JÄNES IV Jätevesineuvontaa Satakunnassa IV. Loppuraportti

Transkriptio

1 JÄNES IV Jätevesineuvontaa Satakunnassa IV Loppuraportti

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JÄNES IV JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA IV -HANKE Tausta Tavoitteet Organisaatio ja yhteistyötahot HANKKEEN TYÖNTEKIJÄT TIEDOTUS JA MARKKINOINTI YLEISNEUVONTA Neuvonta puhelimitse ja sähköpostitse Jätevesi-illat ja neuvontapisteet tapahtumissa KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA Kiinteistökohtaisen neuvonnan toteuttaminen Nuohouksen toteutuminen Eurassa ja Säkylässä Kiinteistökannan jakauma PALAUTE ARVIO HANKKEEN TOTEUTUMISESTA LIITTEET Liite I. Jätevesineuvontaa Satakunnassa -hanke-esite Liite II. Kiinteistölle jätetty arviolomake kiinteistökäynnistä

3 2 1 JÄNES IV JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA IV - HANKE Jätevesineuvontaa Satakunnassa IV (JÄNES IV) -hankkeen rahoituspäätös saatiin huhtikuussa Se on jatkoa vuonna 2014 alkaneelle hankkeelle Jätevesineuvontaa Satakunnassa III (JÄNES III). JÄNES IV -hanke ajoittui vuodelle 2015 päättyen Resurssien salliessa JÄNES III -hanke jatkui saakka tämän hankkeen rinnalla erillisenä hankkeena. 1.1 Tausta JÄNES IV on Pyhäjärvi-instituutin ja Satafood Kehittämisyhdistys ry:n yhteishanke, joka ajoittui pääosin vuodelle Hanketta rahoitti Varsinais-Suomen ELY-keskus, joka myönsi hankkeelle ,93 määrärahan. Hankkeen toimet on toteutettu 100 %:sesti ELY-keskuksen määrärahalla. Tässä väliraportissa on tarkasteltu tilannetta koko hankeen ajalta. Tarkastelussa on eritelty vuoden 2015 ja 2016 tilanne. JÄNES IV -hanke kohdettiin ensisijaisesti Köyliön, Säkylän ja Euran kuntien alueelle. Neuvontaa tarjottiin kuitenkin koko Satakunnan alueelle yleisneuvontana, puhelimitse ja sähköpostitse, myös neuvontakäyntejä toteutettiin koko Satakunnan maakunnassa. 1.2 Tavoitteet JÄNES IV -hankkeen tavoitteena oli aktivoida haja-asutusalueella ja viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevien vakituisten ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajia kunnostamaan kiinteistöjen jätevesijärjestelmät haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyä koskevan asetuksen (209/2011) vaatimalle tasolle. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta asetuksen vaatimuksista sekä oikaista mahdollisia väärinymmärryksiä. Tavoitteena oli tukea kiinteistöjen omistajia jätevesijärjestelmien kunnostuksessa kertomalla parhaiten soveltuvista jätevesijärjestelmistä sekä sulkea pois epäsoveltuvat järjestelmät. Vuoden 2015 alussa tullut siirtymäajan muutos sekä jätevesilainsäädännön muutoskeskustelu ovat vaikuttaneet tavoitteisiin siten, että tavoitteena on lainsäädännön osalta jakaa mahdollisimman ajantasaista ja oikeaa tietoa.

4 3 1.3 Organisaatio ja yhteistyötahot Hanketta toteuttivat yhteistyössä Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood Kehittämisyhdistys ry. Pyhäjärvi-instituutti vastasi hankkeen hallinnoinnista. Hankkeen toimenpiteitä tehtiin yhteistyössä kohdekuntien kanssa muun muassa järjestämällä jätevesi-infopisteitä. Haluttaessa järjestettiin jätevesi-iltoja, mutta niiden kysyntä oli pieni. Lisäksi muita yhteistyötahoja olivat muun muassa Kokemäenjoen vesistön vesisuojeluyhdistys ry, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry sekä Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry. Hankkeesta on järjestetty aloituspalaveri , jolloin käytiin keskustelemassa kohdekuntien yhteisen ympäristötoimiston kanssa hankkeen toimenpiteistä ja toiveista. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat: JÄSENET Minna Nummelin YHTEISÖ Varsinais-Suomen ELY-keskus Jukka Reko Johanna Thessler Pyhäjärviseudun ympäristötoimisto Pyhäjärviseudun ympäristötoimisto Jari Lehmusvaara, vpj. Satafood Kehittämisyhdistys ry Pekka Parkkila Satafood Kehittämisyhdistys ry ( ) Katja Helenius Satafood Kehittämisyhdistys ry ( lähtien) Teija Kirkkala, pj. Henna Ryömä, siht. Elisa Mikkilä Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärvi-instituutti Ohjausryhmän jäseniä on tiedotettu hankkeen etenemisestä suullisesti ja sähköpostitse. Varsinaisia ohjausryhmän kokouksia ei ole pidetty.

5 4 2 HANKKEEN TYÖNTEKIJÄT JÄNES IV -hankkeen jätevesineuvojina raportointijakson aikana toimivat Satafood Kehittämisyhdistys ry:n jätevesineuvoja Pekka Parkkila välisenä aikana, kehittämisasiantuntija Katja Helenius alkaen sekä koko hankeen ajan Pyhäjärvi-instituutin suunnittelija Henna Ryömä ja asiantuntija Elisa Mikkilä. Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija Tero Forsman on ollut mukana muutamissa yleisötilaisuuksissa. Neuvojat suorittivat Suomen ympäristökeskuksen järjestämän jätevesineuvojakoulutuksen tai tutustuivat koulutuksen materiaaliin. Lisäksi neuvojat kävivät alueen kuntien kanssa yhteistyössä läpi kuntien ympäristönsuojelumääräykset ja muut jätevesineuvontaa ohjaavat säädökset ja käytännöt. Ennen varsinaista neuvontaa neuvojat harjoittelivat neuvontaa yhteisesti, jotta kaikki neuvonta olisi tasalaatuista. 3 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Hankkeen esite päivitettiin. Esitteessä kerrotaan hankkeen pääpiirteet sekä jätevesineuvojien yhteystiedot (Liite I). Esite on päivitetty säännöllisesti ajantasaiseksi esimerkiksi yhteyshenkilöiden muuttuessa. Hanke-esitteitä on jaettu jätevesi-illoissa, infopisteillä ja muissa vastaavissa tapahtumissa. Esitteitä on ollut saatavilla kunnista ja se on ollut tulostettavissa ja nähtävissä kuntien ja toteuttajaorganisaatioiden nettisivuilla. Hankkeella on oma verkkosivu Pyhäjärvi-instituutin Projektit -sivuston alla sekä Satafood Kehittämisyhdistys ry:n Hankkeet -sivuston alla. Sivustoilla on kerrottu yleistietoa hankkeesta, jätevesineuvojien yhteystiedot sekä tapahtumat, joissa neuvojat ovat tavattavissa. Sivustoilla on julkaistu hankkeeseen liittyviä tiedotteita jätevesien käsittelyistä. Tiedotteita on lisäksi lähetetty kohdekuntien paikallislehtiin. Nettisivuilla on myös linkki jätevesijelppariin ja KVVY:n tekemään neuvontavideoon. Hankkeessa ei ole tuotettu omaa neuvontamateriaalia, vaan neuvontaa tukemassa on käytetty olemassa olevia oppaita ja esitteitä. Tietoa jätevesineuvonnasta on jaettu sähköpostitse kunnille, osuuskunnille, järviyhdistyksille ja kyläyhdistyksille. Jätevesineuvontaa on markkinoitu perinteisten tilauslehtien lisäksi esimerkiksi kuntien ja järviyhdistysten tekemissä kuukausitiedotteissa, mökkijakelussa ja esimerkiksi kyläyhdistyksen omissa viestintälehdissä esimerkkinä Tuiskulan Sanomat Köyliössä sekä Tuiskula-Voitoisten jätevesiosuuskunnan jätevesisanomat, jotka on jaettu kaikkiin kiinteistöihin alueella. Neuvonnasta on tiedotettu myös facebookissa.

6 5 4 YLEISNEUVONTA Hankkeessa tarjottiin yleisneuvontaa puhelimitse, sähköpostitse ja neuvontapisteissä. Lisäksi osallistuttiin yhteen viemäröinti-iltaan, jossa annettin Rauman Kortelan alueella tietoa kiinteistökohtaisista järjestelmistä alueen asukkaille ja Huittisissa järjestettyyn viemäriosuuskuntailtaan, missä yritetään löytää yhteistyöetua kaupungin viemärilaitoksen, sähkölaitoksen kaivuiden ja alueen asukkaiden kesken. Hanketta on myös edustettu tapahtumissa, joita on järjestetty hankkeen kohdekunnissa. 4.1 Neuvonta puhelimitse ja sähköpostitse Jätevesineuvontaa on raportointiajanjaksona annettu puhelimitse noin 48 kiinteistönomistajalle. Sähköpostitse neuvontaa on annettu vain 10 kiinteistönomistajalle. 4.2 Jätevesi-illat ja neuvontapisteet tapahtumissa Varsinaisia jätevesi-iltoja, joissa käsitellään lainsäädäntöä, menetelmiä ja kerrotaan kunnan vaatimuksista, ei ole järjestetty kohdekuntien kanssa. Lainsäädännön muutoksista johtuen perinteisiä jätevesi-iltoja ei koettu mielekkäiksi pitää, vaan keskityttiin yleisneuvonnan järjestämiseen muilla tavoin. Hankkeen neuvojat olivat mukana Rauman Kortelassa järjestetyssä jätevesi-illassa, missä keskusteltiin paineviemäröinnin vetämisestä alueelle ja viemäröinnin vaihtoehdoista. Kuivakäymäläilta järjestettiin Pyhäjärvi-instituutin tiloissa kuivakäymäläilta, jossa puhuttiin mm. eri käymälämalleista, oikean käymälälaitteen valinnasta, asennuksesta, käymäläjätteen käsittelystä sekä jaettiin kokemuksia jo olemassa olevista kohteista. Kuivakäymälätekniikkaa ja käymäläjätteisiin liittyviä asioita oli esittelemässä Raini Kiukas. Hankkeesta oli kertomassa ja jätevesiasioihin oli vastaamassa hankkeen neuvojat. Tilaisuudesta oli ilmoitus kahdessa paikallislehdessä, Alueviestissä sekä Alasatakunnassa. Myös Satakunnan kansan Menot-palstalla sekä palvelun nettiversiossa oli tieto jätevesi-illasta. Paikallislehdille lähetettiin tiedote kuivakäymäläillasta ja tilaisuuden ohjelma oli näkyvillä Satafoodin ja Pyhäjärvi-instituutin nettisivuilla. Kuivakäymäläillasta kirjoitettiin juttu myös Pyhäjärvi-instituutin blogiin tilaisuuden jälkeen. Järjestäjien lisäksi paikalla oli seitsemän osallistujaa.

7 6 Huittisten viemäröinti-ilta Huittisten kaupunki on aktivoinut potentiaalisia viemäröintialueita, joille paineviemäriverkoston rakentaminen olisi kannattavaa. Osalle alueista kaupunki on luvannut rakentaa runkoputken, johon asukkaiden on mahdollista liittyä hankkimalla oma pumppaamo järjestettiin Huittisten kaupungintalolla viemäröinti-ilta. Tilaisuuden tarkoituksena oli esitellä käytännön asioita, joita paineviemäröintiin liittyy sekä innostaa asukkaita liittymään. Hanke esitteli kiinteistökohtaisia jätevesijärjestelmiä, jotta vertailu niiden ja keskitetyn verkoston välillä helpottuu. Laitevalmistajat sekä paikalliset ja lähialueiden maanrakennusurakoitsijat olivat esittelemässä palveluitaan ja laitteitaan tilaisuudessa. Tilaisuudessa käytiin läpi myös millä ehdoin on mahdollista saada vapautus viemäriin liittymisestä toiminta-alueiden sisäpuolella. Kutsut tilaisuuteen lähtivät kirjeitse Huittisten kaupungilta niiden alueiden asukkaille, jotka asuvat tulevien tai suunniteltujen viemäröintialueiden sisäpuolella. Jätevesi-iltojen sijaan Satakunnassa järjestettiin jätevesi-infopisteitä, joissa jätevesineuvojia oli mahdollisuus tavata. Infopisteitä pidettiin ruokakauppojen yhteydessä sekä erilaisissa tapahtumissa kuten Köyliön Salen kyläkauppapäivässä, Pyhäjärvimessuilla, Valtakunnallisessa vesistökunnostusverkostoseminaarissa ja Voitoisten markkinoilla. Infopisteiden paikoista on tiedotettu alueen lehdissä. Lisäksi hanketta on esitelty järviyhdistysten kokouksissa, millä on tavoitettu erityisesti mökkiläisiä. Kauppojen lisäksi otettiin yhteyttä myös kyläyhdistyksiin, kiinteistönvälittäjiin ja alueen rautakauppoihin. Jätevesi-infot rautakapoissa Infopisteiden järjestämistä varten otettiin yhteyttä Satakunnan alueen rautakauppiaisiin ja selvitettiin mahdollisuutta järjestää heidän tiloissaan jätevesineuvontapisteitä. Kysely lähetettiin yhteensä 18:lle rautakaupalle. Mukana olivat alueen K-raudat, Starkit, Rautiat, Agrimarketit, Kodin Terra sekä vielä lisäksi muutamia yksityisiä lvi-myymälöitä ja rautakauppoja. Vastauksia saatiin kolmelta kauppiaalta. Yhdessä kohteessa lopulta toteutui neuvontapiste ja kaksi muuta toivoivat, että hanke voisi osallistua kaupassa järjestettävään muuhun teemapäivään myöhemmin. Rautakauppiaille lähetettiin myös muistutusviesti, mutta se ei tuonut lisää yhteydenottoja. Neuvontapiste järjestettiin Rauman K-Raudassa Liikkeessä oli tuolloin myös monia muita näytteilleasettajia. Neuvontapisteestä oli kauppiaan omassa lehti-ilmoituksessa ennakkomainos ja neuvontapiste oli kaupassa hyvällä näkyvällä paikalla. Neuvontapisteellä kävi päivän aikana kaksi kyselijää. Rautakauppiaat eivät kokeneet aihetta ajankohtaiseksi, mutta tärkeäksi kylläkin. Kauppiaiden mukaan parempi ajankohta on vasta kun lainsäädäntö on selvää.

8 7 JÄNES IV -hanke on ollut esillä seuraavien luetteloiden tapahtumissa ja neuvontapisteissä: Tilaisuus Pvm Osallistujat Pyhäjärvimessut, Eura Vesistökunnostusverkosto, Rauma Uksjärven järvenhoitoyhdistys, Pori Turajärven järviyhdistys, Eura Voitoisten markkinat, Köyliö Kortelan jätevesi-ilta, Rauma Euran eläkkeensaajien luentoilta Ruukinpuiston avoimet ovet Kuivakäymäläilta, Eura Huittisten viemäröinti-ilta Köyliön MTK:n syyskokousesitelmä Pyhäjärven suojeluohjelman tempaus Yllä olevissa tilaisuuksissa hanke on ollut mukana. Tilaisuus Pvm Osallistujat Säkylän tori Maailman ympäristöpäivä, Ulvila K-Supermarket Eura K-Supermarket Säkylä Sale Köyliö Säkylän tori Sale Köyliö K-Supermarket Säkylä K-Supermarket Eura Kokemäki Kauvatsa Harjavalta Nakkila Pomarkku Noormarkku Vampula Huittinen Eurajoki Luvia Ahlainen Pihlava Merikarvia Siikainen Karvia Honkajoki

9 8 Kankaanpää Jämijärvi Hinnerjoki Rauman K-Rauta Yllä olevassa taulukossa on lueteltu kauppojen edustoilla pidetyt jätevesi-infopisteet. Osallistujalukumäärillä tarkoitetaan niitä henkilöitä, jotka ovat käyneet juttelemassa jätevesiasioista neuvojien kanssa. Jätevesi-iltojen osalta osallistujamäärä on tilaisuuteen osallistuneiden ihmisten määrä. Vesistökunnostusverkostoon osallistuneita asiantuntijoita ei laskettu mukaan osallistujamääriin, vaikka hanke oli paikalla mukana. Yhteensä yleisötilaisuuksiin osallistui raportointijakson aikana 595 henkilöä. 5 KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa jätevesineuvoja käy kiinteistöllä paikan päällä antamassa neuvoja jätevesijärjestelmien kunnostukseen tai tehostamiseen. Käynnillä tutustutaan nykyiseen jätevesijärjestelmään sekä keskustellaan kiinteistön omistajan kanssa mahdollisista kunnostustoimenpiteistä. Käynnin tarkoituksena on antaa tietoa asetuksen vaatimuksista, jätevesien käsittelymenetelmistä, sulkea pois kiinteistölle huonosti soveltuvia järjestelmiä ja oikaista väärinymmärryksiä. Käynnistä jää kiinteistölle arviolomake (liite II), johon kirjataan nykyinen jätevesijärjestelmä sekä neuvojan ehdottamat kunnostustoimenpiteet, mikäli kunnostustoimia tarvitaan. Käynnillä jaetaan Suomen ympäristökeskuksen esitteitä Hyvä jätevesien käsittely ja Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon askel askeleelta sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen opasta Jätevesien käsittely haja-asutusalueella. 5.1 Kiinteistökohtaisen neuvonnan toteuttaminen Kiinteistökohtaista neuvontaa toteutettiin kaikissa kohdekunnissa. Neuvontakäyntejä sovittiin infopisteillä, jätevesi-illoissa ja muissa tapahtumissa. Lisäksi yhteydenottoja tuli lehdissä olleiden tiedotteiden perusteella ja kuntien rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen ohjaamina. Kiinteistökäyntejä saatiin sovittua jonkin verran, mutta käyntien määrää haluttiin tehostaa. Aiempien JÄNES -hankkeiden tavoin myös JÄNES IV -hankkeessa toteutettiin lisänä niin sanottua nuohoustekniikkaa neuvonnan tehostamiseksi. Kiinteistön omistajalle lähetettiin kirje, jossa tarjottiin jätevesineuvontaa ehdotettuna ajankohtana. Kiinteistön omistajalla oli mahdollisuus perua tai siirtää aika. Niin sanottua nuohousta toteutettiin Säkylässä ja Eurassa.

10 9 Taulukossa 1 on esitetty, kuinka paljon kohdekunnissa on viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevia kiinteistöjä ja kuinka moneen niistä raportointijakson aikana on toteutettu neuvontaa. Taulukossa on eritelty erikseen nuohouksen piirissä olleet kiinteistöt, jotta nähdään, kuinka paljon vaikutusta nuohouksella on ollut. Kiinteistöt on laskettu kokonaissummiin kuitenkin vain kerran ja yhteensä-sarake kuvaa neuvonnan kokonaismäärää. Käyntejä on tehty hyvin vähän verrattuna aiempiin neuvontahankkeisiin. Pääsyynä kiinteistökäyntien vähäiseen määrään on lainsäädännön epävarmuudet ja siirtymäajan muutos. Prosentuaalisesti neuvottujen kohteiden osuus jää pieneksi myös siksi, että alueella on paljon viemäröimättömiä kiinteistöjä. Ensisijaisiin kohdekuntiin kohdistui 55 käyntiä ja muihin Satakunnan kuntiin 14 käyntiä. Vuonna 2015 käyntejä tehtiin 65 ja vuonna 2016 käyntejä tehtiin hankkeessa vain 4. Taulukko 1. Raportointijakson aikana toteutetut neuvontakäynnit kunnittain Viemäröimättömät kiinteistöt vakituiset loma ym. yhteensä Neuvotut kiinteistöt Nuohous, kpl Yhteensä, kpl Köyliö % Säkylä % Eura % Eurajoki 1 Jämijärvi 2 Kankaanpää 1 Kokemäki 2 Lavia 1 Luvia 2 Nakkila 1 Pomarkku 1 Pori 3 Yhteensä % % Kiinteistökohtaista neuvontaa on saatu tehostuttua Eurassa ja Säkylässä, joissa toteutettiin niin sanottua nuohoustekniikkaa. Yhteensä kiinteistökäyntejä raportointiajanjaksona on tehty 69 kappaletta. Seuraavassa on vielä tarkennettu nuohouksen toteutumista.

11 Nuohouksen toteutuminen Eurassa ja Säkylässä Nuohous toteutettiin välisenä aikana Eurassa Mestilän ja Mannilan alueilla sekä välisenä aikana Säkylässä Pyhäjoen ranta-alueella. Kirjeitä lähetettiin yhteensä 75 kappaletta. Nuohouksen toteuttivat jätevesineuvojat Pekka Parkkila ja Elisa Mikkilä. Taulukossa 2 on esitetty, miten kirjeitse ehdotetut neuvontakäynnit toteutuivat Eurassa ja taulukossa 3 on esitetty, miten neuvontakäynnit toteutuivat Säkylässä. Taulukko 2. Nuohouskäyntien toteutuminen Eurassa Lähetetyt kirjeet Toteutuneet käynnit Perutut käynnit Kylmäkäynnit Kieltäytymiset % 83 % 14 % 3 % 0 % Kuva 1. Kirjeitse ehdotettujen kiinteistökäyntien jakauma Eurassa. Perutut Kylmäkäynni käynnit t 14 % 3 % Toteutuneet käynnit 83 % Taulukko 3. Nuohouskäyntien toteutuminen Säkylässä Lähetetyt kirjeet Toteutuneet käynnit Perutut käynnit Kylmäkäynnit Kieltäytymiset % 43 % 33 % 22 % 2 %

12 11 Kuva 2. Kirjeitse ehdotettujen kiinteistökäyntien jakauma Säkylässä. Kieltäytymis Kylmäkäynni et t 2 % 22 % Toteutuneet käynnit 43 % Perutut käynnit 33 % Etenkin Säkylässä kiinteistökäyntejä peruttiin paljon tai kiinteistölle mentäessä ketään ei ollut paikalla. Perutuista kiinteistökäynneistä suurin osa johtui siitä, ettei jätevesineuvontaa koettu tarpeelliseksi tai todettiin, että palataan asiaan, kun sille on tarvetta. Kaikista ehdotetuista neuvontakäynneistä 59 % toteutui joko suoraan tai aikaa vaihtamalla. Käynneistä 25 % peruttiin ja kylmäkäyntejä oli 15 % käynneistä. 5.2 Kiinteistökannan jakauma Kiinteistökohtaista neuvontaa tarjottiin sekä vakituisten että vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille. Suurin osa, 54 kpl, neuvotuista kohteista oli vakituisesti asuttuja kiinteistöjä. Vapaaajankiinteistöjä neuvottiin raportointijaksona 15 kpl. Vähäinen neuvonta vapaa-ajankiinteistöihin saattaa selittyä sillä, että vapaa-ajan kiinteistöjen omistajia on huomattavasti vaikeampi tavoittaa. Esimerkiksi monilla kesäajanasunnoilla ei välttämättä ole lainkaan postilaatikkoa, jolloin neuvonnan tarjoaminen postitse on täysin mahdotonta. Vapaa-ajan kiinteistöjen omistajia pyrittiin tavoittamaan lehtitiedotteiden ja tapahtumien avulla.

13 12 Kartta 1. Jätevesineuvontaa Satakunnassa hankkeissa neuvotut kiinteistöt vuosina (Lähde: Kuntajako Maanmittauslaitos 2011, Maastokartta Maanmittauslaitos 2008)

14 13 Kartta 2. Jätevesineuvontaa Satakunnassa IV hankkeessa neuvotut kiinteistöt. (Lähde: Kuntajako Maanmittauslaitos 2011, Maastokartta Maanmittauslaitos 2008)

15 14 6 PALAUTE Vuosien 2015 ja 2016 neuvonnan haasteet löytyivät lainsäädännöstä. Siirtymäajan pidentäminen alkuvuodesta 2015 lopetti kiinnostuksen jätevesijärjestelmien kunnostustoimiin käytännössä kokonaan. Kun jätevesiasetus joutui normitalkoiden jalkoihin, kiinnostus jätevesineuvontaa kohtaan loppui. Hankkeen neuvontakohteet ovat aikaisempina vuosina valikoituneet pääosin hankkeelle tulleiden yhteydenottojen perusteella. JÄNES IV -hankkeessa 69 kiinteistökäynnistä vain 25 kiinteistöä on tämän kaltaisia putkimiesmallin kiinteistöjä. Suurin osa näistä 25 kiinteistöstä on kohteita, joissa on suunnitteilla tai käynnissä lupakäsittelyä vaativa remontti tai ne ovat ranta-alueilla sijaitsevia vapaa-ajan kiinteistöjä. Neuvontakäynneistä ei kerätty erillistä palautetta, mutta useammat kiinteistön omistajat antoivat palautetta neuvontakäynnin yhteydessä. Neuvonta koettiin hyödylliseksi, mutta sen tarpeellisuutta nykyisessä lainsäädännön muutospaineessa kyseenalaistettiin. Suhtautuminen oli kuitenkin melko usein positiivista ja käynnin todettiin olleen hyödyllinen. Kiinteistönomistajat kiittelivät erityisesti silloin, kun he saivat uutta tietoa ja väärinymmärryksiä oikaistiin. Useassa kohteessa keskusteltiin myös mahdollisista kunnostustoimien ajankohdasta, mutta melkein kaikissa, missä ei ollut välitöntä remonttisuunnitelmaa, päädyttiin odottamaan ainakin ensi vuoteen, kun jätevesilainsäädännön keskustelu on saatu päätökseen. 7 ARVIO HANKKEEN TOTEUTUMISESTA Neuvottujen kohteiden antaman palautteen perusteella neuvonta on ollut hyödyllistä ja onnistunutta. Nuohoustekniikalla on saatu taloudellista tehokkuutta, kun useampia kiinteistökäyntejä on järjestetty saman päivän aikana tietylle alueelle. Tehokkuutta heikensivät kuitenkin kylmäkäynnit. Määrällisten tavoitteiden osalta tilanne ei ole niin hyvä. Tilattuja käyntejä on ollut huomattavasti aiempia hankevuosia enemmän. Yleisneuvonnan osalta päästiin tavoitteisiin ja toisaalta lainsäädännön muutoksessa, haluttiin panostaa yleisneuvontaan infopisteitä järjestämällä. Yleisneuvontatilaisuuksia on hankesuunnitelmassa arvioitu pidettävän 20 kpl. Yleisötilaisuuksia on ollut 41 kpl (näissä on laskettu erikseen samana päivänä eri pisteessä järjestetty neuvonta). Kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien tavoitemääräksi hankkeelle asetettiin vähintään 150 kappaletta. Raportointijakson aikana kiinteistökäyntejä toteutettiin 69 kappaletta. Tämä on n. 46 % asetetusta vähimmäistavoitteesta. Näiltä osin tavoite ei

16 15 täyttynyt. Yhteydenottoja puhelimitse, sähköpostitse ja henkilökohtaisesti tilaisuuksissa ja infopisteissä arvioitiin tulevan 500 kappaletta ja raportointiajanjaksona yhteydenottoja tuli noin 58 kappaletta. Lisäksi tilaisuuksissa on tavoitettu 595 kuulijaa. Yhteensä raportointijakson aikana on tavoitettu 653 kuulijaa ja 69 kiinteistökäyntiä eli 722 henkilöä.

17 Jätevesineuvontaa Satakunnassa -hanke-esite Liite I Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood Kehittämisyhdistys ry Jätevesineuvontaa Satakunnassa Jätevesineuvontaa Satakunnassa (JÄNES) hankkeessa tarjotaan puolueetonta, kiinteistökohtaista neu-vontaa haja-asutusalueella sijaitsevi-en vakituisten ja vapaa-ajan kiinteis-töjen omistajille. Hankkeen neuvojat tulevat kiinteistölle paikan päälle kertomaan jätevesilainsäädännön vaatimuksista, kunnan määräyksistä ja siitä, minkälaisia vaihtoehtoja jätevesien käsittelemiseksi on. Neuvontakäynnillä tutustutaan nykyiseen järjestelmään, kurkataan olemassa oleviin sakokaivoihin ja keskustellaan kunnostustarpeesta. Neuvoja kertoo kiinteistölle sopivista järjestelmävaihtoehdoista ja yhdessä kiinteistön omistajan kanssa pohditaan eri menetelmien hyötyjä ja haittoja. Neuvojan käynnistä kiinteistölle jää paperi, jonka kanssa on hyvä lähestyä suunnittelijaa ja kuntaa. Neuvontakäynneiltä saatuja kiinteistöjen tietoja ei luovuteta hankkeen ulkopuolelle ilman kiinteistönomistajan lupaa. Neuvontakäynti on maksuton ja sen voi tilata ottamalla yhteyttä Pyhäjärvi-instituutin tai Satafoodin neuvojiin. Hankkeessa tarjotaan yleisneuvontaa Satakunnan alueella, yhteistyössä kuntien viranomaisten kanssa. Tämä lisäksi annetaan kiinteistökohtaista neuvontaa puhelimitse, sähköpostitse sekä henkilökohtaisin käynnein. Toimijat JÄNES on Satafood Kehittämisyhdistys ry:n ja Pyhäjärvi-instituutin yhteishanke. Hankkeen hallinnoinnista vastaa Pyhäjärvi-instituutti. Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Lisätietoja ja neuvontakäynnin tilaus: Pyhäjärvi-instituutti Henna Ryömä, p Elisa Mikkilä, p sähköposti, etunimi.sukunimi@pji.fi Satafood Kehittämisyhdistys ry Katja Helenius, p sähköposti, etunimi.sukunimi@satafood.net

18 Kiinteistölle jätetty arviolomake kiinteistökäynnistä Liite 2 TAUSTATIEDOT Neuvojan nimi: Kiinteistökäynnin päivämäärä: Kiinteistönomistaja: Kiinteistön osoite, postinumero ja postitoimipaikka: Neuvontaan osallistunut henkilö (jos ei omistaja): Selvitys jätevesijärjestelmästä olemassa kyllä Ei Kiinteistön käyttö: ympärivuotinen asuminen vapaa-ajan asuminen, käyttö vrk / kk Käyttö- ja huolto-ohjeet olemassa kyllä Ei Neuvontakäynnillä päädyttiin pintapuolisen tarkastelun jälkeen siihen, että käytössä on Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa neuvontaan osallistuneen henkilön mukaan kyllä Ei JOHTOPÄÄTÖKSET JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISTARPEESTA*: Jätevesijärjestelmä ei täytä vaatimuksia ja se on uusittava Jätevesijärjestelmä ei nykyisellään täytä asetuksen 209/2011 puhdistusvaatimuksia. Jätevesijärjestelmän uusimista varten on tehtävä jätevesijärjestelmän suunnitelma ja haettava toimenpidelupa. Arvio kiinteistölle soveltuvista vaihtoehdoista: Jätevesijärjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia Järjestelmä vaatii seurantaa Suositellut toimenpiteet: Järjestelmä on nykyisellään kunnossa Jätevesijärjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää huoltoa käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti. Jätevesimäärä on nykyisellään vähäinen, eikä vaadi toimenpiteitä Puhdistusvaatimus (Ympäristönsuojelulaki 86/2000) ei koske tätä kohdetta nykyisellään, siten järjestelmä on kunnossa. Kuvaus jätevesimäärästä: *Johtopäätös on tehty pintapuolisen tarkastelun ja kiinteistökäynnillä saatujen tietojen perusteella. Jos tilanne muuttuu, on uusimistarve arvioitava uudelleen. Lisätietoja: Tämä lomake ei korvaa kunnan jätevesijärjestelmän selvityslomaketta, eikä tämän lomakkeen perusteella voida lopullisesti arvioida jätevesijärjestelmän toimivuutta. Tämä lomake ei ole viranomaiskannanotto.