KAASUALAN KEHITYSNÄKYMIÄ SUOMESSA JA MAAILMALLA ESITYS KLUUVIN ROTARY-KLUBILLA 11.4.2012 CHRISTER PALTSCHIK
Kaasualan kehitysnäkymiä Suomessa ja maailmalla Maakaasu maailmalla Luonnonkaasujen hankinta Maakaasu Biokaasu Nesteytetty maakaasu Luonnonkaasujen käyttö Energian tuotanto Maa- ja meriliikenne
LISÄARVOA SUOMELLE 2011 * Liikevaihto 1.300 milj. euroa Liikevoitto 96 milj. euroa Gasum työllistää suoraan 240 ihmistä Gasum investoi vuonna 2011 48 miljoonaa euroa uusiin maakaasuputkiin ja biokaasun tuotantoon. Gasum maksoi palkkoja ja palkkioita 16 miljoonaa euroa. Gasum toimitti maakaasua 39,1 TWh, joka on 10 11 % Suomen energiankäytöstä. Gasum tutkii ja kehittää kaasualaa. Gasumin kaasurahasto jakaa apurahoja. GASUMIN OMISTAJAT Fortum 31 % Suomen valtio 24 % Gazprom 25 % E.ON 20 % * alustavat tiedot
KAASUALAN KANSAINVÄLISIÄ KEHITYSNÄKYMIÄ
MAAKAASUN KÄYTTÖ KASVAA VOIMAKKAASTI MAAILMALLA World primary energy demand by fuel in the GAS Scenario Lähde: World Energy Outlook, Special report 2011
Maakaasun käytön arvioidaan kasvavan myös Euroopassa (EU27)
Maakaasu kattaa neljänneksen EU:n energian kulutuksesta Share of Natural Gas in Primary Energy Consumption (%), 2010 Lähde: Eurogas Statistical Report 2011
KAASUA RIITTÄÄ PITKÄKSI AIKAA TCM (1000 BCM/2006) Epäkonventionaaliset kaasuesiintymät ovat runsaat ja vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan tasapainoon IEA:n viimeisimmän arvion mukaan: konventionaalisen kaasun esiintymät 420 000 Bcm ja epäkonventionaalisen 920 000 Bcm Uusilla tutkimus- ja porausmenetelmillä esiintymät saadaan hyödyksi.
Epäkonventionaalisia kaasuvaroja on runsaasti myös Euroopassa Liuskekaasu Hiekkakivikaasu Kivihiilikerrostumasta saatava metaani Lähde: Schlumberger 2009
Epäkonventionaalinen kaasu Lähde: Eurogas
Kaasun hankinta monipuolistuu Kaasun hankinnan lähteet alueittain Lähde: Energy Outlook 2030, BP 2011 Sivu 12
Noin kuudesosa EU:n käyttämästä maakaasusta tulee nesteytettynä Vuonna 2010 EU27-maissa maakaasun kokonaishankinta oli 5 650 TWh Oman tuotannon osuus 2 013 TWh LNG:nä kaasua tuotiin 878 TWh Gasum 13.3.2012 LUOTTAMUKSELL INEN Lähde: Eurogas Statistical Report 2011
MAAKAASUN HANKINTA
Kaasuverkosto kattaa jo puolet suomalaisista Siirtoputkiston pituus 1 190 km Jakeluputkistoa 1 840 km (Gasum 512 km)
Maakaasu tulee Suomeen Venäjältä Länsi-Siperiasta Maakaasun riittävä saatavuus on varmistettu hankintasopimuksella, joka on voimassa vuoteen 2026.
KOTIMAINEN JA UUSIUTUVA BIOKAASU
MAA- JA BIOKAASU OVAT LUONNONKAASUA MAAKAASU BIOKAASU Biokaasua voidaan tuottaa useista eri raaka-aineista: BIOKAASUA JÄTTEISTÄ, JÄTEVESI- LIETTEISTÄ BIOKAASUA PUUSTA BIOKAASUA ENERGIA- KASVEISTA Tulevaisuudessa BIOKAASUA LEVISTÄ
KAASUJÄRJESTELMÄLLÄ MERKITTÄVÄ ROOLI SUOMEN PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA Maakaasun avulla on korvattu kivihiilen ja öljyn käyttöä energiantuotannossa ja siten vähennetty päästöjä Jatkossa kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää merkittävästi mm. biokaasun avulla Maakaasun käytön aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ja Gasumin visio päästöjen vähentämisestä v. 2050 mennessä. (Lähde: Pöyry)
Biokaasu tuotetaan ja käytetään kotimaassa Kotimaiset raaka-aineet Biokaasua voidaan tuottaa jätteistä, energiakasveista tai puusta. Tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa Raaka-aine mädätetään tai kaasutetaan biokaasuksi Suomessa. Jakelu kaasuverkostoa pitkin Biokaasu voidaan siirtää käyttökohteisiin tehokkaasti kaasuverkoston avulla. Käyttö kotimaassa Käyttö yhtä monipuolista kuin maakaasullakin: - Liikenne - Energiantuotanto - Teollisuus Biokaasu on lähienergiaa Biokaasun tuotanto tuo investointeja Suomeen: se tarkoittaa uusia työpaikkoja ja mahdollisuuksia suomalaisen ympäristöteknologian kehittämiselle.
Biokaasun ja maakaasuverkoston synergiahyödyt Gasumin maakaasuverkosto on valmis jakelukanava biokaasun toimittamiselle asiakkaille Maakaasuverkosto toimii myös biokaasun varastona Gasumin biokaasuasiakkaalle tarjoama ehdoton etu toimitusvarmuuden kannalta on, että varapolttoaineena voidaan käyttää maakaasua, mikäli biokaasun tuotantolaitoksilla esiintyy ongelmia (prosessiongelmat tai raaka-aineen saatavuusongelmat) Maakaasutoimitusten huoltovarmuus paranee, kun maakaasun toimitusten rinnalle saadaan kotimainen hankintakanava
Gasum lisää biokaasun tuotantoa Biokaasun tuotantopotentiaali Suomessa merkittävä, yli kolmannes kaasun nykykäytöstä Yhdyskuntien ja teollisuuden jätteet: 2 000 GWh/a Maatalous (lanta ja energiakasvit): 7 000 GWh/a Metsätalous (puun kaasuttaminen): 8 000 GWh/a Gasumin tavoitteena on tulla Suomen johtavaksi biokaasun tarjoajaksi Esimerkkejä Gasumin hankkeista: 1 2011 Kouvolan Mäkikylän biokaasulaitos tuotannossa 2 2012 Espoon Suomenojan biokaasulaitos investointipäätös tehty 3 2014 Kouvolan II biokaasulaitos esiselvitys käynnissä 4 2016 Joutsenon biokaasua tuottava biojalostamo esiselvitys käynnissä 7 GWh 20 GWh 100 GWh 3 1600 GWh 4 1 2
Gasumin biokaasuhankkeet ja yhteistyökumppanit
Kouvolan Mäkikylän biokaasulaitos Kouvolan Mäkikylän jätevedenpuhdistamon yhteyteen on rakennettu kokonaisuus, joka mahdollistaa biokaasun tuotannon, jalostuksen ja syöttämisen kaasuverkkoon Laitos alkoi tuottaa jalostettua biokaasua kaasuverkkoon 2011 Kaasuverkkoon biokaasua syötetään n. 7 GWh/a, laitoksen koko biokaasun tuotantokapasiteetti on 15 GWh/a Raaka-aineina alueen jätevesiliete ja Kymenlaakson alueelta erilliskerättyä biojätettä, lietteitä ja energiakasveja Vastaavalla toimintamallilla voidaan toteuttaa biokaasun tuotantoa myös muiden kaupunkien jätevedenpuhdistamojen yhteyteen.
Espoon Suomenojan biokaasulaitos Gasum ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) allekirjoittivat marraskuussa 2011 sopimuksen Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottaman biokaasun syöttämisestä kaasuverkkoon. Osapuolten tavoitteena on aloittaa biokaasun syöttö kaasuverkoston loppuvuodesta 2012. HSY:n Suomenojan jätevedenpuhdistamo käsittelee 310 000 asukkaan jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Vantaan länsiosista sekä Kirkkonummelta Jätevesilietteistä tuotetaan mädättämällä vuodessa n. 3 Mm3 biokaasua, joka jatkossa jalostetaan ja syötetään kaasuverkostoon Helsingin seudun liikenne (HSL) voi hyödyntää paikallisesti tuotetun biokaasun pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä kaasubussien polttoaineena Jatkossa Suomenojan laitos tuottaa vuodessa noin 20 GWh jalostettua biokaasua, joka riittäisi 50 kaasubussin vuotuiseen käyttöön
Kouvolan II biokaasulaitos Gasum ja KSS Energia suunnittelevat suuren mittaluokan biokaasulaitoksen rakentamista Kouvolan alueelle. Biokaasun tuotannon raaka-aineena lähialueella viljeltävät energiakasvit, kuten nurmi Raaka-ainetarve noin 100 000 tonnia vuodessa Laitoksen biokaasun tuotanto 100 GWh vuodessa: energiamäärä vastaa 250 kaupunkiliikenteen bussin tai 4000 henkilöauton polttoaineen vuosikulutusta Hankkeesta allekirjoitettiin aiesopimus kesäkuussa 2010. Tällä hetkellä on käynnissä tekninen esiselvitysvaihe. Tavoitteena on tuotannon aloittaminen vuoden 2014 aikana. Vastaava biokaasulaitos Saksan Aiterhofenissa, lähde E.ON Kouvolan seutu soveltuu hyvin biokaasun tuotantoon energiakasveista + Kouvolan seudulla on kattava kaasuinfrastruktuuri + Kymenlaaksossa maatalous on keskittynyt viljan viljelyyn. Nurmen tuotanto vuoroviljelyssä tukee viljan viljelyä. + Gasumilla ja KSS Energialla on kokemusta toimivasta yhteistyöstä Mäkikylän biokaasulaitoksen myötä
Joutsenon Biokaasua tuottava biojalostamo Gasum, Helsingin Energia ja Metsä Fibre suunnittelevat biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamista Joutsenoon Jalostamo tuottaisi uusiutuvasta puuraaka-aineesta biokaasua, joka siirrettäisiin kaasuverkoston avulla käyttökohteisiin, mm. pääkaupunkiseudulle Suunnitellun jalostamon tuotantoteho olisi jopa 200 MW ja tuotettu kaasumäärä 1600 GWh/a Tavoitteena investointipäätös vuonna 2013, jolloin jalostamo voisi aloittaa tuotannon 2015-2016 Joutseno erinomainen sijoituspaikka biokaasua tuottavalle biojalostamolle + Sijaitsee runsaiden metsävarojen läheisyydessä + Puuraaka-aineen hankintaketju valmiina + On liitetty kaasuverkostoon
NESTEYTETTY MAAKAASU (LNG)
LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa pitkin TAI Nesteytettynä LNG-rekoilla ja -laivoilla
LNG on jo osa Gasumin liiketoimintaa Gasum on tuottanut nesteytettyä maakaasua (LNG) vuodesta 1996 alkaen Porvoon Kilpilahdessa Tuotantokapasiteetti 20 000 t/a Erikoisvalmisteiset säiliöautot LNG:n toimittamiseen putkiverkon ulkopuolelle Käyttökohteita Teollisuus, esimerkiksi Wärtsilä Finland Vaasassa Varapolttoaine biokaasun tuotantolaitoksilla Kaasutoimitusten turvaaminen putkiverkoston huoltokatkoissa Mitä LNG on? LNG = Liquefied natural gas Maakaasu nesteytetään kylmässä lämpötilassa (-162c) Polttoaineena samat ominaisuudet kuin maakaasulla 310 litraa LNG:tä vastaa energiasisällöltään öljybarrelia (159 l)
Gasum selvittää LNG-terminaalin rakentamista eri kokoluokissa A B C Pansio (Turku) Keskisuuren kokoluokan terminaali (meriliikenne ja teollisuus) Inkoo Suuren kokoluokan terminaali (kaasun syöttö putkiverkostoon) TAI keskisuuren kokoluokan terminaali (meriliikenne ja teollisuus) Tolkkinen (Porvoo) Suuren kokoluokan terminaali (kaasun syöttö putkiverkostoon) TAI keskisuuren kokoluokan terminaali (meriliikenne ja teollisuus) A C B
Finngulf LNG NESTEYTETYN MAAKAASUN TUONTITERMINAALI SUOMEEN
Mistä hankkeessa on kyse? Gasum suunnittelee nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonnin aloittamista LNG:n tuonti edellyttää investointia tuontiterminaaliin, joka rakennettaisiin Etelä-Suomeen Investoinnin kokoluokka 200-400 milj. euroa Gasumin tavoitteet LNG:n tuonnille: Tuoda LNG:tä tuontiterminaalin kautta syötettäväksi nykyiseen kaasuverkostoon uusi hankintalähde maakaasulle Tuoda LNG:tä uusille markkinoille kaasuverkoston ulkopuolella, mm. meriliikenne ja teollisuus markkinoiden laajentaminen Varastoida LNG:tä tuontiterminaalin yhteydessä kehittää kaasun huoltovarmuutta kustannustehokkaasti Terminaalihankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely alkaa huhtikuussa; selvitettävät sijaintivaihtoehdot Inkoo ja Porvoo Jatkopäätökset tehdään YVA-menettelyn valmistuttua vuonna 2013 Gasumin tavoitteena on tuontiterminaalin valmistuminen vuoden 2018 loppuun mennessä
Nesteytetyn maakaasun arvoketju
LNG on kilpailukykyinen vaihtoehto LNG:n hankintahinnat ovat laskeneet viime vuosikymmenen aikana Taustalla muutokset kansainvälisillä kaasumarkkinoilla: liuskekaasun tuotanto, LNG:n tuotantokapasiteetin kasvu Kansainvälinen kehityssuunta: maakaasun hinnan muodostuminen markkinaehtoisesti Maakaasun ja LNG:n hankintahinnat, Eur/MWh 40 LNG Ranska 30 LNG Espanja 20 Maakaasu,Suomi 10 Maakaasu, Euroopan keskiarvo 0 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Gasum
LNG-terminaali: tekniset tiedot Vuotuinen tuontimäärä 10 20 TWh 25% - 50% maakaasun kokonaiskäytöstä vuonna 2011 Verkkoon syötön teho 5 000 6 000 MW kattaa noin 2/3 kaasuverkoston huipputehosta talvella Varastokapasiteetti noin 300 000 m 3 2 kpl varastosäiliöitä halkaisijaltaan noin 80 m ja korkeudeltaan 30 m LNG:n määrä vastaa kaasuverkoston 2 viikon keskikulutusta Terminaali voidaan rakentaa ja ottaa käyttöön vaiheittain 1. Vaihe: LNG-toimitukset kaasuverkoston ulkopuolelle 2. Vaihe: + Kelluva varasto ja yhteys kaasuverkostoon 3. Vaihe: + Kiinteät varastosäiliöt
LNG tuo joustavuutta markkinoille Maakaasun käyttöprofiili on jyrkentynyt: ero huippukulutuksen ja tasaisen peruskäytön välillä on kasvanut LNG:n tuonnilla voidaan kattaa kulutushuippuja joustavasti Suomen maakaasuverkoston käyttöprofiili (MW) Lähde: Gasum
Tavoite: terminaali valmis 2018 Gasumin tavoitteena on LNG-terminaalin käyttöönotto täydellä tuonti-, varastointi- ja verkkoonsyöttökapasiteetilla vuoden 2018 loppuun mennessä Terminaali voidaan rakentaa ja ottaa käyttöön vaiheittain, jolloin LNG:n tuonti mm. meriliikenteen tarpeisiin voidaan aloittaa jo vuoden 2015 lopussa Hankkeen alustava aikataulu
LUONNONKAASUT ENERGIAN TUOTANNOSSA
Maakaasun käyttö Suomessa on kasvanut 2000-luvulle saakka 50,0 Maakaasun käyttö Suomessa 1974-2011 (TWh/a) 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Kaukolämpö ja yhteistuotantosähkö Teollisuus Erillinen sähköntuotanto Muu käyttö Lähde: Tilastokeskus, Gasum
Maakaasu on tärkeä energiamuoto Suomen energiapaletissa Maakaasun osuus Suomen primäärienergian kulutuksesta on noin 10-11% Kolmasosa Suomessa tuotetusta kaukolämmöstä tehdään maakaasulla Kivihiili 11,8 % Sähkön hankinta energialähteittäin 2011 (84,4 TWh) Öljy 0,4 % Nettotuonti 16,4 % Vesivoima 14,6 % Tuuli 0,6 % Turve 6,2 % Biomassa 11,9 % Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 2011 (56,6 TWh) Kivihiili 23% Maakaasu 34% Maakaasu 10,9 % Jäte 0,8 % Muut 3% Ydinvoima 26,4 % Puu, muu bio 20% Öljy 3% Turve 17% Lähde: Energiateollisuus Ry
Kaasua käyttävät yhteistuotantolaitokset tuottavat enemmän vähemmällä Kaasua käyttävä yhteistuotantolaitos tuottaa enemmän sähköä samaa lämpömäärää kohden. Yhdyskuntien ja teollisuuden tarvitsema lämpö saadaan tehokkaimmin sähkön ja lämmön yhteistuotannolla. Vuonna 2010 yhteistuotannon osuus Suomen sähköntuotannosta oli 36 % ja kaukolämmön tuotannosta 75 %. * ** *** Lämmön erillistuotanto, pelkkä lämpökattila Kiinteän polttoaineen yhteistuotantolaitos Kaasua käyttävä yhteistuotanto 100 yksikköä lämpöä 50 yksikköä sähköä 100 yksikköä lämpöä 100 yksikköä sähköä 100 yksikköä lämpöä Lähde: Pöyry Energy Sivu 42
Maakaasua käytetään monipuolisesti teollisuudessa ja energiantuotannossa
KAASU TIELIIKENTEEN POLTTOAINEENA
BIOKAASUNA BIOENERGIA RIITTÄÄ PISIMMÄLLE Biokaasun tuotanto on energiatehokasta. Biokaasuprosessissa raaka-aineen sisältämä energia saadaan parhaiten hyödyksi. Kun hehtaarilla peltoa tuotetaan biopolttoainetta, biokaasulla päästään pisimmälle Kun erilliskerättävillä biojätteillä tuotetaan biopolttoaineita, biokaasulla tuotetaan suurin energiamäärä (MWh/a) Energiamäärä MWh/a Biokaasuprosessi 28662 Bioetanoliprosessi 7080 Yhdistelmäprosessi Bioetanolituotannon jälkeen jätteet biokaasutetaan 13794 Laskettu 33 000 t jätemäärällä Lähde: Fachagentur Nachwachsende Rohstoffe, Biokfrafstoffe: Pflanzen, Rohstoffe, Produkte, 2007. Lähde: LUT, Biokaasu-, Bioetanoli- ja Yhdistelmäprosessin Energiaja Hiilidioksiditasevertailu, Noora Niinimäki, 2010
Biokaasulla saavutetaan liikenteen biopolttoaineista suurin päästövähenemä Biokaasu on tehokkain ja edullisin tapa vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Sen avulla saadaan jopa 97% päästövähenemä bensiinin verrattuna. Liikennepolttoaineiden CO2 koko arvoketju huomioiden (Well to Wheel), CO2 ekv. / km 180 164 156 160 140 120 100 80 124 111 95 75 60 40 20 0 5 5 Mitä päästövähenemä maksaa? ( / t CO2 ekv.) *biokaasun raaka-aineena lietelanta Lähde: Deutsche Energie-Agentur DENA / CONCAWE
Kaasuautojen tankkausasemia jo kattavasti etelä- ja kaakkois-suomessa Suomessa on yhteensä 17 julkista kaasuautojen tankkausasemaa, joista 14 on Gasumin asemia. Kaasuautojen tankkausasemat Suomessa (2/2012)
Biokaasu tieliikenteen polttoaineena Gasum toi lokakuussa 2011 markkinoille Suomen ensimmäisen joutsenmerkityn ajoneuvon polttoaineen, biokaasun. Gasum-biokaasulle on myönnetty myös Avainlippu-tunnus, koska biokaasun raakaaineet ovat kotimaisia ja sen valmistus tapahtuu Suomessa. Biokaasua myydään Gasumin tankkausasemilla Suomessa on noin 900 kpl kaasuajoneuvoja, Euroopassa noin 1,4 miljoonaa ja maailmalla noin 13 miljoonaa Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelma: Biokaasun liikennekäyttöä edistetään.
MAAKAASU MERILIIKENTEESSÄ
Uudet päästörajoitukset Itämerelle: Mitkä ovat meriliikenteen vaihtoehdot? Lähde: Wärtsilä
LNG on puhtain vaihtoehto merenkulun polttoaineeksi Nesteytetty maakaasu (LNG) on hyödynnettävissä oleva, puhdas ja kilpailukykyinen vaihtoehto meriliikenteen polttoaineeksi Itämerellä. LNG alittaa sellaisenaan direktiiviehdotuksen raja-arvot rikkipitoisuudelle, rikitön tuote Täyttää Tier III -typpirajat Vähentää myös C02-päästöjä Ei hiukkaspäästöjä Ei öljyvahinkojen mahdollisuutta Bio- LNG LBG mahdollisuus Biokaasu ja maakaasu koostuvat molemmat metaanista
LNG on mahdollisuus Suomen teknologiateollisuudelle Suomessa on tarjolla nesteytettyyn maakaasuun liittyvää osaamista ja teknologiaa Viking Linen NB 1376 -matkustajalautta Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva
PUHTAASTI LUONNONKAASULLA GASUM.FI