POHJOIS-KYMEN KASVUN TARKOITUS

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2016

2 POHJOIS-KYMEN KASVUN TARKOITUS Pohjois-Kymen Kasvu on Kouvolan ja Iitin kuntien alueella toimiva rekisteröity yhdistys ja seutukunnan Leader-ryhmä. Kasvun sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa maaseudun ja kaupunkialueiden asukkaita alueensa kehittämistyöhön, säilyttää maaseutu ja kaupunkialue elinvoimaisena sekä lisätä paikalliseen kehittämiseen liittyvää osaamista ja kokemusten vaihtoa kansainvälinen yhteistyö mukaan lukien. Tarkoituksensa toteuttamiseksi Kasvu osallistuu sellaisten EU:n ohjelmien ja kansallisten ohjelmien valmisteluun ja toteuttamiseen, joiden tarkoituksena on maaseudun ja kaupunkialueen paikallinen kehittäminen paikallisia voimia hyödyntäen. Kasvu on yhteistyössä asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja muiden Leader-ryhmien kanssa, laatii ja toteuttaa kehittämissuunnitelmia, järjestää toimialueellaan koulutus-, neuvonta- ja tiedotustilaisuuksia, toimii maaseudun ja kaupunkialueiden kehittämisasioissa jäsentensä yhteistyöelimenä, tekee aloitteita viranomaisille ja harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa. Leader-ryhmänä Kasvu toteuttaa laatimaansa paikallista strategiaa Paikallista Kasvua älykkäästi, kestävästi ja osallistavasti pääosin rahoittamalla Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tulevalla Leader-rahoituksella strategian mukaisia maaseudulla toimivia yleishyödyllisiä hankkeita ja mikroyrityksiä. Kasvu toteuttaa myös omia hankkeita ja osallistuu alueidenvälisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin, jotka tukevat strategian toteutumista. 1. JOHDANTO Vuonna 2016 Pohjois-Kymen Kasvu ry:n keskeisimmät tehtävät liittyivät Leader-ryhmänä toimimiseen ja ohjelmakauden strategian toteuttamiseen. Hanke- ja yritystukihakijoita on neuvottu tukien hakemisessa ja hankkeiden toteuttamisessa. Vuoden 2016 aikana Kasvu käynnisti oman Leaderrahoitteisen strategisen kärkihankkeen Paikallista kasvua kyliin ja yrityksiin. Hankkeen tavoitteena on kannustaa yrityksiä yritystukien hakemiseen, lisätä mikroyrittäjyyttä, aktivoida nuoria mukaan yhdistystoimintaan sekä lisätä kansainvälistymistä. Koko vuoden 2016 oli käynnissä myös Kasvun hallinnoima ESR-rahoitteinen Asukkaat paikalliskehittäjinä Kouvolassa -hanke, joka on aktivoinut erityisesti Kouvolan ja Kuusankosken keskusta-alueen asukkaita. Kasvun toimisto on Mantereentiellä, jossa alivuokralaisena on ollut maakunnallinen kylien kattojärjestö Kymenlaakson Kylät ry. Palkattua henkilökuntaa yhdistyksellä on ollut vuonna 2016 keskimäärin kolme henkilöä. Yhdistyksen hallitukseen on kuulunut yhdeksän varsinaista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallitus on kokoontunut vuoden 2016 aikana 11 kertaa. Vuoden 2016 lopussa Kasvulla oli 111 jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä, joista henkilöjäseniä oli 75 (miehiä 37 ja naisia 38) ja yhteisöjäseniä 36. Vuotta aiemmin, eli vuoden 2015 lopussa jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten määrä oli yhteensä 109, joista henkilöjäseniä oli 75 ja yhteisöjäseniä 34.

3 2. KASVUN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN VUONNA Organisaatiomuutokset Vuoden 2015 lopussa Kasvun jäsenlistalla oli yhteensä 265 jäsentä, joista jäsenmaksun maksaneita oli 109 jäsentä eli jäsenmaksun oli maksanut vuonna 2015 vain 41,1 % jäsenistä. Tästä syystä johtuen hallitus ryhtyi vuoden 2016 aikana toimenpiteisiin jäsenlistan saattamiseksi ajan tasalle. Osana uudistusta on ollut yhdistyksen sääntömuutos. Kasvun syyskokous hyväksyi Patentti- ja rekisterihallituksen ennakkotarkastamat säännöt kokouksessaan Keskeisin muutos on siirtyminen kahden yleisen kokouksen käytännöstä yhden vuosikokouksen käytäntöön, mikä keventää yhdistyksen hallintoa. Lisäksi hallituksen varajäsenet eivät enää jatkossa ole henkilökohtaisia, vaan kolmikantakohtaisia yleisvarajäseniä. Myös yhdistyksen koollekutsumistapoja on monipuolistettu ja jäsenten erottamispykälää selvennetty. Uudet säännöt on rekisteröity Hallituksen kokoonpano on vaihtunut siltä osin kuin Leader-ryhmiä koskevassa lainsäädännössä edellytetään eli yhtäjaksoinen toimiaika hallituksessa on maksimissaan kuusi vuotta. 2.2 Ohjesääntöjen muutokset Viestintäsuunnitelma vuodelle 2017 hyväksyttiin osana yhdistyksen toimintasuunnitelmaa syyskokouksessa Muihin ohjesääntöihin ei ole tullut oleellisia muutoksia vuonna YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO Sääntöjen mukaisesti yhdistyksellä on ollut kaksi varsinaista kokousta: kevätkokous huhti-toukokuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. Kevätkokous pidettiin Matkailutila Sinibellissä Huhdasjärvellä , paikalla oli 13 henkilöä. Kokouksessa vahvistetiin tilinpäätös kaudelta ja myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Syyskokous pidettiin Yli-Kaitalan lomamökeillä Iitissä , paikalla oli 14 henkilöä. Kokouksessa vahvistettiin vuoden 2017 toimintasuunnitelma ja viestintäsuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio, liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet sekä hallituksen jäsenten palkkiot. Kokous valitsi hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle vuodelle 2017 sekä tilintarkastajan. Lisäksi hyväksyttiin yhdistyksen ennakkotarkastettu sääntömuutos. 4. SISÄINEN HALLINTO 4.1 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet Vuonna 2016 Kasvun hallituksen kokoonpano ja läsnäolo kokouksissa on esitetty taulukossa: Kolmikanta Varsinainen jäsen Läsnä kokouksissa Henkilökohtainen varajäsen Läsnä kokouksissa Yhteisöt Leena Nakko 6 Susanna Haimi 0 Yhteisöt Marko Kivioja 0 Eeva Patjas-Rontu 3 Yhteisöt Ilpo Ruokonen 9 Jukka Kemppinen 11 Julkinen Anniina Peltola 6 Heikki Hiltunen 0 Julkinen Topi Seppälä, vpj. 8 Liisa Varjola 0 Julkinen Sari Lankinen 3 Maarit Helkala 0 Asukas Harri Tuominen, pj. 11 Veikko Matikainen 0 Asukas Kirsi Herala 9 Karoliina Suikkanen 0 Asukas Anssi Lilja 7 Mikko Tani 2

4 4.2 Hallituksen kokoukset Hallitus kokoontui vuonna 2016 yhteensä 11 kertaa. Hallituksen kokouksiin on kutsuttu sekä varsinaiset jäsenet että varajäsenet ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen edustaja Mervi En. Henkilökunnalla on ollut läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Leader-ryhmän hallituksen keskeinen tehtävä on pisteyttää hakemukset ryhmän omilla valintakriteereillä ja antaa hakemuksista lausunnot, joiden perustella hankkeet saavat lopullisen rahoituspäätöksen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. 4.3 Työryhmät ja toimikunnat Kasvun hallituksen alaisuudessa on vuonna 2016 toiminut pysyvinä työryhminä kaupunkijaosto, henkilöstöryhmä ja viestintäryhmä. Kaupunkijaoston tehtävänä on seurata Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen toimintasuunnitelma Kymenlaaksoon toteutumista Kouvolan osalta. Henkilöstöryhmä hoitaa henkilöstöön liittyviä asioita, mm. rekrytointeja, määrittelee henkilöstön toimenkuvia ja työsopimusten ehtoja, järjestää kehityskeskusteluja ja hoitaa muita työsuhteisiin liittyviä asioita. Viestintäryhmä seuraa Kasvun viestintäsuunnitelman toteutumista. Lisäksi hallituksen alaisuuteen perustettiin tilapäisiä työryhmiä. Valmisteluryhmä teki esityksen Kasvun omista rahoituslinjauksista hallitukselle tammikuussa Sääntötyöryhmä kävi läpi yhdistyksen sääntömuutosesityksen esitettäväksi hallitukselle. Puheenjohtajistosta, henkilöstöryhmästä sekä toiminnanjohtajasta koostuva talousarvioryhmä on tehnyt hallitukselle esitykset yhdistyksen talouden tasapainottamistoimenpiteistä. Kasvun kaupunkijaostoon kuului vuonna 2016 Kirsi Herala (Kasvu, jaoston pj.), Harri Tuominen (Kasvu), Anne Eriksson (Kouvolan kaupunki), Meeri Akkila (asukas), Matti Kalevi Pasi (asukas), Tuomas Valtonen (Kouvolan Korttelikotiyhdistys ry) ja Kaisa Karhu (Apuva ry), lisäksi mukana jaoston kokouksissa olivat toiminnanjohtaja Evita Reitti ja Asukkaat paikalliskehittäjinä Kouvolassa -hankkeen projektikoordinaattori Katja Valkeinen. Jaosto kokoontui vuonna 2016 kaksi kertaa, toinen kokouksista oli sähköpostikokous. Jaosto on toiminut myös ESR-rahoitteisen Asukkaat paikalliskehittäjinä Kouvolassa -hankkeen ohjausryhmänä. Ohjausryhmään kuului lisäksi sekä Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen edustaja että rahoittajan edustaja Hämeen ELY-keskuksesta. Kasvun henkilöstöryhmään vuonna 2016 kuului Harri Tuominen, Kirsi Herala, Ilpo Ruokonen ja Eija Takkinen. Henkilöstöryhmä on kokoontunut tarvittaessa, yhteensä neljä kertaa vuoden 2016 aikana. Viestintäryhmään kuuluivat Jukka Kemppinen, Anssi Lilja ja Anniina Peltola, ryhmä kokoontui vuoden 2016 aikana kaksi kertaa. Toiminnanjohtaja on toiminut molempien työryhmien sihteerinä. 4.4 Palkatut toimihenkilöt ja heidän tehtävänsä Vuoden 2016 aikana Kasvun palveluksessa oli neljä eri henkilöä: yhdistyksen toiminnanjohtaja Evita Reitti, talouspäällikkö Susanna Arola, Asukkaat paikalliskehittäjinä Kouvolassa -hankkeen projektikoordinaattori Katja Valkeinen ja Paikallista kasvua kyliin ja yrityksiin -hankkeen projektipäällikkö Jarno Leinonen. Katja Valkeisen määräaikainen työsopimus päättyi ja hän siirtyi Kouvolan Vammaisjärjestöjen yhdistys ry:n toiminnanjohtajaksi. Jarno Leinosen määräaikainen työsopimus alkoi ja jatkuu saakka. Toiminnanjohtaja ja talouspäällikkö työskentelevät yhdistyksessä toistaiseksi voimassa olevilla työsopimuksilla. Toiminnanjohtajan tehtäviin on kuulunut yhdistyksen toiminnan organisointi ja siitä vastaaminen kokonaisuutena, yhdistyksen sihteerinä toimiminen, hakijoiden neuvonta hankkeiden suunnitteluvaiheessa, hakemusten vireille laittaminen ja täydennyspyyntöjen tekeminen sekä yhdistyksen viestinnästä, tiedottamisesta ja sidosryhmäyhteistyöstä vastaaminen. Toiminnanjohtaja valmistelee hallituksen kokoukset, toimii niissä sihteerinä ja esittelee hakemukset.

5 Talouspäällikön tehtäviin on kuulunut yhdistyksen päivittäisten raha-asioiden ja kirjapidon hoitaminen, tilinpäätöksen tekeminen, hakijoiden neuvonta hankkeiden toteutus- ja maksatusvaiheessa, toiminnanjohtajan sijaistaminen loma-aikoina sekä omien hankkeiden hakemiseen, hallinnointiin ja maksatukseen liittyvät tehtävät. Talouspäällikkö joutui tapaturmaan ja oli tämän vuoksi sairauslomalla välisen ajan, vakuutusyhtiön tukemassa työkokeilussa välisen ajan ja uudelleen sairauslomalla saman vamman vuoksi välisen ajan. Talouspäällikön tehtäviä on tänä aikana hoitanut soveltuvin osin toiminnanjohtaja. Osa tehtävistä on teetetty ostopalveluina, kuten vuoden 2015 tilinpäätöksen ja veroilmoituksen tekeminen, ESRhankkeen maksuhakemusten tekeminen ja osa kirjanpidosta. Projektikoordinaattorin ja projektipäällikön kummankin tehtävänä on ollut vastata vetämänsä hankkeen toteutumisesta hankesuunnitelman mukaisesti. 4.5 Tilin- ja toiminnantarkastus Yhdistyksen varsinaisena tilintarkastajana vuonna 2016 on toiminut Esa Hasu (HTM) ja varalla toiminnantarkastajana Jukka Ikonen. 5. TOIMINTAKERTOMUS Kasvun strategian toteuttaminen ja Leader-ryhmänä toimiminen Kasvun ydintehtävä on toteuttaa laatimiaan strategiaa pääosin rahoittamalla Leader-rahoituksella maaseutualueen hankkeita ja mikroyrityksiä. Kasvun strategiassa on neljä painopistettä ja niihin liittyvää tavoitetta: 1. Monipaikkaisen asumisen ja viihtyisän asuinympäristön edistäminen. Tavoitteena edistää monimuotoista, ekologista asumista ja viihtyisää asuinympäristöä. Rahoituksesta 5 % on kohdennettu tähän painopisteeseen. 2. Pienyrittäjyyden tukeminen. Tavoitteena vahvistaa nykyistä ja luoda uusimuotoista pienyrittäjyyttä Kouvolan seutukunnalla. Rahoituksesta 30 % on kohdennettu tähän painopisteeseen. 3. Paikallisten digitaalisten ja yhteisöllisten palvelujen tuottamisen edistäminen. Tavoitteena kehittää paikallisiin tarpeisiin ja valokuituverkon hyödyntämiseen perustuvia uusia digitaalisia palveluja sekä uusia tapoja tuottaa paikallisia palveluja yhteistyössä yritysten, yhdistysten ja kuntien kanssa. Rahoituksesta 10 % on kohdennettu tähän painopisteeseen. 4. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen. Tavoitteena tukea Kouvolan seutukunnan asukkaiden yhteisöllisyyden ja paikallisidentiteetin kehittymistä sekä asukkaiden edellytyksiä ja mahdollisuuksia osallistua oman asuinalueensa kehittämiseen. Rahoituksesta 30 % on kohdennettu tähän painopisteeseen. Vuonna 2015 Kasvun myöntövaltuus oli (EU+valtio) ja vuonna (EU+valtio) eli yhteensä Seuraavalla sivulla olevasta taulukosta ilmenee, että vuoden 2016 loppuun mennessä rahoituksen jakauma on jonkin verran vääristynyt tavoitteisiin verrattuna. Vääristymää selittää osittain se, että monet rahoitetuista hankkeista edistävät useamman kuin yhden Kasvun strategian painopisteen toteutumista, mutta hankkeet tilastoidaan vain yhden painopisteen mukaisesti. Kasvun myöntövaltuutta oli sidottu vuoden 2016 loppuun mennessä 53,9 %. Matalaa sidontaprosenttia selittää se, että ohjelmakausi käynnistyi poikkeuksellisen hitaasti ja kankeasti eikä vuosien 2014 ja 2015 aikana päästy rahoittamaan yhtään hanketta. Vuoden 2016 aikana hankeideoita ja rahoituskyselyitä tuli noin 80. Vuoden aikana tuli vireille yhteensä 19 hakemusta. Kolme vireille tulleista hakemuksista oli yritysten investointitukihakemuksia, loput yleishyödyllisiä kehittämis- tai investointitukihakemuksia.

6 Rahoituksen jakautuminen Kasvun strategian painopisteisiin. Kasvun strategian painopiste Rahoituksen jakautuminen strategian mukaan Kasvun puoltama rahoitus 2015 ja 2016 (EU+valtio) 1.Monipaikkaisen asumisen ja viihtyisän asuinympäristön edistäminen 2.Pienyrittäjyyden tukeminen 3.Paikallisten digitaalisten ja yhteisöllisten palvelujen tuottamisen edistäminen 4.Paikallisyhteisöt: yhteisöllisyyden ja Prosenttiosuus 2015 ja 2016 myöntövaltuudesta 5 % , 49 20,1 % 30 % ,95 14,5 % 10 % 0,00 0,0 % 30 % ,16 19,3 % osallisuuden edistäminen YHTEENSÄ 75 % * ,60 53,9 % * toimintarahan osuudeksi on alun perin strategiassa laskettu 25 %. Hankeneuvontaa on annettu asiakkaille henkilökohtaisesti sekä haku- että maksatusvaiheessa. Karkea arvio on, että päätöskelpoisen hakemuksen aikaansaaminen vaatii hakijalle annettua henkilökohtaista neuvontaa keskimäärin yhden kokonaisen työpäivän verran. Lisäksi työaikaa on kulunut ideoiden kehittelyyn, jotka eivät ole päätyneet hakemuksiksi. Kun hakija on saanut ELY-keskuksesta lopullisen rahoituspäätöksen, hakijan kanssa on pidetty aloituspalaveri, johon on pyydetty paikalle hankkeen vastuuhenkilö, yhteyshenkilö, hankkeen vetäjä ja kirjanpitäjä sekä Kasvun nimeämä hankekummi. Palaverissa on käyty läpi keskeiset hankkeen toteuttamiseen ja maksatusten hakemiseen liittyvät asiat ja annettu hakijalle materiaalipaketti, joka koostuu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Kasvun omista hankkeen toteutus- ja maksatusohjeista. Hakijoita on kehotettu ottamaan yhteyttä Kasvuun ennen maksatushakemuksen lähettämistä ELY-keskukseen. Hyrrästä kerättyjen seurantatietojen mukaan Kasvun rahoittamissa hankkeissa vuoden 2016 loppuun mennessä parantuneista palveluista hyötyneen maaseutuväestön määrä oli henkilöä, hankkeissa oli tehty 2198 tuntia talkootöitä, hankkeet olivat työllistäneet yhteensä 3,01 htv:tä, hankkeiden järjestämiin aktivointitilaisuuksiin oli osallistunut 3527 henkilöä, ympäristöä parantavia toimenpiteitä oli tehty kaksi, rakennelmia 10, suunnitelmia neljä ja uusia palveluita oli syntynyt kaksi. Hankkeisiin osallistuneita organisaatioita oli 65. Hyvä esimerkki vuonna 2016 rahoitetuista hankkeista on ollut Iitin voimakylät ja etsivä liikuntatyö - hanke, joka on aktivoinut iittiläisiä harrastamaan liikuntaa. Hanke on kehittänyt maaseutua asuin- ja toimintaympäristönä asukkaiden ja toimijoiden hyvinvoinnin, viihtyisyyden ja toimintamahdollisuuksien parantamiseksi. Hanke on saanut hyvää medianäkyvyyttä ja se järjesti vuoden aikana runsaasti erilaisia liikunnallisia tapahtumia ja tempauksia, joille on suunnitteilla jatkoa hankkeen päättymisen jälkeen. Kylien yhteistyö Iitissä on lisääntynyt hankkeen ansiosta. Toinen erityisen onnistunut hanke vuonna 2016 on ollut ProAgria Etelä-Suomen Osta tilalta hanke, jossa Kasvu on ollut osarahoittajana. Hankkeessa tiedotettiin paikallisesti valtakunnallisesta Osta tilalta päivästä ja suunniteltiin konsepti tempauksen järjestämiseksi tulevina vuosina. Kymenlaaksossa Osta tilalta - päivään osallistuneiden tilojen ja henkilöiden määrä oli valtakunnallisesti kärkipäässä. Tempaukseen

7 osallistuneet tilat ovat innostuneet yleisemminkin kehittämään toimintaansa ja jatkotoimenpiteenä suunnitellaan yritysten yhteistyöhanketta. 5.2 Kasvun strateginen kärkihanke Paikallista kasvua kyliin ja yrityksiin Kasvun strategisessa kärkihanke käynnistyi toden teolla , kun hankkeen projektipäällikkö aloitti tehtävässään. Hankkeessa ryhdyttiin kokoamaan heti aluksi yhteen tietoa kymenlaaksolaisista ekotuotteista ja luomaan näiden tuottajien verkostoa. Uutta yhteistyötä on viritelty myös Kouvolan seudun ammattiopiston KSAO:n kanssa sertifioidun mökkitalkkarikoulutuksen järjestämisestä. Lisäksi hankkeessa laadittiin Kasvun nuoriso-leaderille, Säpinäsatasille, toimintamalli ja säännöt, jotta haku pääsi käynnistymään heti vuoden 2017 alussa. 5.3 Kaupunkialueen paikallislähtöinen kehittäminen Kasvu laati vuonna 2014 yhdessä Leader Sepra ry:n kanssa Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen toimintasuunnitelma Kymenlaaksoon Toimintasuunnitelma keskittyy Pohjois- Kymenlaakson osalla Kouvolan ja Kuusankosken keskusta-alueiden yhteisölähtöiseen kehittämiseen. Suunnitelmaa on toteutettu nimeämällä Kasvulle hallituksen alaisuudessa toimiva kaupunkijaosto, joka seuraa suunnitelman toteutumista. Suunnitelmaa toteutetaan pääsääntöisesti ESR-rahoitteisilla hankkeilla. Vuonna 2016 Kasvu hallinnoi ESR-rahoitteista Asukkaat paikalliskehittäjinä Kouvolassa hanketta, jonka tavoitteena oli aktivoida kolmen pilottilähiön alueella ei-aktiivisia asukkaita mukaan yhdistystoimintaan ja toisaalta rohkaista yhdistystoimijoita verkostoitumaan ja lisäämään toimintaa. Keskeisinä tuloksina hankkeessa autettiin perustamaan kaksi kaupunginosayhdistystä Kouvolaan sekä Suur-Kouvolan Romaniyhdistys ry. Perustetut yhdistykset ovat järjestäneet omaa toimintaa, mm. kirpputoreja ja asukasiltoja. Lisäksi tehtiin selvitys Kuusankosken yhdistysten toiminnasta ja kehittämistarpeista. Hanke päättyi Kasvu haki vuoden 2016 aikana ESR/RAY-rahoitusta Uusi tapa toimia -hankkeelle, jonka tavoitteena on jatkaa toimenpiteitä Asukkaat paikalliskehittäjinä Kouvolassa -hankkeessa saatujen tulosten pohjalta, mm. suunnitella ja toteuttaa yhdistysten radio ja yhdistysten talo sekä luoda yhdistysmestari-kisällimalli yhdistyksissä piilevän osaamisen jakamiseksi erityisesti nuorille ja maahanmuuttajille. RAY ei myöntänyt rahoitusta hankkeelle, koska ei katsonut sen täyttävän täysin rahoituksen ehtoja, mutta ESR-rahoitus hankkeelle on varmistunut ja hanke käynnistyy keväällä Sisä-Suomen kalatalouden toimintaryhmä Kasvu on mukana hyväksytyssä Sisä-Suomen kalatalouden toimintaryhmässä. Sisä-Suomen kalatalousryhmä on elinkeinokalataloutta edistävä Leader-ryhmän kaltainen toimintaryhmä, joka saa rahoituksensa Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR). Ryhmän kautta voi hakea rahoitusta elinkeinokalataloutta edistäville hankkeille. Sisä-Suomen kalatalousryhmän hallinnoinnista vastaa Päijänne-Leader ry. Kalatalousryhmän kokonaiskehys kaudelle on Vuoden 2016 aikana Kasvun alueelta ei tullut hakemuksia Sisä-Suomen kalatalouden toimintaryhmälle. 5.5 Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Kasvu on mukana Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien yhteisessä YHES-ryhmässä, joka kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa käymään läpi ajankohtaisia asioita ja vaihtamaan tietoa. Muita verkostoja, joiden toiminnassa Kasvu on ollut aktiivisesti mukana, ovat Kouvolan maaseudun kehittämisen yhteistyöryhmä, TEKI-ryhmä, Kouvolan kestävän kehityksen Kerkko-verkosto sekä Kaakkois-Suomen Maaseutujaosto. Keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat Kaakkois-Suomen ja

8 Hämeen ELY-keskukset, Kouvolan kaupunki (erityisesti maaseututoimi ja yhteisöllisyyden edistämisen yksikkö), Iitin kunta, Kaakkois-Suomen Leader-ryhmät, Päijänne-Leader ry, Kymenlaakson Kylät ry, Kouvolan kaupungin kehittämisyhtiö Kinno Oy, ProAgria, MTK, Iitin ja Kouvolan kylien neuvottelukunnat sekä Suomen Kylätoiminta ry. Kasvu tekee yhteistyötä myös muiden järjestöjen ja tahojen kanssa tarpeen ja toivomusten mukaan. Vuonna 2016 on pidetty neuvottelut kummankin toiminta-alueen kunnan kanssa strategian etenemisestä sekä vuosittainen Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen kanssa käytävä kehityskeskustelu. 5.6 Edustaminen ja luottamustoimet muissa järjestöissä Kasvun edustajana Kymenlaakson Kylät ry:n yleisissä kokouksissa vuonna 2016 oli Ilpo Ruokonen, varalla Evita Reitti. Kasvun edustajana Kymenlaakson Kylät ry:n hallituksessa oli vuonna 2016 Susanna Arola. Edustajana Suomen Kylätoiminta ry:n yleisissä kokouksissa vuonna 2016 oli Evita Reitti, varalla Harri Tuominen. Edustajana Osuuskunta Kymijoen Kyläkuitu varsinaisessa kokouksessa vuonna 2016 oli Topi Seppälä, varalla Mikko Tani. Edustajana vuoden 2016 Maaseututoimijan, Kylätoiminnan tiennäyttäjän, Kymenlaakson vuoden kylän ja kylämyönteisimmän kunnan valintatoimikunnassa olivat Jukka Kemppinen ja Topi Seppälä. 5.7 Tiedotus ja viestintä Kasvu laatii vuosittain erillisen viestintäsuunnitelman, joka hyväksytään osana yhdistyksen toimintasuunnitelmaa. Kasvun tiedottamisen välineitä ovat yhdistyksen verkkosivut ( Facebook-sivut (Pohjois-Kymen Kasvu), joilla on 244 seuraajaa, 10 kertaa vuodessa lähetettävä sähköinen uutiskirje, jolla on n. 550 tilaajaa, kunnille vuosittain lähettävä kuntakirje, tilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistuminen ja niiden järjestäminen sekä tiedotteiden lähettäminen paikallismedioille. Kasvu oli pääjärjestäjänä Kuusankoskella pidetyssä Kymenlaakson Maaseutufoorumissa. Yhteistyökumppaneita tilaisuuden järjestämisessä olivat Leader Sepra, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson Kylät ry, MTK, Kymenlaakson Kesäyliopisto ja Kinno Oy. Tilaisuuden teema oli Ruoan uudet ulottuvuudet ja tilaisuudessa oli läsnä 90 henkeä. Kymenlaakson Kylät ry:n ja Kasvun omien hankkeiden yhteistyönä järjestettiin Avoimet kylät -päivänä linnunpönttötempaus osana valtakunnallista Miljoona linnunpönttöä -kampanjaa. Kahteen pönttötyöpajaan osallistui päivän aikana yhteensä n. 70 henkeä ja linnunpönttöjä valmistui yli 40. Syyskuun lopussa järjestettiin Kaakkois- Suomen Leader-ryhmien ja Kaakkois-Suomessa toimivien kalatalouden toimintaryhmien henkilökunnan yhteinen verkostoitumispäivä. Toimintarahan puitteissa Kasvu on ollut mukana 12 muun tahon järjestämässä tilaisuudessa esittelemässä toimintaansa. Lisäksi Kasvun omat hankkeet ovat olleet mukana lukuisissa eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Kymenlaakson Kylät ry:n kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä ja oltu yhteisillä ständeillä Elimäen lähiruokamessuilla ja Meidän Maaseutu-festivaalilla Kouvolassa. Kasvusta tai sen rahoittamista hankkeista kertovia lehtiartikkeleita oli vuoden 2016 aikana julkaistu ainakin 32 kappaletta. Kasvu oli mukana Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Kaakkois-Suomen Leader-ryhmien yhteisessä KaakonKantri-viestintähankkeessa, joka päättyi Hankkeen rahoitus haettiin maaseuturahastosta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta ja sitä hallinnoi Leader Länsi-Saimaa. KaakonKantrin tiedotuskanavia käytettiin aktiivisesti toiminnasta ja rahoitetuista hankkeista tiedottamisessa. Uusi kolmivuotinen tiedotushanke on saanut myönteisen rahoituspäätöksen.

9 5.8 Toimitilat ja muut käytettävissä olevat resurssit Kasvun toimisto sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Kuusankosken ja Kouvolan keskustan välissä, osoitteessa Mantereentie 2. Käytössä on n. 150 m 2 avokonttorityyppistä toimistotilaa. Vuokrasopimus on määräaikainen ja päättyy kesäkuussa Kasvun alivuokralaisena samoissa tiloissa on maakunnallinen kylien yhteenliittymä Kymenlaakson Kylät ry. 6. TALOUDELLINEN KATSAUS Tilinpäätöksessä on esitetty Kasvun tuloslaskelma ja tase vuodelta Yhdistyksen taloudellinen tilanne on pysynyt kohtuullisen vakaana. Leader-ryhmänä toimimisesta aiheutuvat kustannukset katetaan ns. toimintarahalla, joka on noin 20 % yhdistykselle ohjelmakaudelle myönnetystä 4,5 miljoonan euron rahoituskehyksestä, yhteensä maksimissaan Toimintarahan määrä on sidottu hankkeiden toteutuneeseen rahoitukseen. Kasvun velvoitteet ohjelmakauden Leader-ryhmänä päättyvät , joten toimintarahaa on käytössä keskimäärin noin /vuosi. Toimintaraha on hanke, jota haetaan useammaksi vuodeksi kerrallaan ja joka muiden hankkeiden tavoin maksetaan jälkikäteen toteutuneita kustannuksia vastaan. Toimintarahalla katetaan suurin osa toiminnanjohtajan ja talouspäällikön palkkakustannuksista, hallituksen toiminnasta aiheutuvista kustannuksista sekä toimiston ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Lisäksi toimintarahaa käytetään alueen aktivointiin, kuten tiedotustilaisuuksien järjestämiseen. Maaseutuvirasto pyysi keväällä 2016 kaikkia Suomen Leader-ryhmiä tekemään arvion toimintarahan riittävyydestä ohjelmakaudella Tässä yhteydessä todettiin, että Kasvun toimintaraha ei riitä koko ohjelmakaudelle kahden kokoaikaisen henkilön palkkakustannuksiin ja toimiston ylläpitoon, vaikka osa kustannuksista jyvitettäisiin omille hankkeille. Toimintakulujen pienentämiseksi ostopalveluja kilpailutettiin vuoden 2016 aikana ja palvelusopimuksia vaihdettiin edullisempiin. Hallinnon kustannuksia pyritään karsimaan myös sääntömuutoksen avulla. Henkilöstökulujen pienentämiseksi pohdittiin erilaisia ratkaisuja hallituksen alaisuuteen perustetun talousarvioryhmän kanssa. Lopputuloksena yhdistyksen kustannusten karsimiseksi ja toiminnan haavoittuvuuden vähentämiseksi hallitus päätti kokouksessaan ulkoistaa yhdistyksen taloushallinnon Yrityspalvelu Dextella Oy:lle vuoden 2017 alusta alkaen. Kasvu laskuttaa Leader-rahoitukseen liittyvän kuntarahan Kouvolan kaupungilta ja Iitin kunnalta vuosittain ohjelmakauden alussa tehtyjen kuntarahasopimusten mukaisesti. Kasvu maksaa rahoittamiensa hankkeiden kuntarahaosuudet hakijoille Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tekemien maksupäätösten pohjalta. Osa hankkeista kuitenkin alitoteutuu ja pieni osa peruuntuu kokonaan rahoituspäätöksen saamisen jälkeen. Ohjelmakauden alkuvaiheessa nämä käyttämättä jääneet tai peruuntuneet varat voidaan ohjata käyttöön uudelleen. Loppukaudesta varoja ei enää voida uudelleenohjata. Tästä syystä kuntarahoja on jäänyt jonkin verran käyttämättä sekä ohjelmakaudelta että Ohjelmakauden kuntarahojen käytöstä on sovittu kuntien kanssa siten, että varat jäivät Kasvun käyttöön mm. palkkatukityöllistämiseen, Sisä-Suomen kalatalouden toimintaryhmän kuntarahaosuuksiin sekä sellaisten kustannusten korvaamiseen, jotka eivät ole toimintarahassa tukikelpoisia. Ohjelmakauden käyttämättä jääneistä kuntarahoista käytiin neuvottelut vuoden 2016 aikana sekä Kouvolan kaupungin että Iitin kunnan kanssa. Kasvun esitys hyväksyttiin molemmissa kunnissa. Pääosa käyttämättä jääneistä kuntarahoista suunnataan vuotiaiden nuorten Säpinäsatasiin eli pieniin, vapaamuotoisiin, nuorten itsensä ideoimiin ja toteuttamiin projekteihin. Varoja voidaan käyttää myös niiden kustannusten kattamiseen, jotka eivät ole toimintarahassa tukikelpoisia. Yhteensä käyttämättömiä kuntarahoja ohjelmakaudelta saatiin Kasvun käyttöön ,37.

10 Kasvun omien hankkeiden rahoitus haetaan eri rahastoista. Asukkaat paikalliskehittäjinä Kouvolassa - hankkeen rahoitus haettiin Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Hankkeen kokonaisrahoitus oli , joka koostuu EU:n ja valtion tuesta ( ), Kouvolan kaupungin rahoituksesta ( ) ja Kasvun omasta rahasta (1000 ). Paikallista kasvua kyliin ja yrityksiin -hanke on Leader-rahoitteinen ja sille on haettu rahoitusta Kasvun omasta kehyksestä. Hankkeen kokonaisrahoitus on , joka koostuu EU:n ja valtion tuesta ( ) ja kuntarahasta ( ). Vuonna 2016 Kasvu haki vuonna 2017 käynnistyvää ESR/RAY-rahoitteista Uusi tapa toimia -hanketta, johon RAY ei myöntänyt rahoitusta, mutta hanke saa ESR-rahoituksen. Yhdistyksen omat tulot koostuvat jäsenmaksu- ja korkotuloista, jotka käytetään pääsääntöisesti omien hankkeiden omarahoitusosuuksiin. 7. LOPPUSANAT Kasvun merkitys ja lisäarvo alueen kehittämisyhdistyksenä on toiminnan asiakaslähtöisyys ja monialaisten verkostojen tehokas hyödyntäminen. Kokemusten mukaan tehokkain tapa aktivointiin on suora kontaktointi ja ihmisten tapaaminen henkilökohtaisesti sekä ruohonjuuritason toimijoiden kielen puhuminen, mihin Kasvun toiminnassa on pyritty panostamaan. Kasvu pystyy toimimaan myös puolueettomana verkostonkutojana, saattamaan yhteen erilaisia toimijoita ja siirtämään hyviä ideoita sopiville toimijoille toteutettaviksi. Sektorirajat ylittävänä kehittämisyhdistyksenä Kasvu pystyy tarttumaan sellaisten asioiden kehittämiseen, joihin ei löydy muuta kehittäjätahoa. Vuosi 2016 on ollut Kasvun kannalta mielenkiintoinen ja sisältänyt sekä haasteita että onnistumisia. Kasvu on vuosien varrella kehittänyt toimivia käytäntöjä, joista halutaan jatkossakin pitää kiinni, kuten jouheva yhteistyö ELY-keskuksen ja kuntien kanssa, verkostomainen toimintapa, asiakaslähtöisyys ja sujuva hallitustyöskentely. Vuonna 2016 onnistuttiin erityisesti omien hankkeiden kautta aktivoimaan alueen asukkaita. ESR-rahoitteisella hankkeella päästiin jalkautumaan Kouvolan keskustan toimijoiden keskuuteen ja rakentamaan uusia yhteistyökumppaniverkostoja. Kehittämistyö kaupungin keskustassa on vasta aluillaan, mutta hankkeessa on saatu rohkaisevia kokemuksia monialaisen yhteistyön mahdollisuuksista. Strateginen kärkihankkeen vaikutus esim. hankekyselyjen määrään on jo näkynyt. Kehitettävää Kasvun toiminnassa on erityisesti toiminnan haavoittuvuuden vähentämisessä, resursoinnissa sekä osaamisen ja tiedon jakamisessa organisaation sisällä. Kehittämistä auttaa laatutyö, johon Kasvu muiden Leader-ryhmien tavoin osallistuu. Vuoden 2016 aikana valmistui ensimmäinen versio Kasvun laatukäsikirjasta, jota päivitetään ja täydennetään vuoden 2017 aikana. Tavoitteena on myös tehdä ristiinarviointia muiden Leader-ryhmien kanssa. Vuonna 2017 alueen aktivoinnissa riittää edelleen työsarkaa. Erityisesti alueen yrityksiä rohkaistaan hakemaan yritystukia. Digitaalisten palveluiden kehittämisen suhteen pyritään aktivointiin, jotta Kasvun strategia toteutuisi myös tältä osin. Tavoitteena on selvittää lisäksi kentän toivomuksia ja tarpeita teemahankkeen suhteen, joka toteutetaan vuonna Kasvun strategisen kärkihankkeen yksi vuoden 2017 tärkeimmistä tavoitteista on elokuussa järjestettävän kansainvälisen nuorten seikkailuseminaari Amaze me Leaderin paikallisen toteutuksen organisointi. ESR-rahoitteisessa Uusi tapa toimia - hankkeessa tehdään uusia avauksia mm. maahanmuuttajien ja nuorten aktivoinnin suhteen. Vuonna 2017 on siis odotettavissa edelleen paikallista kasvua. Kouvolassa Kasvun hallitus