Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Toimitusjohtaja Jorma Turunen Toimitusjohtaja Jorma Turunen
Teknologiateollisuus on neljän toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia, Nokia Siemens Networks, Perlos, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala, VTI Technologies... Metallien jalostus Boliden, Kuusakoski, Luvata, Outokumpu, Ovako, Rautaruukki, Componenta, Sacotec... Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä... Tietotekniikka-ala ja asian- tuntijapalvelut Affecto Finland, Comptel, Digia, Endero, Enfo, Flander, F-Secure, Fujitsu Services, IBM, Logica, Microsoft, Tieto...
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino i Suomessa 60 % Suomen koko k viennistä i 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 255 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien lähes 700 000 henkilöä eli runsaan neljäsosan Suomen koko työvoimasta.
Teollisuuden ja teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2000,1=10 00 180 175 170 165 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 Muutos: 1-12,2009/1-12,2008, % Teknologiateollisuus* -28 % Koko teollisuus -25 % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 *) Pl. telakat. **) Ml. telakat. Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 12/2009. Lähde: Tilastokeskus
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 0 2000,1=10 Muutos: 1-12,2009/1-12,2008,% 250 240 230 Metallien jalostus 220 210-4 % 200 190 180 Tietotekniikka-ala 170 160-44% 150-24 % 140 130 Kone- ja 120 metallituoteteollisuus* 110 100 90 Elektroniikka- ja 80 sähköteollisuus 70-33 % 60 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 *) Pl. Telakat. Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 12/2009. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2008: elektroniikka- ja sähköteollisuus 34 %, kone- ja metallituoteteollisuus 44 %, metallien jalostus 10 % ja tietotekniikka-ala 12 %. Lähde: Tilastokeskus
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Mrd. euroa, käyvin hinnoin 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009e Elektroniikka- ja sähköteollisuus Metallien jalostus Kone- ja metallituoteteollisuus Tietotekniikka-ala ala Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry
Teknologiateollisuuden henkilöstö 300000 280000 260000 240000 220000 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Tästä lomautusjärjestelyjen piirissä 57 000 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (31.12) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
Metallien jalostuksen henkilöstö 28000 26000 24000 22000 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (31.12.) Tästä lomautusjärjestelyjen j piirissä 3 000 Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
Teollisuustuotannon määrä kuukausittain 00 2000,1=1 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Suomi EU27-maat USA Japani Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto 1/2010 tai 2/2010. Lähde: Tilastokeskus, Eurostat, Federal Reserve (USA), Statistics Bureau and Statistics Center (Japan)
Teollisuuden uudet tilaukset EU-maissa 160 150 140 130 120 110 100 90 2005,1=100 80 70 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Teollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Metallituoteteollisuus ja metallien jalostus Koneteollisuus Kulkuneuvoteollisuus Viimeinen havainto 12/2009 tai 1/2010. Lähde: Eurostat
German incoming orders in mechanical engineering Volume, Index 2005 = 100 160 Foreign Index 140 120 Seasonally adjusted and smoothed line Domestic 100 80 Monthly 60 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Source: VDMA
Capacity utilization in German mechanical engineering g in percent of full capacity level of output 95 % 50 %-scatter band* 90 85 median 86,4 % 80 75 70 65 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Source: ifo-institut, VDMA *) 50 % of all observations (since 1995) are within a scatter band of 84,4 and 89,4 %
Teollisuuden kehitystä ennakoivia indikaattoreita USAssa ja Euroalueella 7 Euroalueen teollisuuden luottamusindeksi, vas.ast. 70 65 0 60-7 55-14 -21-28 USA:n ostopäälliköiden indeksi, oik.ast. 50 50=Kasvun raja USA:ssa 45 40-35 35-42 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 30 Viimeinen havainto 3/2010. Lähde: ISM ja EU:n komissio: Business and Consumer Surveys
Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EUmaissa Saldoluku, viimeinen havainto 3/2010 30 25 20 15 10 EU27 5 0-5 -10-15 -20-25 -30-35 -40-45 -50-55 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Ruotsi Suomi Saksa Ranska Iso-Britannia * Luottamusindikaattori lasketaan yritysjohtajien vastauksista kolmeen kysymykseen: tuotanto-odotus lähikuukausina, tilauskanta sekä valmistuotevarastot normaaliin verrattuna. Jos saldoluku on positiivinen, vastaajista suurempi osa odottaa tilanteen paranemista kuin heikkenemistä. Lähde: EU:n komissio, Business and Consumer Surveys, March 2010
Kulutuskysynnän kehitystä ennakoivia indikaattoreita USAssa ja Euroalueella 5 0 Euroalue, vas.ast. 140-5 120-10 100-15 80-20 -25 USA, oik.ast. 60-30 40-35 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 20 Viimeinen havainto 3/2010. Lähde: Conference Board ja EU:n komissio: Business and Consumer Surveys
Teollisuustuotannon kehitys vuosittain 480 Kiina 460 440 420 Etelä-Korea 400 380 Intia 360 340 320 Venäjä 300 280 Suomi 260 240 220 USA 200 180 Euromaat 160 140 1998=100 120 Japani 100 80 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009e 2010e Lähde: Consensus Economics
Yritysten kiinteät investoinnit 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 2000=100 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009e 2010e Ranska USA Japani Suomi* Saksa *) Teollisuuden investoinnit, pl. energiasektorin investoinnit. Lähde: Consensus Economics (maaliskuu 2010), Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (tammikuu 2010)
Yhteenveto näkymistä Teknologiateollisuuden liikevaihto pysyy alkuvuonna erittäin matalalla tasolla. Maailmantalous on kääntynyt kasvuun viimevuotisen supistumisen jälkeen. Kiinan ja muiden kehittyvien talouksien merkitys nousussa on ratkaiseva. Sen sijaan Euroopan kehitys on edelleen epävakaata. Investointihyödykkeiden kysyntä jatkuu vaimeana. Myös globaali li rakennemuutos jatkuu voimakkaana. Talouskriisin seurauksena kilpailu on oleellisesti lisääntynyt. Valtioiden velkakierre aiheuttaa kasvavaa huolta.
Kriisin tämänhetkiset vaikutukset Suomessa Suomen tavara- ja palveluvienti (=teollisuuden vienti) on romahtanut lähes 30 % eli 25 miljardia euroa. Bkt on supistunut t 8 %. Teollisuudessa työllisten määrä on supistunut 9 %, mutta työtunnit 16 %. Koko taloudessa työllisten määrä on vähentynyt 3 % ja työtunnit 6 %. Verotulot ovat pudonneet vuoden 2008 79 miljardista eurosta 10 % (8 mrd. euroa), julkinen velka on kasvanut 12 miljardia euroa. Julkisen talouden menetykset ovat jopa 15 miljardia euroa, jos otetaan huomioon myös menetetty normaaliaikojen verotulojen kasvu (=menetys lähes 20 % verrattuna vuoteen 2008).
Teknologiateollisuutta ei ole varaa menettää Viennin romahtaminen 25 miljardilla eurolla on merkinnyt tähän mennessä julkiseen talouteen jopa 15 miljardin euron menetyksen. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa teollisuuden suora osuus bkt:sta ja työllisistä on vähentynyt noin puoleen siitä, mitä se on esimerkiksi Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa. Hintana on ollut nopea, voimakas velkaantuminen. - VATTin selvitys* ennustaa Suomen teollisuudelle vuosina 2010-2025 samansuuntaista kehitystä!!! Suomessa teollisuuden osuuden puolittuminen merkitsisi vuoden 2008 tilanteeseen verrattuna: 1. Työpaikkojen määrän vähenemistä 650 000:lla, josta teknologiateollisuuden aiheuttama vaikutus olisi runsas puolet. 2. Verotulojen vähenemistä 79 miljardista eurosta pitkäaikaisesti jopa kolmanneksen eli 25 miljardilla eurolla, josta teknologiateollisuuden aiheuttama vaikutus olisi noin 60 %. *) VATT Tutkimukset 154, helmikuu 2010: Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025.
Teknologiateollisuuden strategiset taistelut Yrityskohtaisuuteen työehdoissa ja kustannustaso kilpailukykyiseksi Osaajat ja osaaminen maailmanluokkaan Kilpailukykyä ja kasvua verkostoista ja innovaatioista Energia- ja ilmastoratkaisut kustannustehokkaiksi Ympäristöosaamisesta kilpailuetu Palkoista ja muista työehdoista sovitaan pääsääntöisesti yrityksissä. Suomalainen kustannustaso kilpailukykyiseksi. Varmistetaan yliopistojärjestelmän tehokas uudistuminen ja edellytykset korkeatasoiselle opetukselle ja tutkimukselle. Varmistetaan ammattiosaajien laatu ja saatavuus Edistetään erityisesti pk-yritysten kasvua, kansainvälistymistä, osaamista ja verkostoitumista. Varmistetaan alan strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) edellytykset tulokselliseen toimintaan. Suomi tietotekniikan hyödyntämisen kärkimaaksi. Varmistetaan energian saatavuus teollisuuden kilpailukykyä edistävään hintaan. Vaikutetaan t ilmastotavoitteisiin t itt i ii ja niiden toteutustapoihin t t t sekä kannustetaan yrityksiä energiatehokkuuteen. Varmistetaan yritysten valmiudet ennakoida lainsäädännön vaikutukset liiketoimintaan. Aktivoidaan id yrityksiä iä yhdistämään ää elinkaariajattelu i l liiketoimintaan i i t ja tekemään ympäristöosaamisesta menestystekijä.