopuoliselta toimijalta, on tärkeää varmistaa neuvontatyön laatu kaikissa vaiheissa. Neuvojien valinnassa toimintamallin mukainen laatuun ja hintaan perustuva kilpailutus sekä työn kirjallinen sopiminen on osoittautunut toimivaksi. Tärkeää on käydä neuvojan kanssa työn periaatteet läpi. Paras tapa laadun valvontaan on kerätä palautetta käynneistä suoraan neuvotuilta asukkailta. Tavoitteena toimivuus Neuvontatyöstä on saatu erittäin positiivisia tuloksia ja se on poistanut alalla vallitsevaa epätietoisuutta kylissä. Neuvontatyön tuloksia ei kuitenkaan voida tarkastella pelkästään neuvontojen määrän tai niissä annettujen ehdotusten perusteella, vaan todellisiin toteutuksiin johtaneet toimet ovat työn lopullinen tulos ja tavoite.