S e l v i t y s o s a : Toiminta-ajatus Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Suomen turvallisuus, hyvinvointi ja menestyksen edellytykset perustuvat laaja-alaiseen yhteistyöhön muiden valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Suomen ulkopolitiikan tavoitteena on kansainvälisen vakauden, turvallisuuden, rauhan, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen vahvistaminen sekä oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen. Ulkoasiainministeriön toiminnan keskiössä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä ulkopoliittisesti merkittävät asiat. Toiminta perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen Euroopan unionissa sekä tehokkaaseen monenkeskiseen yhteistyöhön osana kansainvälistä yhteisöä. Ministeriö edistää Suomen kaupallistaloudellisia etuja ja vastaa kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä sekä vaikuttaa globalisaation hallintaan, kehittää kansainvälistä ja EUoikeutta ja ihmisoikeuksia sekä huolehtii julkisuusdiplomatiasta. Ministeriön edustustoverkko palvelee suomalaisia ja koko suomalaista yhteiskuntaa. Edustustoverkon merkitys ja kattavuus korostuu kansainvälisessä vaikuttamisessa. Ulkoasiainministeriön arvot ovat yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. Hallitusohjelman linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa. Toimintaympäristö Suomen ja suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavat merkittävästi globaali toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset. Globalisaation parempaan hallintaan liittyvät kysymykset ovat Suomen kansainvälisen yhteistyön keskeinen kohde. Hallitus toimii globalisaation hyötyjen oikeudenmukaisen jakautumisen ja siihen liittyvien epäkohtien ja epävarmuuden vähentämiseksi. Suomi toimii johdonmukaisesti kansainvälisissä järjestöissä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Suomi toteuttaa arvopohjaista ulkopolitiikkaansa pyrkimällä tukemaan mahdollisimman laajaa vuoropuhelua yli poliittisten, kulttuuristen ja uskonnollisten rajojen. Syventyneen maailmanlaajuisen keskinäisriippuvaisuuden myötä Suomelle avautuu uusia vaikutusmahdollisuuksia, toisaalta myös kielteiset ilmiöt leviävät. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa uudet turvallisuushaasteet, kuten esimerkiksi rahoitus- ja talouskriisit ja niihin liittyvä protektionismin riski, ilmastonmuutos, hallitsemattomat muuttoliikkeet, köyhyys ja eriarvoisuus, epidemiat, kansainvälinen rikollisuus, joukkotuhoaseiden leviäminen, terrorismi ja tietoverkkohäiriöt, korostavat tarvetta laajan turvallisuuden näkökulmalle, eri politiikkalohkojen johdonmukaisuudelle sekä kestävän kehityksen periaatteiden huomioon ottamiselle. YK:n ja muiden monenkeskisten instituutioiden merkitys vahvistuu, mutta toisaalta erilaisten poliittisesti ja taloudellisesti merkittävien maiden keskinäinen yhteistyö lisääntyy, esimerkkinä G-20, ja asettaa paineita monenkeskiselle järjestelmälle. Euroopan unioni on Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys. Unionin ulkoinen toimintakyky vahvistuu Lissabonin sopimuksen toimeenpanon myötä. Euroopan unionin lähialueiden ja erityisesti sen strategisen kumppanin Venäjän painoarvo kasvaa entisestään ja modernisaatiokumppanuus tarjoaa välineen yhteistyön kehittämiseen. Yhdysvalloilla on jatkossakin vahva asema kansainvälisessä politiikassa ja transatlanttisen yhteistyön syventäminen kahdenvälisesti ja Euroopan unionin kautta on keskeisessä asemassa. Suurten kehittyvien maiden, erityisesti ns. BRICSmaiden, nousulla on keskeinen vaikutus kaikkiin kansainvälisen politiikan kysymyksiin. Monitasoisen turvallisuuspoliittisen haasteen asettaa epävakauden vyöhyke, joka ulottuu Afrikasta Lähi-idän kautta Aasiaan. Hauraat valtiot, ääriliikkeiden toiminta ja Lähi-idän konfliktin kärjistyminen muodostavat merkittävän, myös Suomen turvallisuuteen vaikuttavan riskin. Kehittyvien markkinoiden suhteellinen painoarvo jatkaa kasvuaan maailmantaloudessa ja tuotannon ja kulutuksen painopiste siirtyy edelleen kohti Aasiaa. Kilpailun kiristyessä talouteen liittyvän ulkopolitiikan merkitys kasvaa. Suomen tavoitteiden edistäminen ja etujen puolustaminen edellyttää aktiivista otetta talous- ja kauppapolitiikassa sekä vahvaa maakuvaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Hallinnonalan strategiset tavoitteet Ministeriön toiminnalle on asetettu keskeiset strategiset vaikuttavuustavoitteet ministeriön toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi ja voimavarojen kohdentamiseksi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulkoasiainministeriö huolehtii siitä, että Suomi kykenee mahdollisimman tehokkaasti vaikuttamaan kansainvälisissä suhteissa tehtäviin ratkaisuihin, jotka heijastuvat Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin, sekä toimii sen hyväksi, että kansainvälinen yhteisö kykenee ehkäisemään konflikteja ja hallitsemaan kriisejä. Ulkoasiainministeriö tukee demokratian, hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen ja kestävän kehityksen toteutumista. Tavoitteena on: EU:n ulkoisen toiminnan vahvistaminen, ml. yhteinen edustautuminen kansainvälisillä foorumeilla, unionin laajaa keinovalikoimaa ja uutta ulkosuhdepalvelua hyödyntäen lähtökohtana kokonaisvaltainen lähestymistapa, jonka puitteissa kauppa-, ilmasto-, turvallisuus- ja kehityspolitiikkaa edistetään rinta rinnan. Suomen vaikutusmahdollisuuksien ylläpito ja tavoitteiden edistäminen EU:n toiminnassa. Suomen aktiivinen vaikuttaminen YK:n globaalin toimintakyvyn vahvistamiseen sekä YK-järjestelmän reformien ja kansainvälisten avunantajien yhteistyön edistämiseen. Tehokas ja johdonmukainen toiminta monenkeskisessä yhteistyössä, kansainvälisissä järjestöissä ja tuomioistuimissa. Kahdenvälisten suhteiden vahvistaminen, myös EU:n toiminnan ja monenvälisen yhteistyön kautta. Painopisteinä ovat erityisesti transatlanttisten suhteiden vahvistaminen ml. Suomen Yhdysvallat -toimintaohjelman laatiminen ja toimeenpano, hallituksen Venäjä-toimintaohjelman päivittäminen, pohjoisen ulottuvuuden tukeminen, lähialueyhteistyön uudistaminen, arktisen strategian toimeenpano, Itämeren alueen yhteistyö sekä pohjoismainen ja NB8-yhteistyö sekä ns. BRICS-maat. Euroopan unionin laajentumisen edistäminen yhteisesti sovittujen jäsenyyskriteerien pohjalta. Euroopan naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuuden kehittäminen sekä Itä-Euroopan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian maissa politiikkalinjauksen (IKTO) toimeenpano. EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen, ml. EU:n sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan voimavarojen kehittäminen. Vaikuttaminen keskusteluun eurooppalaisista turvallisuusjärjestelyistä. EU:n ja Naton välisen yhteistyön kehittäminen ja osallistuminen rauhankumppaneille avoimeen Nato-yhteistyöhön. Pohjoismaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön vahvistaminen. Aktiivinen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan YK:n ja EU:n puitteissa sekä yhteistyössä Naton kanssa ja siviilikriisinhallintatehtävissä toimivien asiantuntijoiden määrän lisääminen. Alueellisina painopisteinä Afganistan, Libanon, Kosovo ja Afrikka. Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan edistäminen. Kansainvälisen oikeuden vahvistaminen ja ihmisoikeuksien kokonaisvaltainen kehittäminen ja valtavirtaistaminen kansainvälisissä suhteissa. Ihmisoikeuspoliittisen selonteon toimeenpanon edistäminen. Kansainväliseen rauhanvälitykseen osallistuminen. Rauhanvälityksen toimintaohjelman valmisteleminen Suomen osaamisen ja osallistumisen vahvistamiseksi ottaen huomioon mahdollisuudet voimavarojen joustavaan käyttöön. Aktiivinen toiminta ydinaseriisuntaa ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevien kansainvälisten prosessien edistämiseksi ja niiden toimeenpanon tukemiseksi sekä kansainvälisen asekauppasopimuksen aikaansaamiseksi. Suomen YK-turvallisuusneuvostovaalikampanjan tehokas toimeenpano sekä valmistautuminen mahdolliseen jäsenyyteen. Kampanjan menestyksekäs toimeenpano edellyttää koko valtionhallinnon panosta lokakuussa 2012 YK:n yleiskokouksessa toimeenpantavaan vaaliin saakka. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Kauppapolitiikka ja kaupallistaloudelliset suhteet Ulkoasiainministeriö vahvistaa kansainvälistä talous- ja kauppajärjestelmää ja kehittää avointa, sääntöihin perustuvaa maailmantaloutta Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi. Ministeriö parantaa suomalaisten yritysten markkinoillepääsyn ja toiminnan edellytyksiä sekä edistää Suomeen suuntautuvia investointeja. Tavoitteena on: Avoimen kauppapolitiikan periaatteiden edistäminen EU:ssa sekä G8- ja G-20 -ryhmittymien kauppapoliittisessa toiminnassa. Kauppa-, sisämarkkina-, teollisuus- ja innovaatiopolitiikan johdonmukainen kehittäminen EU2020- strategian toimeenpanon yhteydessä. WTO:n monenvälisten kauppaneuvotteluiden (Dohan kierros) sekä EU:n kahdenvälisten vapaakauppaneuvottelujen edistäminen Suomen tavoitteiden mukaisesti. WTO:n toiminnan kehittäminen. Venäjän integroitumisen kansainväliseen kauppajärjestelmään syventäminen. Suomalaisyritysten kaupankäynti- ja toimintaedellytyksien parantaminen Venäjällä. Suomen ja Venäjän välisen innovaatioyhteistyön parantaminen. Suomen taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelman laatiminen. Suomen kaupallistaloudellisten intressien edistäminen painopistealueina erityisesti ns. BRICS-maat ja muut keskeiset nousevat taloudet, Cleantech-sektori, raaka-aineiden ja komponenttien saatavuutta koskevat kysymykset, kaupanestetyö, kansainvälisen energia-, ilmasto- ja ympäristötyön kauppapoliittiset ulottuvuudet, investointien edistäminen sekä ennakointityö. Ulkoasiainhallinnon ja muiden keskeisten viennin- ja kansainvälistymisen edistämistoimijoiden yhteistyön tehostaminen Suomi-talokonseptin pohjalta, ml. Finnode-yhteistyö. Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö Kehityspolitiikka on keskeinen osa johdonmukaista ja laaja-alaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehityspolitiikassa otetaan entistä paremmin huomioon kehityksen ympäristölliset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Ulkoasiainministeriö tukee köyhyyden vähentämistä ja YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamista kumppanimaiden tarpeita ja omistajuutta korostaen. Ministeriö huolehtii kehityspolitiikan johdonmukaisuudesta, avun laadusta ja tuloksellisuudesta. Tavoitteena on: Kehitysyhteistyön vaikuttavuuden parantaminen hallituksen kehityspoliittisen toimenpideohjelman linjausten mukaisesti. Panostuksen monenkeskiseen yhteistyöhön ja kansalaisjärjestöjen osuuden kehitysyhteistyöstä kasvattaminen. Kehitysavun pirstaleisuuden vähentäminen ja koordinaation muiden avuntajamaiden ja järjestöjen kanssa lisääminen. Määrärahoissa pyritään pitkällä aikavälillä kohti 0,7 % BKTL-tasoa; vuonna 2012 saavutetaan 0,56 prosentin taso. Innovatiivisten kehitysrahoituslähteiden käyttöönottomahdollisuuksien selvittäminen rahoituspohjan kasvattamiseksi. Annettujen sitoumusten mukaisesti 50 % kehitysyhteistyön määrärahojen kasvusta kohdennetaan Afrikkaan. Suomen kehityspoliittisen roolin vahvistaminen Suomen kehitysyhteistyön kahdenvälisillä, alueellisilla ja temaattisilla painopistealueilla. EU:n kehityspolitiikan johdonmukaisuuden ja vaikuttavuuden lisääminen. Kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen EU-yhteyksissä. Ilmastopolitiikan ja kehityspolitiikan koordinoiminen ja leikkauspintojen vahvistaminen, ml. pitkän aikavälin ilmastorahoituksen ja kehitysrahoituksen suhteen täsmentäminen. Kansainväliseen ilmastorahoitukseen osallistuminen annettujen sitoumusten mukaisesti. Monialainen kanssakäyminen kansalaisyhteiskunnan kanssa, ml. kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen toimeenpano. Kansalaispalvelut Ulkoasiainministeriö tarjoaa Suomen viranomaispalveluja sekä vastaa maahantulolupa-asioista maailmalla. Ministeriö helpottaa suomalaisten asiointia sekä turvallista liikkumista ja elämistä ulkomailla. Ulkoasiainministeriö auttaa nopeasti, tehokkaasti ja asiantuntevasti hätään joutuneita suomalaisia. Tavoitteena on: Kansalaispalvelustrategian toimeenpano. Konsulipalvelulain uudistaminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Pohjoismaisen yhteistyön syventäminen maahanmuuttoasioissa. Laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjunnan tehostaminen lähtömaissa. Ulkoasiainhallinnon muut kansainväliset tehtävät Ulkoasiainministeriö vastaa julkisuusdiplomatian toimeenpanosta maailmalla. Hallitusohjelman mukaisesti maakuvatyötä jatketaan. Tavoitteena on: Suomen maakuvan vahvistaminen maabrändityöryhmän suositusten toimeenpanon kautta. Julkisuusdiplomatian pitkäjänteinen kehittäminen entistä tavoitteellisemmin yhdessä muiden toimijoiden kanssa Suomi-talokonseptin mukaisesti. Julkisuusdiplomatian temaattisina painopisteinä ovat Suomen YK-turvallisuusneuvostoehdokkuus, Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö, Suomen arktinen strategia, World Design Capital Helsinki 2012, koulutus ja luovat energiaratkaisut. Ulkoasiainhallinnon kehittäminen Tehokas ja toimiva ulkoasiainhallinto edustustoverkkoineen on Suomelle tärkeä väline, jota tulee hyödyntää tehokkaasti. Voimavaroja keskitetään erityisesti niihin maihin ja alueisiin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys on Suomen kannalta kasvamassa. Suomen kansainvälisiä toimintoja keskitetään Suomi-talon konseptin pohjalta tavoitteena parantaa suomalaisten toimijoiden yhteistyötä luomalla edellytykset verkostoitumiselle ja koordinaatiolle. Samalla selkeytetään toimijoiden työnjakoa. Edustustoverkon kehittämisessä otetaan huomioon edellisten lisäksi yhteistyön tiivistäminen erityisesti Pohjoismaiden kesken. Vuonna 2012 suljetaan ainakin Suomen suurlähetystö Filippiineillä Manilassa. Hallinto- ja tukitehtävistä vähennetään vuonna 2012 yhteensä yhdeksän henkilötyövuotta. Sukupuolten välinen tasa-arvo Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla sitoudutaan hallitusohjelman mukaisesti edistämään sukupuolten välistä tasaarvoa kaikessa päätöksenteossa hallinnonalan erityispiirteet huomioon ottaen. Ministeriön periaatteena on sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen kaikessa ministeriön toiminnassa, kuten rekrytoinneissa ja hallinnonalan tehtäviin määrättäessä. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan määrärahoista noin 76 % on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä. Lähialueyhteistyöhankkeita suunniteltaessa otetaan huomioon tasa-arvokysymykset horisontaalisena teemana eri toimialojen hankkeissa. Kehityspolitiikassa edistetään läpileikkaavasti naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" kansallisen toimintaohjelman toimeenpanossa kiinnitetään huomiota naisten aseman vahvistamiseen ja osallistumiseen konfliktien ehkäisyyn, ratkaisemiseen ja rauhanrakentamiseen. Ohjelma tukee sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen vahvistamista hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) 2011 varsinainen talousarvio 2012 esitys 24.20.(67) Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin osakepääoman korotuksesta kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 125,18-24.30.50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 168,19 168,19 kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 100,00 100,00 24.30.66 Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 560,95 505,34 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
24.90.67 Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v) sopimusvaltuus 0,50 0,50 Hallinnonalan määrärahat vuosina 2010 2012 v. 2010 tilinpäätös 1000 v. 2011 varsinainen talousarvio 1000 v. 2012 esitys 1000 Muutos 2011 2012 1000 % 01. Ulkoasiainhallinto 226 203 222 247 224 905 2 658 1 01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 204 915 200 437 201 864 1 427 1 21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 67 247 478 231 94 29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 16 221 17 563 17 563 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 5 000 4 000 5 000 1 000 25 10. Kriisinhallinta 65 420 76 680 74 654-2 026-3 20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha) 47 921 58 332 56 302-2 030-3 21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha) 17 499 18 348 18 352 4 0 20. Lähialueyhteistyö 19 500 16 000 5 500-10 500-66 66. Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 19 500 16 000 5 500-10 500-66 (67.) Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin osakepääoman korotuksesta 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 758 596 859 248 897 284 38 036 4 50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 743 596 844 248 887 284 43 036 5 88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) 15 000 15 000 10 000-5 000-33 90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 104 190 94 177 87 097-7 080-8 50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) 1 824 1 870 1 500-370 - 20 51. Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha) 33 39 39 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 101 511 90 768 84 058-6 710-7 67. Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v) 500 500 500 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
v. 2010 tilinpäätös 1000 v. 2011 varsinainen talousarvio 1000 v. 2012 esitys 1000 Muutos 2011 2012 1000 % 95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) 323 1 000 1 000 Yhteensä 1 173 910 1 268 352 1 289 440 21 088 2 S e l v i t y s o s a : Tuotokset ja laadunhallinta Henkilöstön kokonaismäärä 1) 1 542 1 510 1 501 01. Ulkoasiainhallinto Hallinnonalan johtamista kehitetään tavoitteena toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden entistä järjestelmällisempi ohjaaminen ja arviointi. Vuonna 2012 jatketaan ministeriön tulosohjauksen ja suunnittelujärjestelmän kehittämistä. Ulkoasiainministeriön edustustoverkko toimii Suomen ja suomalaisten kansainvälisenä tukiverkkona. Edustustoverkon arviointia ja kehittämistä jatketaan hallinnonalan resurssit ja hallitusohjelman linjaukset huomioon ottaen. Vuonna 2012 suljetaan ainakin Suomen suurlähetystö Filippiineillä Manilassa. Edustustojen ja muiden ulkomailla toimivien julkista rahoitusta saavien toimijoiden yhteistyötä kehitetään Suomi-talo -konseptin mukaisesti. Edustustoverkon kehittämisessä otetaan huomioon edellisten lisäksi yhteistyön tiivistäminen erityisesti Pohjoismaiden kesken. Edustustojen tarjoamat kansalaispalvelut ovat edustustoja eniten työllistävä sisältötehtävä. Kansalaispalveluiden kehittämistä jatketaan kansalaispalvelustrategian linjausten pohjalta. Toiminnan onnistumista mitataan asiakastyytyväisyyden kehityksellä. Ministeriön Eurooppatiedotusta tehostetaan keskittämällä toimintaa Helsinkiin. EU-kansalaisviestinnässä panostetaan verkkoviestintään ja sosiaaliseen mediaan. Toiminnallinen tehokkuus Hallinto- ja tukitehtävistä vähennetään vuonna 2012 yhteensä yhdeksän henkilötyövuotta. Osana ministeriön suunnittelujärjestelmää kehitetään toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden mittaamista. Hallinnonalalla otetaan käyttöön valtionhallinnon yhteisiin talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseihin perustuva tietojärjestelmä (Kieku). Ulkoasiainhallinnon tietostrategian ja tiedon hallinnan kehittämistä jatketaan. Vuoden 2012 aikana laaditaan hallinnonalan älystrategia. Hallinnonalan tietoturvallisuuden kehittämistä jatketaan kokonaisturvallisuuden ja johtamisen näkökulmasta. Verkkoviestinnän ja sosiaalisen median osuutta ministeriön ja edustustojen tiedonvälityksessä, ml. kriisiviestintä, lisätään. Suomi toimii myös turvallisuuden suhteen haasteellisissa asemamaissa, joissa länsimaihin, ja enenevässä määrin Pohjoismaihin, kohdistuva uhka on selkeästi kasvanut. Vuoden 2012 aikana panostetaan erityisesti korkeauhkaisten toimintaympäristöjen edustustojen turvallisuuteen. Ulkoasiainministeriö hallinnoi kirjanpitoarvoltaan noin 270 milj. euron kiinteistöomaisuutta. Vuonna 2012 nopeutetaan ministeriön kiinteistöstrategian mukaista kuntokartoitusohjelmaa. Kotimaassa parannetaan tilatehokkuutta yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Tavoitteena on entistä parempi taloudellisuus, tehokkuus ja tuottavuus kiinteistöjen hallinnassa. Merkittävin vireillä olevista hankkeista on Suomen EU-edustuston ja Suomen Brysselin suurlähetystön yhteistoimitilahanke, joka valmistuu 2012 loppuun mennessä muuttoa varten. 1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä vuonna 2012 noin 650 henkilötyövuotta, sekä ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuosina 2011 ja 2012 noin 1 200 henkilötyövuotta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Suomen viisumitoimintojen kehittämistä jatketaan Suomen Moskovan ja Pietarin edustustoissa sisäisten prosessien tehostamiseksi. Tavoitteena on varmistaa EU-Venäjä viisumihelpotussopimuksen mukaisten käsittelyaikojen noudattaminen Suomen Venäjällä olevissa edustustoissa. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Ulkoasiainhallinnon vuonna 2010 uudistetun henkilöstöstrategian sekä ulkomaanedustuksen korvausjärjestelmän uudistusten toimeenpanoa jatketaan. Erityistä huomiota kiinnitetään johtajapolitiikkaan. Hallinnonalan palkkakilpailukyvyn parantamista jatketaan laaditun ohjelman mukaisesti. Palkkausjärjestelmän kehittämistä jatketaan tavoitteena valtion yleislinjaukset huomioon ottava järjestelmä ja tehtäväkiertoon soveltuvien soveltamiskäytänteiden luominen. Työhyvinvointiin ja työsuojeluun kiinnitetään erityistä huomiota ministeriön toiminnan kehittämiseksi ja työn tuloksellisuuden edistämiseksi. Työhyvinvoinnin arvioinnissa hyödynnetään mm. työtyytyväisyysbarometrin tuloksia. Osaamisen kehittäminen on osa ministeriön johtamisjärjestelmää. Tavoitteena on joustavasti muutoksiin reagoiva osaamisen kehittämisen tarjonta ja välineet. Ulkoasiainhallinnolle asetettujen tavoitteiden mukaiset tunnusluvut 2010 toteutuma 2011 ennakoitu 2012 tavoite Toiminnallinen tehokkuus Rakenteisten maatiedostojen käyttöönotto, % 90 95 100 Etäyhteyksien käytön laajentaminen, yhteyksien määrä 2 000 2 000 2 000 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työtyytyväisyys barometrin mukaan tyydyttävä+ (3,2) tyydyttävä+ (3,4) tyydyttävä+ (3,4) Työtyytyväisyysbarometrin johtajuusindeksi 3,3 3,5 3,5 01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 201 864 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kunniakonsulien menojen maksamiseen 2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen 3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen 4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2012 Ministeriö, 934 henkilötyövuotta 72 265 000 Toimintamenot 10 960 000 Henkilöstömenot 60 305 000 Edustustot, 96 toimipistettä, 567 henkilötyövuotta 97 609 000 Eurooppa, 36 toimipistettä, 212 henkilötyövuotta 43 362 000 Toimintamenot 21 276 000 Henkilöstömenot 22 086 000 Itä, 7 toimipistettä, 79 henkilötyövuotta -17 661 000 Toimintamenot -24 740 000 Henkilöstömenot 7 079 000 Aasia ja Amerikka, 27 toimipistettä, 137 henkilötyövuotta 34 583 000 Toimintamenot 18 504 000 Henkilöstömenot 16 079 000 Afrikka ja Lähi-itä, 19 toimipistettä, 82 henkilötyövuotta 19 566 000 Toimintamenot 10 738 000 Henkilöstömenot 8 828 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Pysyvät ja erityisedustustot, 7 toimipistettä, 57 henkilötyövuotta 17 759 000 Toimintamenot 11 642 000 Henkilöstömenot 6 117 000 Hallinnonalan yhteiset menot 32 990 000 Tietohallinto 20 000 000 Kiinteistöhallinto 9 900 000 Turvallisuus 3 090 000 Yhteensä 201 864 000 Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutuskorvaukset, hautajais- ja tapaamismatkat, lähetetyn henkilöstön terveydenhuoltoon liittyvät korvaukset, varustaumiskorvaus sekä muuttoihin liittyvät korvaukset. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin. Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista viisumituloista ja ne esitetään osana edustustojen toimintamenoja. Suurin osa tuotoista kertyy Suomen Venäjän edustustojen viisumituloista. Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2010 toteutuma 2011 varsinainen talousarvio 2012 esitys Bruttomenot 243 878 234 072 250 861 Bruttotulot 41 248 33 636 48 997 Nettomenot 202 630 200 437 201 864 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 31 278 siirtynyt seuraavalle vuodelle 33 563 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa) 2010 toteutuma 2011 varsinainen talousarvio 2012 esitys Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 28 024 31 545 45 700 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 24 546 25 533 30 137 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 3 478 6 012 15 563 Kustannusvastaavuus, % 114 124 152 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksusta annetun asetuksen (872/2008) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 1 660 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen 158 Siirto momentilta 26.40.01 104 Toimintamenosäästö (HO) -2 017 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -361 IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 140 Tasomuutos 1 743 Yhteensä 1 427 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
2012 talousarvio 201 864 000 2011 III lisätalousarvio 1 529 000 2011 talousarvio 200 437 000 2010 tilinpäätös 204 915 000 21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 478 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. 2012 talousarvio 478 000 2011 talousarvio 247 000 2010 tilinpäätös 67 000 29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 17 563 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön ja lähialueyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä ja lähialueyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä ja lähialueyhteistyötä arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen. 2012 talousarvio 17 563 000 2011 talousarvio 17 563 000 2010 tilinpäätös 16 221 448 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen. Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 000 000 euroa kiinteistökannan parantamiseen. 2012 talousarvio 5 000 000 2011 talousarvio 4 000 000 2010 tilinpäätös 5 000 000 10. Kriisinhallinta S e l v i t y s o s a : Suomi on mukana EU:n ja keskeisten kriisinhallintaa toteuttavien kansainvälisten järjestöjen työssä osallistuen toiminnan ja sen edellyttämien valmiuksien kehittämiseen samoin kuin kriisinhallintatehtäviin eri puolilla maailmaa. Kriisinhallintaosallistumista kehitetään sekä sotilaallisessa että siviilikriisinhallinnassa toiminnan painopistealueiden ollessa Afganistan, Libanon, Afrikka ja Kosovo. Tavoitteena on aktiivinen toiminta kansainvälisessä sotilaallisessa kriisinhallinnassa sekä siviilikriisinhallinnassa hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti. Pyrkimyksenä on myös saada lisää suomalaisia merkittäviin siviilikriisinhallinnan johtotehtäviin kansainvälisiin operaatioihin ja järjestöihin. Sotilaallisiin ja siviilikriisinhallintatehtäviin palkattua henkilöstöä arvioidaan vuonna 2012 olevan noin 650 henkilöä. 20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 56 302 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen 2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin 3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavaan tukeen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
4) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden taloudelliseen tukemiseen, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muutoin osallistu. Käyttösuunnitelma 03. Liberian kriisinhallintaoperaation menot (UNMIL-operaatio) 260 000 04. Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) 4 738 000 05. Yhteiset menot 5 399 000 06. Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ALT- HEA-operaatio) 1 069 000 07. YKSOS:n menot (UNMIS-operaatio), Sudan 260 000 07. SKJA:n menot (ISAF-operaatio), Afganistan 20 810 000 09. Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin 7 482 000 10. Atalanta-operaation menot 1 284 000 11. EUTM/Somalian koulutusoperaation menot 250 000 14. Libanonin kriisinhallintaoperaation menot 14 750 000 Yhteensä 56 302 000 S e l v i t y s o s a : Operaatioiden määrärahat on mitoitettu Suomen kriisinhallintajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaan vuonna 2012. Näissä operaatioissa toimivan henkilöstön määrän arvioidaan vuonna 2012 olevan noin 500 sotilasta. YK:n maksamat palkkausmenokorvaukset tuloutetaan momentille 12.24.99. 2012 talousarvio 56 302 000 2011 III lisätalousarvio 2011 talousarvio 58 332 000 2010 tilinpäätös 47 921 060 21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha) Momentille myönnetään 18 352 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien erityismenojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen 2) vaalitarkkailijoiden aiheuttamien menojen maksamiseen 3) siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen 4) siviilikriisinhallinnan projekteihin ja koulutukseen 5) sellaisen rauhanvälittämistoiminnan ja siihen liittyvän kapasiteetin vahvistamiseen, johon Suomi osallistuu, menoihin. Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta. Käyttösuunnitelma 01. Siviilikriisinhallinta 17 552 000 02. Vaalitarkkailijat 400 000 03. Rauhanvälittäminen 400 000 Yhteensä 18 352 000 S e l v i t y s o s a : Määräraha on mitoitettu siviilikriisinhallintatoimintaan osallistuvan 150 asiantuntijan mukaisesti ottaen huomioon ne siviilikriisinhallinnan operaatiot ja tukitoiminnot, joihin Suomi todennäköisesti tulee osal- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
listumaan erityisesti Euroopan unionin laajentuvien siviilikriisinhallintatehtävien myötä. Järjestöiltä saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.24.99. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 4 000 euroa palkkausten tarkistusten johdosta. 2012 talousarvio 18 352 000 2011 III lisätalousarvio 3 000 2011 talousarvio 18 348 000 2010 tilinpäätös 17 499 001 20. Lähialueyhteistyö S e l v i t y s o s a : Lähialueyhteistyötä ohjaavat vuonna 1992 solmittu Suomen ja Venäjän välinen lähialueyhteistyösopimus, valtioneuvoston vuonna 2004 vahvistama strategia sekä hallitusohjelma. Yhteistyöllä edistetään ensisijaisesti ympäristönsuojelua ja ydinturvallisuutta sekä ehkäistään tartuntatautien leviämistä. Lähialueyhteistyöllä tuetaan myös kansalaisyhteiskunnan vahvistumista. Lähialueyhteistyötä pyritään toteuttamaan tasavertaisen kumppanuuden pohjalta. Lähialueyhteistyön ensisijainen kohdealue on Luoteis-Venäjän federaatiopiiri, erityisesti Karjalan tasavalta, Leningradin alue, Murmanskin alue ja Pietari. Lähialueyhteistyöllä tuetaan lisäksi monenkeskistä yhteistyötä, kuten pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuksia, alueneuvostojen hankkeita sekä kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen hankkeita. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) korotti vuonna 2011 peruspääomaansa 10 mrd. eurolla, josta Suomen osuus oli yhteensä 125,18 milj. euroa (12 518 osaketta). Korotuksella ei ollut suoria budjettivaikutuksia, koska maksetun pääoman osuus katettiin pankin varannoista. Vuoden 2011 talousarvion momentille 24.20.67 merkittiin Suomen osuus vaadittaessa maksettavan takuupääoman korotuksesta 112,55 milj. euroa. Pääomankorotuksen jälkeen Suomen osuus EBRD:n pääomasta nousi 375,18 milj. euroon (37 518 osaketta), josta maksettua pääomaa on 78,26 milj. euroa ja vaadittaessa maksettavaa takuupääomaa 296,92 milj. euroa. Takuupääoman korotus on voimassa toistaiseksi, mutta sen peruuttamista on määrä tarkastella ennen viisivuotiskauden päättymistä vuonna 2015. Suomi on kohdistanut vuosina 2004 2011 lähialueyhteistyön kohdemaihin yhteensä 339,78 milj. euroa. Valtion talousarvion kautta kanavoidun lahja-avun osuus on ollut 193,4 milj. euroa, josta Venäjälle mennyt osuus on ollut 142 milj. euroa. Lähialueyhteistyöhön tarkoitetut voimavarat vuosina 2004 2011 (milj. euroa) 2) 2004 2010 2011 Yhteensä Lahja-apu Venäjä 126,2 15,8 142,0 Baltia 3) 6,8 0,1 6,9 Muut maat/erittelemätön 43,2 1,3 44,5 Lahja-apu yhteensä 176,2 17,2 193,4 Osakepääomamaksatukset Suomen osuus EBRD:n osakepääomasta 19,6-19,6 FINNFUNDin osakepääomasijoitukset 0,6-0,6 Osakepääomamaksatukset yhteensä 20,2-20,2 Luotot FINNFUND-luotot 6,8 6,8 13,6 Luotot yhteensä 6,8 6,8 13,6 Takuut 2) Vuonna 1990 2003 yhteistyöhön Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden kanssa osoitettiin lahja-apuun, osakepääomamaksatuksiin, luottoihin ja takuisiin yhteensä noin 1,0 mrd. euroa. 3) Sisältää vuosien 2003 2004 sopimuksentekovaltuuksien nojalla tehtävät maksatukset Suomen ja Viron välisiin Kioton mekanismin mukaisiin hankkeisiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
EBRD:n takuupääoma - 112,6 112,6 Yhteensä - 112,6 112,6 Yhteensä 203,2 136,6 339,8 Lahja-avun jakautuminen pääluokittain 2012 (milj. euroa) Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla luvussa 24.20 5,5 Oikeusministeriön hallinnonalalla 0,06 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla 0,5 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 0,2 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla 0,4 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla 0,02 Yhteensä 6,68 66. Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 5 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ensisijaisesti Venäjän Federaatiossa toteutettaviin yhteistyöhankkeisiin 2) vuonna 2004 tai aikaisemmin myönnettyjen valtuuksien nojalla tapahtuviin maksatuksiin Baltian maissa toteutettavissa hankkeissa 3) kansainvälisten rahoituslaitosten yhteydessä toimivien rahastojen tukemiseen 4) kansainvälisissä järjestöissä, rahoituslaitoksissa tai näitä vastaavissa organisaatioissa toimivien asiantuntijoiden rahoittamiseen 5) lähialueyhteistyöhön liittyvien valtion kulutusmenojen maksamiseen 6) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän palkkaamiseen määräaikaiseen työsopimussuhteeseen lähialueyhteistyön koordinointiin, hankevalmisteluun, arviointiin ja hallintoon sekä sen kehittämiseen liittyviin asiantuntijatehtäviin. Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta. S e l v i t y s o s a : Tavoitteena on lähialueyhteistyön kokonaisvaltaiseen evaluointiin pohjautuvan uuden linjauksen toimeenpano. Hallitusohjelman mukaisesti lähialueyhteistyön keskeisiä tavoitteita ovat ydinturvallisuus, ympäristön tilan parantaminen ja tartuntatautien ehkäiseminen. Määrärahan arvioitu käyttö Ympäristö 2 000 000 Ydinturvallisuus 1 500 000 Sosiaali- ja terveysala/tartuntatautien ehkäisy 600 000 Kansalaisjärjestömääräraha 600 000 Muut toimialat 800 000 Yhteensä 5 500 000 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2012 2013 2014 2015 Yhteensä vuodesta 2012 lähtien Lähialueyhteistyövaltuus Ennen vuotta 2012 tehdyt sitoumukset 673 375 129 129 1 306 2012 talousarvio 5 500 000 2011 talousarvio 16 000 000 2010 tilinpäätös 19 500 000 2011 talousarvio (67.) Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin osakepääoman korotuksesta S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteita ovat köyhyyden poistaminen, YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen sekä kestävän kehityksen edistäminen kumppanimaiden tarpeita ja omistajuutta korostaen. Suomi tukee yhteistyökumppanien omia kehityssuunnitelmia ja pyrkii kohdistamaan toimintaansa toimialoille, joilla Suomen vahvuuksia ja osaamista sekä lisäarvoa ja kokemusta voidaan parhaiten hyödyntää. Suomi edistää kehityspolitiikassaan läpileikkaavasti naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä sukupuolten välistä ja yhteiskunnallista tasa-arvoa, helposti syrjäytyvien ryhmien oikeuksia ja osallistumismahdollisuuksia sekä HIV/AIDSin vastaista työtä. Suomen kehityspolitiikkaa toteutetaan kahdenvälisesti, alueellisesti ja temaattisesti, EU-tasolla, monenkeskisesti, yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa sekä humanitaarisena apuna. Kaikki nämä kanavat muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden, jonka tuloksena Suomen kehityspolitiikan vaikuttavuus maatasolla syntyy. Hallitus tavoittelee määrärahakehitystä, jonka puitteissa 0,7 prosentin määrärahataso BKTL:sta voidaan saavuttaa. Vuonna 2012 kehitysyhteistyömäärärahojen tasoksi jäädytetään noin 0,56 % BKTL:sta, mikä merkitsee noin 40 milj. euron menojen kasvua vuodesta 2011 ja ylittää kansainväliset sitoumuksemme. Hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2013 2015 kehitysyhteistyömenot jäädytetään vuoden 2012 määrärahojen tasolle. Vuodesta 2013 eteenpäin on mahdollista, että päästökauppatuloja voidaan suunnata kehitysyhteistyömenoihin siten, että määrärahojen suhde BKTL:oon voisi jälleen nousta. Tavoitteena on annettujen sitoumusten mukaisesti kohdentaa kehitysyhteistyömäärärahojen kasvusta vähintään 50 % Afrikkaan. Lisäksi Suomi on sitoutunut kaikkein köyhimpien maiden (LDC-maat) saaman tuen osuuden säilyttämiseen vähintään 0,15 prosentissa BKTL:sta rahoituksen noustessa kohti 0,7 %. Nämä tavoitteet otetaan huomioon kahdenvälisen ja alueellisen kehitysyhteistyön suunnittelussa ja niiden saavuttamista mitataan säännöllisesti. Kööpenhaminan ilmastopuitesopimuksen (UNFCCC) 15. osapuolikokouksessa Suomi sitoutui osana EU:n lyhyen aikavälin rahoituslupausta 110 milj. euron osuuteen vuosien 2010 12 aikana. Tämä sitoumus rahoitetaan kasvavista kehitysyhteistyömäärärahoista. Vuoden 2012 talousarvioesitykseen sisältyy noin 41,6 milj. euroa lyhyen aikavälin ilmastorahoitussitoumukseen luettavaa ilmastorahoitusta. Tuloksellisuus, vaikuttavuus ja johdonmukaisuus Kehitysyhteistyön vaikuttavuus on tärkein lähtökohta köyhyyden vähentämisessä ja kestävän kehityksen tukemisessa. Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden saavuttaminen näkyy muutoksina ja kehityksenä yhteistyömaissa ja maailmanlaajuisesti. Suomen tuki on osa kansainvälisen yhteisön ja kumppanimaan yhteistä panosta ja sillä myötävaikutetaan kehitykseen. Samalla on seurattava sitä, että kehitysvaikutusten saavuttamiselle Suomen tuella on olemassa riittävä mahdollisuus. Suomi osallistuukin aktiivisesti kehitystulosten saavuttamisen edellytyksistä käytävään kansainväliseen keskusteluun. Kehitysyhteistyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden edistäminen on keskeistä kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi on sitoutunut Pariisin julistuksen ja sitä tukevan Accran toimintaohjelman periaatteisiin, jotka tähtäävät kehitysyhteistyön toimintatapojen kehittämiseen kehitystulosten vahvistamiseksi. Suomi osallistuu kansainväliseen tuloksellisuusyhteistyöhön erityisesti OECD:n ja EU:n puitteissa. EU:ssa Suomi pyrkii ohjaamaan aktiivisella kokousvaikuttamisella tuloksellisuuden sisältötyötä sellaisiin aihealueisiin, joilla EU:lla on lisäarvoa maatason tuloksellisuuden edistämiseksi. Johtokuntatyöskentelyssä ja muussa vaikuttamistoiminnassaan Suomi yhdessä muiden samanmielisten maiden kanssa pyrkii aktiivisesti edistämään YK-järjestelmän uudistamista ja YKjärjestöjen sekä Maailmanpankin ja alueellisten kehityspankkien toiminnan tehokkuutta. Kansallisella tasolla ulkoasiainministeriö tekee jatkuvaa kehittämistyötä Suomen kehitysyhteistyön tuloksellisuuden vahvistamiseksi, mm. tarkentamalla ohjeistoja sekä järjestämällä koulutusta. Kansallisessa toimintatapojen kehittämistyössä keskitytään vahvistamaan hanke- ja ohjelmayhteistyön tuloksellisuutta maatasolla. Suomen prioriteetteja ovat kumppanimaiden omien hallintojärjestelmien käytön edistäminen, kehitysrahoituksen ennakoitavuuden parantaminen sekä avunantajien välisen työnjaon kehittäminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen ovat moniulotteisia haasteita, eikä kehityksen eri ulottuvuuksiin vaikuttamiselle ole olemassa luotettavia ja yksiselitteisiä mittareita. Kattava tavoitteiden asettaminen ja edistymisen seuranta edellyttävät sekä määrällisen että laadullisen tiedon monipuolista hyödyntämistä ja analyyttistä arviointia. Suomen kehitysyhteistyön seurantaa toteutetaan sekä ulkoasiainministeriössä että kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Ulkoasiainministeriön alueosastoilla on keskeinen vastuu omien hankkeidensa ja ohjelmiensa evaluoinnista ja tarkastuksesta. Kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä vastaavan alivaltiosihteerin alaisuudessa toimiva kehitysyhteistyön evaluointi toimeenpanee laajojen kokonaisuuksien evaluointeja. Evaluoinneissa Suomi noudattaa OECD:n kehitysapukomitea DAC:n periaatteita. Kansallisessa seurannassa eduskunnan merkitys on keskeinen. Ulkoasiainministeriö toimittaa eduskunnalle vuosittain kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä koskevan kertomuksen, jossa raportoidaan toteutuneesta toiminnasta ja esitetään tulevaisuuteen suuntaavia tavoitteita. Kansainvälisellä tasolla kehitysyhteistyön seuranta ja raportointi tapahtuu pääosin OECD:n kehitysapukomitea DAC:issa. OECD/DAC:ilta Suomi saa palautetta kehitysapukomitean suorittamista maatutkinnoista sekä Suomen edistymisestä Pariisin julistuksen toimeenpanossa maatasolla. DAC-raportoinnissa seurataan myös kehityspolitiikan läpileikkaavia teemoja koskevien politiikkatavoitteiden toteutumista. Suomi on sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteiden edistymisen seurantaan, joka perustuu maakohtaisesti kerättyyn seurantatietoon. Kehityspoliittinen johdonmukaisuus toteutuu, kun kaikkien köyhyyden poistamisen ja kestävän kehityksen kannalta merkittävien politiikka-alojen linjaukset ja toiminta tukevat kansainvälisten kehitystavoitteiden saavuttamista. Periaate merkitsee velvollisuuksia myös teollistuneille maille (mm. kauppa-, maatalous- ja ilmastopolitiikka, kestävät tuotantoja kulutustavat). Kehityspoliittisen johdonmukaisuuden toteutumista seurataan muun muassa Commitment to Development Indexin avulla, joka arvioi kehitysyhteistyön määrää ja laatua, kauppaa ja investointeja, maahanmuutto-, ympäristö-, turvallisuus- ja teknologiapolitiikkaa. OECD/DAC:in tilastoinnissa seurataan ilmastorahoitushankkeita laadullisilla mittareilla (Rio marker) koskien ilmastonmuutoksen hillintää (mitigaatio) ja ilmastonmuutokseen sopeutumista (adaptaatio). Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien hankkeiden tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä. Ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävillä hankkeilla parannetaan maiden edellytyksiä mukautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin negatiivisiin vaikutuksiin. Näitä mittareilla annetaan hankkeille sen mukaan, ovatko ne hankkeen päätavoite tai merkittävä osatavoite. Päätavoitteella tarkoitetaan sitä, että hanke ei toteudu lainkaan, jos tavoite jätetään pois. Osatavoite on kirjattu hankedokumenttiin yhdeksi hankkeen tavoitteeksi. Suomi hyödyntää ilmastohankkeiden suunnittelussa ja seurannassa näitä markkereita. Suomi suuntaa tukensa erityisesti niille monenkeskisille toimijoille, joiden painoarvo ja toiminnan lisäarvo köyhyyden vähentämisessä ja kestävän kehityksen edistämisessä on laajalti tunnustettu sekä avunantajayhteisössä että kehitysmaissa. Arvioinnissa Suomi on hyödyntänyt mm. OECD DAC:in, MOPAN-verkoston (Multilateral Organizations Performance Assessment Network) ja Pariisin julistuksen toimeenpanon seurantamekanismin tuottamaa aineistoa monenkeskisten organisaatioiden tuloksellisuudesta samoin kuin organisaatioiden sisäisten arviointien tuloksia. Suomi on aktiivisesti osallistunut monenkeskisten organisaatioiden arviointiprosesseihin. Julkisen kehitysavun määrärahat ja maksatukset (milj. euroa) sekä maksatusten %-osuus BKTL:sta 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Määrärahat yhteensä 545,6 600,1 670,8 746,1 830,4 915,6 965,6 1 073,8 Maksatukset 547,3 721,8 658,6 711,1 789,7 923,6 1 007,6 %-osuus BKTL:sta 0,36 0,46 0,39 0,40 0,43 0,54 0,55 Valtion kehitysyhteistyöhön kohdistettavat määrärahat vuonna 2012 hallinnonaloittain (1 000 euroa) Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla momentilla 24.30.66 882 984 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muilla momenteilla 96 751 Sisäasiainministeriön hallinnonalalla 34 818 Puolustusministeriön hallinnonalalla 2 760 Valtiovarainministeriön hallinnonalalla 100 460 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla 1 922 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla 235 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 1 206 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla 1 270 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla 1 385 Ympäristöministeriön hallinnonalalla 290 Yhteensä 1 124 081 50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle Momentille ei myönnetä määrärahaa. Valtuus Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 :n 4 momentin ja 3 a ja b :n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osakeja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 168 187 926 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa. 2012 talousarvio 2011 talousarvio 2010 tilinpäätös Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen 2) kehitysyhteistyöhallinnon menojen maksamiseen, kun ne aiheutuvat henkilökunnan koulutuksesta, kohdemaihin, kohdemaissa ja niitä käsitteleviin kansainvälisiin hallitustenvälisiin järjestöihin ja rahoituslaitoksiin sekä Euroopan unioniin tehtävistä kehitysyhteistyöhallinnon virkamatkoista, toimistoautomatiikan hankinnasta sekä kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvien asiantuntijapalkkioiden maksamisesta 3) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan apupyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää 4) ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA), Pohjoismaisen kehitysrahaston (NDF), Norjan ulkoministeriön, Luxemburgin ulkoministeriön ja Saksan kehitysyhteistyöviraston (GIZ) yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen. Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset. Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta. 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 887 284 000 euroa. Käyttösuunnitelma 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 290 090 000 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 4) 254 924 000 3. Euroopan kehitysrahasto 58 876 000 4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 57 733 000 5. Humanitaarinen apu 91 000 000 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 8 561 000 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 2 600 000 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle 106 000 000 4) Sisältää 500 000 euroa ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeiden menoja, 2 000 000 euroa ministeriön ja Pohjoismaisen kehitysrahaston (NDF) yhteistoimintahankkeen menoja, 1 100 000 euroa ministeriön ja Norjan ulkoministeriön yhteistoimintahankkeen menoja, 500 000 euroa ministeriön ja Luxemburgin ulkoministeriön yhteistoimintahankkeen menoja sekä 200 000 euroa ministeriön ja Saksan kehitysyhteistyöviraston (GIZ) yhteistoimintahankkeen menoja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15