1 Johdanto Tässä yhteenvedossa esitellään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa TNS Gallup Oy selvitti helsinkiläisten näkemyksiä kaupungin pysäköinninvalvonnasta. Tutkimus toteutettiin 19. - 29..201 välisenä aikana. Tutkimusaineisto koostuu 02 haastattelusta ja edustaa 1 9 -vuotiaita helsinkiläisiä. Tutkimus toteutettiin Helsingin kaupungin pysäköinninvalvonnan toimeksiannosta. Kaikkien otantaan perustuvien tutkimusten tuloksiin sisältyy tietty epävarmuus mahdollisten satunnaisvirheiden takia. Otantatutkimustulosten epävarmuustekijää hallitaan laskemalla mahdollisten virheiden esiintymistodennäköisyyden pohjalta ns. luottamusvälejä erisuuruisille otoksille tai niiden osille. Tietylle tutkimustulokselle laskettu luottamusväli osoittaa ne raja-arvot, joiden väliin oikea, koko perusjoukkoa koskeva tulos jää tietyllä varmuudella. Tutkimusta varten tulosten luottamusvälit on laskettu prosenttilukujakautumalle. Oheisessa taulukossa on esitetty luottamusvälien suuruudet prosenttilukuina erikokoisille ryhmille. Taulukko 1. Tilastolliset virhemarginaalit eräissä esimerkkitapauksissa. RYHMÄN SUURUUS N SAATU TULOS % 0 200 00 00 00 0 2000 % tai 90 %... +.0 +. +. +2. +1.9 +1. +1. 20 % tai 0 %... +.0 +. +. +. +2. +2.1 +1. 0 % tai 0 %... +9.2 +. +. +.1 +2.9 +2. +2.0 0 % tai 0 %... +9. +.0 +. +. +.1 +2. +2.2 0 %... +.0 +.1 +. +. +.2 +2. +2.2 Tässä tapauksessa luottamusvälin laajuus on sovittu 9 %:n tasolle. Tämä tarkoittaa sitä, että jos tutkimusta toistettaisiin, ainoastaan viidessä tapauksessa sadasta otannan näyttämä tulos osuisi sattuman johdosta luottamusvälin ulkopuolelle. Tilastollisen luotettavuuden kriteeri on siis varsin ankara, käytännössä tulosten hajonta on huomattavasti kapeampi. Luottamusvälit ovat kapeampia prosenttijakautuman päissä, koska satunnaiset heitot ovat siellä todennäköisesti pienempiä kuin jakautuman keskikohdalla. Esim. 00 haastattelun suuruisesta ryhmästä saatu tulos 0 % on 9 %:n varmuustasolla arvioiden %:n ja %:n välissä ja voi osua näiden rajojen ulkopuolelle vain viidessä tapauksessa sadasta. 2 Väärin pysäköimisen muuttuminen Vajaa kolmannes (0 %) helsinkiläisistä arvioi, että väärin pysäköiminen on yleistynyt kaupungissa viime vuosina. Joka toinen ( %) taas uskoo tilanteen pysyneen lähinnä ennallaan. Vain kuusi prosenttia arvelee, että ihmisten lainkuuliaisuus on tässä mielessä vahvistunut. Yhdellätoista prosentilla ei ole asiasta mielipidettä. Näkemykset ovat muuttuneet kuluneen muutaman vuoden aikana varsin paljon. Vielä syksyllä 200 enemmistö arveli väärinpysäköinnin lisääntyneen. Nyt niin ajattelee 20 prosenttiyksikköä harvempi. Vastaavasti 20 prosenttiyksikköä useampi ei ole havainnut asiassa muutosta viime aikoina. Väärinpysäköimisen vähenemiseen uskovia on koko lailla yhtä vähän kuin aiemminkin. Tuloksen perusteella ei ole syytä ajatella, että tilanne olisi oleellisesti kohentunut. Mielipiteissä havaittava liukuma kuitenkin vihjaa, ettei se ole enää heikentynyt ja tilanne on stabiloitunut. Eri-ikäiset näkevät samaan tapaan kuin aiemminkin - pysäköintikurin viimeaikaisen kehittymisen eri tavoin. Etenkin iäkkäämmät kaupunkilaiset ovat mielestään havainneet, kuinka väärinpysäköinti on yleistynyt. Monet nuoret taas eivät ole havainneet asiassa minkäänlaista muutosta. Iän aiheuttama efekti lyö läpi kummassakin sukupuolessa: sekä iäkkäämmät miehet että naiset ovat havainneet kurin höltyneen useammin kuin nuoremmat naiset tai miehet.
KÄSITYKSET VÄÄRINPYSÄKÖINNISTÄ HELSINGISSÄ. VIIME VUOSINA (%) % % 20% 0% 0% 0% 0% Lisääntynyt Pysynyt ennallaan Vähentynyt 1 1 1 0 0 9 0 9 201 20 20 200 KÄSITYKSET VÄÄRINPYSÄKÖINNISTÄ HELSINGISSÄ VIIME VUOSINA (%) Lisääntynyt Pysynyt ennallaan Vähentynyt 0% 20% 0% 0% 0% 0% KAIKKI 0 Nainen Mies 2 1 9 1-2 2- -9 0- - 1 2 2 9 9 9-1 1 Ajaa Helsingissä päivittäin 2- päivänä viikossa Kerran viikossa Pari- kolme kertaa kuukaudessa Harvemmin Ei lainkaan 2 2 2 2 1 20-1 - 1 Ammattiautoilija Muu 2 2 Keskusta Läntinen kanta- kaupunki E-Haaga/ Munkkiniemi/ Pitäjänmäki P-Haaga/ Kannelmäki/ Malminkartano Itäinen kantakaupunki Pohjoiset esikaupungit Koilliset esikaupungit Herttoniemi/ Laajasalo Itäiset esikaupungit 2 2 2 0 2 29 9 9 9 9 1 9 1 21 1
Tutkimukseen osallistuneiden asuinpaikalla 1 on vähäinen mielipiteitä jakava vaikutus. Keskimääräistä useampi akselilla itäinen kantakaupunki - itäinen esikaupunki asuva kertoi panneensa merkille, että kuri on höltynyt. Mielipiteet pysäköinninvalvojista ja -valvonnasta Helsinkiläisten käsitys kaupungin pysäköinninvalvonnasta ja -valvojista on varsin positiivinen. Vaikka vain seitsemän prosenttia ajattelee kyseisestä ammattikunnasta ja sen työstä erittäin myönteisesti, prosentin mielikuva siitä on melko positiivinen. Useammalla kuin kahdella helsinkiläisellä viidestä on siitä myönteinen yleiskuva. YLEISMIELIKUVA KUNNALLISESTA PYSÄKÖINNINVALVONNASTA JA -TARKASTAJISTA HELSINGISSÄ (%) % % 20% 0% 0% 0% Erittäin myönteinen Melko myönteinen Ei myönteinen eikä kielteinen Melko kielteinen Erittäin kielteinen 1 9 2 2 2 2 0 201 20 20 200 Kun kaksi viidestä (2 %) suhtautui kunnalliseen pysäköinninvalvontaan ja -valvojiin neutraalisti, suoranaista kritiikkiä esittävien joukko jää prosentin suuruiseksi. Tästäkin ryhmästä suurempi osa ottaa kantaa maltillisemmin, valiten vaihtoehdon melko kielteinen. Siten vain kaksi helsinkiläistä sadasta ajattelee pysäköinninvalvonnasta ja -valvojista erittäin negatiivisesti. Näkemysten yleissävy on yhtä myönteinen kuin se on ollut aiemminkin. Erittäin myönteisesti ajattelevien osuus on nyt hieman pienempi kuin vuosi sitten, mutta vaihtoehdon melko hyvä valinneita on vastaavasti pari prosenttiyksikköä enemmän. Kokonaismuutos mahtuu tilastolliseen virhemarginaaliin. Ajoipa Helsingissä päivittäin tai tuskin lainkaan, yleiskäsitys kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta ja - valvojista on aina voittopuolisesti positiivinen tai ainakin neutraali. Kaikkein myönteisin käsitys on niillä, jotka eivät aja Helsingissä lainkaan. Naisten ja miesten näkemykset ovat käytännössä yhtä myönteiset. Ikä vaikuttaa käsityksiin hiukan. Eläkeikäiset ( vuotta täyttäneet) ajattelevat keskimääräistä myönteisemmän kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta. Kyseisen joukon enemmistö %) suhtautuu siihen vähintään melko positiivisesti. 1 Keskusta=001x0 postinumeroalueet, läntinen kantakaupunki=002x0, Etelä-Haaga/ Munkkiniemi/Pitäjänmäki=00x0, Pohjois- Haaga/Kannelmäki/Malminkartano=00x0, itäinen kantakaupunki=00x0, pohjoiset esikaupungit=00x0, koilliset esikaupungit=00x0, Herttoniemi/Laajasalo=00x0, itäiset esikaupungit=009x0,
Taulukko 1. Yleiskäsitys pysäköinninvalvonnasta ja -valvojista ajamisen useuden mukaan (%). Ajaa Helsingissä 2- Kerran/ 2- krt. Har- Ei Päivittäin pvä/vko vko kk vemmin lainkaan Erittäin myönteinen... 0 0 1 Melko myönteinen... 2 2 Neutraali... 0 0 9 Melko kielteinen... 1 1 Erittäin kielteinen... 1 0 0 0 0... 0 0 Kriittisin ikäryhmä on 2 - -vuotiaat, joista vain prosentilla on positiivinen käsitys. Toki heistäkin vain vähemmistö, 1 prosenttia, esittää suoranaista kritiikkiä. Yleiskäsitystä tarkennettiin yhdeksän väittämän avulla. Vastaajat saattoivat olla kunkin kanssa samaa tai eri mieltä. KUNNALLISIIN PYSÄKÖINNINVALVOJIIN JA KUNNALLISEEN PYSÄKÖINNINVALVONTAAN LIITTYVIÄ MIELIPITEITÄ (%) Samaa mieltä Eri mieltä 0% 20% 0% 0% 0% 0% Loppujen lopuksi pysäköinnintarkastajat tekevät erittäin tärkeätä työtä. Pysäköinnintarkastajat ovat ammattitaitoisia. 0 Riski saada pysäköintivirhemaksu lisää lainkuuliaisuuttanne autoa parkkeeratessa.* 1 Pysäköintiä ohjaavat liikennemerkit ovat riittävän selkeät. Maksullinen pysäköinti on Helsingissä käyttäjän kannalta helppoa ja ongelmatonta. Pysäköinnintarkastajat ovat ystävällisiä. Valvontaa voisi olla nykyistä enemmän kantakaupungin alueella. Pysäköinnintarkastajat ovat palveluhaluisia. 19 Valvontaa voisi olla nykyistä enemmän esikaupunkialueilla. 2 (*niistä, joilla ajokortti) Yksimielisimpiä oltiin siitä, että pysäköinnintarkastajat tekevät loppujen lopuksi erittäin tärkeätä työtä. Kaikkiaan prosenttia helsinkiläisistä on valmis tunnustamaan tämän. Pysäköinnintarkastajiakin arvioitiin positiivisesti. Neljä viidestä pitää heitä ammattitaitoisina. Joka toisen ( %) mielestä tarkastajia voi myös kehua heidän ystävällisyytensä vuoksi.
Tosin monella ei ollut tästä asiasta käsitystä, kuten ei siitäkään, ovatko tarkastajat palveluhaluisia. Toisaalta, valtaosa niistä joilla käsitys oli, totesi asian olevan juuri näin. Huolimatta siitä, että kaikesta huolimatta varsin moni arvelee edelleen pysäköintikulttuurin löystyneen Helsingissä, tietoisuus pysäköinninvalvonnan olemassaolosta ohjaa selkeän enemmistön käyttäytymistä. Kaikkiaan prosenttia nimittäin totesi pyrkivänsä lainkuuliaisuuteen pysäköintivirhemaksun pelossa. Melkein joka toinen toivoo perinteisemmän mallin mukaisen kontrollin lisäämistä, erityisesti kantakaupungin alueella. prosenttia totesi, että siellä valvontaa voitaisiin tiukentaa. 2 prosentin mielestä niin voitaisiin tehdä myös esikaupunkialueilla. Tosin prosenttia oli tästä asiasta eri mieltä. Kaiken kaikkiaan väittämiin annetuista vastauksista tulee johtopäätökseen, että asiat ovat ainakin pääosin kunnossa. Enemmistö ( %) on sitä mieltä, että pysäköimistä ohjaavat liikennemerkit ovat riittävän selkeät ja ettei maksullinen pysäköinti tällä hetkellä aiheuta erityisiä ongelmia, vaan on varsin helppoa ( %). Eri väestöryhmiin kuuluvien kaupunkilaisten näkemyksiä on esitetty liitteenä olevissa graafisissa esityksissä. KUNNALLISIIN PYSÄKÖINNINVALVOJIIN JA KUNNALLISEEN PYSÄKÖINNINVALVONTAAN LIITTYVIÄ MIELIPITEITÄ: samaa mieltä -osuuksia (%) % 20% 0% 0% 0% 0% Loppujen lopuksi pysäköinnintarkastajat tekevät erittäin tärkeätä työtä. Pysäköinnintarkastajat ovat ammattitaitoisia. Riski saada pysäköintivirhemaksu lisää lainkuuliaisuutta autoa parkkeerattaessa* 91 0 2 1 0 1 2 Pysäköintiä ohjaavat liikennemerkit ovat riittävän selkeät. Maksullinen pysäköinti on Helsingissä käyttäjän kannalta helppoa ja ongelmatonta. Pysäköinnintarkastajat ovat ystävällisiä. Valvontaa voisi olla nykyistä enemmän kantakaupungin alueella. Pysäköinnintarkastajat ovat palveluhaluisia. Valvontaa voisi olla nykyistä enemmän esikaupunkialueilla. 9 9 0 9 0 9 9 1 2 1 2 0 0 2 0 9 201 20 20 200 (*niistä, joilla ajokortti) Kuten edellisen sivun kuviosta havaitsee, kuluneet pari vuotta eivät ole juurikaan muuttaneet helsinkiläisten suhtautumista Kaikki muutokset ovat vähäisiä, enimmillään seitsemän prosenttiyksikköä, mahtuen tilastolliseen virhemarginaaliin.
Silti voi varovaisesti panna merkille, että yhä useampi kokee maksullisen pysäköinnin ongelmattomaksi. Kun tarkastelee pitemmän aikavälin muutosta, havaitsee, että edelleen yhä harvempi kaipaa lisää valvontaa kantakaupungin alueelle. Sitä esikaupunkeihinkin kaipaavia on nyt aikaisempaa vähemmän. Toisaalta yhä useamman mielestä pysäköinnintarkastajat ovat ystävällisiä ja palveluhaluisia. Heidän ammattitaitonsahan on joka tutkimuksessa todettu hyväksi. Lisäksi kysyttiin helsinkiläisten mielipidettä kunnallisen pysäköinninvalvonnan yhtäläisyyksistä tai eroista pääkaupunkiseudun neljässä kunnassa. Mielenkiinto kohdistui kahteen asiaan: siihen, nähdäänkö kaupunkien pysäköinninvalvonnan aktiivisuudessa eroja kaupunkien välillä sekä käytössä oleviin, mahdollisesti kaupungeittain poikkeaviin virhepysäköinnin tulkintoihin. KÄSITYKSET PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIEN VÄLISISTÄ EROISTA KUNNALLISEN PYSÄKÖINNINVALVONNAN AKTIIVISUUDESSA (%) % % 20% 0% 0% 0% 0% 0% Kaupunkien välillä on eroja Valvontaa on suurin piirtein yhtä paljon 2 2 2 20 1 1 1 201 20 20 0 0 KÄSITYKSET PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIEN VÄLISISTÄ VIRHEPYSÄKÖINNIN TULKINNOISTA (%) % % 20% 0% 0% 0% 0% 0% Virhepysäköintiä tulkitaan samalla tavoin Kaupungeissa käytössä erilaisia tulkintoja 201 20 20 Kummankin arvioiminen osoittautui useimmille ylivoimaiseksi: molemmissa tapauksissa joukon enemmistö oli vailla mielipidettä. Niistä, jotka olivat muodostaneet käsityksen, yhtä moni löysi kaupunkien välisiä eroja virhepysäköinnin valvonnan aktiivisuudessa kuin arveli, että valvontaa on kaikkialla suurin piirtein yhtä paljon. Selkeä enemmistö mielipiteen omanneista puolestaan pitää virhepysäköinnin tulkintoja samankaltaisina näissä kaupungeissa. Raportin liitteenä ovat väestökohtaiset graafiset esitykset aiheesta. Yhteenvedon omaisesti voidaan todeta, että keskimääräistä useammalla miehellä, nuorimpiin lukeutuvalla, ammattiautoilijalla sekä kaikkein useimmin Helsingissä ajavalla oli esittää mielipide.
Yhteydenotot pysäköinninvalvontaan Joka viides kertoi olleensa viimeisen parin vuoden aikana yhteydessä pysäköinninvalvontaan. Kaikkiaan prosenttia ei ollut tehnyt niin. Voidaan myös ajatella, ettei vailla mielipidettä olleista kahdestakaan prosentista moni ole ollut sinne yhteydessä. Jäljelle jäävä 20 prosenttia oli voinut olla yhteydessä neljällä tavalla. Yhdeksän prosenttia (koko vastaajajoukosta laskien) kertoi tehneensä oikaisuvaatimuksen, kuusi prosenttia kysynyt neuvoja pysäköintiin liittyen, viisi prosenttia pysäköintivirhemaksusta tai sen maksamisesta ja neljä prosenttia tehnyt valvontapyynnön Helsingin kaupungin pysäköinninvalvonnalle. Näistä neljästä luvusta muodostuu yhteensä 2 prosenttia. Kun sen jakaa ne valinneiden prosenttiosuudella (20 %), havaitsee, että pysäköinninvalvontaan otetaan tyypillisesti yhteyttä vain yhdessä asiassa. YHTEYDENOTOT PYSÄKÖINNINVALVONTAAN, ON VIIMEISEN PARIN VUODEN AIKANA (%) % 20% 0% 0% 0% 0% Tehnyt oikaisuvaatimuksen 9 Kysynyt neuvoja pysäköintiin liittyen Kysynyt pysäköintivirhemaksusta tai sen maksamisesta Tehnyt valvontapyynnön Helsingin kaupungin pysäköinninvalvonnalle Ei ole ollut yhteydessä Helsingin kaupungin pysäköinninvalvontaan 2 Kysymyksenasettelua muutettiin tähän tutkimukseen, minkä vuoksi uudet tulokset eivät ole vertailukelpoisia aiempien kanssa. Silti voi todeta, että osapuilleen yhtä suuri osa kertoi nyt olleensa yhteydessä pysäköinninvalvontaan kuin aiemminkin. Tästä on mahdollista vetää varovainen johtopäätös, ettei tilanteessa olisi tapahtunut mitään merkittäviä muutoksia. Edelleen voi todeta senkin, että miehet, ammattiautoilijat ja Helsingissä paljon ajavat ovat olleet keskimääräistä useammin yhteydessä pysäköinninvalvontaan. TYYTYVÄISYYS PYSÄKÖINNINTARKASTAJAN ANTAMAAN VIRKA-APUUN (% valvontapyynnön tehneistä) % % 20% 0% 0% 0% 0% Erittäin tyytyväinen 0 Melko tyytyväinen 0 Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön
TYYTYVÄISYYS PYSÄKÖINNINVALVONNAN ASIAKASPALVELUUN (% yhteyttä ottaneista) % 20% 0% 0% 0% Erittäin tyytyväinen 1 1 20 Melko tyytyväinen Melko tyytymätön 1 1 1 20 2 Erittäin tyytymätön 1 9 1 201 20 20 200 Valtaenemmistö pysäköinnintarkastajalta virka-apua saaneista kertoi olevansa tyytyväinen. Peräti 0 prosenttia sanoi olevansa vähintään melko tyytyväinen. Saman voi todeta pysäköinninvalvonnan asiakaspalveluun yhteyttä ottaneista yleensäkin sekä pysäköinninvalvonnan internetsivuja hyödyntäneistä. MIELIPITEET PYSÄKÖINNINVALVONNAN INTERNET -SIVUISTA (% niistä, joilla mielipide) % 20% 0% 0% 0% 0% Erittäin hyvät Melko hyvät Melko huonot 1 Erittäin huonot Jälkimmäisestä on tosin todettava, että kuvioon lasketut prosentit perustuvat hyvin vähäiseen vastaajamäärään. Kysymys esitettiin kaikille ja peräti prosenttia oli vailla mielipidettä (=luultavimmin ei ollut koskaan käynyt sivustolla). Kuudellatoista prosentilla (eli 0 vastaajalla) kuitenkin oli mielipide sivustosta. Kaksi vuotta sitten tutkimukseen osallistunutta kertoi vierailleensa sivustolla. Tämän perusteella voi esittää varovaisen hypoteesin, että kävijämäärä olisi hieman saattanut kasvaa. Mielipiteet pysäköinninvalvontaa ja pysäköintiä koskevan informaation riittävyydestä Haastatellut saivat ottaa kantaa myös pysäköinninvalvontaa ja pysäköintiä koskevan informaation riittävyyteen liittyvään kysymykseen.
Selkeän enemmistön mielestä tietoa on tarjolla tarpeeksi. Kaikkiaan prosenttia haastatelluista oli tätä mieltä. Joka neljäs (2 %) oli asiasta päinvastaista mieltä, kun noin joka kymmenes ei osannut ottaa siihen kantaa. KÄSITYKSET PYSÄKÖINNINVALVONTAA JA PYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAN INFORMAATION RIITTÄVYYDESTÄ (%) % % 20% 0% 0% 0% 0% 0% 0% On riittävästi 1 2 Ei ole riittävästi 20 2 2 2 201 20 20 Kahdessa vuodessa informaation määrää riittävänä pitävien osuus on vähentynyt. Nyt kahdeksan prosenttiyksikköä harvempi kuin syksyllä 20 on tätä mieltä. Päinvastaista näkemyksen omaksuneita löytää nyt vastaavasti enemmän kuin silloin. Informaation määrä riittämättömänä pitävien osuus on kasvanut viidellä prosenttiyksiköllä. Toivotut painopistealueet tulevaisuudessa Haastattelun lopuksi vastaajat saivat vapaasti kertoa, mitä he haluaisivat Helsingin kaupungin pysäköinninvalvonnan ottavan huomioon toiminnassaan. Useimmat kerrotuista toiveista liittyivät valvonnan lisäämiseen tai ehkä puuttumiseen tarkemmin tietynlaisiin tilanteisiin (esimerkiksi suojatien eteen tai jalkakäytäville tapahtuva tai julkista liikennettä haittaava pysäköinti). Toisaalta eräät toivovat nykyistä enemmän joustavuutta, inhimillisyyttä ja tapauskohtaista tulkintaa sääntöjen tiukan noudattamisen sijaan. Kolmas useammin mainittu asia on tiedottamisen ja merkintöjen nykyistä parempi selkeys.