POHJOIS-KYMEN KASVU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2017 30.11.2016
1 Sisällys 1 Yleistä vuodesta 2017 2 Yhdistys, jäsenet, hallitus, henkilökunta ja muut resurssit 3 Toimiminen Leader-ryhmänä 4 Yhdistyksen omat hankkeet 5 Muu toiminta 6 Tiedotus ja viestintä 7 Yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa 8 Talousarvio vuodelle 2017 1 Yleistä vuodesta 2017 Pohjois-Kymen Kasvun perustehtävä on kannustaa ja innostaa ihmisiä kehittämään omaa kotiseutuaan. Kasvun toiminta-aluetta ovat Kouvolan kaupunki ja Iitin kunta. Leader-ryhmänä yhdistys rahoittaa maaseudun yleishyödyllisiä hankkeita sekä mikroyrityksiä Leader-rahoituksella. Yhdistys toteuttaa myös omia hankkeita eri rahoitusvälineitä hyödyntäen. Omien hankkeiden tavoitteena on varmistaa Kasvun maaseutualueita koskevan strategian Paikallista Kasvua älykkäästi, kestävästi ja osallistavasti 2014 2020 sekä Kouvolan keskusta-alueita koskevan Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen toimintasuunnitelma Kymenlaaksoon 2014 2020 toteutuminen. Yhdistyksen keskeisimmät tehtävät vuonna 2017 ovat toimijoiden aktivointi sekä hanke- ja yritystukien hakijoiden neuvonta, jotka toteutetaan yhdistykselle myönnetyllä toimintarahalla. Tavoitteena on, että vuoden 2017 aikana yhdistyksellä on käynnissä kaksi omaa strategista hanketta, Leader-rahoitteinen Paikallista kasvua kyliin ja yrityksiin -hanke sekä ESR/RAY-rahoitteinen Uusi tapa toimia -hanke. Uusi avaus vuonna 2017 on nuorille suunnattujen Säpinäsatasten lanseeraus. Vuoden päätapahtumat ovat 10.6.2017 Avoimet kylät -päivänä järjestettävä Suomi 100 juhlavuoteen liittyvä kylätempaus sekä nuorille suunnatun Amaze me Leader -kiertueen Kasvun alueella järjestettävä seikkailupäivä 14.8.2017. Vuoden 2017 aikana on tarkoitus myös kartoittaa teemahankkeen tarve, jonka toteutus voi käynnistyä vuonna 2018. Arviointi- ja laatutyön tekemistä jatketaan. Vaikuttaminen tulevaan aluehallintouudistukseen on myös yksi vuoden 2017 keskeisistä tavoitteista. Kasvu on mukana Sisä-Suomen kalatalouden toimintaryhmän toiminnassa. Kalatalouden toimintaryhmä saa rahoituksensa Euroopan meri- ja kalatalousohjelmasta. Sisä-Suomen kalatalouden toimintaryhmä myöntää rahoitusta elinkeinokalataloutta tukeville hankkeille, jotka liittyvät esim. ammattikalastukseen, kalastusmatkailuun ja vesiviljelyyn. 2 Yhdistys, jäsenet, hallitus, henkilökunta ja muut resurssit Vuoden 2016 aikana hallitus on pohjustanut yhdistyksen sääntömuutosta ja uudet säännöt on ennakkotarkastettu. Keskeisimmät muutokset ovat siirtyminen kahden kokouksen käytännöstä (kevät- ja syyskokous) yhden kokouksen käytäntöön (vuosikokous) sekä hallituksen jäsenten henkilökohtaisten varajäsenten korvaaminen kolmikantakohtaisilla yleisvarajäsenillä. Lisäksi uudet säännöt mahdollistavat mm. etäosallistumisen yhdistyksen kokouksiin sekä erilaisten menetelmien käyttämisen kokouskutsujen lähettämisessä. Muutoksen tarkoituksena on keventää yhdistyksen hallintoa ja vähentää kustannuksia. Sääntömuutos tulee voimaan vuoden 2017 aikana. Vuoden 2016 aikana yhdistyksessä on ollut 184 henkilöjäsentä, 66 yhteisöjäsentä sekä kaksi kuntajäsentä. Maksaneita jäseniä elokuun loppuun mennessä henkilöjäsenistä on ollut 66 ja yhdistysjäsenistä 31. Maksavien jäsenten määrä on yksi mittareista, joilla maa- ja metsätalousministeriö seuraa Leader-toiminnan toteutumista, joten yhdistyksen jäsenhankintaa tehostetaan vuoden 2017 aikana ja myös jäsenrekisteri ajantasaistetaan siten, että kaksi vuotta peräkkäin jäsenmaksunsa maksamatta jättäneet jäsenet poistetaan rekisteristä. Tämänhetkisten sääntöjen mukaan yhdistyksen hallitukseen kuuluu yhdeksän varsinaista jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallituksen kokoonpanossa noudatetaan kolmikantaperiaatetta (asukastaho,
julkishallinto, yritykset ja yhteisöt, kutakin 1/3). Hallitus kokoontuu noin kerran kuussa lukuun ottamatta kesäkuukausia. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten toimikausi on 3 vuotta ja enintään 2 toimikautta peräkkäin. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on vuoden mittainen. Hallitus päättää rahoitettavista hankkeista ja yritystuista ja voi käyttää päätöksenteon tukena ulkopuolisia asiantuntijoita, esim. Kinnon tai ProAgrian yritysneuvojia. Hallituksen alaisina työryhminä Kasvussa toimivat kaupunkijaosto, joka seuraa Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen toimintasuunnitelma Kymenlaaksoon 2014 2020 -strategian toteutumista, henkilöstöryhmä, joka vastaa henkilöstöasioiden käsittelystä sekä viestintäryhmä, joka seuraa Kasvun viestintäsuunnitelman toteutumista. Säpinäsatasten jakamista varten perustettanee oma työryhmä. 2 Yhdistyksessä työskentelee palkattuna henkilökuntana kokopäivätoimisesti toiminnanjohtaja Evita Reitti, talouspäällikkö Susanna Arola sekä Leader-rahoitteisen Paikallista kasvua kyliin ja yrityksiin -hankkeen projektipäällikkö Jarno Leinonen. Lisäksi yhdistys palkkaa tarvittaessa muuta projektihenkilöstöä talousarvion puitteissa. Ostopalveluna hankitaan esim. atk-tukipalvelut, tilintarkastus ja toimiston hälytysvartiointi. Harjoittelijoita otetaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Pohjois-Kymen Kasvu on vuokrannut toimitilat Mäyräkorven teollisuusalueelta Kouvolasta osoitteesta Mantereentie 2. Toimisto on avoinna maanantaista torstaihin klo 9.00 16.00. Loma-aikoina heinäkuussa ja vuodenvaihteessa toimisto on suljettu. Kymenlaakson Kylät ry toimii samoissa toimitiloissa Kasvun alivuokralaisena. 3 Toimiminen Leader-ryhmänä Vuonna 2017 Leader-toiminnassa keskeisiä tehtäviä ovat hankkeiden ja yritystukien hakijoiden neuvonta haku- ja maksatusvaiheessa sekä toimijoiden aktivointi. Kasvu osallistuu maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston, ELY-keskuksen ja Suomen Kylätoiminta ry:n järjestämiin tilaisuuksiin, koulutuksiin, yhteistyöneuvotteluihin ja seminaareihin kotimaassa ja tarvittaessa myös ulkomailla uusien kontaktien luomiseksi kotimaisiin ja ulkomaisiin toimintaryhmiin. Muiden Leader-ryhmien kanssa tehdään monipuolisesti yhteistyötä. Kasvu toimii aktiivisesti osana erilaisia seutukunnan, maakunnan ja valtakunnan verkostoja. Hankkeita suunnitteleville yleishyödyllisille toimijoille sekä yritystuista kiinnostuneille yrittäjille annetaan yleistä ja henkilökohtaista neuvontaa hakuvaiheessa. Hankkeiden toteuttajille annetaan henkilökohtaista neuvontaa rahoituspäätöksen saamisen jälkeen sekä ennen maksatushakemusten tekemistä. Tarvittaessa järjestetään räätälöityjä koulutuksia tai infotilaisuuksia. Myös muista rahoituslähteistä pyritään hankkimaan aktiivisesti tietoa ja välittämään sitä alueen muille toimijoille. Kasvun hallitus valitsee tuettavat hankkeet Kasvun valintakriteerien, kehittämisstrategian painopistealueiden ja ajantasaisten säädösten perusteella. Hallitukselle järjestetään koulutusta hanke- ja yritystuista sekä Kasvun strategian toimeenpanosta ja paikkaperusteisesta kehittämisestä sekä yhteistyössä naapuritoimintaryhmien kanssa että hallitusten kokousten yhteydessä. Kasvu hyödyntää Kinnon, ProAgrian ja TE-toimiston asiantuntemusta elinkeinotoiminnan kehittämisessä sekä yritysten liiketoimintasuunnitelmien ja kannattavuuslaskelmien laadinnassa. Kasvun rooli elinkeinotoiminnan kehittämisen suhteen on toimia kentällä innostamassa ja haravoimassa pääasiallisesti 1-5 htv:tä työllistäviä mikroyrityksiä ja tehdä maaseutuohjelman yritystukien neuvontaa. Yhdistykselle Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta myönnetty toimintaraha kattaa ne kulut, jotka aiheutuvat Leader-ryhmänä toimimisesta. 4 Yhdistyksen omat hankkeet Kasvulla on käynnissä koko vuoden 2017 ajan Leader-rahoitteinen Paikallista kasvua kyliin ja yrityksiin -hanke, jonka tavoitteita ovat mikroyrittäjyyden buustaaminen, nuorten aktivointi, potentiaalisten hankehakijoiden preppaaminen ja kansainvälistyminen. Vuonna 2017 Paikallista kasvua kyliin ja yrityksiin -hankkeen keskeisiin tavoitteisiin kuuluvat rahoitusinfokiertueen järjestäminen, Amaze me Leader tapahtuman järjestäminen, mökkitalkkarikoulutuksen suunnittelu yhteistyössä Kouvolan seudun ammattiopiston kanssa sekä teemahankkeen tarpeen selvittäminen.
3 Kasvu on hakenut Raha-automaattiyhdistykseltä ja Euroopan sosiaalirahastosta rahoitusta Uusi tapa toimia - hankkeelle. Rahoituspäätös hankkeelle saatanee joulukuussa 2016. Jos hanke rahoitetaan, sen toiminta käynnistyy 1.1.2017 ja jatkuu koko vuoden ajan. Uusi tapa toimia -hankkeen tavoitteena on aktivoida erityisesti Kouvolan ja Kuusankosken keskusta-alueella toimivia yhdistyksiä ja asukkaita. Vuonna 2017 hankkeen keskeisiä tavoitteita ovat kyselytutkimuksen tekeminen, yhdistysten yhteisen median suunnittelu ja toteutus, yhdistysten talon toteutuksen suunnittelu sekä Yhdistysmestari-kisälli-mallin suunnittelun käynnistäminen. Hankkeeseen rekrytoidaan kokoaikainen projektipäällikkö. Myös toimintaraha on teknisesti hanke, joka päättyy vuonna 2017. Toimintarahahankkeelle haetaan jatkoaikaa. Kasvu on mahdollisuuksiensa mukaan mukana myös sellaisissa alueiden välisissä, valtakunnallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa, jotka tukevat Kasvun strategian toteutumista. 5 Muu toiminta Kasvu on mukana Sisä-Suomen kalatalouden toimintaryhmän toiminnassa. Sisä-Suomen kalatalouden toimintaryhmä myöntää rahoitusta elinkeinokalataloutta tukeville hankkeille, jotka liittyvät esim. ammattikalastukseen, kalastusmatkailuun ja vesiviljelyyn. Kalatalouden toimintaryhmä saa rahoituksensa Euroopan meri- ja kalatalousohjelmasta. Kasvun kaupunkijaosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja seuraa Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen toimintasuunnitelma Kymenlaaksoon 2014 2020 strategian toteutumista. Strategiaa toteutetaan vuonna 2017 ensisijaisesti Uusi tapa toimia -hankkeen kautta, jonka toteutumista kaupunkijaosto seuraa. Kasvun henkilöstöryhmä vastaa henkilöstöasioiden käsittelystä, kuten työntekijöiden rekrytoinnista, työsopimusasioista ja henkilöstön kanssa käytävistä kehityskeskusteluista ja kokoontuu tarvittaessa. Viestintäryhmä seuraa Kasvun viestintäsuunnitelman toteutumista ja kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Ohjelmakaudelta 2007 2013 käyttämättä jääneet kuntarahat saatiin kuntien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen Kasvun käyttöön. Näistä varoista yli puolet on suunnattu nuorille kohdistettaviin Säpinäsatasiin, joiden jakaminen käynnistetään vuoden 2017 aikana. Vuoden 2017 aikana Säpinäsatasia on tarkoitus jakaa 10 000. Säpinäsatasten jakamista varten perustettanee oma jaosto, joka toimii Kasvun hallituksen alaisuudessa. 6 Tiedotus ja viestintä Pohjois-Kymen Kasvu on laatinut erillisen viestintäsuunnitelman vuodelle 2017, joka on toimintasuunnitelman liitteenä. Manner-Suomen maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuuksista tiedotetaan aktiivisesti. Tiedottamisessa ja viestinnässä pyritään käyttämään ensisijaisesti sähköisiä välineitä, kuten yhdistyksen verkkosivuja, sähköistä uutiskirjettä ja Facebook-sivuja. Viestinnässä hyödynnetään Kaakkois-Suomen ELY:n ja Leader-ryhmien yhteistä KaakonKantri-viestintähanketta. 7 Yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa Kasvu pyrkii osallistumaan monipuolisesti seutukunnalliseen ja maakunnalliseen kehittämistyöhön mm. toimimalla alueellista kehitystä tukevissa yhteistyöelimissä. Tällaisia yhteistyöelimiä ovat Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen ja Leader-ryhmien YHES-yhteistyöryhmä, Kaakkois-Suomen maaseutujaosto, Kouvolan maaseudun kehittämisen yhteistyöryhmä, TEKI-ryhmä, Kerkko-verkosto ja Iitin kyläasiain neuvottelukunta. Tiivistä ja hyvää yhteistyötä Kouvolan kaupungin, Iitin kunnan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa jatketaan. Keskeisiä Kasvun yhteistyökumppaneita ovat muut Leader-ryhmät ja kalatalouden toimintaryhmät, Suomen Kylätoiminta ry, Kymenlaakson Kylät ry, Kinno Oy, ProAgria, Kouvolan kaupungin Yhteisöllisyyden edistämisen yksikkö sekä seutukunnalla toimivat järjestöt ja yritykset. Kasvu kehittää vuoden 2017 aikana muiden Leader-ryhmien kanssa yhteistä seuranta- ja arviointijärjestelmää. Kinnon ja ProAgrian kanssa pyritään luomaan yritystukien konsultointijärjestelmä. KYAMK:in kanssa selvitellään mahdollisuuksia mökkitalkkarikoulutuksen järjestämiseen.
8 Talousarvio vuodelle 2017 Pohjois-Kymen Kasvun talousarvio vuodelle 2017 on erillisenä liitteenä. Talousarvio sisältää: 1) yhdistystoiminnan, 2) toimintarahan, 3) Uusi tapa toimia-hankkeen, 4) Paikallista kasvua kyliin ja yrityksiin -hankkeen ja 5) kalatalouden toimintaryhmän toiminnasta aiheutuvat kustannusarviot ja rahoitussuunnitelmat. 4