20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka S e l v i t y s o s a : Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä. Lähivuosina elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa korostuvat toimenpiteet, jotka kohdistuvat kasvun uusien lähteiden vahvistamiseen rakenteita uudistamalla ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen. Tavoitteena on edistää korkeaan arvonlisään tähtäävää rakennemuutosta eli yritysten hakeutumista uusiin, kasvaviin liiketoimintoihin, työntekijöiden siirtymistä entistä vaativampiin ja korkeamman tulotason tehtäviin sekä entistä tehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa yrityksissä ja julkisella sektorilla. Kilpailullinen toimintaympäristö on tärkeä tekijä muutosvalmiuden aikaansaamisessa. Kilpailu pakottaa yritykset innovoimaan, muuttamaan toimintatapojaan ja hakemaan uusia markkinoita. Avoimilta markkinoilta on toisaalta saatavissa korkeampia tuottoja uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisinvestoinneille. Elinkeinopolitiikan tulee vastata haasteeseen arvoketjujen pilkkoutumisesta ja talouden globalisaatiosta, jotka muuttavat yritysten toimintaympäristöä. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimilla parannetaan yritysten kyvykkyyttä vastata kilpailun haasteisiin, kuten kykyä hyödyntää globaalien arvoverkostojen luomia mahdollisuuksia. Mm. biotalous-, cleantech-, luovien alojen-, elintarvike- ja terveysteknologiastrategiat ovat olennaisia teollisuuspolitiikan osia. Teollisen toiminnan määrittelykin on muuttumassa teknologisen kehityksen ja palvelutuotannon kehittymisen myötä. Julkisen rahoituksen välineillä on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Näitä välineitä tarvitaan erityisesti aloittavien, uusissa liiketoiminnoissa olevien yritysten rahoittamisessa. Teollisen rakennemuutoksen uudistumishaasteeseen vastataan investoimalla yritysten kasvuun, kansainvälistymiseen ja uudistuvaan liiketoimintaan erityisesti uusilla kasvualoilla, kuten cleantech-, bio- ja luonnonvaratalous, arktinen liiketoiminta sekä digitalisaation luomat mahdollisuudet. Kasvuyritysten menestys kertoo talouden muutosvalmiuden, dynamiikan, onnistumisesta. Kasvuyritysten kansainvälistymisen ja muiden toimintaedellytysten parantaminen on keskeinen rakennemuutoksen edistämistoimi. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2015: 2013 toteutuma/ arvio 2014 tavoite/ arvio 2015 tavoite/ arvio Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimet kohdistuvat uudistuviin ja kasvuhakuisiin yrityksiin Alkavien yritysten osuus yrityskannasta (%) 10 10 10 Lopettaneiden yritysten osuus yrityskannasta (%) 7 7 7 Alkaviin yrityksiin tehtyjen riskisijoitusten määrä (milj. euroa) 280 > 150 > 350 Kasvuyritysten tuottamien työpaikkojen määrä edellisten 3 vuoden aikana 13 000 >15 000 >15 000 Julkisten rahoituspalvelujen riskinotto lisääntyy Pk-yritysten kansainvälistymisvalmiudet parantuvat Pk-yritysten vienti (mrd. euroa) 7,5 > 7,7 > 7,9 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
2013 toteutuma/ arvio 2014 tavoite/ arvio 2015 tavoite/ arvio Osuus koko viennistä (%) 13 > 13 > 13 Innovaatiotoiminta lisääntyy ja sen hyödyntäminen elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla kasvaa Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrä (% vähintään 10 hlön yrityksistä) > 56 > 56 > 56 Käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan panostavien yritysten määrä (% vähintään 10 hlön yrityksistä) > 21 > 21 > 21 Innovaatioiden osuus julkisista hankinnoista (%) 1 2 2 Julkisten tietovarantojen avaamisen avulla syntyvän uuden liiketoiminnan määrä kasvaa kasvaa kasvaa Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan menot kasvavat (%/ BKT) 3,8 3,8 4,0 Yritysten vienti ja kansainvälistyminen lisääntyvät ja kansainvälistynyt yritystoiminta monipuolistuu Viennin määrä (mrd. euroa) 72 > 72 > 76 Julkisesti tuetun viennin osuus kokonaisviennistä (%) > 4,5 > 4,5 > 4,5 Suorien ulkomaisten investointien osuus BKT:sta (%) 37 39 40 Uutta liiketoimintaa syntyy Suomen uusille vahvuusalueille, erityisesti bio- ja luonnonvaratalouteen ja ympäristöalalle Alan liikevaihto, vienti, jalostusarvo ja uusien yritysten määrä kasvaa kasvaa kasvaa Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Finpro ry sekä useat muut valtionapuyhteisöt. Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014) Talousarvioesitys on laadittu tilanteessa, jossa Suomen talous on laskussa jo kolmatta vuotta eikä varsinaista kasvua ole odotettavissa kuluvanakaan vuonna. Valiokunta katsoo, että määrärahojen kohdentamisessa on pyrittävä edistämään elinkeinotoimintaa ja investointeja, lisäämään työllisyyttä ja tätä kautta parantamaan kansantalouden tilaa. Talouskasvua vahvistamaan tarvitaan myös enemmän ulkomaisia investointeja. Onnistunut ulkomaisten investointien hankinta edellyttää aktiivista edistämistyötä myynnin ja markkinoinnin keinoin sekä yritystoimintaan kannustavaa liiketoimintaympäristöä, hyvää lainsäädännön ennustettavuutta ja yritysmyönteistä maakuvaa. Valiokunta on viimeaikaisissa kannanotoissaan (esimerkiksi VaVM 6/2014 vp VNS 4/2014 vp) toistuvasti ilmaissut huolensa Suomen viennin tilasta ja peräänkuuluttanut tarvetta saada maahamme lisää innovatiivisia, kansainvälisillä markkinoilla kasvavia ja menestyviä yrityksiä, jotka työllistävät myös kotimaassa. Tässä mielessä valiokunta on tyytyväinen ehdotettuihin kasvupanostuksiin, joita voidaan pitää sekä luku- että rahamäärältään merkittävinä. Erityisen tervetulleita ovat Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamiseen varatut 80 milj. euroa sekä yritysten kansainvälistymisen vauhdittamiseen ja ulkomaisten investointien edistämiseen ehdotetut 19 milj. ja 10 milj. euron määrärahat Team Finlandille ja Finprolle. Myös Finnvera Oyj:n rahoituksen lisääminen ja riskinoton nostaminen tulevat parantamaan kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta. Valiokunta kehottaa vielä pohtimaan kaikkia käytettävissä olevia keinoja, joiden avulla tiedonkulkua rahoitusta myöntävien tahojen välillä voitaisiin entisestäänkin parantaa, jotta rahoituksen saatavuus olisi mahdollisimman saumatonta yrityksen elinkaaren kaikissa eri vaiheissa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että elinkeino- ja innovaatiopolitiikan edistämiseen on haettavissa myös runsaasti Euroopan unionin rahoitusta. Esimerkiksi jäljempänä momenttien 32.20.49 ja 32.50.64 yhteydessä käsiteltävät EU:n rakennerahasto- ja Horisontti 2020 -ohjelmat tarjoavat aiempaa enemmän rahoitusta myös pk-yritysten tarpeisiin. Samoin esimerkiksi komission tuoreen puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin käynnistämän uuden investointiohjelman sekä Euroopan keskuspankin ns. TLTRO-ohjelman avulla pyritään vauhdittamaan yritysten investointeja ja talouskasvua. Valiokunta korostaa, että Suomen on huolehdittava aktiivisesti ja ennakoivasti kansallisesta edunvalvonnastaan kaikissa eurooppalaisissa rahoitusohjelmissa. Valiokunta katsoo, että yhtenä elinkeino- ja innovaatiopolitiikan keskeisenä tavoitteena täytyy olla yritysten uudistuminen. Asiantuntijakuulemisissa on esitetty, että eurooppalaisessa vertailussa suomalaisyritysten aktiivisuus tuotteidensa ja palvelujensa uudistamisessa on ollut viime vuosina vaatimatonta. Yritysten kehittämiselle ja innovoinnille on ollut ominaista varovaisuus ja suurten riskien välttäminen. Saadun selvityksen mukaan vain joka viides suomalaisyritys on viimeisen kahden vuoden aikana kehittänyt markkinoille uuden tuotteen tai palvelun. Pysyäkseen kilpailukykyisenä Suomi tarvitsee uusia innovaatioita ja niiden kanavointia käytännön toimintaan. Valiokunta toistaa vuoden 2014 talousarvioesitysmietinnössään (VaVM 34/2013 vp) esittämänsä huolen siitä, että euromääräinen kokonaispanostus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiosektorille (TKI) pienenee edelleen. Tässä yhteydessä valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota erityisesti Tekesin ja VTT:n määrärahoihin, joissa on tapahtumassa merkittäviä muutoksia. 01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 36 098 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen 2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden avulla edistää elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä tukea yhteiskuntapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2015: Vaikuttavuus Kaivannaisteollisuus ja yhdyskuntien raaka-ainehuolto vahvistuvat osana elinvoimaista kestävän kehityksen taloutta. Kestävien energiaratkaisujen ja maankäytön suunnittelun edellytykset paranevat. Geotieto osana yhteiskunnan ja globaalien kehityshaasteiden ratkaisua. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
Toiminnallinen tuloksellisuus 2013 toteutuma 2014 tavoite 2015 tavoite Toiminnallinen tehokkuus Tulosalueiden osuus kustannuksista, % mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 59,2 57 57 energiahuolto ja ympäristö 20,1 22 22 maankäyttö ja rakentaminen 20,7 21 21 Tuotokset ja laadunhallinta Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset malmipotentiaaliennusteet ja uudet tulkinnat, kpl - 3 3 muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl - 20 20 Turvevarojen kartoitus kartoitettu suoala, km 2 285 300 300 raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, TWh 68 50 50 Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl 1 1 1 Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl 17 18 18 Merigeologinen kartoitus kartoitettu pinta-ala, km 2 650 500 500 Julkaiseminen vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut, kpl 52 50 55 Palvelukyky ja laatu sisäiset auditoinnit, kpl 8 10 10 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittämien 2013 toteutuma 2014 tavoite 2015 tavoite Henkilötyövuosien kehitys 589 575 555 Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,44 3,5 3,5 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2013 toteutuma 2014 varsinainen talousarvio 2015 esitys Bruttomenot 52 296 46 974 45 098 Bruttotulot 11 898 9 000 9 000 Nettomenot 40 398 37 974 36 098 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 637 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 553 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2013 toteutuma 2014 varsinainen talousarvio 2015 esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 7 221 6 500 6 500 muut tuotot 90 - - Tuotot yhteensä 7 311 6 500 6 500 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 4 968 4 600 4 600 osuus yhteiskustannuksista 1 658 1 445 1 445 Kustannukset yhteensä 6 626 6 045 6 045 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 685 455 455 Kustannusvastaavuus, % 110 108 108 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) -942 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -127 Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50) -20 Palkkaliukumasäästö -69 Palkkausten tarkistukset 171 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -177 Toimintamenojen lisäsäästö -427 Toimintamenojen tuottavuussäästö -184 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) -98 Vuokramenojen indeksikorotus 48 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -51 Yhteensä 2015 talousarvio 36 098 000 2014 talousarvio 37 974 000 2013 tilinpäätös 39 314 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 36 110 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Lisäys 12 000 euroa talousarvioesityksen 36 098 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista. 2015 talousarvio 36 110 000 2014 talousarvio 37 974 000 2013 tilinpäätös 39 314 000-1 876 Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 36 110 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen 2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. (02.) Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. Vuonna 2014 voimaan tulevan Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä annetun lain mukaan Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toiminta päättyy 31.12.2014. Toiminta jatkuu valtion erityistehtäväyhtiönä 1.1.2015 alkaen. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) -177 Valtionavustus VTT Oy:n toimintaan (siirto momentille 32.20.49) -82 103 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -104 Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50) -158 Palkkaliukumasäästö -115 Palkkausten tarkistukset 217 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -1 420 Tutkimusinfrastruktuurit (HO) -6 390 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) -789 Yhteensä -91 039 2014 I lisätalousarvio 2 283 000 2014 talousarvio 91 039 000 2013 tilinpäätös 89 187 000 (05.) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. Valtioneuvosto hyväksyi 5.9.2013 periaatepäätöksen valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi. Periaatepäätöksen mukaan Teknologian tutkimuskeskus VTT (VTT) ja Mittatekniikan keskus (MIKES) yhdistetään ja niistä muodostuva uusi yksikkö yhtiöitetään. Osana uudistusta MIKESin akkreditointiyksikkö (FINAS) sijoitetaan osaksi Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa (Tukes). Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) FINAS-akkreditointipalvelu (siirto momentille 32.40.05) -420 Valtionavustus VTT Oy:n toimintaan (siirto momentille 32.20.49) -5 447 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -29 Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50) -4 Palkkaliukumasäästö -12 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6
Palkkausten tarkistukset 32 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -35 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) -19 Yhteensä 2014 talousarvio 5 934 000 2013 tilinpäätös 5 965 000 06. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 362 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen 2) Team Finland -ennakointiverkoston toimintamenoihin sekä ennakointimallin kehittämiseen ja toteuttamiseen. S e l v i t y s o s a : Innovaatiorahoituskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2015: -5 934 Vaikuttavuus 2013 toteutuma 2014 arvio 2015 tavoite Tuottavuus ja kansainvälinen liiketoiminta kasvavat ja elinkeinoelämä uudistuu erityisesti radikaalien innovaatioiden ja innovaatiotoiminnan laajaalaistumisen avulla Nopean kasvun nuoret yritykset Rahoitettujen nuorten yritysten lukumäärä 499 440 440 Yritysten ennakoitu liikevaihto/tekesin rahoitus, kerroin 30 23 23 Yritysten toteutunut liikevaihto/ennakoitu liikevaihto, kerroin 0,98 1 1 Kansainvälistyvät kasvuyritykset Kehitettyjen liiketoimintojen ennakoitu liikevaihto/tekesin rahoitus, kerroin 19 19 19 Kehitettyjen liiketoimintojen toteutunut liikevaihto/ennakoitu liikevaihto, kerroin 0,56 1 1 Julkiset tutkimusorganisaatiot Verkottuneiden hankkeiden tulosten hyödyntäjien lukumäärä 15,2 12 12 Menestyvän innovaatiotoiminnan mahdollistavat osaamiset ja verkostot vahvistuvat Kansainvälistyvät kasvuyritykset Rahoitettujen hankkeiden uutuusarvo (indeksi 0 100) 79 80 80 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7
2013 toteutuma 2014 arvio 2015 tavoite Kansainvälisen liiketoiminnan osuus yritysten liikevaihdosta 48 49 50 Suuryritykset Suurten yritysten Tekes-rahavirrat, % 95 80 80 Suurten yritysten kokonaisverkottuminen Tekes-projekteissa, % 201 170 170 Julkiset tutkimusorganisaatiot Kansainvälisten yhteisprojektien osuus (% kaikista projekteista) 86 85 85 Toiminnalla aikaansaadaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia parantavia palveluita, tuotteita ja prosesseja Useita asiakassegmenttejä koskevat erityisteemat Työorganisaatioiden kehittämishankkeista hyötyvien työntekijöiden määrä, kpl 10 864 12 000 12 000 Cleantechin osuus Tekesin rahoituksesta (%) - 33 33 Kansallisia energia- ja ympäristötavoitteita suoraan edistävien innovaatioiden määrä 606 500 520 Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin oman henkilöstön lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille 32.01.02. Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.20.40, 32.20.42, 32.20.83 ja 32.20.89 määrärahoja ja valtuuksia. Valtuuksilla Tekes rahoittaa Tekes-ohjelmia, strategisten huippuosaamisen keskittymien ohjelmia ja hankkeita sekä riskipitoisia tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan projekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2015 2018. Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kolmen vuoden välein teetettävillä vaikuttavuusarvioinneilla sekä vuosittain suuntaa-antavilla seurantamittareilla. Toiminnallinen tehokkuus 2013 toteutuma 2014 tavoite 2015 tavoite Toiminnallinen taloudellisuus Rahoitus- ja asiakkuustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus, % 4,2 < 5,0 < 5,0 Tuottavuus Käynnistyvä projektivolyymi, milj. euroa/htv 3,3 > 2,7 > 2,7 Tuotokset ja laadunhallinta 2013 toteutuma 2014 tavoite 2015 tavoite Palvelukyky ja laatu Suoritteet Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta, % 67 > 60 > 60 Asiakaspalautteen yleisarvio Tekesin toiminnasta (1 5) 4,0 > 4,0 > 4,0 Käsittelyajat merkittävimmistä suoritteista Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika pk-yrityksille, vrk 57 < 59 < 59 Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika suuryrityksille, vrk 69 < 70 < 70 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8
2013 toteutuma 2014 tavoite 2015 tavoite Maksupyynnön ja raportin käsittelyaika pk-yrityksille, vrk 22 < 21 < 21 Oikaisuvaatimukset/muutoksenhakukelpoiset päätökset, % 0,5 < 0,6 < 0,6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2013 toteutuma 2014 tavoite 2015 tavoite Henkilötyövuosien kehitys 285 290 290 Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,5 3,5 > 3,5 Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Hanke- ja ohjelmatoiminta 7 340 000 Toimintamenot 33 022 000 Yhteensä 40 362 000 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2013 toteutuma 2014 varsinainen talousarvio 2015 esitys Bruttomenot 43 090 41 884 40 662 Bruttotulot 516 600 300 Nettomenot 42 574 41 284 40 362 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 20 223 siirtynyt seuraavalle vuodelle 18 288 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Fuusio-tutkimuksen kansallinen koordinointi (siirto momentille 32.20.49) -160 INKA-ohjelman kansalliset palvelut (siirto momentilta 32.20.42) 500 Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (Team Finland) -400 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -68 Palkkaliukumasäästö -53 Palkkausten tarkistukset 111 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -143 Toimintamenojen lisäsäästö -477 Toimintamenojen tuottavuussäästö -204 Vuokramenojen indeksikorotus 29 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -57 Yhteensä -922 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9
2015 talousarvio 40 362 000 2014 I lisätalousarvio -160 000 2014 talousarvio 41 284 000 2013 tilinpäätös 40 639 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 372 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Lisäys 10 000 euroa talousarvioesityksen 40 362 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista. 2015 talousarvio 40 372 000 2014 I lisätalousarvio -160 000 2014 talousarvio 41 284 000 2013 tilinpäätös 40 639 000 Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 372 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen 2) Team Finland -ennakointiverkoston toimintamenoihin sekä ennakointimallin kehittämiseen ja toteuttamiseen. I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015) Momentille myönnetään lisäystä 200 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lisämääräraha on siirtoa momentilta 32.20.41 ja tarkoitettu Team Finland -talon käynnistystoimenpiteisiin. Finnvera Oyj, Innovaatiorahoituskeskus Tekes ja Suomen Teollisuussijoitus Oy muuttavat lähivuosina samaan rakennukseen Helsingin Ruoholahteen, jossa Finpro ry jo sijaitsee. Myös työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoasiainministeriön ja valtioneuvoston kanslian Team Finland -toimijoille tulee taloon yhteiset työtilat. 2015 I lisätalousarvio 200 000 2015 talousarvio 40 372 000 2014 I lisätalousarvio -160 000 2014 talousarvio 41 284 000 2013 tilinpäätös 40 639 000 Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015) Momentille myönnetään lisäystä 200 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10
(07.) Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. Matkailun edistämiskeskuksen toiminnot siirretään osaksi Finpro ry:tä 1.1.2015 lähtien. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Valtionavustus matkailun edistämiseen (siirto momentille 32.20.41) -10 030 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -13 Palkkaliukumasäästö -5 Palkkausten tarkistukset 11 Yhteensä -10 037 2014 talousarvio 10 037 000 2013 tilinpäätös 11 091 000 40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 366 871 000 euroa. Valtuus Vuonna 2015 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 359 015 000 euron arvosta. Mikäli vuoden 2014 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2015 enintään 30 000 000 eurolla. Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää: 1) valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan 2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa 3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin 4) työelämän kehittämishankkeisiin, jotka voivat olla myös kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten työelämän kehittämishankkeita 5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä 6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11
7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsenja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin 8) julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen kunnissa ja kuntayhtymissä, yleishyödyllisissä yhteisöissä, valtion virastoissa ja laitoksissa sekä muissa hankintalain (348/2007) mukaisissa hankintayksiköissä 9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin. Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä. Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot. Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja budjettitalouden ulkopuolisille tutkimusorganisaatioille liittyen julkisen tutkimuksen projekteihin. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Hankkeiden yhtenäisen arvioinnin ja vuodenvaihteen joustavuuden varmistamiseksi esitetään, että mikäli vuoden 2014 myöntämisvaltuutta jää käyttämättä, siitä voidaan tehdä sitoumuksia enintään 20 000 000 eurolla vuonna 2015. Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon Tekesin rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Tukea myönnetään erityisesti: riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demonstraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palvelujensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä työelämän kehittämishankkeisiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12
Vaikuttavuus ja tukijärjestelmän toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä. Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99. Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa) Määräraha Valtuus Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan 194 144 198 139 Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus 156 227 144 676 Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut 16 500 16 200 Yhteensä 366 871 359 015 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2015 2016 2017 2018 2019 Yhteensä vuodesta 2015 lähtien Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 313 970 144 962 49 667 13 412 3 778 525 789 Vuoden 2015 sitoumukset 52 901 143 642 82 433 31 692 48 347 359 015 Menot yhteensä 366 871 288 604 132 100 45 104 52 125 884 804 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) EEN-ohjelma (siirto momentille 32.20.41) -500 INKA-ohjelma (siirto momentille 32.20.42) -4 000 Maksatusmäärärahan tarkistukset 9 951 Valtuuslisäyksen maksatukset (LTA III 2012) -500 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -10 000 Säästöpäätös -33 400 Yhteensä -38 449 2015 talousarvio 366 871 000 2014 talousarvio 405 320 000 2013 tilinpäätös 430 661 200 Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014) Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää: 5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä. S e l v i t y s o s a : Päätösosan kohta 5) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen kohdan 5). Valtuuden ja määrärahan käyttö laajennetaan koskemaan myös tiedonlevittämisorganisaatioita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13
2015 talousarvio 366 871 000 2014 talousarvio 405 320 000 2013 tilinpäätös 430 661 200 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014) Yhtäältä Tekesin lainavaltuuksia (momentti 32.20.83) korotetaan 60 milj. eurolla noin 167 milj. euroon, mutta toisaalta sen avustusvaltuuksia (momentti 32.20.40) vähennetään edelleen noin 40 milj. eurolla noin 359 milj. euroon. Tämä johtanee siihen, että Tekesin rooli tutkimusrahoittajana pienenee. Tekesin myöntämät lainat sopivat sinänsä hyvin rahoitusmarkkinoilla vallitsevien puutteiden korjaamiseen ja voivat osaltaan turvata kasvuhakuisten ja kansainvälistyvien yritysten rahoituksen saamisen. Lainapainotteisuuden on kuitenkin asiantuntijakuulemisissa väitetty muuttavan yritysrahoitusta lyhytjänteisempään suuntaan. Avustusten on sen sijaan katsottu mahdollistavan pitkäjänteisemmän ja riskipitoisemman TKI-toiminnan käynnistämisen. Avustukset sopivat paremmin yritysten ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön tekemiseen tai esimerkiksi jo olemassa olevan yrityksen toiminnan uudistamiseen radikaalimmin ja suuremmalla riskillä. Asiantuntija-arvioiden mukaan avustusmuotoisella tutkimusrahoituksella saadaan myös helpommin aikaan yhtä yritystä laajemmalle ulottuvia vaikutuksia. Samalla kun Tekesin rahoitusvaltuudet muuttuvat jatkuvasti yhä lainapainotteisempaan suuntaan, myös sen omat toimintamenot (momentti 32.20.06) pienenevät. Lisäksi Tekesin toimintaan vaikuttavat myös edellä momentin 32.01.02 yhteydessä käsitellyt ELY-keskusten laajamittaiset henkilöstövähennykset, sillä saadun selvityksen mukaan yli kolmasosa Tekesin rahoitustyöstä tehdään ELY-keskusten henkilöresursseilla. Edellä sanotun valossa valiokunta pitää tärkeänä, että Tekesin määrärahojen riittävyyttä ja myöntövaltuuksien painotuksen oikeasuhtaisuutta arvioidaan jatkossa säännöllisesti. Tämä edellyttää Tekesin rahoittamien hankkeiden luonteen ja vaikuttavuuden asianmukaista seurantaa. Valiokunta lisää momentille 700 000 euroa erityisesti pienten yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ja korottaa momentin myöntövaltuutta 1 milj. eurolla. Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014) Momentille myönnetään 367 571 000 euroa. Valtuus Vuonna 2015 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 360 015 000 euron arvosta. Mikäli vuoden 2014 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2015 enintään 30 000 000 eurolla. Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää: 1) valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan 2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14
3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin 4) työelämän kehittämishankkeisiin, jotka voivat olla myös kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten työelämän kehittämishankkeita 5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä 6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen 7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsenja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin 8) julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen kunnissa ja kuntayhtymissä, yleishyödyllisissä yhteisöissä, valtion virastoissa ja laitoksissa sekä muissa hankintalain (348/2007) mukaisissa hankintayksiköissä 9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin. Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä. Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot. Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja budjettitalouden ulkopuolisille tutkimusorganisaatioille liittyen julkisen tutkimuksen projekteihin. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 41. Valtionavustus yritysten kansainvälistymisen ja kasvun edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 49 342 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti yleisavustuksena: 1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeinopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pkyritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen 2) kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen 3) matkailun edistämiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15
4) Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien edistämiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena: 1) standardisointitoimintaan 2) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen. Määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena: 1) valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen 2) yritysten kansainvälistä liiketoimintaa sekä Suomeen suuntautuvia investointeja ja matkailua edistävään Team Finland -palveluihin ja -toimintaan 3) kolmevuotisen pk-yritysten kansainvälistä liiketoimintaa, matkailua ja ulkomaisia investointeja vauhdittavan ohjelman toteuttamiseen 4) Suomen Enterprise Europe Network -verkoston toiminnan rahoittamiseen. Vientikeskusverkoston ylläpito sekä kansainvälistä liiketoimintaa edistävät asiantuntijapalvelut ovat sellaisia toimintoja, jotka voidaan rahoittaa täyttä kustannusmäärää vastaavasti. Lisäksi matkailun ja ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja muotoilun hyödyntämisen tehostamiseen elinkeinotoiminnassa sekä yrityspalvelujen kehittämiseen voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien alojen yritystoiminnan ja luovan talouden edistämiseen voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Lisäksi Team Finland -palveluja ja -toimintaa sekä kolmevuotisen pk-yritysten kansainvälistä liiketoimintaa, matkailua ja ulkomaisia investointeja vauhdittavan ohjelman toteuttamista voidaan rahoittaa kustannusten täyttä määrää vastaavasti toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Yleisavustusta voidaan myöntää Finpro ry:n toteuttamiin asiantuntija-, neuvonta- ja verkottamispalveluihin sekä sen alaisuudessa toimivan vientikeskusverkoston ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Matkailun edistämisessä koordinoidaan Suomen matkailumaakuvan vahvistumista ja parannetaan matkailutuotteiden vientiä ja kysyntää yhteismarkkinoinnilla toimijoiden kanssa sekä tukemalla tuotekehitystä. Investointien hankinnassa korostetaan osaamisintensiivisiä aloja, korkean lisäarvon tuotantoa, T&K&I-investointeja sekä investointien työllistämisvaikutuksia. Yleisavustusta voidaan käyttää myös kansainvälistymispalvelujen tuottamiseen. Luovien alojen kansainvälistymistä edistävä yleisavustus kohdennetaan suomalaisen musiikin sekä elokuva- ja audiovisuaalisen alan tunnettuuden ja menekin edistämiseen maailmalla. Kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen ensisijaisena tehtävänä on suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän palveleminen niin kotimaassa kuin ulkomailla osana Team Finland -verkostoa. Erityisavustusta voidaan käyttää Team Finland -toimintaan ulkomaisten investointien hankkimiseksi Suomeen, Team Finland -toimintaan kansainvälisen liiketoiminnan edistämiseksi sekä kolmevuotisen yritysten kansainvälistä liiketoimintaa, matkailua ja ulkomaisia investointeja vauhdittavan ohjelman toteuttamiseen. Team Finland -verkosto kokoaa yhteen valtiorahoitteiset toimijat ja mahdollistaa toimintakenttään kuuluvien toimintojen ja palvelujen asiakaslähtöisen ja innovatiivisen toteuttamisen yhteistyössä valtion ja yksityisten toimijoiden kesken. Kolmevuotisessa yritysten kansainvälistymistä, matkailua ja ulkomaisia investointeja edistävässä ohjelmassa voidaan toteuttaa uusia ja joustavia toimintamalleja ja nopeita kokeiluja, joiden tavoitteena on tukea suomalaisyritysten kan- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16
sainvälistymistä ja uudistuvaa liiketoimintaa esimerkiksi uusilla kasvualoilla kuten cleantech, bio- ja luonnonvaratalous, arktinen liiketoiminta sekä digitalisaation synnyttämät mahdollisuudet sekä edistää uusien investointien hankkimista Suomeen painottamalla erityisesti T&K&I-investointeja suomalaisen osaamisen vahvistamiseksi. Vaikuttavuus 2013 toteutuma 2014 tavoite 2015 tavoite Yritykset kansainvälistyvät ja verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee Finpron neuvontapalveluasiakkaiden lukumäärä (kpl) 1 832 1 300 1 500 Matkailutulo kasvaa Ulkomaisesta matkailusta saatavat vientiin rinnastettavat tulot (ml. kuljetustulot, milj. euroa) 4 200 4 425 4 800 Ulkomaisilla investoinneilla luodaan talouskasvua, lisätään työpaikkoja ja vahvistetaan osaamispohjaa Ulkomaisten investointien työllistävyys (työpaikkojen lukumäärä) 591 600 630 Ulkomaisten investointien taloudellinen merkitys (milj. euroa) 416 450 470 Standardisointi tukee uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittymistä ja kaupallistamista Työkohteiden lukumäärä uusilla alueilla 1 258 1 350 1 430 Kulutus ohjautuu ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin ja vastuullisuuteen sitoutuneiden suomalaisten yritysten määrä kasvaa Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Globaalit kansainvälistymispalvelut, ulkomaisten investointien ja matkailun edistäminen 32 240 000 Kolmevuotinen yritysten kansainvälistymistä ja ulkomaisia investointeja edistävä ohjelma 5 000 000 Team Finland -toiminta kansainvälistymisen ja ulkomaisten investointien edistämiseksi 9 000 000 Yrittäjyyden ja luovien alojen edistäminen 1 772 000 Standardisointitoiminta 1 330 000 Yhteensä 49 342 000 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Arvonlisäveromenot (siirto momentilta 32.01.29) 1 300 EEN-ohjelma (siirto momentilta 32.20.40) 500 Elinkeinotukisäästöjen (HO) uudelleenkohdennus pääluokan sisällä 300 Hallituksen kasvupanostukset 20 000 Keksintötoiminta (siirto momentille 32.30.45) -750 Kertaluonteisten erien poistuminen -2 425 Team Finland -koordinointi (siirto momentille 23.01.01) -1 000 Valtionavustus matkailun edistämiseen (siirto momentilta 32.20.(07)) 10 030 Säästöpäätös -5 000 Uudelleenkohdentaminen -1 000 Tasomuutos 750 Yhteensä 22 705 Momentin nimike on muutettu. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17
2015 talousarvio 49 342 000 2014 II lisätalousarvio 6 300 000 2014 I lisätalousarvio 29 000 000 2014 talousarvio 26 637 000 2013 tilinpäätös 36 122 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014) Momentille myönnetään 51 342 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti yleisavustuksena: Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yleisavustuksena: Määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) ja ministeriön antamien erillisten valtionavustusehtojen mukaisesti: S e l v i t y s o s a : Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen otsikon, päätösosan kolmas kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen otsikon ja päätösosan neljäs kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan neljännen kappaleen otsikon. Lisäys 2 000 000 euroa talousarvioesityksen 49 342 000 euroon nähden on tarkoitus käyttää Finpro ry:n toiminnan turvaamiseen. Lisäksi otsikoiden muutokset täsmentävät avustusten myöntämisen oikeusperustaa. 2015 talousarvio 51 342 000 2014 III lisätalousarvio 2014 II lisätalousarvio 6 300 000 2014 I lisätalousarvio 29 000 000 2014 talousarvio 26 637 000 2013 tilinpäätös 36 122 000 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014) Finpro on käynyt vuonna 2014 läpi mittavan muutosprojektin, jossa etenkin kansainvälistymispalveluita tarjoavan Export-organisaation ydintehtävä ja strategia uudistettiin täysin. Samalla henkilöstöstä vähennettiin lähes 40 prosenttia. Valiokunta katsoo, että Finpro tarvitsee nyt työrauhan strategian ja rahoituksen suhteen, jotta uudistuksella tavoitellut hyödyt saadaan täysimääräisesti toteutettua. Finpron ydinosaamista ja kattavaa vientikeskusten verkostoa, jossa yhdistyvät paikallisten markkinoiden ja suomalaisen yrityselämän tuntemus, ei pidä tarpeettomasti heikentää. Valiokunta on tyytyväinen, että talousarvioesitystä on 20.11.2014 täydennetty niin, että Finpro ry:n toiminnan turvaamiseen osoitetaan 2 000 000 euron lisäys. Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että Suomeen saadaan enemmän ulkomaisia investointeja. Tämä stimuloisi taloudellista kasvua, parantaisi markkinoiden toimivuutta ja liiketoimintaosaamista, loisi uusia työpaikkoja ja lisäisi myös vientituloja. Investointien saaminen Suomeen edellyttää kuitenkin erittäin aktiivista ja pitkäjänteistä hankintatyötä. Suorien investointien ohella valiokunta painottaa pääomien hankkimista sekä sijoittajien palvelemista erityisesti kasvuhakuisten ja kansainvälistyvien pk-yritysten pääomittamiseksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 18
Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa Finpro ry:n Invest in Finland palvelu- ja asiantuntijaorganisaatiolle Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien edistämiseen. Viexpo toimii Pohjanmaan ELY-keskuksen itsenäisenä kansainvälistymisyksikkönä, ja se tarjoaa pienille ja keskisuurille yrityksille palveluja, jotka helpottavat kansainvälistymistä ja madaltavat kynnystä kansainvälisen toiminnan aloittamiseen. Sen perustehtävä on auttaa yrityksiä vientiin ja kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä neuvonnan ja palveluiden avulla. Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Viexpon toimintaan. Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014) Momentille myönnetään 51 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti yleisavustuksena: 1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeinopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pkyritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen 2) kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen 3) matkailun edistämiseen 4) Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien edistämiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yleisavustuksena: 1) standardisointitoimintaan 2) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen. Määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) ja ministeriön antamien erillisten valtionavustusehtojen mukaisesti: 1) valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen 2) yritysten kansainvälistä liiketoimintaa sekä Suomeen suuntautuvia investointeja ja matkailua edistävään Team Finland -palveluihin ja -toimintaan 3) kolmevuotisen pk-yritysten kansainvälistä liiketoimintaa, matkailua ja ulkomaisia investointeja vauhdittavan ohjelman toteuttamiseen 4) Suomen Enterprise Europe Network -verkoston toiminnan rahoittamiseen. Vientikeskusverkoston ylläpito sekä kansainvälistä liiketoimintaa edistävät asiantuntijapalvelut ovat sellaisia toimintoja, jotka voidaan rahoittaa täyttä kustannusmäärää vastaavasti. Lisäksi matkailun ja ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja muotoilun hyödyntämisen tehostamiseen elinkeinotoiminnassa sekä yrityspalvelujen kehittämiseen voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien alojen yritystoiminnan ja luovan talouden edistämiseen voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tulokselli- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 19
suuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Lisäksi Team Finland -palveluja ja -toimintaa sekä kolmevuotisen pk-yritysten kansainvälistä liiketoimintaa, matkailua ja ulkomaisia investointeja vauhdittavan ohjelman toteuttamista voidaan rahoittaa kustannusten täyttä määrää vastaavasti toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015) Momentille myönnetään lisäystä 303 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 503 000 euroa Matkailun edistämiskeskuksen palveluksessa olleen ja 1.1.2015 Finpro ry:hyn siirretyn henkilöstön lomapalkkavelan ja valtion lisäeläketurvan piiriin kuuluvien henkilöiden lisäeläkevakuutuksen maksamisesta ja vähennyksenä 200 000 euroa siirtona momentille 32.20.06 johtuen Team Finland -talon käynnistystoimenpiteistä. 2015 I lisätalousarvio 303 000 2015 talousarvio 51 792 000 2014 III lisätalousarvio 2014 II lisätalousarvio 6 300 000 2014 I lisätalousarvio 29 000 000 2014 talousarvio 26 637 000 2013 tilinpäätös 36 122 000 Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015) Momentille myönnetään lisäystä 303 000 euroa. IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää erityisavustuksen lisäksi myös yleisavustuksena: Yritysten kansainvälistä liiketoimintaa sekä Suomeen suuntautuvia investointeja ja matkailua edistävään Team Finland -palveluihin ja -toimintaan ja kolmevuotisen pk-yritysten kansainvälistä liiketoimintaa, matkailua ja ulkomaisia investointeja vauhdittavan ohjelman toteuttamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön laajentaminen myös yleisavustukseksi mahdollistaa hallinnon keventämisen ohjelmamuotoisissa toimenpiteissä. Avustusta on tarkoitus myöntää valtionavustuslain (688/2001) ja ministeriön antamien erillisten valtionavustusehtojen mukaisesti. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. 2015 IV lisätalousarvio 2015 I lisätalousarvio 303 000 2015 talousarvio 51 792 000 2014 tilinpäätös 61 937 000 2013 tilinpäätös 36 122 000 Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 20