Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 1 (36) Aika 30.01.2017, klo 17:06-17:50 Paikka Valtuustosali Käsitellyt asiat 14 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 15 Pöytäkirjan tarkastus 16 Lausuntopyyntö lautamiesten lukumäärästä 17 Palvelujohtajat 2017 18 Vaalilautakunnat ja -toimikunta 19 Keskusvaalilautakunnan varajäsenen, Joni Mäensivun, eronpyyntö 20 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle ; Aki Tainion valitus kh 3.10.2016, 90 21 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle; Aki Tainion valitus kh 3.10.2016, 91 22 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle; Aki Tainion valitus kh 3.10.2016, 92 23 Mahnalan asemakaavan hyväksyminen 24 Ilmoitusasiat
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 2 (36) Saapuvilla olleet jäsenet Risto Linnainmaa, puheenjohtaja Päivi Leskinen, 1. varapuheenjohtaja Mäki Rauno, 2. varapuheenjohtaja Esa Järvenpää Heimo Nordfors Maarit Lepistö Maria Härkki-Santala Päivi Hiltunen Vilho Ponkiniemi Muut saapuvilla olleet Tiina Paloranta, talousjohtaja, sihteeri Pasi Eloranta, valtuuston 1. vpj Kirsi Parhankangas, valtuuston pj Mauri Lepola, valtuuston 2. vpj Erja-Riitta Myllymäki, hallintopalvelusihteeri Allekirjoitukset Risto Linnainmaa Puheenjohtaja Tiina Paloranta Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 31.01.2017 31.01.2017 Päivi Leskinen Rauno Mäki Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on nähtävillä arkistosihteerin huoneessa 7.2.2017.
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 3 (36) 14 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään asialistalle :t 14-24. Päätös Todettiin.
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 4 (36) 15 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Rauno Mäki ja Päivi Hiltunen. Päätös Valittiin Rauno Mäki ja Päivi Leskinen.
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 5 (36) 16 Lausuntopyyntö lautamiesten lukumäärästä HMKDno-2017-41 Valmistelija / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi Pirkanmaan käräjäoikeus pyytää kunnalta lausuntoa lautamiesten lukumäärästä. Käräjäoikeuden lautamiehistä annetun lain mukaan kunnanvaltuusto valitsee lautamiehet valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Käräjäoikeuden lautamiesten lukumäärän vahvistaa oikeusministeriö. Viimeksi lukumäärä on vahvistettu 2012. Oikeusministeriö on pyytänyt käräjäoikeuksia arvioimaan lautamiesten tarpeen kokonaismäärän kunkin tuomiopiirin osalta. Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluu 22 kuntaa ja lautamiehiä on yhteensä 95. Lautamieskokoonpanossa istuttavien asioiden kokonaismäärä on lainsäädäntömuutosten vuoksi edelleen vähentynyt. Lautamiehet istuvat keskimäärin kuutena tai seitsemänä istuntopäivänä vuodessa. Lautamiehiä on Pirkanmaan käräjäoikeudessa tälle hetkellä liikaa. Käräjäoikeus aikoo esittää oikeusministeriölle lautamiesten kokonaismäärän vähentämistä nykyisestä 95 lautamiehestä siten, että jokaisesta kunnasta vähennetään yksi lautamies. Pirkanmaan käräjäoikeus varaa kunnille mahdollisuuden antaa lausunto kunnasta valittavien lautamiesten lukumäärän osalta. Hämeenkyrö on valinnut kaksi lautamiestä. Uudistuksen jälkeen Hämeenkyrö valitsee yhden lautamiehen. Ehdotus Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus tyytyy Pirkanmaan käräjäoikeuden esitysaikeeseen lautamiesten vähentämisestä. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Pirkanmaan käräjäoikeus
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 6 (36) 17 Palvelujohtajat 2017 HMKDno-2016-244 Valmistelija / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi Hallintosäännön 77 mukaisesti kunnan organisaatio jakautuu neljään palvelualueeseen joita johtavat palvelujohtajat. Perusturvassa on kaksi palvelujohtajaa (sosiaalijohtaja ja ylilääkäri), joista hallitus nimeää toisen koko palvelualueen johtajaksi. Hallitus nimeää palvelujohtajat ja heidän varahenkilönsä. Hallitus on 1.2.2016 nimennyt perusturvan palvelualueen johtajan ja varahenkilön, sekä terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen palvelujohtajat ja heidän varahenkilönsä. Tästä ei ole tarvetta tehdä uutta päätöstä. Muut palvelujohtajat on nimetty 14.10.2013. Palvelujohtajien sijaisuuksiin on tarpeen tehdä muutoksia. Ehdotus Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus nimeää toistaiseksi 1. Hallintopalveluiden palvelujohtajaksi talousjohtajan ja varahenkilöksi henkilöstö- ja hallintopäällikön. 2. Sivistyspalveluiden palvelujohtajaksi sivistysjohtajan ja varahenkilöksi elämänlaatupalveluiden esimiehen sekä hänen estyneenä ollessa varhaiskasvatuksen johtajan 3. Teknisten palvelujen palvelujohtajaksi teknisen johtajan ja varahenkilöksi kiinteistöpäällikön. Muutettu ehdotus: Kunnanjohtaja muutti ehdotustaan: hän poisti alkuperäisestä esityksestä kohdan 3. Päätös Hyväksyttiin kunnanjohtajan muutettu ehdotus: Hallitus nimeää toistaiseksi
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 7 (36) 1. Hallintopalveluiden palvelujohtajaksi talousjohtajan ja varahenkilöksi henkilöstö- ja hallintopäällikön. 2. Sivistyspalveluiden palvelujohtajaksi sivistysjohtajan ja varahenkilöksi elämänlaatupalveluiden esimiehen sekä hänen estyneenä ollessa varhaiskasvatuksen johtajan. Tiedoksi lautakunnat, pykälässä virkanimikkeinä mainitut viranhaltijat
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 8 (36) 18 Vaalilautakunnat ja -toimikunta HMKDno-2016-137 Valmistelija / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 9.4.2017. Ennakkoäänestys on kotimaassa 29.3-4.4.2017 ja ulkomailla 29.3 1.4.2017. Vuoden 2017 kuntavaalit ovat ensimmäiset uuden kuntalain (410/2015) 15 :n mukaiset vaalit. Vaaleissa valittavien valtuustojen toimikausi alkaa 1.6.2017 ja kestää vuoden 2021 toukokuun loppuun. Vaalilaki 15 : Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta Kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava: 1) kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme; sekä 2) laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuhunkin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Sekä vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäsenten että niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa asianomaisessa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Kuntavaaleissa jäsenten ja varajäsenten tulee kuitenkin edustaa kunnassa edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Ehdokas ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. Tasa-arvolain soveltamisessa tarkastelu tehdään siten, että sekä jäsenissä että varajäsenissä on oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %. Edellisissä kuntavaaleissa asettivat ehdokkaita Hämeenkyrön kunnassa seuraavat tahot (saatujen äänimäärien mukaisessa järjestyksessä): Ääniä % Suomen Keskusta 1 340 28,1
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 9 (36) Kansallinen Kokoomus 926 19,4 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 787 16,5 Perussuomalaiset 724 15,2 Vasemmistoliitto 506 10,6 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 259 5,4 Vihreä liitto 227 4,8 Ehdotus Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus 1. valitsee vuoden 2017 kuntavaaleihin Kirkonkylän äänestysalueen (001) vaalilautakunnan jäsenet ja varajäsenet sekä Kyröskosken äänestysalueen (002) vaalilautakunnan jäsenet ja varajäsenet ja vaalitoimikunnan jäsenet ja varajäsenet 2. määrää puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat Päätös Hallitus siirsi asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen.
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 10 (36) 19 Keskusvaalilautakunnan varajäsenen, Joni Mäensivun, eronpyyntö HMKDno-2017-67 Valmistelija / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi Joni Mäensivu on pyytänyt eroa 23.1.2017 tulleella sähköpostilla keskusvaalilautakunnan varajäsenyydestä. Eronpyynnön syynä on se, että Mäensivu on asettumassa ehdokkaaksi keväällä pidettäviin kuntavaaleihin. Valtuusto on valinnut 7.1.2013, 3 keskusvaalilautakuntaan seuraavat jäsenet: Pylsy Katariina Turvala Pirjo Hätönen Tarja, kv 12.12.2016 Helpiö Marko, vpj Niinenmaa Jussi, pj Keskusvaalilautakunnan varajäsenet (eivät henkilökohtaiset): Koskinen Markku Nikkilä Sonja Tuohela Leo Norokorpi Erkki Kannisto Mirja Mäensivu Joni, kv 16.2.2015 Rintala Matti Immonen Simo Tammi Teppo Oksi Timo Tasa-arvolain soveltamisessa tarkastelu tehdään siten, että sekä jäsenissä että varajäsenissä on oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %. Keskusvaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä ei voi olla henkilö, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi. Kunnanhallitus saa tarvittaessa määrätä väliaikaisen varajäsenen, jos lautakunnan varajäsen on kuollut taikka estynyt tai esteellinen. Ehdotus Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus esittää valtuustolle, että se 1. myöntää Joni Mäensivulle eron keskusvaalilautakunnan varajäsenen tehtävästä 2. valitsee uuden varajäsenen Mäensivun tilalle
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 11 (36) Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi valtuusto
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 12 (36) Kunnanhallitus, 90, 03.10.2016 Kunnanhallitus, 20, 30.01.2017 20 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle ; Aki Tainion valitus kh 3.10.2016, 90 HMKDno-2016-119 Kunnanhallitus, 03.10.2016, 90 Valmistelijat / lisätiedot: Antero Alenius, Hannu Niemela Liitteet 1 Oikaisuvaatimus kh 22.8.2016 72 2 Pohjavesikartta Aki Tainio on jättänyt 12.9.2016. oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen 22.8.2016 päätökseen 72, jolla kunta päätti viemäröinnin toteutustavasta Sasi-Mahnala-Kyröspohja-Heinijärvi alueella. Kuntalaki määrää oikaisuvaatimuksesta: Kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tainiolla on oikeus tehdä oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa. Oikaisuvaatimusta käsiteltäessä viranomainen käsittelee nimenomaan oikaisuvaatimuksen eikä koko sitä asiaa, jota oikaisuvaatimus koskee. Viranomainen on näin ollen sidottu niihin vaatimuksiin, jotka oikaisuvaatimuksessa on esitetty eikä voi käsitellä asiaa laajemmin. Oikaisuvaatimuksessa esitetyt laillisuusvirheet on tutkittava ja harkittava myös, onko päätöstä muutettava vaatimuksen tekijän esittämät tarkoitusmukaisuusperiaatteet huomioon ottaen. Oikaisuvaatimusta käsiteltäessä toimielin voi muuttaa päätöstään, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Tainion vaatimukset: 1. päätös on muutettava vesihuoltolain mukaiseksi 2. vesihuoltolaitos rakentaa toiminta-alueella koko viemäriverkoston vähintään kunkin kiinteistön liittymiskohtaan saakka
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 13 (36) 3. liittymisestä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon veloitetaan ainoastaan liittymismaksu Tainion perustelut: On harhaanjohtavaa käyttää päätöksessä termejä, jotka eivät esiinny vesihuoltolaissa. Laissa ei ole puhetta esimerkiksi kokoomaviemäreistä. Kokoomaviemärit ovat osa vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoa. Vesihuoltolain 12 mukaan liittämiskohdan tulee sijaita kiinteistön välittömässä läheisyydessä. Vesihuoltolain 13 mukaan vesihuoltolaitoksen verkostoon liitettävän kiinteistön omistaja tai haltija vastaa (eli myös kustantaa) kiinteistön vesihuoltolaitteistosta ainoastaan liittämiskohtaan saakka. Kaikki asiat viemäriverkostossa kiinteistön liittämiskohdan ulkopuolella kuuluu vesihuoltolaitokselle. Vastine 1. Päätös on muutettava vesihuoltolain mukaiseksi Kunnanhallituksen päätös on vesihuoltolain mukainen seuraavin perustein: Kunnan oikeus määrittää omaa toimintaansa ja kohdentaa investointejaan kunnan alueelle perustuu kunnan itsehallintoon. Vesihuoltolain 5 mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Maksut Vesihuoltolaitoksen peruslähtökohta kaikessa toiminnassa on rahoittaa oma toiminta liittyjiltä perittävillä erilaisilla maksuilla. Vesihuoltolain 19 on seuraava: 19 Maksut Vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyttömaksua. Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella. Vesihuoltolaitos voi periä käyttömaksua myös huleveden viemäröinnistä. Lisäksi laitos voi periä liittymismaksua ja perusmaksua sekä muita maksuja laitoksen toimittamista palveluista. Nämä maksut ovat eri alueilla erisuuruisia, jos tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä. Liittymismaksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon myös kiinteistön käyttötarkoitus Liittämiskohta ja sen läheisyys Liittämiskohdan määräämiseen on vesihuoltolaitoksella yksiselitteinen oikeus vesihuoltolain 12 (alla) perusteella. 12 Liittämiskohdat Vesihuoltolaitoksen tulee määrätä jokaista verkostoonsa liitettävää kiinteistöä varten liittämiskohdat, joiden tulee sijaita kiinteistön välittömässä läheisyydessä. Liittämiskohtien sijainnin takia kiinteistön liittämisestä laitoksen verkostoon ei saa aiheutua kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomia kustannuksia. Voimassa oleva vesihuoltolaki tai vielä sovellettava aiempi vesihuoltolaki ei määrittele edes perusteluissaan 100 m liittymisetäisyyttä.
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 14 (36) Vesihuoltolain 12 yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 218/2013) todetaan: Muutoksen avulla varmistettaisiin, että kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamis- tai kunnossapitokustannukset eivät muodostuisi yksittäistapauksessa kohtuuttomiksi. Kustannuksina otettaisiin huomioon lähinnä kiinteistön rajan ulkopuolelle sijoitettavan laitteiston rakentamiskustannukset. Kohtuuttomuutta arvioitaessa kustannuksia verrattaisiin muiden samalla toiminta-alueen osalla sijaitsevien ja olosuhteiltaan samankaltaisten kiinteistöjen laitteistojen rakentamis ja saneerauskustannuksiin. Esimerkiksi saman kadun varrella tai naapurustossa sijaitsevien kiinteistöjen liittämisetäisyyksissä tai -kustannuksissa ei tulisi olla suuria eroja. Säännöksen nojalla ei voitaisi vaatia, että liittämisetäisyydet tai liittämisen kustannukset olisivat yhtä suuret samalla toiminta-alueen osalla tai laitoksen verkostoihin eri aikaan liittyvien kiinteistöjen kesken. Kunnanhallitus on asettanut vesihuoltolain mukaisesti kokoomaviemärille kiinteistökohtaisen kustannusrajan 22.8.2016 75 hyväksymissään ohjeissa. Laissa olevan välitön läheisyys ja kohtuuton kustannus on kokoojaviemämärin osalta määritelty tällä 10.000 euron kustannusrajalla. Lisäksi vesihuoltolain 36 (alla) valtioneuvoksen asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä mm. liittämiskohdan enimmäisetäisyydestä. 36 Tarkemmat säännökset Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä: 1) 12 :ssä tarkoitetun liittämiskohdan enimmäisetäisyydestä kiinteistön rajasta tai liitettävän kiinteistön lähimmästä rakennuksesta; Ei ole tiedossa, että valtioneuvosto olisi asettanut tarkempia säännöksiä enimmäisetäisyydestä. Viemäreiden omistus ja käytetty termistö Viemäreiden omistusta ei ole määritelty laissa eli viemärin voi omistaa esim. yksityinen, yritys tai osuuskunta. Päätöksen terminologiassa on käytetty sanaa kokoomaviemäri kun oikea termi on kokoojaviemäri, tältä osin käytetyllä sanalla ei ole tässä asiayhteydessä harhauttavaa merkitystä tai väärinymmärryksen mahdollisuutta. Oikaisuvaatimuksen allekirjoittajakin käyttää samaa termiä. Kokooma- ja kokoojaviemäri tarkoittavat käytännössä samaa asiaa. Vaatimus 1. hylätään ja todetaan kunnanhallituksen päätöksen olevan ylläolevaan perustuen vesihuoltolain mukainen. Vastine 2. Vesihuoltolaitos rakentaa toiminta-alueella koko viemäriverkoston vähintään kunkin kiinteistön liittymiskohtaan saakka Vesihuoltolaitos rakentaa/rakennuttaa tarvittaessa koko viemäriverkoston ja perii siitä aiheutuvat kulut liittyjältä. Vesihuoltolaitos antaa myös mahdollisuuden omatoimirakentamiseen. Vaatimus 2 hylätään ylläolevaan perustuen.
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 15 (36) Vastine 3. Liittymisestä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon veloitetaan ainoastaan liittymismaksu Tarvittaessa kokoojaviemärin kustannukset voidaan sisällyttää liittymismaksuun, sillä vesihuoltolaitoksen taksat ja maksut määrittelee kunta/vesihuoltolaitos. Jos rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, jotka määräytyvät mm. etäisyyden mukaan, lisättäisiin liittymismaksuun, kaikkia palvelevasta liittymismaksutaulukosta tulisi hyvin sekava. Parempi tapa rakentamisesta aiheutuneiden kustannusten laskuttamiseen on pitää kiinteistökohtaiset liittämismaksut nykyisenmuotoisena ja laskuttaa rakentamisesta aiheutuneet kustannukset toteutuman mukaisesti. Vesihuoltolaitos laskuttaa liittymismaksun lisäksi rakentamisesta aiheutuneet kustannukset kunnanhallituksen 22.8.2016 75 päättämien ohjeiden mukaisesti. Vaatimus 3 hylätään ylläolevaan perustuen. Ehdotus Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus hylkää oikaisuvaatimuksen selosteosassa kerrottujen vastineiden perusteella ja pitää voimassa hallituksen päätöksen 22.8.2016 72. Päätös Hyväksyttiin. Kunnanhallitus, 30.01.2017, 20 Valmistelija / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi Liitteet 1 Liite 1 KH päätös 22.8.2016 H 72.docx 2 Liite 2 KH päätös 3.10.2016 H 90.docx 3 Liite 3 KH päätös 22.8.2016 H 75.docx 4 Liite 4 Vesihuoltolakiopas.pdf 5 Liite 5 Jaakko Gustafsson.pdf 6 Vastine valitukseen koskien päätöstä numero 90.pdf 7 Valtakirja 90.pdf Hämeenlinnan hallinto-oikeus pyytää kunnalta lausuntoa valitukseen, joka on tehty 22.8.2016 72 tehdystä oikaisuvaatimuksesta. Muutoksenhakija on Aki Tainio. Valituksessaan Tainio esittää vaatimukset: 1. oikaisuvaatimus tulee hyväksyä ja oikaisuvaatimuksen koskema hallituksen päätös kumotaan ja muutetaan oikaisuvaatimuksen mukaiseksi 2. oikeudenkäyntikulut 1000 euroa korvataan
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 16 (36) Kunnan lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle on liitteenä. Ehdotus Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus antaa Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle liitteen mukaisen lausunnon, jonka yhteenvetona kunta katsoo, että kunnanhallituksen päätös 22.8.2016, 72 on pidettävä voimassa eikä edellytyksiä valittajan valituksen hyväksymiselle ole olemassa. Päätös perustuu lain määräyksiin eikä valittajan valituksessa esitetyt perusteet muuta arviointia eikä sen lopputulosta. Kunta katsoo, että valitus on ilmeisen perusteeton ja se tulee hylätä kokonaisuudessaan. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 17 (36) Kunnanhallitus, 91, 03.10.2016 Kunnanhallitus, 21, 30.01.2017 21 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle; Aki Tainion valitus kh 3.10.2016, 91 HMKDno-2016-120 Kunnanhallitus, 03.10.2016, 91 Valmistelijat / lisätiedot: Antero Alenius, Hannu Niemela Liitteet 1 Oikaisuvaatimus kh 22.8.2016 73 2 Pohjavesikartta Aki Tainio on jättänyt 12.9.2016 oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen 22.8.2016 päätökseen 73, jolla kunta on päättänyt liittymiskohdasta ja liittymismaksusta. Kuntalaki määrää oikaisuvaatimuksesta: Kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tainiolla on oikeus tehdä oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa. Oikaisuvaatimusta käsiteltäessä viranomainen käsittelee nimenomaan oikaisuvaatimuksen eikä koko sitä asiaa, jota oikaisuvaatimus koskee. Viranomainen on näin ollen sidottu niihin vaatimuksiin, jotka oikaisuvaatimuksessa on esitetty eikä voi käsitellä asiaa laajemmin. Oikaisuvaatimuksessa esitetyt laillisuusvirheet on tutkittava ja harkittava myös, onko päätöstä muutettava vaatimuksen tekijän esittämät tarkoitusmukaisuusperiaatteet huomioon ottaen. Oikaisuvaatimusta käsiteltäessä toimielin voi muuttaa päätöstään, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Tainion vaatimukset: 1. Päätös on muutettava vesihuoltolain mukaiseksi
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 18 (36) 2. Kiinteistön liittämiskohdan sijainti, josta liittyjän osuus alkaa, on kiinteistön välittömässä läheisyydessä (liittämiskohta saa olla enimmillään 100 metrin säteellä liitettävästä rakennuksesta, kuten vesihuoltolaissa määritellään). 3. Kiinteistön liittymisestä viemäriverkostoon, vesihuoltolaitos ei peri liittyjältä mitään muita kustannuksia kuin liittymismaksun. Tainion perustelut: Kunnanhallitus on päättänyt, että kiinteistön viemäriin liittymiskohta sijaitsee runkoputkessa. Kuitenkin kunta käsittää, että runkoputki on vain tuo tällä hetkellä olemassa oleva jo rakennettu iso putki (joka päättyy tällä hetkellä itäisimmillään Sasin päiväkodille). Tuosta jo rakennetusta putkesta on pisimillään yli kilometrin matka kauimpaan liitettävään kiinteistöön. Todellisuudessa, hallituksen kokouksen pöytäkirjassa mainittu runkoputki, on viemäriverkostoa, kuten kaikki vesihuoltolaitoksen viemäriputket ovat. Tässä tulisi puhua koko ajan viemäriverkostosta. Käsitteet ovat sen verran sekaisin, että edellä mainitun johdosta on tarpeen, että päätöstä tarkennetaan niin, että siellä on mainittu tuo liittämiskohdan tarkempi sijainti (kiinteistön välitön läheisyys, liittämiskohta saa olla enimmillään 100 metrin säteellä liitettävästä rakennuksesta). Vesihuoltolain 12 määritellään, että liittämiskohdan tulee sijaita kiinteistön välittömässä läheisyydessä. Nykyisessä laissa ei suoraan mainita tuota sataa metriä mutta liittämisetäisyyden tulkinnassa voidaan edelleen ottaa huomioon vesihuoltolakia edeltäneessä sääntelyssä asetetut metrimäärät. Vesi- ja viemärilaitoslain (982/1997) 9 :ssä säädettiin, ettei liittymiskohtaa saa asemakaava-alueiden ulkopuolella määrätä 100 metriä kauemmaksi liitettävästä lähimmästä rakennuksesta. Vastine 1. Päätös on muutettava vesihuoltolain mukaiseksi Kunnanhallituksen päätös on vesihuoltolain mukainen seuraavin perustein: Kunnan oikeus määrittää omaa toimintaansa ja kohdentaa investointejaan kunnan alueelle perustuu kunnan itsehallintoon. Vesihuoltolain 5 mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Maksut Vesihuoltolaitoksen peruslähtökohta kaikessa toiminnassa on rahoittaa oma toiminta liittyjiltä perittävillä erilaisilla maksuilla. Vesihuoltolain 19 on seuraava: 19 Maksut Vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyttömaksua. Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella. Vesihuoltolaitos voi periä käyttömaksua myös huleveden viemäröinnistä.
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 19 (36) Lisäksi laitos voi periä liittymismaksua ja perusmaksua sekä muita maksuja laitoksen toimittamista palveluista. Nämä maksut ovat eri alueilla erisuuruisia, jos tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä. Liittymismaksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon myös kiinteistön käyttötarkoitus Liittämiskohta ja sen läheisyys Liittymänkohdan määräämiseen on vesihuoltolaitoksella yksiselitteinen oikeus vesihuoltolain 12 (alla) perusteella. 12 Liittämiskohdat Vesihuoltolaitoksen tulee määrätä jokaista verkostoonsa liitettävää kiinteistöä varten liittämiskohdat, joiden tulee sijaita kiinteistön välittömässä läheisyydessä. Liittämiskohtien sijainnin takia kiinteistön liittämisestä laitoksen verkostoon ei saa aiheutua kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomia kustannuksia. Voimassa oleva tai vielä sovellettava vesihuoltolaki ei määrittele edes perusteluissaan 100m liittymisetäisyyttä. Vesihuoltolain 12 yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 218/2013) todetaan: Muutoksen avulla varmistettaisiin, että kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamis- tai kunnossapitokustannukset eivät muodostuisi yksittäistapauksessa kohtuuttomiksi. Kustannuksina otettaisiin huomioon lähinnä kiinteistön rajan ulkopuolelle sijoitettavan laitteiston rakentamiskustannukset. Kohtuuttomuutta arvioitaessa kustannuksia verrattaisiin muiden samalla toiminta-alueen osalla sijaitsevien ja olosuhteiltaan samankaltaisten kiinteistöjen laitteistojen rakentamis- ja saneerauskustannuksiin. Esimerkiksi saman kadun varrella tai naapurustossa sijaitsevien kiinteistöjen liittämisetäisyyksissä tai -kustannuksissa ei tulisi olla suuria eroja. Säännöksen nojalla ei voitaisi vaatia, että liittämisetäisyydet tai liittämisen kustannukset olisivat yhtä suuret samalla toiminta-alueen osalla tai laitoksen verkostoihin eri aikaan liittyvien kiinteistöjen kesken. Kunnanhallitus on asettanut vesihuoltolain mukaisesti kokoojaviemärille kiinteistökohtaisen kustannusrajan 22.8.2016 75 hyväksymissään ohjeissa. Laissa olevan välitön läheisyys ja kohtuutonkustannus on kokoojaviemämärin osalta määritelty tällä 10.000 euron kustannusrajalla. Lisäksi vesihuoltolain 36 (alla) valtioneuvoksen asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä mm. liittämiskohdan enimmäisetäisyydestä. 36 Tarkemmat säännökset Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä: 1) 12 :ssä tarkoitetun liittämiskohdan enimmäisetäisyydestä kiinteistön rajasta tai liitettävän kiinteistön lähimmästä rakennuksesta; Ei ole tiedossa, että valtioneuvosto olisi asettanut tarkempia säännöksiä enimmäisetäisyydestä. Viemäreiden omistus ja käytetty termistö
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 20 (36) Viemäreiden omistusta ei ole määritelty laissa eli viemärin voi omistaa esim. yksityinen, yritys tai osuuskunta. Päätöksen terminologiassa on käytetty sanaa kokoomaviemäri kun oikea termi on kokoojaviemäri, tältä osin käytetyllä sanalla ei ole tässä asiayhteydessä harhauttavaa merkitystä tai väärinymmärryksen mahdollisuutta. Oikaisuvaatimuksen allekirjoittajakin käyttää samaa termiä. Kokooma- ja kokoojaviemäri tarkoittavat käytännössä samaa asiaa. Vastine 2. Liittämiskohdan sijainti kiinteistön välittömässä läheisyydessä (enimmillään 100m) Liittämiskohta ja sen läheisyys Katso edellä vastine 1. liittämiskohdat Vastine 3. Liittymisestä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon veloitetaan ainoastaan liittymismaksu Tarvittaessa kokoojaviemärin kustannukset voidaan sisällyttää liittymismaksuun, sillä vesihuoltolaitoksen taksat ja maksut määrittelee kunta/vesihuoltolaitos. Jos rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, jotka määräytyvät mm. etäisyyden mukaan, lisättäisiin liittymismaksuun, kaikkia palvelevasta liittymismaksutaulukosta tulisi hyvin sekava. Parempi tapa rakentamisesta aiheutuneiden kustannusten laskuttamiseen on pitää kiinteistökohtaiset liittämismaksut nykyisen muotoisena ja laskuttaa rakentamisesta aiheutuneet kustannukset toteutuman mukaisesti. Vesihuoltolaitos perii liittymismaksun lisäksi rakentamisesta aiheutuneet kustannukset kunnanhallituksen 22.8.2016 75 päättämien ohjeiden mukaisesti. Ehdotus Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus hylkää oikaisuvaatimuksen selosteosassa kerrottujen vastineiden perusteella ja pitää voimassa hallituksen päätöksen 22.8.2016 73 Päätös Hyväksyttiin. Kunnanhallitus, 30.01.2017, 21 Valmistelija / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 21 (36) Liitteet 1 Liite 1 KH päätös 22.8.2016 H 73.docx 2 Liite 2 KH päätös 3.10.2016 H 91.docx 3 Liite 3 KH päätös 22.8.2016 H 75.docx 4 Liite 4 Vesihuoltolakiopas.pdf 5 Liite 5 Jaakko Gustafsson.pdf 6 Vastine valitukseen koskien päätöstä numero 91.pdf 7 Valtakirja 91.pdf Hämeenlinnan hallinto-oikeus pyytää kunnalta lausuntoa valitukseen, joka on tehty 22.8.2016 73 tehdystä oikaisuvaatimuksesta. Muutoksenhakija on Aki Tainio. Valituksessaan Tainio esittää vaatimukset: 1. oikaisuvaatimus hyväksytään ja oikaisuvaatimuksen kohteena olevan hallituksen päätös kumotaan ja muutetaan oikaisuvaatimuksen mukaiseksi 2. oikeudenkäyntikulut 1000 euroa korvataan Kunnan lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle on liitteenä. Ehdotus Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus antaa Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle liitteen mukaisen lausunnon, jonka yhteenvetona kunta katsoo, että kunnanhallituksen päätös 22.8.2016, 73 on pidettävä voimassa eikä edellytyksiä valittajan valituksen hyväksymiselle ole olemassa. Päätös perustuu lain määräyksiin eikä valittajan valituksessa esitetyt perusteet muuta arviointia eikä sen lopputulosta. Kunta katsoo, että valitus on ilmeisen perusteeton ja se tulee hylätä kokonaisuudessaan. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 22 (36) Kunnanhallitus, 92, 03.10.2016 Kunnanhallitus, 22, 30.01.2017 22 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle; Aki Tainion valitus kh 3.10.2016, 92 HMKDno-2016-121 Kunnanhallitus, 03.10.2016, 92 Valmistelijat / lisätiedot: Antero Alenius, Hannu Niemela Liitteet 1 Oikaisuvaatimus kh 22.8.2016 75.pdf 2 Pohjavesikartta 3 Oikaisuvaatimus kh 22.8.2016 75, liitteet 1,2,3 4 Oikaisuvaatimus kh 22.8.2016 75, liite 4 5 Oikaisuvaatimus kh 22.8.2016 75, liite 5 6 Oikaisuvaatimus kh 22.8.2016 75, liite 6 7 Oikaisuvaatimus kh 22.8.2016 75, liite 7 Aki Tainio on jättänyt 12.9.2016. oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen 22.8.2016. päätökseen 75, jolla kunta päätti vapautuksen myöntämisen periaatteet viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Kuntalaki määrää oikaisuvaatimuksesta: Kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tainiolla on oikeus tehdä oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa. Oikaisuvaatimusta käsiteltäessä viranomainen käsittelee nimenomaan oikaisuvaatimuksen eikä koko sitä asiaa, jota oikaisuvaatimus koskee. Viranomainen on näin ollen sidottu niihin vaatimuksiin, jotka oikaisuvaatimuksessa on esitetty eikä voi käsitellä asiaa laajemmin. Oikaisuvaatimuksessa esitetyt laillisuusvirheet on tutkittava ja harkittava myös, onko päätöstä muutettava vaatimuksen tekijän esittämät tarkoitusmukaisuusperiaatteet huomioon ottaen. Oikaisuvaatimusta käsiteltäessä toimielin voi muuttaa päätöstään, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin.
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 23 (36) Tainion vaatimukset: Vaadin, että vapautusperusteisiin lisätään, että alueella paaluluku 300 - Ahrolantien jätevesipumppaamo, Ahrola - Sasi sekä Heinijärvi vapautusperusteena on myös seuraava kohta (kohta alleviivattuna edellä): Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, jos kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä ja jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa (527/2014) säädetään. Vesihuoltolaki 10 (22.8.2014/681). Vaadin, että yllä olevalla vapautusperusteella, yllä olevalla alueella, myönnetään kiinteistölle toistaiseksi voimassa oleva vapautus toimintaalueesta eli liittymisvelvollisuudesta jätevesiviemäriin. Tainion perustelut: Toiminta-alue on päätetty ennen tämän hetkisen vesihuoltolain voimaantuloa. Toiminta-alueella sovelletaan siis siirtymäsäännöksiä. Siirtymäsäännökset löytyvät vesihuoltolain kohdasta 38. Säännöksissä todetaan, että ennen tämän lain voimaantuloa hyväksytyllä toiminta-alueella, jossa laitos on ryhtynyt toimenpiteisiin vesihuollosta huolehtimiseksi, kiinteistön liittämisvelvollisuus laitoksen viemäriin määräytyy 31.12.2018 asti tämän lain voimaan tulessa voimassa olleen 10 mukaisesti. Kuitenkin Hämeenkyrössä on niin, että laitos ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin vesihuollosta huolehtimiseksi alueella paalu 300 - Ahrolantie, Ahrola - Sasi sekä Heinijärvi ennen 1.9.2014, jolloin tämän hetkinen laki tuli voimaan. Vaatimukseni perusteena on, että alueella paalu 300 - Ahrolantie, Ahrola - Sasi sekä Heinijärvi on ryhdytty toimiin niin myöhään, että nuo alueet kuuluvat tämän hetkisen vesihuoltolain piiriin kokonaisuudessaan. Paalu 300 - Ahrolantie alueelle on valittu viemärin rakennusurakoitsija 23.10.2014 teknisen lautakunnan kokouksessa. Ahrola - Sasi alueelle on valittu viemärin rakennusurakoitsija 28.5.2015 teknisen lautakunnan kokouksessa. Heinijärven alueelle on valittu viemärin rakennusurakoitsija näiden jälkeen. Toiminta-alueella siis raja uuden ja vanhan vesihuoltolain tulkinnan välillä tulee siihen kohtaan, missä verkoston rakentamistoimenpiteet on aloitettu. Aloitukseen voidaan rinnastaa se, että vesihuoltolaitos on tehnyt urakoitsijan kanssa sopimuksen. MmVM 6/2014 vp: Valiokunta toteaa, että rakentamistoimenpiteet muodostavat selväpiirteisen rajan siirtymäsääntelyn soveltamiselle, mutta valmistelussa ei ole aina osoitettavissa täysin selväpiirteistä rajakohtaa, jossa suunnittelu tai valmistelu olisi muotoutunut aktiiviseksi. Valiokunta katsoo, että siirtymäsääntely tulee suunnittelun osalta sovellettavaksi silloin, kun suunnittelu on jo edennyt pitkälle ja rakentaminen on alkamassa.
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 24 (36) Rakentamistoimenpiteiden aloittamiseen voidaan rinnastaa se, että asiasta on tehty rakennusurakoitsijan kanssa sopimus tai sopimukset. Käytännössä rahaja maksuliikennettä koskevan velvoitteen olisi tullut tavalla tai toisella alkaa tai se olisi sopimuksen perusteella tullut mahdollistaa. Koska urakkasopimukset, eli siis on ryhdytty toimiin, on tehty vasta paljon jälkeen 1.9.2014 (päivämäärä, jolloin uusi laki tuli voimaan), niin yllä mainituilla alueilla noudatetaan tämän hetkistä vesihuoltolakia kokonaisuudessaan. Oikaisuvaatimuksessa katsotaan, että ko. alueella tulee soveltaa tällä hetkellä voimassa olevaa vesihuoltolakia. Vapautusperusteisiin lisääminen Sovellettava vesihuoltolaki on 119/2001 säädökset alkuperäisinä. Kyseinen laki siirtymäsäännöksineen koskee koko toiminta-aluetta ja vapautus myönnetään tämän lain perusteella, kuten kunta/vesihuoltolaitos on sen määritellyt, määräaikaisena. Kunnanhallituksen 22.8.2016 hyväksymissä määräaikaisen vapautuksen ohjeissa ei ole ratkaisevaa, onko kiinteistön vesihuoltolaitteisto rakennettu ennen toiminta-alueen hyväksymistä vaan se, onko laitteisto toiminnaltaan jäteveden käsittelylle asetettujen lakien ja asetusten vaatimukset täyttävä 15 vuoden tai jopa 25 vuoden ajan. Vaatimus 1. hylätään ylläolevaan perustuen ja kunnanhallituksen määrittelemiin vapautusperusteisiin ei lisätä vaadittua kohtaa. Toistaiseksi voimassaoleva vapautus toiminta-alueesta 22.8.2014/681: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2014. Ennen tämän lain voimaantuloa hyväksytyllä vesihuoltolaitoksen toimintaalueella, jossa laitos on ryhtynyt toimenpiteisiin vesihuollosta huolehtimiseksi, kiinteistön liittämisvelvollisuus laitoksen vesijohtoon ja viemäriin määräytyy 31 päivään joulukuuta 2018 asti tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 10 :n mukaisesti. Kunta/vesihuoltolaitos on ryhtynyt toimiin vesihuollosta huolehtimiseksi jo 2010-2014 välisenä aikana eli ennen lain voimaantuloa. Toimia vesihuollosta huolehtimiseksi ennen toiminta-alueen määräämistä ja sen jälkeen: 2010 vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on mainittuna kyseisistä alueista mm. Kyröspohja, Heinijärvi ja Sasi omana viemäröintialueenaan. Kunta on vuonna 2013 käynnistänyt jätevesihuollon suunnitteluja rakentamishankkeen ko. alueelle. Runkolinjojen suunnitelmat, rakentamisen vaiheistus ja kilpailuttamisen periaatteet on hyväksytty teknisessä lautakunnassa ja kunnanhallituksessa alkuvuonna 2014.
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 25 (36) Suunnittelu koko toiminta-alueella (Kyröspohja, Ahrola, Sasi ja Heinijärvi) on käynnistetty maaliskuussa 2013 Rakentaminen on aloitettu Kyröspohjasta toukokuussa 2014 Toiminta-alue on vahvistettu elokuussa 2014 Runkolinjoihin liittymiseksi tarvittavat kiinteistölinjat on myös suunniteltu kunnan toimesta ja niitä on esitelty syksyllä 2014 ja syksyllä 2015. Uuden jätevedenpuhdistamon mitoituksessa on huomioitu myös kyseisen toiminta-alueen kuormitus Vesihuoltolaitos/kunta on yrittänyt helpottaa ja edistää viemäröintiä mm. perustamalla osuuskunnan, antamalla ohjeistusta, määrittelemällä helpotuksia, tekemällä suunnitelmia kokoojaviemäröinnistä, kustantamalla osan kokoojaviemärin kalustosta, huoltamalla kokoojaviemärit jne. Kunta/vesihuoltolaitos on pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti suorittanut toimenpiteitä vesihuollosta huolehtimiseksi. Toiminta-alue kaikkine kylineen on tullut voimaan samanaikaisesti, joten toiminta-aluetta käsitellään kokonaisuutena ja sitä on edistetty olemassa olevilla resursseilla. Asia on ollut vireillä ja aktiivinen vuodesta 2010, joten vapautuksen myöntämiseen jätevesiviemäriin liittymisestä kyseisellä tavalla ei ole perusteita. Toiminta-alueesta vapautumiseen ei ole nykytiedon mukaan mahdollisuutta. Lopulta tulkinta siitä tuleeko ko. toiminta-alueella vapautusten osalta soveltaa vielä edellistä lakia vai 1.9.2014 voimaan tullutta lainmuutosta ei ole oleellinen asia. Kunnanhallitus on 22.8.2016 75 hyväksymillään vapautusperiaatteilla mahdollistanut: toistaiseksi myönnettävän vapautuksen vähäisen käytön tai tarkoituksenmukaisten enimmäisliittymiskustannusten ylittymisen perusteella, määräaikaisesti myönnettävän vapautuksen vaatimukset täyttävän jätevesijärjestelmän perusteella. Vapautusperiaatteet vastaavat siten myös uuden lain 11 vapauttamisperiaatteita. Vaatimus 2 hylätään ylläolevaan perustuen ja toiminta-alueella sovelletaan vesihuoltolakia 119/2001 säädökset alkuperäisinä eikä siten vapautusperiaatteisiin lisätä oikaisuvaatimuksessa esitettyä täydennystä. Ehdotus Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus hylkää oikaisuvaatimuksen selosteosassa kerrottujen vastineiden perusteella ja pitää voimassa hallituksen päätöksen 22.8.2016 75. Päätös Hyväksyttiin.
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 26 (36) Kunnanhallitus, 30.01.2017, 22 Valmistelija / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi Liitteet 1 3. Vesihuollonkehittamissuunnitelma.pdf 2 3a. Vesihuollon_kehitt_akvaalueenrajaus.pdf 3 3b. Ymparistonsuojelumaarayksetvoimaan1_5_2004.pdf 4 3c. Ympsupjaluejako.pdf 5 3d. Vesihuollon_kehitt_pohjavesialueet.pdf 6 3e. esihuollonkehittamissuunnitelmakehittamistoimenpiteet.pdf 7 3f. Vesih_kehitt_suunnitelma_kartta_taajama_liite10a.pdf 8 3g. Vesihuollon_kehittamisalueet_2015-2025_liite10b.pdf 9 Liite 4 Tkl 21012014 ja KH 03022014 VIEMÄRIVERKOSTON SUUNNITELMAT JA RAKENTAMINEN.pdf 10 Liite 1 KH päätös 22.8.2016 H 75.docx 11 Liite 2 KH päätös 3.10.2016 H 92.docx 12 Liite 5a. konsuttisopimus.pdf 13 Liite 5b. konsultointisopimus.pdf 14 Liite 6 Kh 25082014 toiminta-alueen hyväksyntä.docx 15 Liite 7 TLK 6.5.2014 27 URAKOITSIJAN VALINTA.docx 16 Liite 8a KIRJE KIINTEISTÖNOMISTAJILLE3.docx 17 Liite 8a Ote vesihuollon yleisuunnitelmasta 15.docx 18 Liite 9b 300914_osuuskunta_mahdollinen_kyrosp.pdf 19 Liite 9b Prosessisuunnitelma 30.11.2013.pdf 20 Vastine valitukseen koskien päätöstä numero 92.pdf 21 Valtakirja 92.pdf Hämeenlinnan hallinto-oikeus pyytää kunnalta lausuntoa valitukseen, joka on tehty 22.8.2016 75 tehdystä oikaisuvaatimuksesta. Muutoksenhakija on Aki Tainio. Valituksessaan Tainio esittää vaatimukset: 1. oikaisuvaatimus tulee hyväksyä ja oikaisuvaatimuksen koskema hallituksen päätös kumotaan ja muutetaan oikaisuvaatimuksen mukaiseksi 2. oikeudenkäyntikulut 1000 euroa korvataan Kunnan lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle on liitteenä. Ehdotus Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus antaa Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle liitteen mukaisen lausunnon, jonka yhteenvetona kunta katsoo, että kunnanhallituksen valituksenalainen päätös on pidettävä voimassa eikä edellytyksiä valittajan valituksen hyväksymiselle ole olemassa. Päätös perustuu lain määräyksiin eikä valittajan valituksessa esitetyt perusteet muuta arviointia eikä sen lopputulosta. Kunta katsoo, että valitus on ilmeisen perusteeton ja tulee hylätä kokonaisuudessaan. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 27 (36) Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 28 (36) Kunnanhallitus, 89, 03.10.2016 Kunnanhallitus, 119, 21.11.2016 Kunnanhallitus, 23, 30.01.2017 23 Mahnalan asemakaavan hyväksyminen HMKDno-2016-117 Kunnanhallitus, 03.10.2016, 89 Hallitus 19.10.2015, 108 MAHNALAN ASEMAKAAVA VIREILLE; OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Kaavoitusarkkitehti Pöntys: Liite Kunta on hankkinut Mahnalan kylästä maata asuinalueen kaavoittamiseksi Sasi-Mahnala-Laitila -osayleiskaavan mukaisesti. Asemakaavalla on tarkoitus osoittaa pääasiassa omakotitontteja entiselle Mahnalanharjun soranottoalueelle. Siirtoviemärilinja Hämeenkyröstä Sasiin on parhaillaan käynnissä ja suunnittelukohde sijaitsee sen toimintaalueella. Asemakaavoitettavan alueen ja Mahnalan Ympäristökoulun välille suunnitellaan kevytväylää. Pohjaolosuhteet rakentamiselle ovat erittäin hyvät, koska alue on pääasiassa sorapohjaista. Mahnalan asemakaavahanke sisältyy kaavoitusohjelmaan. Liitteenä OAS (osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Esitys: HALLITUS päättää Mahnalan asemakaavan vireilletulosta ja hyväksyy sitä koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. - - - Päivi Hiltunen poistui esteelliseksi ilmoittautuneena tämän asian käsittelyn ajaksi. Ympäristölautakunta 19.5.2016, 19 MAHNALAN ASEMAKAAVA Kaavoitusarkkitehti Helena Ylinen: Mahnalan alueen asemakaavoitus on esitetty tavoitteena kunnan kaavoituskatsauksessa vuodesta 2012 lähtien. Vireilletulokuulutus on julkaistu ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettu nähtäville kunnan internetsivuilla 3.11.2015. Vuonna 2016 vaihtoehtojen laatiminen käynnistettiin aiemmin tehtyjä luonnoksia kehitellen. Tarkastelussa oli neljä alustavaa vaihtoehtoa, jotka erosivat toisistaan lähinnä katuverkon ja tonttimäärien osalta. Hyväksyttäväksi
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 29 (36) esitettävässä valmisteluvaiheen aineistossa tarkasteltavana on nyt kaksi vaihtoehtoa, jotka poikkeavat toisistaan tonttimäärän (21 tonttia tai 28 tonttia), tonttikoon, leikkialueen sijainnin ja katuverkon yksityiskohtien osalta. Liittyminen Maisematiehen on kummassakin vaihtoehdossa samanlainen. Asemakaavahankkeen tarkoituksena on alueen yleiskaavoja toteuttaen osoittaa tavoitellulle Mahnalan alueelle mahdollisuus hallittuun kasvuun. Samalla saadaan käyttämätön entinen soraottoalue maisemoiduksi, ja uusia käyttäjiä vasta rakennetulle vesihuoltolinjalle, Sasin päiväkodille ja esiopetukselle, tulevalle Mahnalan Ympäristökoulun laajennukselle sekä tulevalle kevyen liikenteen väylälle. Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja alustava kaavaselostus ovat esityslistan liitteinä. Aineistoja täydennetään vielä nähtävillä olon alkamiseen 26.5. mennessä. Keskiviikkona 8.6.2016 alkaen kello 17 pidetään kaavasta avoin yleisötilaisuus Jyväpirtillä, mikä tieto liitetään kutsuna nähtäville tulon kuulutukseen. Esitys (kaavoitusarkkitehti Helena Ylinen): Ympäristölautakunta hyväksyy Mahnalan asemakaavan valmisteluvaiheen asetettavaksi nähtäville 26.5.2016-29.7.2016 väliseksi ajaksi mielipiteiden ja lausuntojen saamiseksi, ja antaa nähtäville asettamisen ja siitä sekä yleisötilaisuuden ajankohdasta kuuluttamisen kaavoitusyksikön tehtäväksi. Valmisteluvaiheen kaava-aineistoa täydennetään vielä nähtävillä olon alkamiseen 26.5. mennessä. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen. Ympäristölautakunta 7.9.2016, 33 MAHNALAN ASEMAKAAVAN VALMISTELUVAIHEEN PALAUTERAPORTTI Kaavoitusarkkitehti Helena Ylinen: Palauteraportissa on esitetty asemakaavaan saadut lausunnot ja mielipiteet ja kaavoittajan niihin laatimat vastineet. Palauteraportti on esityslistan oheismateriaalina. Palautetta saatiin maltillisesti. Suurin esiin tuotu huoli oli nykyisen ja laajentuvan maataloustoiminnan turvaaminen uuden pientaloasumisen rinnalla. Esitys (kaavoitusarkkitehti Helena Ylinen): Ympäristölautakunta hyväksyy Mahnalan asemakaavan valmisteluvaiheen palauteraportissa esitetyt periaatteet asemakaavan ehdotusvaiheen suunnittelun pohjaksi. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen.
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 30 (36) Hallitus 3.10.2016 Palauteraportti on oheismateriaalina. Lisäksi oheismateriaaleihin on tallennettu valmisteluvaiheen kaavaluonnokset ja selostus (19.5.2016). Ehdotus Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus saa tiedokseen Mahnalan asemakaavan valmisteluvaiheen palauteraportissa esitetyt periaatteet asemakaavan ehdotusvaiheen suunnittelun pohjaksi. Päätös Hyväksyttiin. Kunnanhallitus, 21.11.2016, 119 Valmistelijat / lisätiedot: Helena Ylinen helena.ylinen@hameenkyro.fi Liitteet 1 Mahnala_kaavaehdotus_selostus_21112016_nähtäville, päivitetty.pdf 2 mahnala_kaavakartta_nähtäville, päivitetty.pdf 3 Mahnalan asemakaava OAS_päiv_21112016.pdf 4 Mahnalan asemakaava_palauteraportti, päivitetty.pdf Mahnalan asemakaava on edennyt ehdotusvaiheeseen. Ehdotusvaiheen laatimiseen on sisältynyt mm. useita maastokäyntejä ja kokoojakadun liittymisestä Maisematiehen tehty kustannusvertailu. Kunnanhallitus keskusteli ehdotusvaiheen laatimisesta ja hyväksyi valmisteluvaiheen palauteraportin kokouksessaan 3.10.2016. Yhteisen mielipiteen jättäneiden neljän maataloustuottajan kanssa pidettiin palaveri 14.11.2016. Kaavaehdotuksen ollessa nähtävillä siitä pyydetään viranomaislausunnot ja osalliset saavat jättää muistutuksen. Yleisötilaisuus on tarkoitus pitää Jyväpirtillä joulukuun alkupuolella. Kaava on tavoitteena valmistella hyväksymiskäsittelyihin tammikuussa 2017. Mikäli hyväksytystä kaavasta ei saada valituksia, kaava saa lainvoiman ja sen toteuttaminen voi alkaa maaliskuussa 2017. Kaavaehdotus osoittaa alueelle 19 tonttia, joista neljä on erillispientalojen tontteja, ja 15 tonttia mahdollistavat joko erillispientalon tai paritalon. Alueen
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 31 (36) valmistuessa siellä asuu näin ollen vähintään 19 taloutta ja enintään 34 taloutta. Asuinrakennusten kerrosluku on maisemallisista syistä ja alueen yhtenäisen ilmeen luomiseksi määritelty välille 1,5-2. Maisematien varressa on Mahnalan yhteinen liityntäpysäköintialue joukkoliikenteen tarpeisiin sekä asemakaava-alueen kierrätysjätepiste ja jäteveden pumppaamo. Alueen itäosassa on varaus mahdolliselle aluelämpölaitokselle. Mahnalan asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ). Kaavaehdotuksen aineistona ovat kaavakartta, merkinnät ja määräykset, kaavaselostus ja OAS (jotka täydentyvät kunnanhallituksen kokoukseen mennessä) ja valmisteluvaiheen palauteraportti. Ehdotus Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus asettaa Mahnalan asemakaavaehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ). Päätös Hyväksyttiin. Kunnanhallitus, 30.01.2017, 23 Valmistelija / lisätiedot: Helena Ylinen helena.ylinen@hameenkyro.fi Liitteet 1 Mahnala_asemakaava_OAS_30012017.pdf 2 Mahnala_asemakaavakartta_30012017.pdf 3 Mahnala_asemakaavaselostus_30012017.pdf 4 Mahnala_palauteraportti_ehdotusvaihe_30012017.pdf 5 Mahnalan_palauteraportti_valmisteluvaihe_KHall_03102016.pdf Mahnalan asemakaava on edennyt hyväksymisvaiheeseen. Kaavaaineistoon on lisätty ehdotusvaiheen palauteraportti ja laadittuja 3Dhavainnollistamiskuvia. Yleisötilaisuus pidettiin Jyväpirtissä 12.12.2016. Neuvotteluja osallisten kanssa on pidetty 9.12.2016, 21.12.2016 ja 23.1.2017. Kaavan ehdotusvaiheesta saatiin 10 viranomaislausuntoa tai kommenttia ja 4 muistutusta. Viranomaiset hyväksyivät kaava-aineiston sellaisenaan tai esittivät siihen vähäisiä tarkennuksia. Muistutuksissa edellytettiin mm. kaavakartalla kokoojakadun liittymäsijainnin tarkistusta ja aluelämpölaitoksen poistamista, sekä selostuksessa maaseutuelinkeinojen turvaamiseen ja kotieläintalouteen liittyvien kuvausten tarkistuksia.
Hämeenkyrö Pöytäkirja 2/2017 32 (36) Viranomaiset totesivat, että ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeistä viranomaisneuvottelua MRL ei ole tarpeen järjestää. Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut suullisen kommenttinsa, että heillä ei ole huomautettavaa kaava-aineistosta, ja että heidän kirjallinen lausuntonsa asiasta saapunee meille hallituksen kokoukseen 30.1. mennessä. Kaavan on tarkoitus mennä valtuuston hyväksyttäväksi kokoukseen 13.2.2017. Mikäli valtuusto hyväksyy kaavan ja valituksia ei saada, kaava saa lainvoiman maaliskuun loppupuolella ja kaavan toteuttaminen voi alkaa. Saadun palautteen pohjalta kaavan ehdotusvaiheen aineistoon on tehty vähäisiä tarkistuksia, jotka eivät aiheuta ehdotuksen uutta nähtäville asettamista. Asemakaava osoittaa alueelle 19 uutta tonttia, joista viisi on erillispientalojen tontteja ja 14 mahdollistavat joko erillispientalon tai paritalon. Alueen valmistuessa siellä asuu näin ollen vähintään 19 taloutta ja enintään 33 taloutta eli arviolta 60-100 asukasta. Mahnalankujan varressa asuinrakennusten kerrosluvuksi on määrätty 1-2 ja muualla alueella 1,5-2 kerrosta. Maisematien varressa on Mahnalan yhteinen joukkoliikenteen liityntäpysäköintialue, asemakaava-alueen kierrätysjätepiste ja jäteveden pumppaamo. Hyväksymisvaiheeseen edettäessä kaavasta on poistettu aluelämpölaitoksen varaus ja lisätty varaus puistomuuntamolle. Mahnalan asemakaavan aineistona ovat kaavakartta (ml. merkinnät ja määräykset), kaavaselostus (sisältäen 3D-havainnollistamiskuvia), osallistumisja arviointisuunnitelma, valmisteluvaiheen palauteraportti ja ehdotusvaiheen palauteraportti. Maankäyttö- ja rakennuslain 52 mukaisesti asemakaavan hyväksyy valtuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta johtosäännöissä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Tämän kaavan hyväksyy valtuusto. Ehdotus Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus esittää, että valtuusto hyväksyy Mahnalan asemakaavan. Päätös Hyväksyttiin. - - - Päivi Hiltunen ilmoittautui esteelliseksi tämän asian käsittelyn ajaksi. Esteellisyyden peruste on hallintolaki. Hiltunen on alueen maanomistajan lähisukulainen. Tiedoksi valtuusto