Tampere Pöytäkirja 12/2016 1 (60) Aika 19.12.2016, klo 13:00-15:29 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 198 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 199 Pöytäkirjan tarkastus 200 Asemakaavoitusohjelma 2017-2021 201 Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma PALM 2017 2031 202 Keskustan työnaikaisten liikennejärjestelyiden tilannekatsaus ja lähiaikojen toimenpiteet haittojen lieventämiseksi 203 Riitta Koskisen eroaminen kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston varajäsenen luottamustoimesta ja uuden varajäsenen vaali 204 Kaupunginhallituksen edustajan määrääminen Sara Hildénin taidemuseon johtokuntaan 205 Matti Heinivahon eroaminen kadunnimitoimikunnan puheenjohtajan ja jäsenen luottamustoimesta sekä uuden jäsenen ja puheenjohtajan vaali 206 Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukunnan toimikauden jatkuminen 207 Maahanmuuttajaneuvoston toimikauden jatkaminen 208 Vanhusneuvoston toimikauden jatkaminen 209 Vammaisneuvoston toimikauden jatkaminen 210 Alueellisten työryhmien eli Alue-Alvarien toimikauden jatkaminen 211 Pormestarin ja apulaispormestareiden sidonnaisuudet 212 Esitys yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi vuoden 2017 kuntavaaleissa 213 Esitys vaalipäivän äänestyspaikoiksi kuntavaaleissa 214 Selvitykset hankintojen tehostamis- ja varmistustoimenpiteistä 215 Sikosuon Kirviälänmäen luonnonsuojelualueen rauhoittaminen luonnonsuojelulailla
Tampere Pöytäkirja 12/2016 2 (60) 216 Valtuustoaloite toimeentulotuen byrokratian keventämiseksi - Anna Kontula ym. Lisäpykälät 217 Lautakuntien ja jaostojen ym. pöytäkirjat sekä viranhaltijoiden ym. päätösten otto-oikeus
Tampere Pöytäkirja 12/2016 3 (60) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Aleksovski Atanas, puheenjohtaja Mustakallio Jaakko, 2. varapuheenjohtaja Kivistö Anneli Sirén Elina, saapui 13:32 Sasi Ilkka Sirniö Ilpo, saapui 13:32 Virtanen Pertti Virtanen Sirkkaliisa Lehtimäki Joni, varajäsen, poistui 13:32 Markkanen Jouni, varajäsen Kalervo Kummola, varajäsen Riitta Koskinen, varajäsen, poistui 13:32 Rauhala Leena, varajäsen Nikkilä Elina T., päätösvalmistelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Marin Sanna, valtuuston pj., saapui 13:20, poistui 14:58 Tulonen Irja, valtuuston 1. vpj. Schafeitel Yrjö, valtuuston 2. vpj. Kostiainen Leena, apulaispormestari, poistui 15:27 Salmi Pekka, apulaispormestari, poistui 15:17 Aaltonen Mikko, apulaispormestari, poistui 15:27 Heinämäki Anna-Kaisa, apulaispormestari Yli-Rajala Juha, esittelijä Maunu Anna-Maria, viestintäjohtaja Aarnio Jouko, kaupunginlakimies, pöytäkirjanpitäjä Nurminen Mikko, johtaja, saapui 13:27 Vandell Ari, suunnittelupäällikkö, saapui 13:27, poistui 15:00 Karppinen Elina, asemakaavapäällikkö, saapui 15:15, poistui 15:27 Väliharju Reijo, kehityspäällikkö, saapui 15:15, poistui 15:27 Rantanen Teppo T, johtaja, saapui 15:16 Ikonen Anna-Kaisa, puheenjohtaja Jäntti Aleksi Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina Allekirjoitukset Puheenjohtaja Jouko Aarnio Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 20.12.2016
Tampere Pöytäkirja 12/2016 4 (60) Jaakko Mustakallio Sirkkaliisa Virtanen Muut allekirjoittajat Elina T. Nikkilä päätösvalmistelusihteeri Pöytäkirjan nähtävänäolo Yleisesti nähtävillä kirjaamossa Puutarhakatu 6. 27.12.2016 Elina T. Nikkilä, päätösvalmistelusihteeri
Tampere Pöytäkirja 12/2016 5 (60) 198 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Käsittelyjärjestyksen muuttaminen Kaupunginhallitus päätti muuttaa käsittelyjärjestystä siten, että pykälän 199 jälkeen käsiteltiin 202, 201 sekä 200 tässä järjestyksessä ja tämän jälkeen pykälästä 203 eteenpäin listan mukaan. Läsnäolo- ja puheoikeudet Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden tässä kokouksessa suunnittelupäällikkö Ari Vandellille 202, johtaja Mikko Nurmiselle :t 200-202, johtaja Teppo Rantaselle :t 200-201 kehityspäällikkö Reijo Väliharjulle 200-201 sekä asemakaavapäällikkö Elina Karppiselle 200-201. Tiedoksi merkittävät asiat Merkittiin tiedoksi kaupunginhallituksen kokouksen aluksi nauttimasta joulutervehdyksestä, jonka esittivät Aleksanterin koulun ranskankielisen opetuksen 1. ja 5-6. luokkalaisten oppilaat. Kaupunginhallitus päätti pitää ylimääräisen kokouksen tiistaina 20.12.2016, jossa käsitellään tänään pöydälle jääneet asiat.
Tampere Pöytäkirja 12/2016 6 (60) 199 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Sirkkaliisa Virtanen ja Jaakko Mustakallio (varalle Ilkka Sasi ja Jouni Markkanen). Perustelut Pöytäkirja on tarkastettavana viimeistään maanantaina 27.12.2016.
Tampere Pöytäkirja 12/2016 7 (60) Kaupunginhallitus, 200, 19.12.2016 Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 27, 28.11.2016 200 Asemakaavoitusohjelma 2017-2021 TRE:8017/10.02.01/2016 Kaupunginhallitus, 19.12.2016, 200 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen, puh. 040 800 4908, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Hyväksytään asemakaavoitusohjelma vuosille 2017-2021 ja lähetetään yhdyskuntalautakunnalle toimenpiteitä varten. Kokouskäsittely Ilkka Sasi teki pöydällepanoehdotuksen, jota Anneli Kivistö kannatti. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Sasin pöydällepanoehdotuksen. Perustelut Asemakaavoitusohjelma 2017 2021 on valmisteltu elinvoiman ja kaupunkiympäristön palvelualueiden viranhaltijoiden yhteistyönä. Yksiköiden yhteinen yleispiirteisen maankäytön ohjausryhmä on käsitellyt asiaa 27.9.2016, 25.10.2016 ja 10.11.2016. Asemakaavoitusohjelma on liitteenä. Asemakaavoituksen työkohteet: Vuosien 2016 2018 asemakaavoitusohjelman lähtökohtina ovat kaupunkistrategiassa asetetut tavoitteet rakentamisen riittävän tason mahdollistamisesta ja monipuolisten asumisvaihtoehtojen turvaamisesta. Ohjelmassa varaudutaan rakennesuunnitelman väestönkasvun ja asumisväljyyden kasvun mukaisen lisärakentamisen tarpeisiin tulevalla viisivuotiskaudella. Uudesta sekä asuin-, että palvelurakentamisen kaavoituksesta suurin osa suunnataan kaupungin keskuksiin sekä joukkoliikenteen kehityskäytävien varsille.
Tampere Pöytäkirja 12/2016 8 (60) Keskustan kehitystä edistetään kaavoittamalla uutta maanalaista pysäköintiä, laatimalla keskustaan korttelisuunnitelmia sekä asemakaavoittamalla Asemakeskuksen ja Tampereen taidemuseon alueita suunnittelukilpailuiden pohjalta. Särkänniemen ja Tullin alueilla käynnistetään asemakaavoitus kehittämissuunnitelmien pohjalta. Raitiotiehen tukeutuvaan asuinrakentamiseen liittyviä asemakaavoja laaditaan raitiotielinjauksen läheisyyteen. Asemakaavoitetaan keskustan ja kantakaupungin yhdyskuntarakennetta tiivistäviä täydennysalueita, laaditaan asemakaavaoja joiden myötä turvataan palvelurakenteen kehittäminen, kaupungin strategisten projektien ja rakennetun ympäristön kehittäminen sekä arvokkaiden alueiden suojelu. Lisäksi laaditaan maanalaisten pysäköintilaitosten asemakaavoja sekä muita kaupungin ja yksityisten maanomistajien hankkeita. Asemakaavoja laadittaessa noudatetaan kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 7.9.2015 hyväksyttyjä maankäytön kokonaisprosessin uudistamisen periaatteita ja toimintatapoja. Ohjelmakohteet sijoittuvat pääosin kaupungin omistamalle maalle. Näin mahdollistetaan kaupungin maapolitiikan ja tontinluovutuksen tonttivarannon riittävyys ja asuntopoliittisten tavoitteiden toteutuminen. Ohjelman toteutuksessa otetaan huomioon arkkitehtuuriohjelman linjaukset. Ohjelmassa on esitetty 41 yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta keskeistä asemakaavoituskohdetta. Työohjelmassa on tällä hetkellä lisäksi myös noin 120 muuta asemakaavahanketta. Asuinrakentamisen määrällisenä tavoitteena on kaavoittaa vuosittain 2000 uutta asuntoa, joka vastaa 220 000 k-m 2 asuntokerrosalaa. Asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti asuntokerrosalan on tavoitteena jakautua 25 % pientaloasuntoihin, 10 % keskitehokkaaseen rakentamiseen ja 65 % kerrostaloihin. Muuta kerrosalaa kaavoitetaan 100 000 k-m 2. Omakotitontteja on tavoitteena luovuttaa yli 100 kappaletta vuosittain. Kohtuuhintaiselle vuokra- ja erityisasumiselle sekä opiskelijaasumiselle luodaan edellytyksiä niille soveltuvilla alueilla. Asumisen keskeisiä kohteita ovat Kalevan, Epilän, Lamminpään nauhatehtaan, Hervannan pohjoisosan ja Niemenrannan alueet, pientalotonttien osalta Ojalan ja Nurmi-Sorilan asuntoalueet. Yritystontti- ja toimitilatarjonnan kasvulle luodaan edellytykset kaavoittamalla ohjelmakaudella rakentamista Kaupin kampuksen yhteyteen, Aitovuoreen ja Tullin alueelle. Palveluverkkoa täydentäviä kohteita kaavoitetaan erityisesti keskusrakenteen mukaisesti ja joukkoliikennekäytävien varsille mm. Kalevassa, Hatanpäällä ja Peltolammilla.
Tampere Pöytäkirja 12/2016 9 (60) Täydennyskaavoituksen keskeisenä tavoitteena on valmistautua raitiotien varren ja palveluverkon keskusten täydennysrakentamiseen. Rakennemallin tavoitteiden mukaisia täydennysrakentamisen kohteita ohjelmoidaan toteutettavaksi vuosittain noin 40 000 30 000 k-m 2. Pispalan asemakaavoitus jatkuu ohjelmakaudella. Vuonna 2017 Asuinrakentamista kaavoitetaan Kalevaan Pellervon koulun alueelle, Ojalaan, Kissanmaan Hipposkylään, Multisillankoulun täydennysrakentamisen alueelle, Tohlopinrantaan sekä Lamminpään Nauhatehtaan alueelle. Pientaloasuntoja kaavoitetaan erityisesti Ojalaan. Palvelurakentamista kaavoitetaan Hatanpäälle ja Peltolammille Vuodelle 2018 ajoittuu keskustan alueella Kunkun parkin maanalaisen pysäköintilaitoksen kaavoitus, Asemakeskuksen ensimmäinen vaihe sekä Tullikamarin aukion asemakaava. Asuinrakentamisen kohteita ovat Takojankadun alue, Ojala, Hervannan pohjoisosa täydentyminen suunnittelukilpailun pohjalta, Käräjätörmän alue sekä Niemenrannan kolmas vaihe. Pientaloasuntoja kaavoitetaan Ojalaan. Toimitila- ja liikerakentamista kaavoitetaan Kaupin kampuksen yhteyteen, Asemakeskukseen, Aitovuoren yritystoiminnan alueelle sekä Hervannan pääakselille. Vuodelle 2019 ajoittuvat keskustan alueella Särkänniemen alueen kehittäminen, Tampereen taidemuseon laajennus sekä museon ympäristön kehittäminen. Asuinrakentamisen kohteita ovat Hiedanrannan ensimmäisen vaiheen asemakaavoitus, Hyhkyn laakso, Lielahden keskusta-alue, Hippostalo sekä Ojala. Pientaloasuntoja kaavoitetaan Ojalaan. Toimitilaja liikerakentamista kaavoitetaan Kalevanaukiolle sekä Hiedanrantaan. Vuosille 2020 2021 ajoittuvat keskustan alueella Tammelan täydennysrakentamisen mahdollistava Toriparkki sekä Asemakeskuksen toinen vaihe. Asuinrakentamisen kohteita ovat Viinikanlahden uusi asuinalue, Kaukajärven pohjoisranta, Turtola, Hakametsän alueen uudistaminen, Vuoreksen Västinginmäki, Nurmi-Sorila Tesomajärven koulun alue sekä Lakalaivan ensimmäinen vaihe. Pientaloasuntoja kaavoitetaan Nurmi-Sorilaan, Västinginmäkeen ja Kaukajärvelle. Toimitila- ja liikerakentamista kaavoitetaan Asemakeskukseen, Särkänniemen alueelle, Hakametsään ja Lakalaivaan. Vuosien 2017 2021 asemakaavoitusohjelma sisältää asuntokerrosalaa yhteensä 1 385 000 k-m 2 ja muuta kerrosalaa noin 509 000 k-m 2. Pientaloasuntojen määrä on 750 ja keskitehokasta asuntorakentamista yli 1000 asuntoa. Tiedoksi
Tampere Pöytäkirja 12/2016 10 (60) Salmi Pekka, Nurminen Mikko, Ekholm Virpi, Heinävä Auli, Anttonen Kaisu, Väliharju Reijo, Hurme Taru, Karppinen Elina, Montonen Hanna, Hastio Pia, Vandell Ari, Periviita Mika Liitteet 1 2017-2021 Asemakaavoitusohjelma 2 2017-2021 Esittelyaineisto Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 28.11.2016, 27 Valmistelijat / lisätiedot: Nurminen Mikko Päätös Asia poistettiin esityslistalta. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Hyväksytään asemakaavoitusohjelma vuosille 2017-2021 ja lähetetään yhdyskuntalautakunnalle toimenpiteitä varten. Kokouskäsittely Asian esittelijä Juha Yli-Rajala peruutti esityksensä. Asia poistettiin esityslistalta. Perustelut Asemakaavoitusohjelma 2017 2021 on valmisteltu elinvoiman ja kaupunkiympäristön palvelualueiden viranhaltijoiden yhteistyönä. Yksiköiden yhteinen yleispiirteisen maankäytön ohjausryhmä on käsitellyt asiaa 27.9.2016, 25.10.2016 ja 10.11.2016. Asemakaavoitusohjelma on liitteenä. Asemakaavoituksen työkohteet: Vuosien 2016 2018 asemakaavoitusohjelman lähtökohtina ovat kaupunkistrategiassa asetetut tavoitteet rakentamisen riittävän tason mahdollistamisesta ja monipuolisten asumisvaihtoehtojen turvaamisesta. Ohjelmassa varaudutaan rakennesuunnitelman väestönkasvun ja asumisväljyyden kasvun mukaisen lisärakentamisen tarpeisiin tulevalla viisivuotiskaudella. Uudesta sekä asuin-, että palvelurakentamisen kaavoituksesta suurin osa suunnataan kaupungin keskuksiin sekä joukkoliikenteen kehityskäytävien varsille. Keskustan kehitystä edistetään kaavoittamalla uutta maanalaista pysäköintiä, laatimalla keskustaan korttelisuunnitelmia sekä asemakaavoittamalla Asemakeskuksen ja Tampereen taidemuseon alueita suunnittelukilpailuiden pohjalta. Särkänniemen ja Tullin alueilla käynnistetään asemakaavoitus kehittämissuunnitelmien pohjalta.
Tampere Pöytäkirja 12/2016 11 (60) Raitiotiehen tukeutuvaan asuinrakentamiseen liittyviä asemakaavoja laaditaan raitiotielinjauksen läheisyyteen. Asemakaavoitetaan keskustan ja kantakaupungin yhdyskuntarakennetta tiivistäviä täydennysalueita, laaditaan asemakaavaoja joiden myötä turvataan palvelurakenteen kehittäminen, kaupungin strategisten projektien ja rakennetun ympäristön kehittäminen sekä arvokkaiden alueiden suojelu. Lisäksi laaditaan maanalaisten pysäköintilaitosten asemakaavoja sekä muita kaupungin ja yksityisten maanomistajien hankkeita. Asemakaavoja laadittaessa noudatetaan kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 7.9.2015 hyväksyttyjä maankäytön kokonaisprosessin uudistamisen periaatteita ja toimintatapoja. Ohjelmakohteet sijoittuvat pääosin kaupungin omistamalle maalle. Näin mahdollistetaan kaupungin maapolitiikan ja tontinluovutuksen tonttivarannon riittävyys ja asuntopoliittisten tavoitteiden toteutuminen. Ohjelman toteutuksessa otetaan huomioon arkkitehtuuriohjelman linjaukset. Ohjelmassa on esitetty 41 yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta keskeistä asemakaavoituskohdetta. Työohjelmassa on tällä hetkellä lisäksi myös noin 120 muuta asemakaavahanketta. Asuinrakentamisen määrällisenä tavoitteena on kaavoittaa vuosittain 2000 uutta asuntoa, joka vastaa 220 000 k-m 2 asuntokerrosalaa. Asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti asuntokerrosalan on tavoitteena jakautua 25 % pientaloasuntoihin, 10 % keskitehokkaaseen rakentamiseen ja 65 % kerrostaloihin. Muuta kerrosalaa kaavoitetaan 100 000 k-m 2. Omakotitontteja on tavoitteena luovuttaa yli 100 kappaletta vuosittain. Kohtuuhintaiselle vuokra- ja erityisasumiselle sekä opiskelijaasumiselle luodaan edellytyksiä niille soveltuvilla alueilla. Asumisen keskeisiä kohteita ovat Kalevan, Epilän, Lamminpään nauhatehtaan, Hervannan pohjoisosan ja Niemenrannan alueet, pientalotonttien osalta Ojalan ja Nurmi-Sorilan asuntoalueet. Yritystontti- ja toimitilatarjonnan kasvulle luodaan edellytykset kaavoittamalla ohjelmakaudella rakentamista Kaupin kampuksen yhteyteen, Aitovuoreen ja Tullin alueelle. Palveluverkkoa täydentäviä kohteita kaavoitetaan erityisesti keskusrakenteen mukaisesti ja joukkoliikennekäytävien varsille mm. Kalevassa, Hatanpäällä ja Peltolammilla. Täydennyskaavoituksen keskeisenä tavoitteena on valmistautua raitiotien varren ja palveluverkon keskusten täydennysrakentamiseen. Rakennemallin tavoitteiden mukaisia täydennysrakentamisen kohteita ohjelmoidaan toteutettavaksi vuosittain noin 40 000 30 000 k-m 2. Pispalan asemakaavoitus jatkuu ohjelmakaudella.
Tampere Pöytäkirja 12/2016 12 (60) Vuonna 2017 Asuinrakentamista kaavoitetaan Kalevaan Pellervon koulun alueelle, Ojalaan, Kissanmaan Hipposkylään, Multisillankoulun täydennysrakentamisen alueelle, Tohlopinrantaan sekä Lamminpään Nauhatehtaan alueelle. Pientaloasuntoja kaavoitetaan erityisesti Ojalaan. Palvelurakentamista kaavoitetaan Hatanpäälle ja Peltolammille Vuodelle 2018 ajoittuu keskustan alueella Kunkun parkin maanalaisen pysäköintilaitoksen kaavoitus, Asemakeskuksen ensimmäinen vaihe sekä Tullikamarin aukion asemakaava. Asuinrakentamisen kohteita ovat Takojankadun alue, Ojala, Hervannan pohjoisosa täydentyminen suunnittelukilpailun pohjalta, Käräjätörmän alue sekä Niemenrannan kolmas vaihe. Pientaloasuntoja kaavoitetaan Ojalaan. Toimitila- ja liikerakentamista kaavoitetaan Kaupin kampuksen yhteyteen, Asemakeskukseen, Aitovuoren yritystoiminnan alueelle sekä Hervannan pääakselille. Vuosille 2018 2019 ajoittuvat keskustan alueella Tampereen taidemuseon laajennus sekä museon ympäristön kehittäminen. Asuinrakentamisen kohteita ovat Hiedanrannan ensimmäisen vaiheen asemakaavoitus, Hyhkyn laakso, Lielahden keskusta-alue, Hippostalo sekä Ojala. Pientaloasuntoja kaavoitetaan Ojalaan. Toimitila- ja liikerakentamista kaavoitetaan Kalevanaukiolle sekä Hiedanrantaan. Vuosille 2020 2021 ajoittuvat keskustan alueella Särkänniemen alueen kehittäminen, Tammelan täydennysrakentamisen mahdollistava Toriparkki sekä Asemakeskuksen toinen vaihe. Asuinrakentamisen kohteita ovat Viinikanlahden uusi asuinalue, Kaukajärven pohjoisranta, Turtola, Hakametsän alueen uudistaminen, Vuoreksen Västinginmäki, Nurmi-Sorila Tesomajärven koulun alue sekä Lakalaivan ensimmäinen vaihe. Pientaloasuntoja kaavoitetaan Nurmi-Sorilaan, Västinginmäkeen ja Kaukajärvelle. Toimitila- ja liikerakentamista kaavoitetaan Asemakeskukseen, Särkänniemen alueelle, Hakametsään ja Lakalaivaan. Vuosien 2017 2021 asemakaavoitusohjelma sisältää asuntokerrosalaa yhteensä 1 385 000 k-m 2 ja muuta kerrosalaa noin 509 000 k-m 2. Pientaloasuntojen määrä on 750 ja keskitehokasta asuntorakentamista yli 1000 asuntoa. Liitteet 1 2017-2021 Asemakaavoitusohjelma 2 2017-2021 Esittelyaineisto
Tampere Pöytäkirja 12/2016 13 (60) Kaupunginhallitus, 201, 19.12.2016 Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 26, 28.11.2016 201 Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma PALM 2017 2031 TRE:8083/10.00.02/2016 Kaupunginhallitus, 19.12.2016, 201 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Kehityspäällikkö Reijo Väliharju, puh. 050 388 0901, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma 2017-2031 hyväksytään maankäytön toteuttamisohjelman osalta jatkosuunnittelun ja toteutuksen pohjaksi. Tampereen kaupunkikonsernin pitkän aikavälin investointisuunnitelma merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Mikko Nurminen, Teppo Rantanen, Reijo Väliharju ja Elina Karppinen olivat läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Kokouskäsittely Ilkka Sasi teki pöydällepanoehdotuksen, jota Anneli Kivistö kannatti. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Sasin pöydällepanoehdotuksen. Perustelut Konsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma (PALM) on osa kaupungin talous- ja strategiaprosessia. PALM-suunnitelmassa on esitetty peruskaupungin, liikelaitosten sekä merkittävien
Tampere Pöytäkirja 12/2016 14 (60) tytäryhtiöiden suunnitellut investoinnit vuosille 2017 2031. Maankäytön toteutusohjelma asuntorakentamisen osalta on laajennettu vuosille 2017 2040 vastaamaan valmisteilla olevan kantakaupungin yleiskaavan tavoitejaksoa. Kuluvan vuoden aikana PALM-suunnitelmaa on kehitetty siten, että nyt on siirrytty aluetason tarkastelusta yksittäisten tonttien ja kaava-alueiden käsittelyyn. Samanaikaisesti on tihennetty väestösuunnitteessa käytettyä aluejakoa vajaasta kahdestakymmenestä alueesta yli viiteenkymmeneen alueeseen. PALM-suunnitelmassa laadittava asuntorakentamisen ajoitus toimii väestösuunnitteen laatimisessa yhtenä keskeisenä lähtötietona. PALM-suunnitelma synkronoidaan vuosittain samaan aikaan laadittavien kaavoitusohjelmien kanssa ja sitä hyödynnetään mm. palveluverkkosuunnittelun yhtenä lähtötietona. Suurimmista hankkeista esitetään hankkeiden laajuudet, aikataulut ja rahoitus. Peruskaupungin ja liikelaitosten investointien kokonaismäärä 2017 2025 on noin 1,5 miljardia euroa. Investointeja tulee tarkastella kriittisesti ja tavoitella kustannustehokkaampien ratkaisujen löytämistä, sillä vuoden 2016 talousarvion laadinnan yhteydessä käsitelty investointikehitys edellyttää merkittävää investointien priorisointia. Peruskaupungin kannalta merkittävin investointitarve kohdistuu kaupunki-infran rakentamiseen. Liikelaitosten osalta merkittävimmät investoinnit kohdistuvat Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen ja Tampereen Vesi Liikelaitoksen investointeihin. Raitiotiejärjestelmä on päätetty toteuttaa yhtiömuodossa. Tampereelle kohdistuva väestönkasvu on otettu huomioon maankäytön toteutusohjelmassa seudun rakennesuunnitelman mukaisesti. Maankäytön toteutusohjelmassa tavoitteena on lähes 200 000 asuinkerrosneliömetrin ja noin 1900 asunnon rakentuminen vuosittain. Merkittävimmät aluerakentamis- ja infrainvestoinnit on ajoitettu maankäytön toteutusohjelman mukaisesti. Maankäytön toteutusohjelman tavoitteena on taloudellinen ja tasapainoinen pitkän aikavälin kaupunkirakenteen kehitys sekä kaupunkivetovoimaisuuden ylläpito ja kehittäminen. Toteutusohjelma perustuu siihen, että rakentaminen jakautuu usealle alueelle ja uusia rakentamisen alueita otetaan toteutukseen vaiheittain. Tämä tosin edellyttää investointien kohdistamista useammille alueille, joka ei ole kaikkien kustannustehokkain tapa investoinneissa. Tällöin pystytään kuitenkin tarjoamaan useita erilaisia kohteita asukkaille ja rakentajille, kuten kysynnänkin on todettu jakautuvan. Keskeisimmät lähivuosien uudet asuntorakentamisen alueet ovat Vuores, Ranta-Tampella, Niemenranta ja Härmälänranta. Lähivuosien aikana käynnistyy rakentaminen Ojalassa,
Tampere Pöytäkirja 12/2016 15 (60) Santalahdessa, Hervantajärvellä ja Eteläpuistossa. Tulevaisuuden merkittävin rakentamisalue on Lielahden vanhan tehdasalueen muuttaminen Hiedanrannan uudeksi kaupunginosaksi. Merkittäviä täydennysrakentamisen alueita ovat keskustan lisäksi Haukiluoma-Tesoma, Kaleva-Hakametsä, Lakalaiva-Peltolammi ja Hervanta. Kaupungin strategian mukaan asuntorakentamisen painopiste on joukkoliikenteen laatukäytävien lisäksi etelän suunta. Toteutusohjelmassa korostetaan keskustan täydennysrakentamista. Keskeiset lähivuosien keskustan rakentamisalueet ovat Ranta-Tampella ja Eteläpuisto. Lisäksi ohjelmassa nousevat esiin alakeskusten kehittäminen ja raitiotiehen tukeutuvat täydennysalueet. Etelän suunnan merkittävä painottaminen ei ole kuitenkaan ollut mahdollista mm. seudun väestön kasvutavoitteen ja investointiraamin asettamissa reunaehdoissa. Vuores on lähivuosien keskeinen rakentamisalue myös pientalojen osalta. Pientalotonttitarjontaa tulee lähivuosina myös Hervantajärven ja Ojalan uusille alueille. Nurmi-Sorilan ja Turtola alueiden toteuttaminen alkaa 2020-luvun puolessa välissä. Merkittävä osa eli noin 40 000 kerrosneliömetriä vuodessa uudesta rakentamisesta kohdennetaan edellä mainittujen kohteiden lisäksi kantakaupungin alueelle. Näiden hankkeiden toteuttaminen edellyttää hyvää suunnittelua yhdessä lähialueen asukkaiden kanssa, jotta hankkeiden toteuttamiselle saadaan riittävä hyväksyntä. Maankäytön toteutusohjelmassa on painotettu kaupungin omassa omistuksessa olevien alueiden rakentumista, sillä tällä hetkellä rakennettavista alueista lähes puolet on yksityisessä omistuksessa. Tampereen toteutunut asuntorakentaminen 2000-luvulla on ollut keskimäärin 163 000 k-m2 vuodessa. Toteutunutta asuntorakentamista kuvaava luku perustuu rakentuneiden tonttien kokonaisrakennusoikeuksiin, ja on siten vertailukelpoinen olemassa olevaa tonttivarantoa kuvaavan luvun kanssa. Asuntorakentamisen tonttivarantoa on Tampereella yhteensä hieman yli miljoona kerrosneliömetriä. Kun tämä noin miljoonan kerrosneliömetrin volyymi suhteutetaan toteutuneeseen asuntorakentamisen volyymiin, voidaan todeta että olemassa olevan asuntorakentamisen tonttivarannon määrä vastaa noin kuuden vuoden asuntorakentamisen edellyttämää kerrosalatarvetta. Hieman yli puolet asuntorakentamisen tonttivarannosta (53 prosenttia) on kaupungin omistamalla maalla, mutta kaupungin omistuksen osuus varannosta vaihtelee huomattavasti alueittain. Työpaikka-alueiden rakentamisessa työpaikkojen määrän kannalta keskeisimpiä alueita ovat keskustan ja aluekeskusten lisäksi yliopistojen ja korkeakoulujen kampusalueet. Merkittävimmät täydentyvät tuotannollisen toiminnan työpaikka-alueet ovat Lahdesjärvi ja Rusko. Uudet merkittävät tuotannollisen toiminnan työpaikka-alueet ovat Kolmenkulman ja Aitovuoren alueet. Näiden
Tampere Pöytäkirja 12/2016 16 (60) alueiden toteutumisen jälkeen kantakaupungin alueelta ei ole löydettävissä merkittäviä uusia alueita erityisesti tuotannolliseen toimintaan, joten työpaikka-alueiden toteutussuunnitelmassa on oletettu näiden alueiden rakentuvan kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisesti erityisesti lentoaseman läntisen kehätien ja valtatie 3 väliselle alueelle eli Lempäälän ja Pirkkalan kuntien alueelle. Uutena merkittävänä liikenneinvestointina esitetään toteutettavaksi vuosina 2018-2020 keskustan maanalainen eritasoliittymä Rantaväylän tunneliin. Eritasoliittymällä parannetaan merkittävästi keskustan liikenteellistä saavutettavuutta, kytkemällä keskustan kehä Rantaväylän tunneliin uudella ajoneuvoyhteydellä. Yleisten alueiden rakentamisen osalta investointikehys merkitsee saneerausinvestointien vähentymistä noin 50 prosenttia lähivuosien aikana, jos kaikkia uusia alueita päästään toteuttamaan. Näiden alueiden toteuttamisen aikatauluihin, ratkaisuihin ja kustannuksiin saattavat vaikuttaa merkittävästi tarkemmassa suunnittelussa esiin tulevat esimerkiksi luontoarvoihin liittyvät tekijät. SOTE investoinnit tarkastellaan edelleen osana tilakeskuksen investointien suunnittelua. SOTE uudistuksen vuoksi nämä eivät erittäin suurella todennäköisyydellä tule olemaan kaupungin investointeja, mutta investointien mahdollistamiseksi palveluntarpeen kannalta oikeaan aikaan, kaupunki jatkaa kuitenkin niiden valmistelua (tarpeen selvittämistä ja hankesuunnittelua). Investointikehys tarkoittaa yli 50 prosentin karsintatarvetta tilahankkeisiin. Tämä asettaa merkittävän paineen palvelumallityölle. Kaupungin tilainvestoinnit painottuvat lähivuosina lähes pelkästään perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, jos mukaan ei lasketa SOTE investointeja. Tiedoksi Mikko Nurminen, Teppo Rantanen, Sisko Hiltunen, Virpi Ekholm, Taru Hurme, Jukka Männikkö, Reijo Väliharju, Milko Tietäväinen, Ari Vandell Liitteet 1 PALM 2017-2031 liikelaitosten investointien hankekortit 2 PALM2017-2031_peruskaupungin investointien hankekortit.pdf 3 PALM 2017_2031_raportti_13122016.pdf Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 28.11.2016, 26 Valmistelijat / lisätiedot: Rantanen Teppo T Päätös Asia poistettiin esityslistalta.
Tampere Pöytäkirja 12/2016 17 (60) Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma 2017-2031 hyväksytään maankäytön toteuttamisohjelman osalta jatkosuunnittelun ja toteutuksen pohjaksi. Tampereen kaupunkikonsernin pitkän aikavälin investointisuunnitelma merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Anna-Kaisa Ikonen poistui tämän asian käsittelyn alkaessa ja varajäsen Jouni Markkanen saapui kokoukseen. Jaakko Mustakallio siirtyi puheenjohtajaksi. Mikko Nurminen, Elina Karppinen ja Reijo Väliharju olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa. Pertti Virtanen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana. Asian esittelijä Juha Yli-Rajala peruutti esityksensä. Asia poistettiin esityslistalta. Perustelut Konsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma (PALM) on osa kaupungin talous- ja strategiaprosessia. PALM-suunnitelmassa on esitetty peruskaupungin, liikelaitosten sekä merkittävien tytäryhtiöiden suunnitellut investoinnit vuosille 2017 2031. Maankäytön toteutusohjelma asuntorakentamisen osalta on laajennettu vuosille 2017 2040 vastaamaan valmisteilla olevan kantakaupungin yleiskaavan tavoitejaksoa. Kuluvan vuoden aikana PALM-suunnitelmaa on kehitetty siten, että nyt on siirrytty aluetason tarkastelusta yksittäisten tonttien ja kaava-alueiden käsittelyyn. Samanaikaisesti on tihennetty väestösuunnitteessa käytettyä aluejakoa vajaasta kahdestakymmenestä alueesta yli viiteenkymmeneen alueeseen. PALM-suunnitelmassa laadittava asuntorakentamisen ajoitus toimii väestösuunnitteen laatimisessa yhtenä keskeisenä lähtötietona. PALM-suunnitelma synkronoidaan vuosittain samaan aikaan laadittavien kaavoitusohjelmien kanssa ja sitä hyödynnetään mm. palveluverkkosuunnittelun yhtenä lähtötietona. Suurimmista hankkeista esitetään hankkeiden laajuudet, aikataulut ja rahoitus. Peruskaupungin ja liikelaitosten investointien kokonaismäärä 2017 2025 on noin 1,5 miljardia euroa. Investointeja tulee tarkastella kriittisesti ja tavoitella kustannustehokkaampien ratkaisujen löytämistä, sillä vuoden 2016 talousarvion laadinnan yhteydessä käsitelty investointikehitys edellyttää merkittävää investointien priorisointia.
Tampere Pöytäkirja 12/2016 18 (60) Peruskaupungin kannalta merkittävin investointitarve kohdistuu kaupunki-infran rakentamiseen. Liikelaitosten osalta merkittävimmät investoinnit kohdistuvat Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen ja Tampereen Vesi Liikelaitoksen investointeihin. Raitiotiejärjestelmä on päätetty toteuttaa yhtiömuodossa. Tampereelle kohdistuva väestönkasvu on otettu huomioon maankäytön toteutusohjelmassa seudun rakennesuunnitelman mukaisesti. Maankäytön toteutusohjelmassa tavoitteena on lähes 200 000 asuinkerrosneliömetrin ja noin 1900 asunnon rakentuminen vuosittain. Merkittävimmät aluerakentamis- ja infrainvestoinnit on ajoitettu maankäytön toteutusohjelman mukaisesti. Maankäytön toteutusohjelman tavoitteena on taloudellinen ja tasapainoinen pitkän aikavälin kaupunkirakenteen kehitys sekä kaupunkivetovoimaisuuden ylläpito ja kehittäminen. Toteutusohjelma perustuu siihen, että rakentaminen jakautuu usealle alueelle ja uusia rakentamisen alueita otetaan toteutukseen vaiheittain. Tämä tosin edellyttää investointien kohdistamista useammille alueille, joka ei ole kaikkien kustannustehokkain tapa investoinneissa. Tällöin pystytään kuitenkin tarjoamaan useita erilaisia kohteita asukkaille ja rakentajille, kuten kysynnänkin on todettu jakautuvan. Keskeisimmät lähivuosien uudet asuntorakentamisen alueet ovat Vuores, Ranta-Tampella, Niemenranta ja Härmälänranta. Lähivuosien aikana käynnistyy rakentaminen Ojalassa, Santalahdessa, Hervantajärvellä ja Eteläpuistossa. Tulevaisuuden merkittävin rakentamisalue on Lielahden vanhan tehdasalueen muuttaminen Hiedanrannan uudeksi kaupunginosaksi. Merkittäviä täydennysrakentamisen alueita ovat keskustan lisäksi Haukiluoma-Tesoma, Kaleva-Hakametsä, Lakalaiva-Peltolammi ja Hervanta. Kaupungin strategian mukaan asuntorakentamisen painopiste on joukkoliikenteen laatukäytävien lisäksi etelän suunta. Toteutusohjelmassa korostetaan keskustan täydennysrakentamista. Keskeiset lähivuosien keskustan rakentamisalueet ovat Ranta-Tampella ja Eteläpuisto. Lisäksi ohjelmassa nousevat esiin alakeskusten kehittäminen ja raitiotiehen tukeutuvat täydennysalueet. Etelän suunnan merkittävä painottaminen ei ole kuitenkaan ollut mahdollista mm. seudun väestön kasvutavoitteen ja investointiraamin asettamissa reunaehdoissa. Vuores on lähivuosien keskeinen rakentamisalue myös pientalojen osalta. Pientalotonttitarjontaa tulee lähivuosina myös Hervantajärven ja Ojalan uusille alueille. Nurmi-Sorilan ja Turtola alueiden toteuttaminen alkaa 2020-luvun puolessa välissä. Merkittävä osa eli noin 40 000 kerrosneliömetriä vuodessa uudesta rakentamisesta kohdennetaan edellä mainittujen kohteiden lisäksi kantakaupungin alueelle. Näiden hankkeiden
Tampere Pöytäkirja 12/2016 19 (60) toteuttaminen edellyttää hyvää suunnittelua yhdessä lähialueen asukkaiden kanssa, jotta hankkeiden toteuttamiselle saadaan riittävä hyväksyntä. Maankäytön toteutusohjelmassa on painotettu kaupungin omassa omistuksessa olevien alueiden rakentumista, sillä tällä hetkellä rakennettavista alueista lähes puolet on yksityisessä omistuksessa. Tampereen toteutunut asuntorakentaminen 2000-luvulla on ollut keskimäärin 163 000 k-m2 vuodessa. Toteutunutta asuntorakentamista kuvaava luku perustuu rakentuneiden tonttien kokonaisrakennusoikeuksiin, ja on siten vertailukelpoinen olemassa olevaa tonttivarantoa kuvaavan luvun kanssa. Asuntorakentamisen tonttivarantoa on Tampereella yhteensä hieman yli miljoona kerrosneliömetriä. Kun tämä noin miljoonan kerrosneliömetrin volyymi suhteutetaan toteutuneeseen asuntorakentamisen volyymiin, voidaan todeta että olemassa olevan asuntorakentamisen tonttivarannon määrä vastaa noin kuuden vuoden asuntorakentamisen edellyttämää kerrosalatarvetta. Hieman yli puolet asuntorakentamisen tonttivarannosta (53 prosenttia) on kaupungin omistamalla maalla, mutta kaupungin omistuksen osuus varannosta vaihtelee huomattavasti alueittain. Työpaikka-alueiden rakentamisessa työpaikkojen määrän kannalta keskeisimpiä alueita ovat keskustan ja aluekeskusten lisäksi yliopistojen ja korkeakoulujen kampusalueet. Merkittävimmät täydentyvät tuotannollisen toiminnan työpaikka-alueet ovat Lahdesjärvi ja Rusko. Uudet merkittävät tuotannollisen toiminnan työpaikka-alueet ovat Kolmenkulman ja Aitovuoren alueet. Näiden alueiden toteutumisen jälkeen kantakaupungin alueelta ei ole löydettävissä merkittäviä uusia alueita erityisesti tuotannolliseen toimintaan, joten työpaikka-alueiden toteutussuunnitelmassa on oletettu näiden alueiden rakentuvan kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisesti erityisesti lentoaseman läntisen kehätien ja valtatie 3 väliselle alueelle eli Lempäälän ja Pirkkalan kuntien alueelle. Yleisten alueiden rakentamisen osalta investointikehys merkitsee saneerausinvestointien vähentymistä noin 50 prosenttia lähivuosien aikana, jos kaikkia uusia alueita päästään toteuttamaan. Näiden alueiden toteuttamisen aikatauluihin, ratkaisuihin ja kustannuksiin saattavat vaikuttaa merkittävästi tarkemmassa suunnittelussa esiin tulevat esimerkiksi luontoarvoihin liittyvät tekijät. SOTE investoinnit tarkastellaan edelleen osana tilakeskuksen investointien suunnittelua. SOTE uudistuksen vuoksi nämä eivät erittäin suurella todennäköisyydellä tule olemaan kaupungin investointeja, mutta investointien mahdollistamiseksi palveluntarpeen kannalta oikeaan aikaan, kaupunki jatkaa kuitenkin niiden valmistelua (tarpeen selvittämistä ja hankesuunnittelua). Investointikehys tarkoittaa yli 50 prosentin karsintatarvetta tilahankkeisiin. Tämä asettaa merkittävän paineen palvelumallityölle. Kaupungin tilainvestoinnit
Tampere Pöytäkirja 12/2016 20 (60) painottuvat lähivuosina lähes pelkästään perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, jos mukaan ei lasketa SOTE investointeja. Liitteet 1 PALM 2017-2031 liikelaitosten investointien hankekortit
Tampere Pöytäkirja 12/2016 21 (60) 202 Keskustan työnaikaisten liikennejärjestelyiden tilannekatsaus ja lähiaikojen toimenpiteet haittojen lieventämiseksi TRE:8889/00.01.02/2016 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Suunnittelupäällikkö Ari Vandell, puh. 040 564 4518, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Keskustan työnaikaisten liikennejärjestelyjen tilannekatsaus merkitään tiedoksi ja lähiaikojen haittoja lieventävistä toimenpiteistä käydään evästyskeskustelu. Kokouskäsittely Sanna Marin saapui kokoukseen asian käsittelyn alkaessa. Mikko Nurminen ja Ari Vandell olivat läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan. Ilpo Sirniö ja Elina Sirén saapuivat asia käsittelyn aikana ja varajäsenet Joni Lehtimäki ja Riitta Koskinen poistuivat kokouksesta. Perustelut Kaupungin keskustan liikenteen toimivuus on keskeneräisten ja valmisteilla olevien suurten investointien toteuttamisen aikana herättänyt laajaa keskustelua ja huolta. Rantatunneli avattiin marraskuussa 2016 etuajassa. Hankkeen liittymäjärjestelyt valmistuvat kokonaisuudessaan vasta loppukesällä 2017. Ratapihankadun valmistuminen Väinölänkadun eteläpuoliselta osuudelta tulee viivästymään usealla vuodella mm. tavara-aseman kohdan ratkaisun siirtymisen vuoksi. Raitiotien toteuttaminen käynnistyy usealla osuudella keskustassa keväällä 2017. Ratinan kauppakeskuksen toteuttamiseen liittyvät katutyöt valmistuvat vasta keväällä 2018. Kansi- ja keskusareenahankkeen toteuttaminen alkaa mahdollisesti vuoden 2017 aikana ja se tulee vaikuttamaan Ratapihankadun eteläpäähän. Viinikan risteysaluetta rakennetaan seuraavien kolmen vuoden
Tampere Pöytäkirja 12/2016 22 (60) aikana. Ydinkeskustassa on useita osin katualueille ulottuvia täydennysrakennushankkeita. Kokonaisuus edellyttää arviointia toimenpiteistä, joilla keskustan liikennejärjestelmän toimivuus voidaan turvata. Rantatunnelin avaaminen on muuttanut merkittävästi joidenkin keskustan katujen liikennemääriä. Suurin yksittäinen tekijä liikennemäärien muutoksiin on ollut Mustanlahden liittymän poistuminen. Mustanlahden liittymässä oli ennen tunnelin avaamista n. 6000 ajoneuvoa vuorokaudessa liikennevirtaa, joka kääntyi idän suunnasta keskustaan tai päinvastoin. Tämä liikennevirta on pääosin siirtynyt käyttämään Satakunnan siltaa, jolla liikennemäärä on kasvanut n. 4000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Satakunnankatu ruuhkautuu nykyisin n. klo 14-18, jolloin tuntiliikennemäärä ovat yli 1500 ajoneuvoa tunnissa. Aamuliikenteen aikana sillan ruuhkautuminen on selvästi vähäisempää. Myös Tampellan liittymän poistuminen on lisännyt Kyttälän pohjoisosien ja Tammelan liikennemääriä. Suurin liikenteen kasvu on tapahtunut Satakunnankadun lisäksi Rautatienkadulla, Lapintiellä, Pohjolankadulla, Kullervonkadulla, Itsenäisyydenkadulla, Ilmarinkadulla, Teiskontiellä ja Kalevantiellä. Myös Ratinan sillan ja siitä itään ja etelään johtavien katujen liikennemäärät ovat kasvaneet. Kekkosentien liikennemäärä on sitä vastoin hieman vähentynyt tunnelia edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. Rantatunneli ei ole tähän mennessä tehtyjen laskentojen perusteella siirtänyt liikennettä eteläiseltä kehältä Rantaväylälle. Liikenteen pieni väheneminen selittyy Mustalahden ja Tampellan liittymien poistumisella ja liikenteen siirtymisellä käyttämään muita idästä keskustaan johtavia reittejä. Kaduiksi muuttuneilla Rantaväylän Mustalahden ja Santalahden välisillä osuuksilla liikenne on vähentynyt selvästi. Liikennemäärät ovat n. 13000-23000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja vapaata kapasiteettia on runsaasti. Kahden seuraavan vuoden aikana on käynnistymässä useita haastavia infran kehittämisprojekteja. Niillä tulee olemaan merkittävä vaikutus liikenneverkon toimintaan. Keskustan liikenneverkon toimivuutta tavoitetilanteessa vuosina 2025 ja 2040 on tutkittu viimeksi vuonna 2016. Tehtyjen tarkastelujen perusteella liikenneverkko toimii pääosin hyvin kun kriittisimmät toimenpiteet on saatu toteutettua. Liikenneverkon toimivuuden kannalta kriittisiä toimenpiteitä ovat Naistenlahden eritasoliittymän valmistuminen, Ratapihankadun saaminen valmiiksi koko osuudeltaan, raitiotien 1. vaiheen valmistuminen, katuverkkoyhteyden saaminen Rantatunneliin Tammerkosken länsipuolelle ja Kunkun parkin toteuttaminen. Näiden toimenpiteiden on oletettu toteutuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Tampere Pöytäkirja 12/2016 23 (60) Liikenneverkon toimivuuden osalta haastavimmat vuodet tulevat olemaan 2017-2020 kun raitiotien rakentaminen on käynnissä Pirkankatu - Itsenäisyydenkatu akselilla, Ratapihankadun rakentaminen on kesken ja Kunkun parkki sekä Tammerkosken länsipuolinen katuverkkoyhteys Rantatunneliin eivät ole käytettävissä. Erityisen haastava on vuoden 2017 huhti - kesäkuu, jolloin Naistenlahden eritasoliittymä ja yhteys Tampellan Esplanadilta eritasoliittymään eivät ole käytössä ja raitiotietä rakennetaan Hämeenkadun länsipäässä ja Itsenäisyydenkadulla. Käynnissä ja käynnistymässä olevat katuinfran kehittämiskohteet valmistuvat seuraavasti: kevään 2017 aikana saadaan parannettua Ratapihankadun väliaikaista katuyhteyttä Väinölänkadun ja Vellamonkadun välisellä osuudella, ongelmaksi jää edelleen kadun risteäminen tasossa Rongantunnelista tulevan pyöräilyn ja kävelyn pääyhteyden kanssa elokuussa 2017 Rantatunnelin Naistenlahden eritasoliittymä on valmis ja siihen saadaan yhteys myös Tampellan Esplanadilta Näsijärven rannassa Ratinan katujärjestelyt ovat valmiit keväällä 2018 ja Vuolteenkatu on jälleen käytössä vuoden 2018 loppuun mennessä Viinikan liittymän järjestelyt ovat pääosin valmiit Uusia käynnistyviä liikennettä haittaavia rakennuskohteita tulevat olemaan: Kannen ja Areenan rakentaminen, joka vaikuttaa Ratapihankadun eteläosaan ja todennäköisesti myös Sorin siltaan Kalevan risteyssillan uusiminen, joka liittyy Tampere talon huoltoyhteyksien kehittämiseen raitiotien rakentaminen, Hämeenkadun sekä Hämeensillan uusiminen ja työt Itsenäisyydenkadulla rautatietunnelissa mahdollistavat vain joukkoliikenteen ja välttämättömän muun liikenteen Hämeenkadulla Satakunnankadun sujuvuutta parantavat toimenpiteet, mm. Satakunnankadun ja Lapintien risteyksen mahdollinen kiertoliittymä Suurten infrarakennuskohteiden aiheuttamia liikenteellisiä haasteita tutkitaan parhaillaan mallinnuksen avulla. Alustavia tarkasteluja on tähän mennessä tehty lähinnä raitiotien rakentamisesta aiheutuvista vaikutuksista. Pirkankadun, Hämeenkadun, Itsenäisyydenkadun ja Sammonkadun raitiotien rakentamisesta aiheutuu mm. seuraavia liikenteen siirtymiä työt Pirkankadulla lisäävät Paasikivenkadun, Mariankadun sekä Satamakadun liikennemääriä työt Itsenäisyydenkadulla ja Sammonkadulla lisäävät Kalevantien, Erkkilän sillan ja Kullervonkadun, Lapintien-Ratapihankadun-Naistenlahden
Tampere Pöytäkirja 12/2016 24 (60) eritasoliittymän sekä Sammonkadun rinnakkaisten väylien liikennemääriä Mallinnusta tarkennetaan lähikuukausien aikana ja samalla laaditaan kullekin rakennuskohteella tarkemmat työaikaiset liikennejärjestelysuunnitelmat. Lähiaikojen rakennuskohteista aiheutuvat merkittävimmät haitat kohdistuvat Hämeenkatuun ja Itsenäisyydenkatuun. Raitiotien rakentamisen aloittaminen Hämeenkadun länsipäässä toukokuussa 2017 edellyttää rakennettavan korttelin osuudella liikenteen rajoittamisen vain bussiliikenteeseen ja joko toisen ajosuunnan siirtämisen Hallituskadulle tai liikenteen ohjaamisen liikennevalo-ohjauksen avulla vuorotellen molempiin suuntiin. Hämeenkadun rinnakkaisten katujen (Hallituskatu ja Verkatehtaankatu) käyttö bussiliikenteelle on haastavaa ja saattaa aiheuttaa muulle liikenteelle haittaa ja vähentää pysäköintipaikkoja. Tästä syystä ollaan päätymässä vuorotellen molempiin suuntiin ajon mahdollistavien työnaikasten liikennevalojen käyttöön Hämeenkadulla, jolloin rinnakkaisille kaduille ei kohdistu lisähaittoja.järjestelyn toimivuutta testataan keväällä 2017 Hämeenkadun länsipäässä ja jos järjestely toimii riittävän hyvin, voidaan sitä käyttää myöhemmin myös muilla Hämeenkadun osuuksilla. Henkilöautoille on mahdollista vuonna 2017 sallia ajo Hämeenkadulla siten, että liikenne ohjataan muille kaduille Hämeenkadun länsipäässä Näsilinnankadun ja Kuninkaankadun liittymissä. Hämeensillan uusimisen käynnistyessä v. 2018 henkilöautoliikenne Hämeenkadulla ei ole enää mahdollista. Itsenäisyydenkadun itäpään rautatietunnelissa käynnistyvät putkisiirrot huhtikuussa 2017 ja liikenteellä jää vain eteläisen aukon kaksi kaistaa. Tämä rajoittaa merkittävästi tunnelin kapasiteettia ja saattaa aiheuttaa ongelmia joukkoliikenteelle jos henkilöautojen määrä pysyy suurena. Esillä ollut Hämeenkadun väliaikainen avaaminen henkilöautoliikenteelle on haastavaa koska työt rautatietunnelissa alkavat jo huhtikuussa 2017. Rautatietunnelin kapasiteetin väheneminen ei mahdollista Hämeenkadulle merkittävää läpikulkuliikennettä. Hämeenkadun itäpään avaaminen henkilöautoliikenteelle edellyttää myös kokeilun yhteydessä tehtyjen toimenpiteiden (kavennukset, keskisaareke) purkamista, mikä on talvella haastavaa. Hämeenkadun tilapäisen avaamisen vaikutuksia on tutkittu myös liikennemallilla. Tehtyjen tarkastelujen perusteella Hämeenkadun itäpään avaaminen henkilöautoliikenteelle vaikuttaisi eniten Hatanpään valtatien, Verkatehtaankadun ja Vuolteenkadun liikennemääriin (vähennys 1000-2000 ajon./vrk) Satakunnankadun liikennettä vähentävä vaikutus olisi selvästi pienempi (500-1000 ajon./vrk). Hämeenkadun itäpään avaaminen lisää Itsenäisyydenkadun liikennettä n. 500 ajon./vrk. Tehtyjen liikennemallitarkastelujen perusteella Hämeenkadun itäpään tilapäinen avaaminen ei poista Satakunnankadun sillan iltapäivän ruuhkautumisongelmaa.
Tampere Pöytäkirja 12/2016 25 (60) Lähiaikojen liikennehaittojen lieventämiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: pyritään vaikuttamaan ruuhkiin tehokkaalla tiedottamiselle, mm. Santalahden eritasoliittymän tehokkaampi hyödyntäminen Ratapihankadun väliaikaisten järjestelyjen kehittäminen keväällä 2017 Satakunnankadun/Lapintien liittymän liikennevaloohjauksen säätäminen ja läntisen suojatieyhteyden poistaminen varaudutaan liikennevalo-ohjauksen asentamiseen Lapintien/Rauhanimenkadun/Pohtolankadun liittymään parannetaan Kalevan puistotien päässä olevien liikennejärjestelyjen turvallisuutta toteutetaan liityntäpysäköintialue keväällä 2017 Niihamantielle ja tutkitaan mahdollisuuksia toteuttaa liityntäpysäköintialueet esim. jäähallille ja Lahdesjärven alueelle (edellyttää linja-autokuljetusten järjestämistä) Toteutettavista toimenpiteistä tehdään tarvittavat päätökset yhdyskuntalautakunnassa. Tiedoksi Ville-Mikael Tuominen, Mika Periviita, Tero Tenhunen, Milko Tietäväinen Liitteet 1 Keskustan liikennejärjestelyiden tilannekatsaus ja haittoja vähentävät toimenpiteet.pdf
Tampere Pöytäkirja 12/2016 26 (60) 203 Riitta Koskisen eroaminen kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston varajäsenen luottamustoimesta ja uuden varajäsenen vaali TRE:7880/00.00.03/2016 Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli Valmistelijan yhteystiedot Päätösvalmistelusuunnittelija Merja Mäkinen, p. 040 531 4434, etunimi.m.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Merkitään tiedoksi Riitta Koskisen ilmoitus luottamustoimista eroamisesta. Todetaan, että Riitta Koskisen luottamustoimi kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston varajäsenenä päättyy 31.12.2016. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaostoon valitaan uusi varajäsen 1.1.2017 alkaen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kokouskäsittely Ilkka Sasi teki pöydällepanoehdotuksen, jota Anneli Kivistö kannatti. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Sasin pöydällepanoehdotuksen. Perustelut Henkilöstöjaoston varajäsen Riitta Koskinen on ilmoittanut eroavansa luottamustoimistaan. 1.5.2015 voimaan tulleen kuntalain 147 :n mukaan lakia sovelletaan toimielimiin ja luottamushenkilöihin vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Tätä ennen sovelletaan vuoden 1995 kuntalain säännöksiä. Vuonna 2012 valitun valtuuston toimikautta jatketaan vuoden 2017 toukokuun loppuun. Valtuuston toimikautta vastaavaksi toimikaudeksi valittujen muiden toimielinten toimikausi jatkuu myös vuoden 2017 toukokuun loppuun. Valtuutettu tai muu kunnan luottamushenkilö voi niin halutessaan erota toimestaan vuoden 2016 lopussa valtuuston toimikauden jatkumisen
Tampere Pöytäkirja 12/2016 27 (60) perusteella. Tällöin varavaltuutettu kutsutaan valtuutetun tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja muuhun luottamustoimeen valitaan uusi henkilö. Eroamisesta oli ilmoitettava valtuustolle tai luottamushenkilön valinneelle muulle toimielimelle marraskuun 2016 loppuun mennessä. Kaupunginhallituksen johtosäännön 7 :n mukaan kaupunginhallitus valitsee henkilöstöjaoston jäsenet ja varajäsenet kaupunginhallituksen varsinaisista ja varajäsenistä. Naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain 4a :n mukaan kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Henkilöstöjaostossa on varajäseninä neljä naista ja kolme miestä, joten uudeksi varajäseneksi voidaan valita joko nainen tai mies. Tiedoksi Valittu, Riitta Koskinen, Luottamushenkilömuutokset Liitteet 1 Riitta Koskisen eroilmoitus.pdf
Tampere Pöytäkirja 12/2016 28 (60) 204 Kaupunginhallituksen edustajan määrääminen Sara Hildénin taidemuseon johtokuntaan TRE:7880/00.00.03/2016 Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli Valmistelijan yhteystiedot Päätösvalmistelusuunnittelija Merja Mäkinen, p. 040 531 4434, etunimi.m.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Todetaan, että Riitta Koskisen luottamustoimi kaupunginhallituksen edustajana Sara Hildénin taidemuseon johtokunnassa päättyy 31.12.2016. Sara Hildénin taidemuseon johtokuntaan määrätään kaupunginhallituksen edustaja 1.1.2017 alkaen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kokouskäsittely Ilkka Sasi teki pöydällepanoehdotuksen, jota Anneli Kivistö kannatti. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Sasin pöydällepanoehdotuksen. Perustelut Sara Hildénin taidemuseon johtokunnassa kaupunginhallituksen edustajana toimiva Riitta Koskinen on ilmoittanut eroavansa luottamustoimistaan. 1.5.2015 voimaan tulleen kuntalain 147 :n mukaan lakia sovelletaan toimielimiin ja luottamushenkilöihin vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Tätä ennen sovelletaan vuoden 1995 kuntalain säännöksiä. Vuonna 2012 valitun valtuuston toimikautta jatketaan vuoden 2017 toukokuun loppuun. Valtuuston toimikautta vastaavaksi toimikaudeksi valittujen muiden toimielinten toimikausi jatkuu myös vuoden 2017 toukokuun loppuun. Valtuutettu tai muu kunnan luottamushenkilö voi niin halutessaan erota toimestaan vuoden 2016 lopussa valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Tällöin varavaltuutettu kutsutaan valtuutetun tilalle