Tieteellisen tekstin piirteitä Tieteellinen kirjoittaminen
Tekstiesimerkki Keskityn opinnäytteessäni / Tämä opinnäyte keskittyy suunnittelijan ammatti-identiteettiin ja tarkastelen/ tarkastelee sitä projekteissa työskentelevän suunnittelun ammattilaisen näkökulmasta. Opinnäytteen(i) tavoitteena on eritellä vaihtuvien ja erilaisten toimintaympäristöjen aiheuttamia erityisvaatimuksia suunnittelijan työlle ja pohtia, miten suunnittelijan ammatti-identiteettiä voisi kehittää ja vahvistaa.
Metateksti Metateksti on kommentoivaa tekstiä. Se tekee tekstistä yhtenäistä, sidosteista ja konventioiden mukaista. Metateksti ohjaa lukijan tulkintaa, antaa tulkintavihjeitä ja luo vuorovaikutusta.
Metatekstin tehtäviä (1) Metateksti kertoo tekstin rakenteesta ja siitä, mitä tekstissä tehdään Seuraavaksi käsitellään Tässä luvussa tarkastelen Edellä esitetyt tiedot Ensiksi / Toiseksi / Kolmanneksi Kokoavasti voidaan todeta, että Kuten olen luvussa 3.1 todennut, on Metateksti on usein tekstin osien alussa ja lopussa.
Metatekstin tehtäviä (2) Metateksti toimii määrittelemisen, selittämisen, argumentoinnin, kommentoinnin ja referoinnin välineenä X:llä tarkoitetaan Y:tä Tulos toisin sanoen osoittaa, että Tämä perustuu siihen, että Selvästi / yllättävästi A:n mukaan
Metateksti: ei kuitenkaan näin Osoita miksi, älä tyydy toteamaan: Ajanhallinta on luovassakin työssä vaikea ja tärkeä ongelma. Ei itsestäänselvyyksiä: Jotta aihetta voisi ymmärtää, on tärkeää ensin määritellä keskeiset käsitteet. Koska aihe kiinnostaa minua, koen tarpeelliseksi perehtyä siihen lähteiden avulla. Hyvä metateksti ei luo aasinsiltoja vaan auttaa lukijaa jäsentämään tekstiä ja etenemään siinä.
Omaan työhön viittaaminen Tämä + opinnäyte, tutkielma, kandidaatintyö (ei artikkeli, teos, julkaisu, kirjoitus, dokumentti, paperi, teksti ) Luku (ei kappale, osio), alaluku
Argumentointi Osat: Väite = se, mitä vastaanottajan halutaan hyväksyvän Perustelut = se, minkä nojalla vastaanottajan tulisi hyväksyä väite Taustaoletukset Suunta: väite voi olla alussa tai lopussa
Argumentointi Väite + perustelu (selitys): Kysymyksiin mistä me tulemme / keitä me olemme annetut vastaukset ovat kuitenkin monella tavoin mielenkiintoisia, sillä ne kertovat aina jotakin siitä ajasta, jolloin ne ymmärretään totuuksiksi. [Teoksesta Ruuska 2004] Perustelu + väite (seuraus tai teko): Koska parenteettiset lisäykset voivat olla itsekorjauksia mutta kaikki itsekorjaukset eivät ole parenteettisia lisäyksiä, käyn rajaa tässä luvussa. [Teoksesta Routarinne 2003]
Argumentoinnin kielellisiä keinoja Asioiden väliset suhteet, erityisesti kausaalisuus (koska, siksi, joten) Ilmiöiden yleisyys (yleensä, poikkeuksetta) Vastakohtaiset näkökulmat (mutta, toisaalta, kun taas) Tiedon varmuusaste (voida, tuskin, mahdollinen, ilmiö osoittanee)
Keskustelua 1) Miksi käytetään lähteitä? 2) Millainen on hyvä lähde? 3) Miksi lähdeviitteet pitää merkitä tekstiin? 4) Mitä plagiointi on?
Lähteiden käyttö Oma työ sidotaan ja suhteutetaan olemassa olevaan tietoon > kommunikoiva suhde lähteisiin Lähdeviitteet: lainatun ja oman tiedon erottaminen (entä alan yleiset tiedot?) Huolellisuus lähdeviitteissä = tahattoman plagioinnin välttäminen
Lainaaminen Referointi (omin sanoin): suositeltavaa Ydinajatus tiivistettynä Parafraasi Suorat lainaukset eli sitaatit (tarkkuus) Lainausmerkit (1 3 riviä) Sisennys + pienempi fontti (kursiivi) Jos käännös, mainitse suomentaja Sitaatin oheen tulee kirjoittaa omaa pohtivaa ja tulkitsevaa tekstiä. Miksi?
Sitaatit Tästä on jätetty osa pois. - - Pois jättäminen on joskus perusteltua. Myös: / [ ] [Anna] Pavlova oli kuuluisa kuolevan joutsenen tulkinnastaan. Teoksessa on luvattoman paljon kirjoitusvihreitä [sic]. Oikaisuluku oli ollut paikallaan.
Lähdeviitteen merkintätavat Teksti- eli sisäviitteet (Harvardin järjestelmä) merkitään tekstin sisään sulkeissa piste viitteen jälkeen, kun viitteen vaikutus ulottuu vain yhteen sitä edeltävään lauseeseen tai virkkeeseen piste viitteen sisään, kun viitteen vaikutus ulottuu useampaan kuin yhteen sitä edeltävään virkkeeseen. Alaviitteet merkitään yläindeksillä eli rivinylisellä numerolla kootaan sivun alaosaan allekkain numeroidaan juoksevasti.
Viite ja piste Ole tarkkana pisteen paikan valinnassa. Francon hallitus määritteli Espanjan vähemmistökielet murteiksi, joiden puhuminen leimattiin epäisänmaalliseksi, maalaisten ja kouluttamattomien henkilöiden puuhaksi (Mar- Molinero 2000, 97 98). Tyypillisin tulkitseva tutkimusmenetelmä on hermeneutiikka. Hermeneutiikka merkitsee sanoman tai tekstin tulkintaa. (Lehtinen 2003, 25.)
Lähdeviitteen merkintätavat Valitse lähdeviitteen merkitsemiseen joko tekstiviitteet tai alaviitteet. Käytä valitsemaasi tapaa johdonmukaisesti läpi tekstin. Alaviitteitä voi käyttää lisähuomautuksiin, kommentointiin sekä yksityiskohtaisen lisätiedon antamiseen.
Teksti- eli sisäviite Perusosat: Tekijän sukunimi Julkaisuvuosi Sivunumero (Varto 2009, 33) (Mäkelä S. 1999, 100) (Varto & Attar 2008, 25) (Koskimies, Anttila & Juhonen 2010, 3); (Koskimies ym. 2010, 3) (Varto 2001a); (Varto 2001b) (Borelius 2002, 10; Vuorinen 2007, 57) (Vuorinen 2005, 3; Vuorinen 2006a, 24; Vuorinen 2006b, 55)
Nämä neljä vaihetta Swales (1982, 80 86) tiivistää (Barthes 1986, 3.) Sarja (1999, 207) toteaa
Referointitapoja Sisältöpainotteinen viittaus Arvot ovat joko positiivisia tai negatiivisia. Positiiviset arvot [ ]. Negatiiviset arvot [ ]. (Smith 2008, 51.) Ulottuu takautuvasti (edellinen viite / kappale) Asiantuntijapainotteinen viittaus Smith (2008, 51) toteaa arvojen olevan joko positiivisia tai negatiivisia. Positiiviset arvot Ulottuu etenevästi (seuraava viite / kappale) Referointiverbi ilmaisee kirjoittajan tulkintaa
Referoinnin ilmaiseminen KUKA + VERBI + ETTÄ-LAUSE (/ lauseenvastike) Vilppunen (2003, 44) väittää, että maapallo on soikea. Vilppunen (2003, 44) olettaa maapallon olevan soikea. EI ETTÄ-LAUSETTA Vilppunen (2003) käsittelee tätä toisesta näkökulmasta. Vilppusen (2003) mukaan asia jakaantuu kahteen osaan.
Referointiverbejä ehdottaa, esittää, huomauttaa, ilmaisee, jatkaa, kirjoittaa, kuvaa, käsittelee, lisää, mainitsee, sanoo, selostaa, toteaa, tuo esille tai julki, luettelee, listaa, nimeää, nimittää, kutsuu ajattelee, arvelee, harkitsee, havaitsee, huomaa, olettaa, otaksuu, pohtii, tarkastelee, uskoo on jotakin mieltä, korostaa, painottaa, tähdentää, vertaa, arvioi, pitää jonakin väittää, kieltää, kiistää, kumoaa, vastustaa, epäilee, hylkää, torjuu, yhtyy jonkun ajatuksiin, myöntää arvioi, laskee, mittaa, tilastoi, määrittää, määrittelee, kerää, analysoi, erittelee
Esimerkkejä referoinnista Butler (2001, 33) korostaa myös sitä, että Kuten luvussa 2 todetaan, teos on Hirvonen (2009) on vertaillut suomen ja englannin kommunikatiivista intonaatiota. Mäkisen (2010) tutkimus toi esiin ajatuksen tieteen luonteesta sosiaalisena konstruktiona (Niemi 2013, 55). Vältä kappaleita, joissa on yksi ainoa lähde (ei ainakaan peräkkäin). Vältä myös viiteviidakkoa.
Laajan kokonaisuuden referointi Metatekstiä jakson alkuun Paketointitekniikka : Rajataan referoinnin alku paljastamalla lähteen kirjoittajat (Mäkelän mukaan ) Referointia (1 n virkettä) Rajataan referoinnin loppu tekstiviitteellä
Jakobson (2007) näkee teollisessa rakentamisessa suunnittelua rajoittavina tekijöinä yksiköiden toistuvuuden ja tekniikan läheisen niveltymisen asemakaavasuunnitteluun. Hän pitää tärkeänä teollisen rakentamisen hyötyjen huolellista selvittämistä epäillen kuitenkin samalla järjestelmärakentamisen edustajien usein liioittelevan kustannussäästöä. (Jakobson 2007, 73.)
Toissijaiset lähteet Suhtaudu toissijaisiin lähteisiin varauksellisesti. Yritä parhaasi mukaan hankkia ensisijaisia lähteitä. Merkitse viite tarkasti. Esimerkiksi: Åberg (1986) korostaa viestinnän tehtävää tuloksen tekijänä (Juholin 2010, 35). Polanyi (1958) käyttää Vilkan ja Airaksisen (2003, 15) mukaan kokemuksen kautta karttuneesta tiedosta ilmausta toiminnallinen tieto.
Yleisiä ongelmia Teksti ei saa olla pelkkää referointia. Viite mahdollisimman lähelle lainausta (ei kaikkia kappaleen loppuun!). Hyödynnä asiantuntijapainotteisen viitteen taloudellisuutta, esim. Mäkelän (2006, 310) mukaan / Mäkelä (2006, 310) on todennut / Mäkelä (2006, 310) mainitsee
Tekstiviitteiden merkintä Viite ei ole tekstin osa: Lähteen (2005, 100) mukaan Korjaus: Virtasen (2005, 100) mukaan Älä kuvaile tekstiä ja kirjoittajaa: Ei titteliä eikä (yleensä) etunimeä Ei tekstilajia tai otsikkoa (diplomityössään N. N. - - / artikkelissaan Embodied user interface dosentti N. N. - -) > N. N. (2009, 30 31) tarkasteli - - / - - (N. N. 2009, 30 31) Monikko: Bennett ym. (2008) käsittelivät
Persoonamuodot Minä-muoto (me, jos useita kirjoittajia) Vrt. Olen laatinut Reevesin mallista kyselylomakkeen / Reevesin mallista on laadittu kyselylomake 3. persoona Tämä tutkimus/produktiopainotteinen työ/taiteellinen opinnäyte käsittelee / Tulokset osoittavat Passiivi Tässä tutkielmassa tarkastellaan Tekijä / kirjoittaja / tutkija
Yksikön 1. persoona Minä-pronomini tarpeeton, persoonapääte -n riittää Sopii johdantoon ja diskussioon omien konkreettisten tutkimuksen tekoon kuuluneiden tekojen ilmaisemiseen (valinnat ja ratkaisut, joista itse vastuussa)
Aikamuodot Preesens Johdanto: viitatessa kirjalliseen työhön (Tässä opinnäyttessä käsittelen / käsitellään Tämän opinnäytteen tavoitteena on ) Johtopäätökset, suositukset Yleisesti hyväksytyt asiat, teoriat
Aikamuodot Imperfekti Johdanto: viitatessa suoritettuun tutkimukseen / tehtyyn produktiin tai taiteelliseen osaan (Tämän opinnäytteen tavoitteena oli ) Aineisto ja menetelmät/toteutustavat Tutkimustulokset
Käsitteiden määrittely Teoriasta nousevat käsitteet (termit) pitää määritellä. Käsite ei ole sama asia kuin sivistyssana. Käsite on työkalu, tarkkarajainen ilmaus. Käsitteet määritellään sujuvimmin tekstin lomassa sitä mukaa kun niistä tulee puhe. Visuaalisen kulttuurin tutkimuksessa representaatiolla tarkoitetaan sekä kirjoitettua että puhuttua kieltä, kuvallisia esityksiä tai kuvien ja sanojen kokonaisuutta. Representaatio voi olla esimerkiksi sanomalehtiartikkeli, elokuva, piirros, mainos tai Internet-sivusto, jossa merkitykset rakentuvat kuvien ja sanojen yhteisvaikutuksessa. (Mäkiranta 2010, xx.)
Tieteellisen tekstin tyyli Asiatyyli (varo kuitenkin kapulakieltä) Tieteellisen tekstin vakiintuneet ilmaukset (vaikkapa vs. esimerkiksi, miettiä vs. pohtia) Kapulakieltä: Taholta, toimesta, puitteissa, osalta, suorittaa, tapahtua, johtuen, riippuen, panostaa
Tyyli: vältä Arkityylisiä ilmauksia (näppärä, hienosti, pärjätä, etänä, randomilla, meinata, some) Kömpelöitä tai kuluneita kielikuvia (olla lapsenkengissä, puhaltaa yhteen hiileen, jäädä lapsipuolen asemaan, nousta hattuun) Muoti-ilmauksia (pitkässä juoksussa, loppupeleissä, loppuviimeksi, loppukädessä, nostaa kissa pöydälle, palata astialle, tulla puun takaa)
Tehtävä Lukekaa Milena Huhdan tekstinäyte. Miten johdanto toimii? Miten selviää, mitä, miten ja miksi hän tutki ja teki? Miten loppuluku Reflektointi toimii? Mitä siitä selvisi? Mitä havaintoja teitte lähteiden käytöstä ja merkinnästä?
Tehtävä Lue tutkimusartikkeli. Pienryhmissä: Mikä tekee artikkelista tieteellisen? Millainen tekstin tyyli on? Miten kirjoittaja havainnollistaa tekstiään?
Muuta asiatyyliseksi! Kun lisäksi vielä otetaan huomioon, että käyttäjä voidaan tunnistaa käyttäen joko SIM- tai henkilökorttia, niin voi jopa ajatella kokeitakin pidettävän digi-tv:n avulla. Tosin korttihan ei vielä takaa, että kyseinen henkilö olisi todella koneen ääressä. Jos käytettäisiin lisäksi videokameraa, esimerkiksi avoin korkeakoulu tai vastaava voisi hyvin lähettää luennot televisioon ja liittää aiheeseen kysymyksiä, joihin pitää vastata esim. HTMLlomakkeen muodossa.
Parannusehdotuksia Kun lisäksi vielä otetaan huomioon, että käyttäjä voidaan tunnistaa käyttäen joko SIM- tai henkilökorttia, niin voi jopa ajatella kokeitakin pidettävän digi-tv:n avulla. Lisäksi käyttäjä voidaan tunnistaa SIM-kortin tai henkilökortin avulla, mikä mahdollistaa digi-tv:n hyödyntämisen esimerkiksi koetilanteissa.
Parannusehdotuksia Tosin korttihan ei vielä takaa, että kyseinen henkilö olisi todella koneen ääressä. Kortti ei kuitenkaan riitä käyttäjän henkilöllisyyden varmistamiseen.
Parannusehdotuksia Jos käytettäisiin lisäksi videokameraa, esimerkiksi avoin korkeakoulu tai vastaava voisi hyvin lähettää luennot televisioon ja liittää aiheeseen kysymyksiä, joihin pitää vastata esim. HTML-lomakkeen muodossa. Videokameran avulla käyttäjän tunnistaminen olisi varmempaa. Tällöin esimerkiksi avoin korkeakoulu voisi toteuttaa osan opetuksestaan televisiolähetyksinä ja käyttää HTML-lomakkeita tehtävien palautukseen.