221 Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma PALM

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) Aika , klo 13:30-15:19 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 218 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 219 Pöytäkirjan tarkastus 220 Läsnäolo- ja puheoikeudet 221 Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma PALM Asemakaavoitusohjelma Riitta Koskisen eroaminen kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston varajäsenen luottamustoimesta ja uuden varajäsenen vaali 224 Kaupunginhallituksen edustajan määrääminen Sara Hildénin taidemuseon johtokuntaan 225 Matti Heinivahon eroaminen kadunnimitoimikunnan puheenjohtajan ja jäsenen luottamustoimesta sekä uuden jäsenen ja puheenjohtajan vaali 226 Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukunnan toimikauden jatkuminen 227 Maahanmuuttajaneuvoston toimikauden jatkaminen 228 Vanhusneuvoston toimikauden jatkaminen 229 Vammaisneuvoston toimikauden jatkaminen 230 Alueellisten työryhmien eli Alue-Alvarien toimikauden jatkaminen 231 Pormestarin ja apulaispormestareiden sidonnaisuudet 232 Esitys yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi vuoden 2017 kuntavaaleissa 233 Esitys vaalipäivän äänestyspaikoiksi kuntavaaleissa 234 Selvitykset hankintojen tehostamis- ja varmistustoimenpiteistä 235 Sikosuon Kirviälänmäen luonnonsuojelualueen rauhoittaminen luonnonsuojelulailla 236 Valtuustoaloite toimeentulotuen byrokratian keventämiseksi - Anna Kontula ym.

2 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) 237 Lautakuntien ja jaostojen ym. pöytäkirjat sekä viranhaltijoiden ym. päätösten otto-oikeus

3 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Aleksovski Atanas, puheenjohtaja Jäntti Aleksi Kivistö Anneli, saapui 14:03 Sirén Elina, poistui 14:48 Sasi Ilkka Sirniö Ilpo Virtanen Pertti, poistui 14:39 Virtanen Sirkkaliisa Markkanen Jouni, varajäsen Rauhala Leena, varajäsen Siuro Petri, varajäsen Silvennoinen Seppo, varajäsen, saapui 14:50 Tulonen Irja, valtuuston 1. vpj., poistui 14:07 Schafeitel Yrjö, valtuuston 2. vpj. Salmi Pekka, apulaispormestari, saapui 13:34, poistui 14:52 Kostiainen Leena, apulaispormestari, poistui 14:52 Heinämäki Anna-Kaisa, apulaispormestari, saapui 14:14, poistui 14:56 Yli-Rajala Juha, konsernijohtaja, saapui 14:14 Rantanen Teppo T, johtaja, konsernijohtajan 3. varahenkilö Maunu Anna-Maria, viestintäjohtaja Aarnio Jouko, kaupunginlakimies, pöytäkirjanpitäjä Nikkilä Elina T., päätösvalmistelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Väliharju Reijo, kehityspäällikkö, saapui 13:49 Karppinen Elina, asemakaavapäällikkö, saapui 13:49 Ikonen Anna-Kaisa, puheenjohtaja Mustakallio Jaakko, 2. varapuheenjohtaja Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina Marin Sanna, valtuuston pj. Aaltonen Mikko, apulaispormestari Allekirjoitukset Aleksovski Atanas Puheenjohtaja Jouko Aarnio Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Ilkka Sasi Ilpo Sirniö

4 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) Muut allekirjoittajat Elina T. Nikkilä pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan nähtävänäolo Yleisesti nähtävillä kirjaamossa Puutarhakatu Elina Nikkilä, päätösvalmistelusihteeri

5 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) 218 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ehdotus hyväksyttiin. ehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Käsittelyjärjestyksen muuttaminen Kaupunginhallitus päätti muuttaa käsittelyjärjestystä siten, että pykälät käsiteltiin ennen pykäliä 221 ja 222. Tiedoksi merkittävät asiat Kaupunginhallituksessa tänään puheenjohtajana toiminut Atanas Aleksovski esitti kaupunginhallitukselle ja virkamiehille kiitokset kuluneesta vuodesta sekä toivotti kaikille hyvää ja rauhallista joulua.

6 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) 219 Pöytäkirjan tarkastus ehdotus hyväksyttiin. ehdotus oli Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Ilkka Sasi ja Ilpo Sirniö (varalle Leena Rauhala). Perustelut Pöytäkirja on tarkastettavan viimeistään tiistaina

7 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) 220 Läsnäolo- ja puheoikeudet Myönnettiin läsnäolo- ja puheoikeus tässä kokouksessa johtaja Teppo Rantaselle sekä kehityspäällikkö Reijo Väliharjulle ja asemakaavapäällikkö Elina Karppiselle pykälien ajaksi.

8 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) Kaupunginhallitus, 221, Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 26, Kaupunginhallitus, 201, Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma PALM TRE:8083/ /2016 Kaupunginhallitus, , 221 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Kehityspäällikkö Reijo Väliharju, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma hyväksytään maankäytön toteuttamisohjelman osalta jatkosuunnittelun ja toteutuksen pohjaksi. Tampereen kaupunkikonsernin pitkän aikavälin investointisuunnitelma merkitään tiedoksi. PALMin merkittävimpien investointien osalta tehdään myöhemmässä suunnittelussa investoinnin hyötykustannuslaskelma investointipäätöksen tueksi. Esittelijä: Juha Yli-Rajala ehdotus oli Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma hyväksytään maankäytön toteuttamisohjelman osalta jatkosuunnittelun ja toteutuksen pohjaksi. Tampereen kaupunkikonsernin pitkän aikavälin investointisuunnitelma merkitään tiedoksi. Perustelut Asia jäi pöydälle Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa. Kokouskäsittely Reijo Väliharju ja Elina Karppinen olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa.

9 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) Anneli Kivistö, Juha Yli-Rajala ja Anna-Kaisa Heinämäki saapuivat kokoukseen keskustelun aikana. Petri Siuro teki seuraavan lisäponsiehdotuksen: "PALMin merkittävimpien investointien osalta tehdään myöhemmässä suunnittelussa investoinnin hyötykustannuslaskelma investointipäätöksen tueksi." Sirkkaliisa Virtanen kannatti Siuron ehdotusta. Kaupunginhallitus hyväksyi Siuron lisäponsiehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Mikko Nurminen, Teppo Rantanen, Sisko Hiltunen, Virpi Ekholm, Taru Hurme, Jukka Männikkö, Reijo Väliharju, Milko Tietäväinen, Ari Vandell Liitteet 1 PALM liikelaitosten investointien hankekortit 2 PALM _peruskaupungin investointien hankekortit.pdf 3 PALM 2017_2031_raportti_ pdf Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, , 26 Valmistelijat / lisätiedot: Rantanen Teppo T Asia poistettiin esityslistalta. Esittelijä: Juha Yli-Rajala ehdotus oli Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma hyväksytään maankäytön toteuttamisohjelman osalta jatkosuunnittelun ja toteutuksen pohjaksi. Tampereen kaupunkikonsernin pitkän aikavälin investointisuunnitelma merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Anna-Kaisa Ikonen poistui tämän asian käsittelyn alkaessa ja varajäsen Jouni Markkanen saapui kokoukseen. Jaakko Mustakallio siirtyi puheenjohtajaksi. Mikko Nurminen, Elina Karppinen ja Reijo Väliharju olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa. Pertti Virtanen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana.

10 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) Asian esittelijä Juha Yli-Rajala peruutti esityksensä. Asia poistettiin esityslistalta. Perustelut Konsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma (PALM) on osa kaupungin talous- ja strategiaprosessia. PALM-suunnitelmassa on esitetty peruskaupungin, liikelaitosten sekä merkittävien tytäryhtiöiden suunnitellut investoinnit vuosille Maankäytön toteutusohjelma asuntorakentamisen osalta on laajennettu vuosille vastaamaan valmisteilla olevan kantakaupungin yleiskaavan tavoitejaksoa. Kuluvan vuoden aikana PALM-suunnitelmaa on kehitetty siten, että nyt on siirrytty aluetason tarkastelusta yksittäisten tonttien ja kaava-alueiden käsittelyyn. Samanaikaisesti on tihennetty väestösuunnitteessa käytettyä aluejakoa vajaasta kahdestakymmenestä alueesta yli viiteenkymmeneen alueeseen. PALM-suunnitelmassa laadittava asuntorakentamisen ajoitus toimii väestösuunnitteen laatimisessa yhtenä keskeisenä lähtötietona. PALM-suunnitelma synkronoidaan vuosittain samaan aikaan laadittavien kaavoitusohjelmien kanssa ja sitä hyödynnetään mm. palveluverkkosuunnittelun yhtenä lähtötietona. Suurimmista hankkeista esitetään hankkeiden laajuudet, aikataulut ja rahoitus. Peruskaupungin ja liikelaitosten investointien kokonaismäärä on noin 1,5 miljardia euroa. Investointeja tulee tarkastella kriittisesti ja tavoitella kustannustehokkaampien ratkaisujen löytämistä, sillä vuoden 2016 talousarvion laadinnan yhteydessä käsitelty investointikehitys edellyttää merkittävää investointien priorisointia. Peruskaupungin kannalta merkittävin investointitarve kohdistuu kaupunki-infran rakentamiseen. Liikelaitosten osalta merkittävimmät investoinnit kohdistuvat Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen ja Tampereen Vesi Liikelaitoksen investointeihin. Raitiotiejärjestelmä on päätetty toteuttaa yhtiömuodossa. Tampereelle kohdistuva väestönkasvu on otettu huomioon maankäytön toteutusohjelmassa seudun rakennesuunnitelman mukaisesti. Maankäytön toteutusohjelmassa tavoitteena on lähes asuinkerrosneliömetrin ja noin 1900 asunnon rakentuminen vuosittain. Merkittävimmät aluerakentamis- ja infrainvestoinnit on ajoitettu maankäytön toteutusohjelman mukaisesti. Maankäytön toteutusohjelman tavoitteena on taloudellinen ja tasapainoinen pitkän aikavälin kaupunkirakenteen kehitys sekä kaupunkivetovoimaisuuden ylläpito ja kehittäminen. Toteutusohjelma perustuu siihen, että rakentaminen jakautuu usealle alueelle ja uusia rakentamisen alueita otetaan toteutukseen vaiheittain. Tämä tosin edellyttää investointien kohdistamista useammille alueille, joka ei ole

11 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) kaikkien kustannustehokkain tapa investoinneissa. Tällöin pystytään kuitenkin tarjoamaan useita erilaisia kohteita asukkaille ja rakentajille, kuten kysynnänkin on todettu jakautuvan. Keskeisimmät lähivuosien uudet asuntorakentamisen alueet ovat Vuores, Ranta-Tampella, Niemenranta ja Härmälänranta. Lähivuosien aikana käynnistyy rakentaminen Ojalassa, Santalahdessa, Hervantajärvellä ja Eteläpuistossa. Tulevaisuuden merkittävin rakentamisalue on Lielahden vanhan tehdasalueen muuttaminen Hiedanrannan uudeksi kaupunginosaksi. Merkittäviä täydennysrakentamisen alueita ovat keskustan lisäksi Haukiluoma-Tesoma, Kaleva-Hakametsä, Lakalaiva-Peltolammi ja Hervanta. Kaupungin strategian mukaan asuntorakentamisen painopiste on joukkoliikenteen laatukäytävien lisäksi etelän suunta. Toteutusohjelmassa korostetaan keskustan täydennysrakentamista. Keskeiset lähivuosien keskustan rakentamisalueet ovat Ranta-Tampella ja Eteläpuisto. Lisäksi ohjelmassa nousevat esiin alakeskusten kehittäminen ja raitiotiehen tukeutuvat täydennysalueet. Etelän suunnan merkittävä painottaminen ei ole kuitenkaan ollut mahdollista mm. seudun väestön kasvutavoitteen ja investointiraamin asettamissa reunaehdoissa. Vuores on lähivuosien keskeinen rakentamisalue myös pientalojen osalta. Pientalotonttitarjontaa tulee lähivuosina myös Hervantajärven ja Ojalan uusille alueille. Nurmi-Sorilan ja Turtola alueiden toteuttaminen alkaa 2020-luvun puolessa välissä. Merkittävä osa eli noin kerrosneliömetriä vuodessa uudesta rakentamisesta kohdennetaan edellä mainittujen kohteiden lisäksi kantakaupungin alueelle. Näiden hankkeiden toteuttaminen edellyttää hyvää suunnittelua yhdessä lähialueen asukkaiden kanssa, jotta hankkeiden toteuttamiselle saadaan riittävä hyväksyntä. Maankäytön toteutusohjelmassa on painotettu kaupungin omassa omistuksessa olevien alueiden rakentumista, sillä tällä hetkellä rakennettavista alueista lähes puolet on yksityisessä omistuksessa. Tampereen toteutunut asuntorakentaminen 2000-luvulla on ollut keskimäärin k-m2 vuodessa. Toteutunutta asuntorakentamista kuvaava luku perustuu rakentuneiden tonttien kokonaisrakennusoikeuksiin, ja on siten vertailukelpoinen olemassa olevaa tonttivarantoa kuvaavan luvun kanssa. Asuntorakentamisen tonttivarantoa on Tampereella yhteensä hieman yli miljoona kerrosneliömetriä. Kun tämä noin miljoonan kerrosneliömetrin volyymi suhteutetaan toteutuneeseen asuntorakentamisen volyymiin, voidaan todeta että olemassa olevan asuntorakentamisen tonttivarannon määrä vastaa noin kuuden vuoden asuntorakentamisen edellyttämää kerrosalatarvetta. Hieman yli puolet asuntorakentamisen tonttivarannosta (53 prosenttia) on kaupungin omistamalla

12 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) maalla, mutta kaupungin omistuksen osuus varannosta vaihtelee huomattavasti alueittain. Työpaikka-alueiden rakentamisessa työpaikkojen määrän kannalta keskeisimpiä alueita ovat keskustan ja aluekeskusten lisäksi yliopistojen ja korkeakoulujen kampusalueet. Merkittävimmät täydentyvät tuotannollisen toiminnan työpaikka-alueet ovat Lahdesjärvi ja Rusko. Uudet merkittävät tuotannollisen toiminnan työpaikka-alueet ovat Kolmenkulman ja Aitovuoren alueet. Näiden alueiden toteutumisen jälkeen kantakaupungin alueelta ei ole löydettävissä merkittäviä uusia alueita erityisesti tuotannolliseen toimintaan, joten työpaikka-alueiden toteutussuunnitelmassa on oletettu näiden alueiden rakentuvan kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisesti erityisesti lentoaseman läntisen kehätien ja valtatie 3 väliselle alueelle eli Lempäälän ja Pirkkalan kuntien alueelle. Yleisten alueiden rakentamisen osalta investointikehys merkitsee saneerausinvestointien vähentymistä noin 50 prosenttia lähivuosien aikana, jos kaikkia uusia alueita päästään toteuttamaan. Näiden alueiden toteuttamisen aikatauluihin, ratkaisuihin ja kustannuksiin saattavat vaikuttaa merkittävästi tarkemmassa suunnittelussa esiin tulevat esimerkiksi luontoarvoihin liittyvät tekijät. SOTE investoinnit tarkastellaan edelleen osana tilakeskuksen investointien suunnittelua. SOTE uudistuksen vuoksi nämä eivät erittäin suurella todennäköisyydellä tule olemaan kaupungin investointeja, mutta investointien mahdollistamiseksi palveluntarpeen kannalta oikeaan aikaan, kaupunki jatkaa kuitenkin niiden valmistelua (tarpeen selvittämistä ja hankesuunnittelua). Investointikehys tarkoittaa yli 50 prosentin karsintatarvetta tilahankkeisiin. Tämä asettaa merkittävän paineen palvelumallityölle. Kaupungin tilainvestoinnit painottuvat lähivuosina lähes pelkästään perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, jos mukaan ei lasketa SOTE investointeja. Liitteet 1 PALM liikelaitosten investointien hankekortit Kaupunginhallitus, , 201 Valmistelijat / lisätiedot: Nurminen Mikko Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala ehdotus oli

13 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma hyväksytään maankäytön toteuttamisohjelman osalta jatkosuunnittelun ja toteutuksen pohjaksi. Tampereen kaupunkikonsernin pitkän aikavälin investointisuunnitelma merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Mikko Nurminen, Teppo Rantanen, Reijo Väliharju ja Elina Karppinen olivat läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Kokouskäsittely Ilkka Sasi teki pöydällepanoehdotuksen, jota Anneli Kivistö kannatti. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Sasin pöydällepanoehdotuksen. Perustelut Konsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma (PALM) on osa kaupungin talous- ja strategiaprosessia. PALM-suunnitelmassa on esitetty peruskaupungin, liikelaitosten sekä merkittävien tytäryhtiöiden suunnitellut investoinnit vuosille Maankäytön toteutusohjelma asuntorakentamisen osalta on laajennettu vuosille vastaamaan valmisteilla olevan kantakaupungin yleiskaavan tavoitejaksoa. Kuluvan vuoden aikana PALM-suunnitelmaa on kehitetty siten, että nyt on siirrytty aluetason tarkastelusta yksittäisten tonttien ja kaava-alueiden käsittelyyn. Samanaikaisesti on tihennetty väestösuunnitteessa käytettyä aluejakoa vajaasta kahdestakymmenestä alueesta yli viiteenkymmeneen alueeseen. PALM-suunnitelmassa laadittava asuntorakentamisen ajoitus toimii väestösuunnitteen laatimisessa yhtenä keskeisenä lähtötietona. PALM-suunnitelma synkronoidaan vuosittain samaan aikaan laadittavien kaavoitusohjelmien kanssa ja sitä hyödynnetään mm. palveluverkkosuunnittelun yhtenä lähtötietona. Suurimmista hankkeista esitetään hankkeiden laajuudet, aikataulut ja rahoitus. Peruskaupungin ja liikelaitosten investointien kokonaismäärä on noin 1,5 miljardia euroa. Investointeja tulee tarkastella kriittisesti ja tavoitella kustannustehokkaampien ratkaisujen löytämistä, sillä vuoden 2016 talousarvion laadinnan yhteydessä käsitelty investointikehitys edellyttää merkittävää investointien priorisointia.

14 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) Peruskaupungin kannalta merkittävin investointitarve kohdistuu kaupunki-infran rakentamiseen. Liikelaitosten osalta merkittävimmät investoinnit kohdistuvat Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen ja Tampereen Vesi Liikelaitoksen investointeihin. Raitiotiejärjestelmä on päätetty toteuttaa yhtiömuodossa. Tampereelle kohdistuva väestönkasvu on otettu huomioon maankäytön toteutusohjelmassa seudun rakennesuunnitelman mukaisesti. Maankäytön toteutusohjelmassa tavoitteena on lähes asuinkerrosneliömetrin ja noin 1900 asunnon rakentuminen vuosittain. Merkittävimmät aluerakentamis- ja infrainvestoinnit on ajoitettu maankäytön toteutusohjelman mukaisesti. Maankäytön toteutusohjelman tavoitteena on taloudellinen ja tasapainoinen pitkän aikavälin kaupunkirakenteen kehitys sekä kaupunkivetovoimaisuuden ylläpito ja kehittäminen. Toteutusohjelma perustuu siihen, että rakentaminen jakautuu usealle alueelle ja uusia rakentamisen alueita otetaan toteutukseen vaiheittain. Tämä tosin edellyttää investointien kohdistamista useammille alueille, joka ei ole kaikkien kustannustehokkain tapa investoinneissa. Tällöin pystytään kuitenkin tarjoamaan useita erilaisia kohteita asukkaille ja rakentajille, kuten kysynnänkin on todettu jakautuvan. Keskeisimmät lähivuosien uudet asuntorakentamisen alueet ovat Vuores, Ranta-Tampella, Niemenranta ja Härmälänranta. Lähivuosien aikana käynnistyy rakentaminen Ojalassa, Santalahdessa, Hervantajärvellä ja Eteläpuistossa. Tulevaisuuden merkittävin rakentamisalue on Lielahden vanhan tehdasalueen muuttaminen Hiedanrannan uudeksi kaupunginosaksi. Merkittäviä täydennysrakentamisen alueita ovat keskustan lisäksi Haukiluoma-Tesoma, Kaleva-Hakametsä, Lakalaiva-Peltolammi ja Hervanta. Kaupungin strategian mukaan asuntorakentamisen painopiste on joukkoliikenteen laatukäytävien lisäksi etelän suunta. Toteutusohjelmassa korostetaan keskustan täydennysrakentamista. Keskeiset lähivuosien keskustan rakentamisalueet ovat Ranta-Tampella ja Eteläpuisto. Lisäksi ohjelmassa nousevat esiin alakeskusten kehittäminen ja raitiotiehen tukeutuvat täydennysalueet. Etelän suunnan merkittävä painottaminen ei ole kuitenkaan ollut mahdollista mm. seudun väestön kasvutavoitteen ja investointiraamin asettamissa reunaehdoissa. Vuores on lähivuosien keskeinen rakentamisalue myös pientalojen osalta. Pientalotonttitarjontaa tulee lähivuosina myös Hervantajärven ja Ojalan uusille alueille. Nurmi-Sorilan ja Turtola alueiden toteuttaminen alkaa 2020-luvun puolessa välissä. Merkittävä osa eli noin kerrosneliömetriä vuodessa uudesta rakentamisesta kohdennetaan edellä mainittujen kohteiden lisäksi kantakaupungin alueelle. Näiden hankkeiden

15 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) toteuttaminen edellyttää hyvää suunnittelua yhdessä lähialueen asukkaiden kanssa, jotta hankkeiden toteuttamiselle saadaan riittävä hyväksyntä. Maankäytön toteutusohjelmassa on painotettu kaupungin omassa omistuksessa olevien alueiden rakentumista, sillä tällä hetkellä rakennettavista alueista lähes puolet on yksityisessä omistuksessa. Tampereen toteutunut asuntorakentaminen 2000-luvulla on ollut keskimäärin k-m2 vuodessa. Toteutunutta asuntorakentamista kuvaava luku perustuu rakentuneiden tonttien kokonaisrakennusoikeuksiin, ja on siten vertailukelpoinen olemassa olevaa tonttivarantoa kuvaavan luvun kanssa. Asuntorakentamisen tonttivarantoa on Tampereella yhteensä hieman yli miljoona kerrosneliömetriä. Kun tämä noin miljoonan kerrosneliömetrin volyymi suhteutetaan toteutuneeseen asuntorakentamisen volyymiin, voidaan todeta että olemassa olevan asuntorakentamisen tonttivarannon määrä vastaa noin kuuden vuoden asuntorakentamisen edellyttämää kerrosalatarvetta. Hieman yli puolet asuntorakentamisen tonttivarannosta (53 prosenttia) on kaupungin omistamalla maalla, mutta kaupungin omistuksen osuus varannosta vaihtelee huomattavasti alueittain. Työpaikka-alueiden rakentamisessa työpaikkojen määrän kannalta keskeisimpiä alueita ovat keskustan ja aluekeskusten lisäksi yliopistojen ja korkeakoulujen kampusalueet. Merkittävimmät täydentyvät tuotannollisen toiminnan työpaikka-alueet ovat Lahdesjärvi ja Rusko. Uudet merkittävät tuotannollisen toiminnan työpaikka-alueet ovat Kolmenkulman ja Aitovuoren alueet. Näiden alueiden toteutumisen jälkeen kantakaupungin alueelta ei ole löydettävissä merkittäviä uusia alueita erityisesti tuotannolliseen toimintaan, joten työpaikka-alueiden toteutussuunnitelmassa on oletettu näiden alueiden rakentuvan kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisesti erityisesti lentoaseman läntisen kehätien ja valtatie 3 väliselle alueelle eli Lempäälän ja Pirkkalan kuntien alueelle. Uutena merkittävänä liikenneinvestointina esitetään toteutettavaksi vuosina keskustan maanalainen eritasoliittymä Rantaväylän tunneliin. Eritasoliittymällä parannetaan merkittävästi keskustan liikenteellistä saavutettavuutta, kytkemällä keskustan kehä Rantaväylän tunneliin uudella ajoneuvoyhteydellä. Yleisten alueiden rakentamisen osalta investointikehys merkitsee saneerausinvestointien vähentymistä noin 50 prosenttia lähivuosien aikana, jos kaikkia uusia alueita päästään toteuttamaan. Näiden alueiden toteuttamisen aikatauluihin, ratkaisuihin ja kustannuksiin saattavat vaikuttaa merkittävästi tarkemmassa suunnittelussa esiin tulevat esimerkiksi luontoarvoihin liittyvät tekijät. SOTE investoinnit tarkastellaan edelleen osana tilakeskuksen investointien suunnittelua. SOTE uudistuksen vuoksi nämä eivät erittäin suurella todennäköisyydellä tule olemaan

16 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) kaupungin investointeja, mutta investointien mahdollistamiseksi palveluntarpeen kannalta oikeaan aikaan, kaupunki jatkaa kuitenkin niiden valmistelua (tarpeen selvittämistä ja hankesuunnittelua). Investointikehys tarkoittaa yli 50 prosentin karsintatarvetta tilahankkeisiin. Tämä asettaa merkittävän paineen palvelumallityölle. Kaupungin tilainvestoinnit painottuvat lähivuosina lähes pelkästään perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, jos mukaan ei lasketa SOTE investointeja. Liitteet 1 PALM liikelaitosten investointien hankekortit 2 PALM _peruskaupungin investointien hankekortit.pdf 3 PALM 2017_2031_raportti_ pdf

17 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) Kaupunginhallitus, 222, Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, 27, Kaupunginhallitus, 200, Asemakaavoitusohjelma TRE:8017/ /2016 Kaupunginhallitus, , 222 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi ehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala ehdotus oli Hyväksytään asemakaavoitusohjelma vuosille ja lähetetään yhdyskuntalautakunnalle toimenpiteitä varten. Kokouskäsittely Reijo Väliharju ja Elina Karppinen olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa. Pertti Virtanen, Elina Sirén, Leena Kostiainen, Pekka Salmi ja Anna- Kaisa Heinämäki poistuivat kokouksesta. Seppo Silvennoinen saapui asian käsittelyn aikana. Perustelut Asia jäi pöydälle Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa. Tiedoksi Salmi Pekka, Nurminen Mikko, Ekholm Virpi, Heinävä Auli, Anttonen Kaisu, Väliharju Reijo, Hurme Taru, Karppinen Elina, Montonen Hanna, Hastio Pia, Vandell Ari, Periviita Mika Liitteet Esittelyaineisto Asemakaavoitusohjelma

18 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) Kaupunginhallituksen suunnittelukokous, , 27 Valmistelijat / lisätiedot: Nurminen Mikko Asia poistettiin esityslistalta. Esittelijä: Juha Yli-Rajala ehdotus oli Hyväksytään asemakaavoitusohjelma vuosille ja lähetetään yhdyskuntalautakunnalle toimenpiteitä varten. Kokouskäsittely Asian esittelijä Juha Yli-Rajala peruutti esityksensä. Asia poistettiin esityslistalta. Perustelut Asemakaavoitusohjelma on valmisteltu elinvoiman ja kaupunkiympäristön palvelualueiden viranhaltijoiden yhteistyönä. Yksiköiden yhteinen yleispiirteisen maankäytön ohjausryhmä on käsitellyt asiaa , ja Asemakaavoitusohjelma on liitteenä. Asemakaavoituksen työkohteet: Vuosien asemakaavoitusohjelman lähtökohtina ovat kaupunkistrategiassa asetetut tavoitteet rakentamisen riittävän tason mahdollistamisesta ja monipuolisten asumisvaihtoehtojen turvaamisesta. Ohjelmassa varaudutaan rakennesuunnitelman väestönkasvun ja asumisväljyyden kasvun mukaisen lisärakentamisen tarpeisiin tulevalla viisivuotiskaudella. Uudesta sekä asuin-, että palvelurakentamisen kaavoituksesta suurin osa suunnataan kaupungin keskuksiin sekä joukkoliikenteen kehityskäytävien varsille. Keskustan kehitystä edistetään kaavoittamalla uutta maanalaista pysäköintiä, laatimalla keskustaan korttelisuunnitelmia sekä asemakaavoittamalla Asemakeskuksen ja Tampereen taidemuseon alueita suunnittelukilpailuiden pohjalta. Särkänniemen ja Tullin alueilla käynnistetään asemakaavoitus kehittämissuunnitelmien pohjalta. Raitiotiehen tukeutuvaan asuinrakentamiseen liittyviä asemakaavoja laaditaan raitiotielinjauksen läheisyyteen. Asemakaavoitetaan keskustan ja kantakaupungin yhdyskuntarakennetta tiivistäviä täydennysalueita, laaditaan asemakaavaoja joiden myötä turvataan palvelurakenteen kehittäminen, kaupungin strategisten projektien ja rakennetun ympäristön kehittäminen sekä arvokkaiden alueiden suojelu.

19 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) Lisäksi laaditaan maanalaisten pysäköintilaitosten asemakaavoja sekä muita kaupungin ja yksityisten maanomistajien hankkeita. Asemakaavoja laadittaessa noudatetaan kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa hyväksyttyjä maankäytön kokonaisprosessin uudistamisen periaatteita ja toimintatapoja. Ohjelmakohteet sijoittuvat pääosin kaupungin omistamalle maalle. Näin mahdollistetaan kaupungin maapolitiikan ja tontinluovutuksen tonttivarannon riittävyys ja asuntopoliittisten tavoitteiden toteutuminen. Ohjelman toteutuksessa otetaan huomioon arkkitehtuuriohjelman linjaukset. Ohjelmassa on esitetty 41 yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta keskeistä asemakaavoituskohdetta. Työohjelmassa on tällä hetkellä lisäksi myös noin 120 muuta asemakaavahanketta. Asuinrakentamisen määrällisenä tavoitteena on kaavoittaa vuosittain 2000 uutta asuntoa, joka vastaa k-m 2 asuntokerrosalaa. Asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti asuntokerrosalan on tavoitteena jakautua 25 % pientaloasuntoihin, 10 % keskitehokkaaseen rakentamiseen ja 65 % kerrostaloihin. Muuta kerrosalaa kaavoitetaan k-m 2. Omakotitontteja on tavoitteena luovuttaa yli 100 kappaletta vuosittain. Kohtuuhintaiselle vuokra- ja erityisasumiselle sekä opiskelijaasumiselle luodaan edellytyksiä niille soveltuvilla alueilla. Asumisen keskeisiä kohteita ovat Kalevan, Epilän, Lamminpään nauhatehtaan, Hervannan pohjoisosan ja Niemenrannan alueet, pientalotonttien osalta Ojalan ja Nurmi-Sorilan asuntoalueet. Yritystontti- ja toimitilatarjonnan kasvulle luodaan edellytykset kaavoittamalla ohjelmakaudella rakentamista Kaupin kampuksen yhteyteen, Aitovuoreen ja Tullin alueelle. Palveluverkkoa täydentäviä kohteita kaavoitetaan erityisesti keskusrakenteen mukaisesti ja joukkoliikennekäytävien varsille mm. Kalevassa, Hatanpäällä ja Peltolammilla. Täydennyskaavoituksen keskeisenä tavoitteena on valmistautua raitiotien varren ja palveluverkon keskusten täydennysrakentamiseen. Rakennemallin tavoitteiden mukaisia täydennysrakentamisen kohteita ohjelmoidaan toteutettavaksi vuosittain noin k-m 2. Pispalan asemakaavoitus jatkuu ohjelmakaudella. Vuonna 2017 Asuinrakentamista kaavoitetaan Kalevaan Pellervon koulun alueelle, Ojalaan, Kissanmaan Hipposkylään, Multisillankoulun täydennysrakentamisen alueelle, Tohlopinrantaan sekä Lamminpään Nauhatehtaan alueelle. Pientaloasuntoja kaavoitetaan erityisesti Ojalaan. Palvelurakentamista kaavoitetaan Hatanpäälle ja Peltolammille

20 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) Vuodelle 2018 ajoittuu keskustan alueella Kunkun parkin maanalaisen pysäköintilaitoksen kaavoitus, Asemakeskuksen ensimmäinen vaihe sekä Tullikamarin aukion asemakaava. Asuinrakentamisen kohteita ovat Takojankadun alue, Ojala, Hervannan pohjoisosa täydentyminen suunnittelukilpailun pohjalta, Käräjätörmän alue sekä Niemenrannan kolmas vaihe. Pientaloasuntoja kaavoitetaan Ojalaan. Toimitila- ja liikerakentamista kaavoitetaan Kaupin kampuksen yhteyteen, Asemakeskukseen, Aitovuoren yritystoiminnan alueelle sekä Hervannan pääakselille. Vuosille ajoittuvat keskustan alueella Tampereen taidemuseon laajennus sekä museon ympäristön kehittäminen. Asuinrakentamisen kohteita ovat Hiedanrannan ensimmäisen vaiheen asemakaavoitus, Hyhkyn laakso, Lielahden keskusta-alue, Hippostalo sekä Ojala. Pientaloasuntoja kaavoitetaan Ojalaan. Toimitila- ja liikerakentamista kaavoitetaan Kalevanaukiolle sekä Hiedanrantaan. Vuosille ajoittuvat keskustan alueella Särkänniemen alueen kehittäminen, Tammelan täydennysrakentamisen mahdollistava Toriparkki sekä Asemakeskuksen toinen vaihe. Asuinrakentamisen kohteita ovat Viinikanlahden uusi asuinalue, Kaukajärven pohjoisranta, Turtola, Hakametsän alueen uudistaminen, Vuoreksen Västinginmäki, Nurmi-Sorila Tesomajärven koulun alue sekä Lakalaivan ensimmäinen vaihe. Pientaloasuntoja kaavoitetaan Nurmi-Sorilaan, Västinginmäkeen ja Kaukajärvelle. Toimitila- ja liikerakentamista kaavoitetaan Asemakeskukseen, Särkänniemen alueelle, Hakametsään ja Lakalaivaan. Vuosien asemakaavoitusohjelma sisältää asuntokerrosalaa yhteensä k-m 2 ja muuta kerrosalaa noin k-m 2. Pientaloasuntojen määrä on 750 ja keskitehokasta asuntorakentamista yli 1000 asuntoa. Liitteet Asemakaavoitusohjelma Esittelyaineisto Kaupunginhallitus, , 200 Valmistelijat / lisätiedot: Nurminen Mikko Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala ehdotus oli

21 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) Hyväksytään asemakaavoitusohjelma vuosille ja lähetetään yhdyskuntalautakunnalle toimenpiteitä varten. Kokouskäsittely Ilkka Sasi teki pöydällepanoehdotuksen, jota Anneli Kivistö kannatti. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Sasin pöydällepanoehdotuksen. Perustelut Asemakaavoitusohjelma on valmisteltu elinvoiman ja kaupunkiympäristön palvelualueiden viranhaltijoiden yhteistyönä. Yksiköiden yhteinen yleispiirteisen maankäytön ohjausryhmä on käsitellyt asiaa , ja Asemakaavoitusohjelma on liitteenä. Asemakaavoituksen työkohteet: Vuosien asemakaavoitusohjelman lähtökohtina ovat kaupunkistrategiassa asetetut tavoitteet rakentamisen riittävän tason mahdollistamisesta ja monipuolisten asumisvaihtoehtojen turvaamisesta. Ohjelmassa varaudutaan rakennesuunnitelman väestönkasvun ja asumisväljyyden kasvun mukaisen lisärakentamisen tarpeisiin tulevalla viisivuotiskaudella. Uudesta sekä asuin-, että palvelurakentamisen kaavoituksesta suurin osa suunnataan kaupungin keskuksiin sekä joukkoliikenteen kehityskäytävien varsille. Keskustan kehitystä edistetään kaavoittamalla uutta maanalaista pysäköintiä, laatimalla keskustaan korttelisuunnitelmia sekä asemakaavoittamalla Asemakeskuksen ja Tampereen taidemuseon alueita suunnittelukilpailuiden pohjalta. Särkänniemen ja Tullin alueilla käynnistetään asemakaavoitus kehittämissuunnitelmien pohjalta. Raitiotiehen tukeutuvaan asuinrakentamiseen liittyviä asemakaavoja laaditaan raitiotielinjauksen läheisyyteen. Asemakaavoitetaan keskustan ja kantakaupungin yhdyskuntarakennetta tiivistäviä täydennysalueita, laaditaan asemakaavaoja joiden myötä turvataan palvelurakenteen kehittäminen, kaupungin strategisten projektien ja rakennetun ympäristön kehittäminen sekä arvokkaiden alueiden suojelu. Lisäksi laaditaan maanalaisten pysäköintilaitosten asemakaavoja sekä muita kaupungin ja yksityisten maanomistajien hankkeita. Asemakaavoja laadittaessa noudatetaan kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa hyväksyttyjä maankäytön kokonaisprosessin uudistamisen periaatteita ja toimintatapoja. Ohjelmakohteet sijoittuvat pääosin kaupungin omistamalle maalle. Näin mahdollistetaan kaupungin maapolitiikan ja tontinluovutuksen tonttivarannon riittävyys ja asuntopoliittisten tavoitteiden toteutuminen. Ohjelman toteutuksessa otetaan

22 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) huomioon arkkitehtuuriohjelman linjaukset. Ohjelmassa on esitetty 41 yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta keskeistä asemakaavoituskohdetta. Työohjelmassa on tällä hetkellä lisäksi myös noin 120 muuta asemakaavahanketta. Asuinrakentamisen määrällisenä tavoitteena on kaavoittaa vuosittain 2000 uutta asuntoa, joka vastaa k-m 2 asuntokerrosalaa. Asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti asuntokerrosalan on tavoitteena jakautua 25 % pientaloasuntoihin, 10 % keskitehokkaaseen rakentamiseen ja 65 % kerrostaloihin. Muuta kerrosalaa kaavoitetaan k-m 2. Omakotitontteja on tavoitteena luovuttaa yli 100 kappaletta vuosittain. Kohtuuhintaiselle vuokra- ja erityisasumiselle sekä opiskelijaasumiselle luodaan edellytyksiä niille soveltuvilla alueilla. Asumisen keskeisiä kohteita ovat Kalevan, Epilän, Lamminpään nauhatehtaan, Hervannan pohjoisosan ja Niemenrannan alueet, pientalotonttien osalta Ojalan ja Nurmi-Sorilan asuntoalueet. Yritystontti- ja toimitilatarjonnan kasvulle luodaan edellytykset kaavoittamalla ohjelmakaudella rakentamista Kaupin kampuksen yhteyteen, Aitovuoreen ja Tullin alueelle. Palveluverkkoa täydentäviä kohteita kaavoitetaan erityisesti keskusrakenteen mukaisesti ja joukkoliikennekäytävien varsille mm. Kalevassa, Hatanpäällä ja Peltolammilla. Täydennyskaavoituksen keskeisenä tavoitteena on valmistautua raitiotien varren ja palveluverkon keskusten täydennysrakentamiseen. Rakennemallin tavoitteiden mukaisia täydennysrakentamisen kohteita ohjelmoidaan toteutettavaksi vuosittain noin k-m 2. Pispalan asemakaavoitus jatkuu ohjelmakaudella. Vuonna 2017 Asuinrakentamista kaavoitetaan Kalevaan Pellervon koulun alueelle, Ojalaan, Kissanmaan Hipposkylään, Multisillankoulun täydennysrakentamisen alueelle, Tohlopinrantaan sekä Lamminpään Nauhatehtaan alueelle. Pientaloasuntoja kaavoitetaan erityisesti Ojalaan. Palvelurakentamista kaavoitetaan Hatanpäälle ja Peltolammille Vuodelle 2018 ajoittuu keskustan alueella Kunkun parkin maanalaisen pysäköintilaitoksen kaavoitus, Asemakeskuksen ensimmäinen vaihe sekä Tullikamarin aukion asemakaava. Asuinrakentamisen kohteita ovat Takojankadun alue, Ojala, Hervannan pohjoisosa täydentyminen suunnittelukilpailun pohjalta, Käräjätörmän alue sekä Niemenrannan kolmas vaihe. Pientaloasuntoja kaavoitetaan Ojalaan. Toimitila- ja liikerakentamista kaavoitetaan Kaupin kampuksen yhteyteen, Asemakeskukseen, Aitovuoren yritystoiminnan alueelle sekä Hervannan pääakselille.

23 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) Vuodelle 2019 ajoittuvat keskustan alueella Särkänniemen alueen kehittäminen, Tampereen taidemuseon laajennus sekä museon ympäristön kehittäminen. Asuinrakentamisen kohteita ovat Hiedanrannan ensimmäisen vaiheen asemakaavoitus, Hyhkyn laakso, Lielahden keskusta-alue, Hippostalo sekä Ojala. Pientaloasuntoja kaavoitetaan Ojalaan. Toimitilaja liikerakentamista kaavoitetaan Kalevanaukiolle sekä Hiedanrantaan. Vuosille ajoittuvat keskustan alueella Tammelan täydennysrakentamisen mahdollistava Toriparkki sekä Asemakeskuksen toinen vaihe. Asuinrakentamisen kohteita ovat Viinikanlahden uusi asuinalue, Kaukajärven pohjoisranta, Turtola, Hakametsän alueen uudistaminen, Vuoreksen Västinginmäki, Nurmi-Sorila Tesomajärven koulun alue sekä Lakalaivan ensimmäinen vaihe. Pientaloasuntoja kaavoitetaan Nurmi-Sorilaan, Västinginmäkeen ja Kaukajärvelle. Toimitila- ja liikerakentamista kaavoitetaan Asemakeskukseen, Särkänniemen alueelle, Hakametsään ja Lakalaivaan. Vuosien asemakaavoitusohjelma sisältää asuntokerrosalaa yhteensä k-m 2 ja muuta kerrosalaa noin k-m 2. Pientaloasuntojen määrä on 750 ja keskitehokasta asuntorakentamista yli 1000 asuntoa. Liitteet Asemakaavoitusohjelma Esittelyaineisto

24 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) Kaupunginhallitus, 223, Kaupunginhallitus, 203, Riitta Koskisen eroaminen kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston varajäsenen luottamustoimesta ja uuden varajäsenen vaali TRE:7880/ /2016 Kaupunginhallitus, , 223 Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli Valmistelijan yhteystiedot valmistelusuunnittelija Merja Mäkinen, p , etunimi.m.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p , etunimi.sukunimi@tampere.fi Merkittiin tiedoksi Riitta Koskisen ilmoitus luottamustoimista eroamisesta. Todettiin, että Riitta Koskisen luottamustoimi kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston varajäsenenä päättyy Kaupunginhallituksen henkilöstöjaostoon valittiin Kalervo Kummola uudeksi varajäseneksi alkaen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Esittelijä: Teppo Rantanen ehdotus oli Merkitään tiedoksi Riitta Koskisen ilmoitus luottamustoimista eroamisesta. Todetaan, että Riitta Koskisen luottamustoimi kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston varajäsenenä päättyy Kaupunginhallituksen henkilöstöjaostoon valitaan uusi varajäsen alkaen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kokouskäsittely Ilkka Sasi ehdotti, että henkilöstöjaoston uudeksi varajäseneksi valitaan Kalervo Kummola. Kaupunginhallitus hyväksyi Sasin ehdotuksen yksimielisesti. Perustelut Asia jäi pöydälle

25 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa. Tiedoksi Valittu, Riitta Koskinen, Luottamushenkilömuutokset Liitteet 1 Riitta Koskisen eroilmoitus.pdf 2 Riitta Koskisen eroilmoitus.pdf Kaupunginhallitus, , 203 Valmistelijat / lisätiedot: Hirvelä Heli Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala ehdotus oli Merkitään tiedoksi Riitta Koskisen ilmoitus luottamustoimista eroamisesta. Todetaan, että Riitta Koskisen luottamustoimi kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston varajäsenenä päättyy Kaupunginhallituksen henkilöstöjaostoon valitaan uusi varajäsen alkaen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kokouskäsittely Ilkka Sasi teki pöydällepanoehdotuksen, jota Anneli Kivistö kannatti. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Sasin pöydällepanoehdotuksen. Perustelut Henkilöstöjaoston varajäsen Riitta Koskinen on ilmoittanut eroavansa luottamustoimistaan voimaan tulleen kuntalain 147 :n mukaan lakia sovelletaan toimielimiin ja luottamushenkilöihin vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Tätä ennen sovelletaan vuoden 1995 kuntalain säännöksiä. Vuonna 2012 valitun valtuuston toimikautta jatketaan vuoden 2017 toukokuun loppuun. Valtuuston toimikautta vastaavaksi toimikaudeksi valittujen muiden toimielinten toimikausi jatkuu myös vuoden 2017 toukokuun loppuun. Valtuutettu tai muu kunnan luottamushenkilö voi niin halutessaan erota toimestaan vuoden 2016 lopussa valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Tällöin varavaltuutettu kutsutaan valtuutetun tilalle

26 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja muuhun luottamustoimeen valitaan uusi henkilö. Eroamisesta oli ilmoitettava valtuustolle tai luottamushenkilön valinneelle muulle toimielimelle marraskuun 2016 loppuun mennessä. Kaupunginhallituksen johtosäännön 7 :n mukaan kaupunginhallitus valitsee henkilöstöjaoston jäsenet ja varajäsenet kaupunginhallituksen varsinaisista ja varajäsenistä. Naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain 4a :n mukaan kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Henkilöstöjaostossa on varajäseninä neljä naista ja kolme miestä, joten uudeksi varajäseneksi voidaan valita joko nainen tai mies. Liitteet 1 Riitta Koskisen eroilmoitus.pdf

27 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) Kaupunginhallitus, 224, Kaupunginhallitus, 204, Kaupunginhallituksen edustajan määrääminen Sara Hildénin taidemuseon johtokuntaan TRE:7880/ /2016 Kaupunginhallitus, , 224 Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli Valmistelijan yhteystiedot valmistelusuunnittelija Merja Mäkinen, p , etunimi.m.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p , etunimi.sukunimi@tampere.fi Todettiin, että Riitta Koskisen luottamustoimi kaupunginhallituksen edustajana Sara Hildénin taidemuseon johtokunnassa päättyy Sara Hildénin taidemuseon johtokuntaan määrättiin Minna Talonen kaupunginhallituksen edustajaksi alkaen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Esittelijä: Teppo Rantanen ehdotus oli Todetaan, että Riitta Koskisen luottamustoimi kaupunginhallituksen edustajana Sara Hildénin taidemuseon johtokunnassa päättyy Sara Hildénin taidemuseon johtokuntaan määrätään kaupunginhallituksen edustaja alkaen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kokouskäsittely Ilkka Sasi ehdotti kaupunginhallituksen edustajaksi Minna Talosta. Kaupunginhallitus hyväksyi Sasin ehdotuksen yksimielisesti. Perustelut Asia jäi pöydälle Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa. Tiedoksi Valittu, Riitta Koskinen, Paula Lehtola, Luottamushenkilömuutokset

28 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) Liitteet 1 Riitta Koskisen eroilmoitus.pdf Kaupunginhallitus, , 204 Valmistelijat / lisätiedot: Hirvelä Heli Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala ehdotus oli Todetaan, että Riitta Koskisen luottamustoimi kaupunginhallituksen edustajana Sara Hildénin taidemuseon johtokunnassa päättyy Sara Hildénin taidemuseon johtokuntaan määrätään kaupunginhallituksen edustaja alkaen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kokouskäsittely Ilkka Sasi teki pöydällepanoehdotuksen, jota Anneli Kivistö kannatti. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Sasin pöydällepanoehdotuksen. Perustelut Sara Hildénin taidemuseon johtokunnassa kaupunginhallituksen edustajana toimiva Riitta Koskinen on ilmoittanut eroavansa luottamustoimistaan voimaan tulleen kuntalain 147 :n mukaan lakia sovelletaan toimielimiin ja luottamushenkilöihin vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Tätä ennen sovelletaan vuoden 1995 kuntalain säännöksiä. Vuonna 2012 valitun valtuuston toimikautta jatketaan vuoden 2017 toukokuun loppuun. Valtuuston toimikautta vastaavaksi toimikaudeksi valittujen muiden toimielinten toimikausi jatkuu myös vuoden 2017 toukokuun loppuun. Valtuutettu tai muu kunnan luottamushenkilö voi niin halutessaan erota toimestaan vuoden 2016 lopussa valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Tällöin varavaltuutettu kutsutaan valtuutetun tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja muuhun luottamustoimeen valitaan uusi henkilö. Eroamisesta oli ilmoitettava valtuustolle tai luottamushenkilön valinneelle muulle toimielimelle marraskuun 2016 loppuun mennessä. Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginhallitus määrää toimikaudekseen edustajansa ja tarvittaessa myös

29 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) varaedustajansa kuhunkin lautakuntaan, johtokuntaan ja tarvittaessa muihin toimielimiin. Kaupunginhallituksen jäsenen tulee erityisesti seurata sen toimielimen toimintaa, johon kaupunginhallitus on hänet nimennyt edustajakseen. Hänen tulee tarvittaessa antaa kaupunginhallitukselle ja pormestarille tietoja ao. toimielimen toimialaan kuuluvista asioista. Kaupunginhallituksen edustajalla on toimielimen kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Liitteet 1 Riitta Koskisen eroilmoitus.pdf

30 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) Kaupunginhallitus, 225, Kaupunginhallitus, 205, Matti Heinivahon eroaminen kadunnimitoimikunnan puheenjohtajan ja jäsenen luottamustoimesta sekä uuden jäsenen ja puheenjohtajan vaali TRE:7880/ /2016 Kaupunginhallitus, , 225 Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli Valmistelijan yhteystiedot valmistelusuunnittelija Merja Mäkinen, p , etunimi.m.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p , etunimi.sukunimi@tampere.fi Merkittiin tiedoksi Matti Heinivahon ilmoitus luottamustoimista eroamisesta. Todettiin, että Matti Heinivahon luottamustoimi kadunnimitoimikunnan puheenjohtajana ja jäsenenä päättyy Kadunnimitoimikuntaan valittiin Jarno Lahtinen uudeksi jäseneksi sekä puheenjohtajaksi alkaen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Esittelijä: Teppo Rantanen ehdotus oli Merkitään tiedoksi Matti Heinivahon ilmoitus luottamustoimista eroamisesta. Todetaan, että Matti Heinivahon luottamustoimi kadunnimitoimikunnan puheenjohtajana ja jäsenenä päättyy Kadunnimitoimikuntaan valitaan uusi jäsen ja puheenjohtaja alkaen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kokouskäsittely Ilkka Sasi ehdotti kadunnimitoimikuntaan Jarno Lahtista, jota hän ehdotti myös puheenjohtajaksi. Kaupunginhallitus hyväksyi Sasin ehdotuksen yksimielisesti. Perustelut Asia jäi pöydälle

31 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa. Tiedoksi Valitut, Matti Heinivaho, Jouko Seppänen, Luottamushenkilömuutokset Liitteet 1 Matti Heinivahon eroilmoitus.pdf Kaupunginhallitus, , 205 Valmistelijat / lisätiedot: Hirvelä Heli Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala ehdotus oli Merkitään tiedoksi Matti Heinivahon ilmoitus luottamustoimista eroamisesta. Todetaan, että Matti Heinivahon luottamustoimi kadunnimitoimikunnan puheenjohtajana ja jäsenenä päättyy Kadunnimitoimikuntaan valitaan uusi jäsen ja puheenjohtaja alkaen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kokouskäsittely Ilkka Sasi teki pöydällepanoehdotuksen, jota Anneli Kivistö kannatti. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Sasin pöydällepanoehdotuksen. Perustelut Kadunnimitoimikunnan puheenjohtaja Matti Heinivaho on ilmoittanut eroavansa luottamustoimistaan. Kaupunginhallitus on asettanut toimikaudeksi kadunnimitoimikunnan, jonka tehtävänä on harkita katujen ja muiden yleisten alueiden nimikysymyksiä ja tehdä esityksiä asiassa kaupunginhallitukselle sekä muille kyseisiä asioita käsitteleville kaupungin viranomaisille. Toimikuntaan kuuluu seitsemän jäsentä voimaan tulleen kuntalain 147 :n mukaan lakia sovelletaan toimielimiin ja luottamushenkilöihin vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Tätä ennen sovelletaan vuoden 1995 kuntalain säännöksiä. Vuonna

32 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) 2012 valitun valtuuston toimikautta jatketaan vuoden 2017 toukokuun loppuun. Valtuuston toimikautta vastaavaksi toimikaudeksi valittujen muiden toimielinten toimikausi jatkuu myös vuoden 2017 toukokuun loppuun. Valtuutettu tai muu kunnan luottamushenkilö voi niin halutessaan erota toimestaan vuoden 2016 lopussa valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Tällöin varavaltuutettu kutsutaan valtuutetun tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja muuhun luottamustoimeen valitaan uusi henkilö. Eroamisesta oli ilmoitettava valtuustolle tai luottamushenkilön valinneelle muulle toimielimelle marraskuun 2016 loppuun mennessä. Naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain 4a :n mukaan kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Kadunnimitoimikunnassa on neljä miestä ja kolme naista, joten uudeksi jäseneksi voidaan valita joko mies tai nainen. Liitteet 1 Matti Heinivahon eroilmoitus.pdf

33 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) Kaupunginhallitus, 226, Kaupunginhallitus, 206, Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukunnan toimikauden jatkuminen TRE:8839/ /2016 Kaupunginhallitus, , 226 Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli Valmistelijan yhteystiedot valmistelusuunnittelija Merja Mäkinen, p , etunimi.m.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, p , etunimi.sukunimi@tampere.fi ehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Teppo Rantanen ehdotus oli Toimikaudeksi valitun Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukunnan toimikautta jatketaan saakka. Perustelut Asia jäi pöydälle Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa. Tiedoksi Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukunta / Esko Kautto, Luottamushenkilömuutokset Kaupunginhallitus, , 206 Valmistelijat / lisätiedot: Hirvelä Heli Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala ehdotus oli Toimikaudeksi valitun Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukunnan toimikautta jatketaan saakka.

34 Tampere Pöytäkirja 13/ (72) Kokouskäsittely Ilkka Sasi teki pöydällepanoehdotuksen, jota Anneli Kivistö kannatti. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Sasin pöydällepanoehdotuksen. Perustelut Pirkanmaan pelastustoimen yhteistyösopimuksessa ja Pirkanmaan pelastustoimen johtosäännön 4 :ssä todetaan, että Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukuntaan kuuluu 10 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Neuvottelukunnan toimikausi on kaksi vuotta. Neuvottelukuntaan valitaan Tampereelta kolme jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Tampereen kaupunkiseudun kunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi valitsevat yhteensä kolme jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Akaa, Ikaalinen, Mänttä-Vilppula, Parkano, Sastamala, Valkeakoski, Virrat, Hämeenkyrö, Juupajoki, Kihniö, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi ja Urjala valitsevat yhteensä neljä jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Tampereen kaupunginhallitus valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kaupunginhallitus päätti , että neuvottelukuntaan nimetään toimikaudeksi seuraavat jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet: Liisa Teeri, Lempäälä; varajäsen Marko Lounasranta, Vesilahti Mikko Väre, Nokia; varajäsen Kari Tolonen, Lempäälä Irma Koskela, Orivesi; varajäsen Ville Ellä, Pirkkala Jaana Männikkö, Parkano; varajäsen Pekka Järvinen, Valkeakoski Timo Huikkala, Virrat; varajäsen Katja Koponen-Andersson, Akaa Jarmo Kalliola, Hämeenkyrö; varajäsen Maria Härkki-Santala, Hämeenkyrö Antti Moisio, Ruovesi; varajäsen Jenni Mäkinen, Virrat Hannele Strömberg, Tampere; varajäsen Mikko Leppälahti, Tampere Pekka Anttila, Tampere; varajäsen Riitta Ollila, Tampere Jaakko Stenhäll, Tampere; varajäsen Tuomo Pekkanen, Tampere. Puheenjohtajaksi valittiin Pekka Anttila ja varapuheenjohtajaksi Hannele Strömberg. Toimikaudeksi valitun kaupunginhallituksen toimikausi jatkuu kuntalain 147 :n perusteella toukokuun 2017 loppuun. Tästä syystä Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukunta on kokouksessaan todennut, että on tarkoituksenmukaista jatkaa pelastustoimen neuvottelukunnan toimikautta kesäkuuhun 2017.