Mitä erikoissairaanhoito on? 1 Lääketieteen erikoisalojen mukaisesti järjestettyä terveydenhuoltoa Erikoisaloja on nykyisin 50 Aiemmat kirurgia ja sisätaudit ovat jakaantuneet nykyisin 11 ja 8 itsenäiseen erikoisalaan, joihin on 6 vuoden koulutus. Esim. kardiologia, nefrologia, infektiosairaudet,.. neurokirurgia, ortopedia ja traumatologia, plastiikkakirurgia, verisuonikirurgia... jne Tällä on suuri merkitys terveydenhuoltojärjestelmälle. Pieni sairaala ei päivystä 24/7, koska siihen tarvitaan 8-10 erikoislääkäriä!
Mitä erikoissairaanhoito on? 2 Erikoissairaanhoidosta yli 50 % (kustannuksilla mitattuna) alkaa päivystyksellisesti = heti 25 % alkaa kiireellisesti 1-14 vrk 25 % voi alkaa myöhemmin eli eikiireellisesti jono-ongelma on (lähes) poistunut - eikä kaikkea kuulukaan tehdä heti, koska silloin tehdään turhia toimenpiteitä
Peruslukuja terveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta Viisi yliopistosairaalaa (HYKS, TYKS, TAYS, OYS, KYS) muodostavat 45 % maamme erikoissairaanhoidosta. 15 muuta keskussairaalaa muodostavat 38 % esh:sta 29 entisestä aluesairaalasta 6 on integroitu osaksi yliopisto- tai keskussairaalaa, 11 toimii sairaanhoitopiirien suhteellisen itsenäisinä sairaaloina (10 % esh:sta ) ja 12 on nykyisin suoraan kuntien, niiden yhtymien tai yksityisessä omistuksessa (4 % esh:sta). Kymmenellä kaupungilla on omaa erikoislääkärijohtoista sairaalatoimintaa. Osa terveyskeskuksista hankkii ostopalveluna erikoislääkäripalveluita. Erikoissairaanhoito/Perusterv.huolto = 60 % / 40 % = 1000 / 650 per asukas. Kaikki terveydenhuolto on 9,3 % BKT:sta = 15 Mrd. Keski-Euroopan taso on 10-12 %, ja USA:n taso 17-18 %
HUS 2011: Pareto-analyysi 22,00 % kaikista potilaista muodosti 80 % laskutuksesta Aki Linden
Valtakunnalliset vastuut ja erityisvastuualueet (erva) HUS:n vastuualueeseen kuuluvat myös Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä, joista on muodostettu viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä. OYS Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Eksote Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Linkki: Suomen sairaanhoitopiirit HYKS - Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala KYS - Kuopion yliopistollinen sairaala TAYS - Tampereen yliopistollinen sairaala TYKS - Turun yliopistollinen keskussairaala OYS - Oulun yliopistollinen sairaala TYKS TAYS HYKS KYS Helsinki Kotka Lappeenranta
Sairaanhoitopiirien ja ervaalueiden asukasluvut (1000 as.) HUS 1 545 erva 1 852 Pirkanmaa 489 erva 1 079 Vars-Suomi 470 erva 860 Pohj-Savo 248 erva 842 P-Pohjanm. 401 erva 737
Suurimmat sairaalat (hoitojaksot, leikkaukset, synnytykset) HYKS 149 684 67 566 14 991 TYKS 54 635 28 896 4 303 TaYS 55 925 23 144 5 114 OYS 53 008 28 330 4 404 KYS 49 626 21 574 2 501 K-SKS 38 162 15 278 3 078 P-HKS 36 292 15 978 2 035 SatKS 34 919 15 714 2 091... Viisi yo-sairaalaa 45 % kaikesta erikoissairaanhoidosta!
HUS:n valtakunnallisia erityistehtäviä (STM määräyskokoelma 2001:2) Vuonna 2011 elinsiirtoja tehtiin 275, joista 21 lapsipotilaille munuainen 177* maksa 56* keuhko 23 sydän 18 haima 1 Elinsiirrot (*elinkohtaiset ennätykset vuonna 2011) Huuli- ja suulakihalkiopotilaiden hoidon suunnittelu ja leikkaushoito Luudysplasioiden vaativa leikkaushoito Retinoblastooman hoito Silmän malignin melanooman muu hoito kuin silmän poisto Imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia Ensimmäiset elinsiirtovuodet munuainen 1964 maksa 1982 sydän 1985 keuhko 1989 ohutsuoli 2009 haima 2010 Vasta-ainepositiivisten (F-VIII) hemofiliapotilaiden leikkaushoito Kraniofakiaalisen epämuodostuman leikkaushoito Epikeratofakialeikkaukset
HUS:n sairaanhoitoalueet ja sairaalat 1.1.2012 HUS on kuntayhtymä, jonka omistaa 24 Uudenmaan alueen kuntaa. HUS:lla on 19 omaa sairaalaa.
Eur/as 960 940 920 900 880 860 840 820 800 780 760 740 720 700 EUROA/ASUKAS -KEHITYS DEFLATOITUNA HUS:SSA VS. MUISSA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ VUOSINA 2000-2011 793 706 828 733 865 778 844 801 863 833 884 851 870 862 907 874 863 861 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 HUS Muut sh-piirit Deflatoitu v. 2011 tasoon Kuntaliiton sairaalaindeksillä (Tilastokeskus17.2.2012). Muut sh-piirit ilman Ahvenanmaan maakuntaa. 1.1.2010 Loviisaan liittyivät Liljendal ja Pernaja sekä Kymenlaakson sairaanhoitopiiristä Ruotsinpyhtää ilman Haaviston ja Vastilan alueita. Väestö 31.12. Lähde: Tilastokeskus. 927 878 925 851 944 852 4.4.2013
Lappi Pirkanmaa Etelä-Savo Satakunta Pohjois-Savo Vaasa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Itä-Savo Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Länsi-Pohja Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Karjala Päijät-Häme Pääkaupunkiseutu Lohja-Länsi-Uusimaa Hyvinkää-Porvoo Sydäninfarktipotilaiden vuoden kustannukset ( /potilas) vuosina 2007-2009 sairaanhoitopiireittäin (riskivakioidut luvut) 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 CHESS/THL THL/Perfect
30 Sydäninfarktipotilaiden 1 vuoden kuolleisuus (%) sairaanhoitopiireittäin 2007-2009 (riskivakioidut luvut, 95 % luottamusvälit) 25 Koko maa keskimäärin 20.6 % 20 15 pääkaupunkiseutu CHESS/THL THL/Perfect
Aivoinfarktipotilaiden 90 päivän kuolleisuus (%) vuonna 2007-2009 sairaaloittain (riskivakioidut luvut, 95 % luottamusvälit) 20 15 10 5 4.4.2013 CHESS/THL THL/Perfect
Kuolleisuus korkeampi erityisesti päivystysaikana keskussairaaloissa syntyneillä pikkukeskosilla v 2000-05 (n=3070) 8,0 7,0 Adjusted mortality index 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Level II hospital, officehours Level II hospital, off-office hours Level III hospital, officehours Level III hospital, off-office hours 0,0 22-23 24-25 26-27 28-29 30-31 >31 Gestational weeks
Lasten sydänkirurgian tulokset Varhaiskuolleisuus (< 30 vrk), kaikki leikkaukset, Helsinki-LNS vs. Eurooppa % 7 6 5 4 3 Eurooppa, lasten syd. kir. leikkauskuolleisuus (<30 vrk) HYKS/NALA, lasten syd. kir. leikkauskuolleisuus (<30 vrk) 2 1 0 2000-2002 2003-2005 2006-2008 2009-2010 Aikajaksot 4.4.2013
100 90 80 Elinsiirtopotilaiden eloonjäämisosuudet 0-10 v. siirrosta Lastenklinikka ja kansainvälinen rekisteri munuainen sydän maksa 70 60 50 kansainväliset rekisteritulokset 40 30 20 10 4.4.2013 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Vuosittain keskimäärin korvatut potilasvahingot/ 100 000 asukasta 50,0 45,0 40,0 4,4 35,0 30,0 25,0 20,0 3,1 3,8 3,7 9,1 11,7 4,8 9,4 12,9 15,0 10,0 5,0 7,8 12,1 16,9 20,4 22,9 27,4 0,0 Väestö HUS PShp VSShp PPShp PSShp 31.12.2011 1 545 034 489 501 470 453 401 201 248 130 Leikkaus- ja anestesiatoimenpiteet Kliiniset tutkimus- ja hoitotoimenpiteet Muut toimenpiteet - ASUKASLUVUT VUOSIEN 2006-2010 LOPUSSA VUODEN 2012 SAIRAANHOITOPIIRIJAOLLA, TILASTOKESKUS - VUOSINA 2007-2011 RATKAISTUT KORVATTAVAT POTILASVAHINGOT, PVK Lähde: Potilasvakuutuskeskus
Tutkimus ja opetus Vuosittain HUS:ssa opiskelee 700 lääketieteen perusopetuksen opiskelijaa 4000 terveydenhuollon opiskelijaa Erikoislääkärin tutkintoja suoritetaan noin 150 vuosittain. HUS:ssa tehdään korkeatasoista tutkimus- ja opetustyötä yhteistyössä yliopiston, korkeakoulujen ja ammatti-oppilaitosten kanssa. Lääketieteellinen tiedekunta vastaa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta. Yliopistosairaalana HUS huolehti siitä, että tiedekunnalla on käytettävissään tarvittavat potilaat, henkilökunta sekä tilat ja laitteet. Vuonna 2011 valtio tuki HUS:n yliopistotasoisen terveyden tutkimusta, lääkärin ja hammaslääkärin perusja erikoistumiskoulutusta sekä terveystieteellisestä tutkimustoimintaa 33 miljoonalla eurolla. Tutkimustoimintaa rahoitetaan myös palvelujen myynnillä ja ulkopuolisella rahoituksella kuten EU:n, Tekesin, Suomen Akatemian tai säätiöiden rahoituksella.
Meilahden kampus, ainutlaatuinen tutkimus-yhteisö (Helsinki Academic Medical Center) perustutkijat, kliinis-teoreettiset tutkijat ja kliiniset tutkijat työskentelevät yhdessä noin 400 tutkimusryhmää useita organisaatioita (HUS/HYKS, HY, THL, muut tutkimuslaitokset, teollisuus) toimii yhdessä, 1500-2000 henkilöä tutkimustyön parissa HUS:lla ja HY:lla yhteinen tutkimusstrategia suuria kokonaisuuksia, tutkimusohjelmat kaikki lääketieteen erikoisalat edustettuna, suuri tutkimusmyönteinen potilasaineisto
Top European institutions in clinical medicine 21 May 2009, Times Higher Education (Thomson Reuters Essential Science Indicators database, 1 January 1998-31 December 2008) Rank in Europe University Papers Citations Citations per paper 1 Erasmus University Rotterdam 7,108 166,015 23.36 2 University of Cambridge 4,795 107,088 22.33 3 University of Oxford 6,706 149,545 22.30 4 University of Glasgow 4,908 104,245 21.24 5 University of Helsinki 10,169 206,196 20.28 6 Imperial College London 7,550 145,914 19.33 7 University of Amsterdam 8,123 150,269 18.50 8 Karolinska Institute 12,787 236,174 18.47 9 Humboldt University of Berlin/Charité 6,097 112,420 18.44 10 Leiden University 8,150 149,851 18.39
1 200 Maksuosuus euroa / asukas 2011 1 100 1 000 900 800 700 833,7 897,1 914,7 1 027,3 1 072,2 600 500 Hoidettujen eri potilaiden osuus asukasluvusta (27,5-29,3%) (29,5-30,5%) (30,7-31,6%) (31,9-33,6%) (33,8-38,6%) HUS keskimäärin (861,0) Tilastokeskus: asukasluku 1.1. 6.6.2012
HUS:n jäsenkuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon menojen viiden vuoden keskiarvo Deflatoitu vuoden 2011 tasoon sairaalaindeksillä, ei sisällä sv-korv. 1 400 Hanko 1 300 Erikoissairaanhoito euroa/asukas 1 200 1 100 1 000 900 Pornainen Askola Vantaa Karjalohja Karkkila Nummi-Pusula Porvoo Inkoo Raasepori Sipoo Hyvinkää Siuntio Porvoo Vihti Kerava Järvenpää Lapinjärvi Mäntsälä Tuusula Kirkkonummi Espoo Nurmijärvi Helsinki Loviisa Kauniainen 800 300 350 400 450 500 550 600 650 700 750 800 Perusterveydenhuolto euroa/asukas 6.6.2012 Tilastokeskus: väestö 31.12.
1 400 HUS:n jäsenkuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon menojen viiden vuoden keskiarvo Vakioitu THL:n tarvevakiointikertoimella, deflatoitu vuoden 2011 tasoon sairaalaindeksillä, ei sisällä sv-korv. Hanko 1 300 Karjalohja Erikoissairaanhoito euroa/asukas 1 200 1 100 1 000 900 800 700 600 Porvoo Vantaa Kerava Askola Järvenpää Vihti Tuusula Pornainen Espoo Kirkkonummi Nurmijärvi Karkkila Nummi-Pusula Lapinjärvi Sipoo Inkoo Porvoo Hyvinkää Raasepori Helsinki Mäntsälä Siuntio Kauniainen Loviisa 500 200 300 400 500 600 700 800 900 Perusterveydenhuolto euroa/asukas 6.6.2012 Tilastokeskus: väestö 31.12.
Henkilöstö ammattiryhmittäin vuonna 2012 Henkilöstön määrä 21 738 (31.12.2012)
HTV 2012 HUS:n sairaalat ja liikelaitokset yht HYKS Operatiivinen tulosyksikkö Liikelaitokset Kuvantaminen HUSLAB Medisiininen tulosyksikkö Desiko Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Ravioli Servis Logistiikka Apteek- ki Psykiatrian tulosyksikkö Porvoo Hyvinkää Lohja Lusa
HUS:n luottamuselimet 2012 Valtuusto Hallitus vastaa valtuuston alaisena HUS:n hallinnosta ja taloudesta. Vähemmistökielinen lautakunta Hallitus Konsernijaosto Tarkastuslautakunta Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta Sairaanhoitoalueiden lautakunnat johtavat hallituksen ohjauksessa oman sairaanhoitoalueensa toimintaa. Sairaanhoitoalueiden lautakunnat HYKS-sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue Liikelaitosten johtokunnat HUS-Apteekki HUSLAB HUS-Röntgen HUS-Desiko HUS-Logistiikka Ravioli HUS-Servis
RISKIEN HALLINNAN NÄKÖKULMA teetimme riskienhallinnan näkökulmasta analyysin HUS-yhtymän tärkeimmistä riskeistä: ulkoinen toimija haastatteli laajasti avainhenkilöitämme, perehtyi aineistoihimme ja laati arvion, jonka me käsittelimme tunnistettiin kuusi kokonaisuutta, tämä ei ole tärkeysjärjestys: (1) osaamisen ja erikoisosaamisen riski (2) potilasturvallisuuden riski (3) talouden riski (4) infran ja suurvahinkojen riski (5) toimintaympäristön riski (6) strategian ja johtamisen riski
OSAAMISEN JA ERIKOISOSAAMISEN RISKI kaikki riippuu viime kädessä osaamisestamme, arvomme on siinä, mitä me (henkilöstö, koko organisaatio) osaamme tähän liittyy tieteellinen tutkimus, uuden tiedon luominen, tiedon hankinta, uusien osaajasukupolvien kasvattaminen, kouluttautuminen, rekrytoinnissa onnistuminen, osaajista kiinnipitäminen, vetovoimaisuus, magneettisairaala, hyvä työilmapiiri erikoisosaamisen huippubrändi on säilytettävä, se vaatii jatkuvaa työtä on myös osattava varautua avainosaajien menetykseen osaamiskeskushanke on tärkeä!
POTILASTURVALLISUUSRISKI Oikea-aikainen, potilaslähtöinen ja turvallinen hoito on strategiamme kivijalka Ei kukaan potilas haluaa tulla hoitoon sairaalaan, jonka potilasturvallisuuden maine on huono tämä liittyy edelliseen eli osaamiseen, mutta myös paljon muuhun: prosessit, menettelytavat, potilasvahinkojen minimointi, ennaltaehkäisevät menettelytavat, infektioriskit, tilojen ja laitteiden turvallisuus, tietotekniikan riskit, valelääkäreiden ja hoitajien riskit jne nollatoleranssi
TALOUDEN RISKI Suomen halvin sairaala ei ole tavoitteemme, mutta Suomen paras kustannusvaikuttavuus on, eli meiltä saa laatua kohtuullisella hinnalla ja joskus vähän kalliillakin hinnalla, silloin kun se on perusteltua On pärjättävä kilpailussa, tuottavuuden on parannuttava, tukipalveluiden on oltava kilpailukykyiset, turhia kuluja metsästettävä hellittämättä, talouden suurista vaihteluista ja yllätyksistä on päästävä, investointeihin on löydettävä rahaa, kova ROI-laskenta on hallittava, uusia maksajia on saatava
INFRAN JA SUURVAHINKOJEN RISKI Entisessä työpaikassani (Varsinais-Suomi, TYKS) koettiin vakava sairaala-tulipalo vuonna 2011 ja suurin sairaala-rakennus alkaa olla viranomaisten julistamassa käyttökiellossa, sellaisten rakennusten riski alkaa olla meilläkin suuri Epidemiat, pandemiat, resistentit bakteerit, kemialliset vahingot, vesivahingot, sabotaasit, terroriteot, rikokset ja väkivalta, lääkevahingot, it-järjestelmien (sekä potilasettä muiden järjestelmien), laitteiden tuhoutuminen, keskeytymisriskit
TOIMINTAYMPÄRISTÖN RISKI Poliittiset päätökset, lainsäädäntö, asetukset, EU-säädökset Omistajien keskinäiset ristiriidat Lakot ja työmarkkinapolitiikka Henkilöstöryhmien väliset ristiriidat Tiedotusvälineiden hampaisiin joutuminen, yksittäisten tapahtumien eskaloituminen kriiseiksi Sidosryhmäosaamisen puutteet Isot rahoitusmuutokset Rajut säästötoimenpiteet, investointi- ja rekrytointikiellot
STRATEGIAN JA JOHTAMISEN RISKI Strategian on oltava oikea, se ei tarkoita, että se on hyvä paperi, vaan sitä, että se perustuu oikeaan ulkoisen ympäristön ja sisäisen tilan analyysiin, sisältää oikeat johtopäätökset, konkreettiset tavoitteet ja niiden toteuttamisen keinot ja että sen toteutuminen varmistetaan oikealla johtamisella, joka on kannustavaa ja vuorovaikutuksellista, mutta samalla asettaa myös selkeitä rajoja virheellisten toimintamallien ehkäisemiksi ja poisjuurimiseksi Vaatii henkilöstön, virkamiesjohdon ja päättäjien tiivistä yhteistyötä