OC-SYSTEM OY:N ASIAKASLEHTI 1 2011 modernisoi halkaisulinjansa sivu 8 Käyttäjälähtöinen valvomohanke, sivu 10 1
Käyttä sivu 8 Pääkirjoitus Riku Räisänen, markkinointipäällikkö Työyhteisö ja työntekijöiden hyvinvointi Yle esitti mielenkiintoisen teemaillan 8.2.2011, jonka nimenä oli Työpahoinvointi-ilta. Teemaohjelmassa oli edustajia eri työelämän aloilta sekä työnantaja- ja ammattiliittoista. Keskustelu oli monipuolista ja rönsyilevää. Uutiset Uusi suojaseinäratkaisu työpisteisiin ja automaatiosoluihin OC-System on kehittänyt uudentyyppisen seinäelementin. Uusi elementti hyödyntää OC 10-äänieriste-elementin pintalevyjä, mutta elementissä ei ole eristemateriaalia. Etuina on siisti ulkonäkö seinän molemmin puolin, keveys ja muokattavuus. Elementit voidaan ajaa kohteen mitoituksen mukaan, jolloin paikan päällä muokkaaminen jää minimiin. Elementti sopii erityisesti kohteisiin, jossa tarvitaan umpinaista kasettiseinää esimerkiksi lyhyen turvaetäisyyden, roiskeiden tai irtoavien kappaleiden tai tietoturvan vuoksi. Suojaseinäratkaisusta löytyy lisätietoja internetsivuilta www.oc-system.fi tai seuraavasta OC-News-lehdestä. Valtakunnalliset meluntorjuntapäivät 22.-23.3.2011 Jyväskylässä Valtakunnalliset meluntorjuntapäivät järjestettiin Jyväskylässä 22.- 23.3.2011. Paikkana oli Jyväskylän Yliopisto, Agora, Martti Ahtisaarisali. Tapahtuman otsikkona oli 20 vuotta valtakunnallista meluntorjuntaa Jyväskylässä. Päivien aiheita oli mm. Tuulivoimamelu, BAT ja BEP meluntorjunnassa, tärinä ja liikennemelu sekä melun terveysvaikutukset. Käytännönjärjestelyistä vastasi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. OC-System oli mukana tapahtuman näyttelyssä, jossa esiteltiin mm. meluntorjuntatoimia. Hiljaa hyvä tulee Artikkeli: Roy Hjort APL SYSTEMS LTD OY 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä voisi hyvällä syyllä kutsua melun vuosikymmeneksi. Melun aiheuttamat haitat ovat nousseet yleiseen tietoisuuteen ja yhdeksi elämänlaatua koskevan ympäristö- ja työturvallisuuskeskustelun kestoteemaksi. Merkittävä osuus melun nousemiselle puheenaiheeksi sekä eurooppalaisessa keskustelussa että Suomessa on ollut EU:n tiedotustoiminnalla ja lainsäädännöllä, jonka kautta monet yritykset joutuvat ottamaan melun huomioon liiketoiminnassaan. Viime aikoina yritykset ovat kuitenkin tulleet yhä tietoisemmiksi onnistuneen meluntorjuntatyön merkityksestä työturvallisuudelle ja työn tuottavuudelle sekä viime kädessä yrityksen tuloksentekokyvylle. ASIANTUNTIJA-ARTIKKELI Keskustelussa erikoiselta tuntui osan iltaan osallistuneiden ajatusmaailma, joka perustui melko suoraan Karl Marxin näkemyksiin. Heidän mukaansa työnantaja ja työntekijä ovat jatkuvassa taistelussa keskenään palkasta, työpanoksesta ja eduista. Keskustelussa mukana ollut Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen esittikin keskustelun aikana kysymyksen, että eikö tuo ole ihan järjenvastainen teoria nykypäivänä. Maailmanlaajuisilla markkinoilla osittain tai täysin toimivalla yrityksellä on haasteita ja kilpailua riittävästi jo ulkopuolelta, ettei toimintaa ja yritystä tarvitse heikentää sisäisellä kamppailulla. Suomalaisilla pkja suuryrityksillä on jo nyt haasteita pysyä kilpailukykyisenä ja kannattavana nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Jos yrityksen johto ja työntekijät eivät pysty yhdessä näkemään haasteita ja tulevaisuutta, niin menestyminen tulee olemaan melko vaikeaa. Teemaillassa mukana ollut Citymarketin työntekijä Jama Jama nosti esille ajatuksensa siitä, ettei pomo voi luoda jokaiselle hyvää fiilistä vaan meidän jokaisen on tehtävä se myös itse. Positiivisuus on tarttuvaa. Voiko hyvän työfiiliksen luomisen ulkoistaa pomolle tai työpaikalle, vai pitäisikö meidän jokaisen luoda se itsellemme ja sitä kautta omalle työporukalle? Hyvinvoivia työpäiviä, Riku Räisänen Markkinointipäällikkö OC-SYSTEM OY:N ASIAKASLEHTI 1 2011 OC-NEWS 1/2011 Lehti on OC-System Oy:n asiakaslehti ja se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Päätoimittaja: Riku Räisänen Lehden sisällön osittainenkin lainaaminen ilman lupaa kielletty. Toimituskunta: OC-System Oy: Riku Räisänen Mainostoimisto Crealab Oy: Janne Mustikkamaa Valokuvat: Leo Kokkonen Tässä numerossa OC-NEWS 1 / 2011 2 3 5 6 8 10 11 Pääkirjoitus Työyhteisö ja työntekijöiden hyvinvointi Asiantuntija-artikkeli Hiljaa hyvä tulee VTT tekee teknologiasta liiketoimintaa Jyväskylän VTT uusi koko energiatutkimuspuolen automaation modernisoi halkaisulinjansa Käyttäjälähtöinen valvomohanke Messuilla mukana OC System osallistui jo 16. kertaa Tampereella pidettäville Alihankinta messuille Kannen kuva: Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Crealab Oy Paino: Offsetpaino Tuovinen Ky, Kuopio Julkaisija: OC-System Oy, Työkuja 4, 79600 Joroinen Puh. 0201 441 400, fax 0201 441 401 etunimi.sukunimi @oc-system.fi www.oc-system.fi Melu näkyy punaisella yritysten tilikirjoissa Vaikka melun osuus kaikista ilmoitetuista ammattitautitapauksista on pienentynyt, niin vuonna 2007 se oli edelleen 26 %. Melun osuutta vuosittain tapahtuvista noin 150 000 työtapaturmasta on vaikea arvioida, mutta melu lienee silti ainakin merkittävä myötävaikuttava osatekijä niiden syntymisessä. Työpanoksen menettäminen, sijaisten palkkaus ja häiriöt tuotannossa ovat sellaisia yrityksen taloudessa näkyviä tekijöitä, joita vakuutus ei korvaa. Joidenkin arvioiden mukaan tällaiset välilliset kustannukset saattavat olla yritykselle 2-6-kertaiset tapaturmavakuutusmaksuun verrattuna. Eräällä hollantilaisella telakalla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että puolessa tapaturmissa heikentyneellä kuulolla ja melulla oli osuutta tapaturman edellytysten syntymisessä. Tutkimustulos lienee helppo rinnastaa myös moniin kotimaisiin kohteisiin. Huonon kuulon ja melun yhteisvaikutuksen aiheuttamat kommunikaatiovaikeudet vaikuttavat epäilemättä työtehoa alentavasti myös monessa viestintää ja tarkkaavaisuutta vaativassa työtehtävässä. Melun suhdetta työn tuottavuuteen on alettu tutkia vasta hiljattain. Jo olemassa olevasta tutkimuskirjallisuudesta käy kuitenkin ilmi, että esimerkiksi hiljaiseen työympäristöön verrattuna puhemelussa saattaa suorituskyky lausemuistia vaativissa tehtävissä heikentyä jopa 42 %. Ensimmäiset mallit, jotka kuvaavat työn tuottavuuden ja melun suhdetta on tehty avotoimistoja silmälläpitäen. Teollisuudessa toimiva vastaava malli odottanee vielä kehittäjäänsä, mutta em. malleissa käytetty puheen siirtyvyyttä työtilassa mittaava puheensiirtoindeksi (STI) lienee käyttökelpoinen myös teollisuudessa. Tällaiset mallit ovat ensiarvoisen tärkeitä investointipäätöksien tueksi. Silti teollisuudessa on nähty merkittäviäkin panostuksia melutasojen alentamiseksi, vaikka täsmällisiä mittareita investoinnin onnistumisesta ei ole vielä kehitetty. Tämä on vahva osoitus melun vaikutusten leviämisestä yleiseen tietoisuuteen ja etenkin asian taloudellisen merkityksen tunnustamisesta. Onnistuneen meluntorjunnan taloudelliset kerrannaisvaikutukset voidaan jakaa kahteen osaan: sairauspoissaolojen aiheuttamien välillisten ja välittömien kustannusten pienenemiseen ja työn tuottavuuden paranemiseen. Hoitamattomana melun aiheuttamat ongelmat näkyvät sitä vastoin yritysten menosarakkeessa. Teollisuuden melumittausten haasteet helpottamassa Ideaalitilanteessa meluntorjunta alkaa jo tuotantolaitoksen suunnitteluvaiheessa. Todellisuudessa tämä ideaali ei kuitenkaan toteudu kovinkaan usein, vaan meluntorjuntatoimien määrää ja tarvetta joudutaan selvittämään jälkikäteen toiminnan jo alettua joissakin tapauksissa vasta kymmenien vuosien toiminnan jälkeen. Teollisuuden käyttämät tuotantotilat ovat akustisesti haasteellisia. Pääasiallisin syy tähän on se, että teollisuudessa käytetyt laitteet ja tuotantotavat ovat akustisesti yksilöllisiä ja siksi vaikeasti laskennallisin keinoin mallinnettavissa. Tästä johtuen melun mittaaminen on teollisuudessa meluntorjunnan perusta. Melutilanteen kartoitus teollisuuslaitoksissa tapahtuu pääsääntöisesti emissio- eli melupäästömittauksina. Toinen mahdollinen mittaustapa on mitata henkilökunnan melualtistusta henkilökohtaisilla annosmittareilla, mutta tämä ei ole kovin hyödyllinen mittaus esimerkiksi tuotantolinjan koteloin- modernisoi halkaisulinjansa 2 3
ASIANTUNTIJA-ARTIKKELI VTT tekee teknologiasta liiketoimintaa VTT on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Toiminnassaan VTT ei tavoittele taloudellista voittoa. Pitkäaikaiset melupäästömittaukset auttavat hahmottamaan melupäästöjen todellisen tason eri tuotantotilanteissa. titarvetta selvitettäessä. Lisäksi annosmittareiden mittaustuloksissa ei pystytä huomioimaan puheen osuutta, joka saattaa olla huomattava. paremmin kohdennetut tiedot tuottavat myös väistämättä paremmat edellytykset tehdä hyviä päätöksiä meluntorjunnan suhteen. VTT toimii VTT Group -rakenteen mukaisesti, joka mahdollistaa VTT:n pitkäjänteisen kehittämisen ja tehokkaan asiakasliiketoiminnan. VTT Groupiin kuuluvat VTT:n tutkimus ja kehitys, asiakasratkaisut, strateginen tutkimus, IP-omaisuuden kehittäminen ja hallinta, konsernipalvelut sekä yhtiöt VTT Expert Services Oy, VTT International Oy ja VTT Ventures Oy. Yhtiöt toimivat itsenäisesti ja tuottavat muun muassa asiantuntijapalveluja liittyen teknologioiden soveltamiseen ja testaukseen, sertifiointiin, kansainväliseen verkottumiseen ja liiketoimintaan sekä uuden spin off -liiketoiminnan käynnistämiseen. Emissiomittauksissa käytetään yleensä kahta mittalaitetta: yhtä äänilähteen luona ja toista kohdealueella, jolloin saadaan mitattua äänilähteen äänipäästö tai emissio. Emissiomittauksilla pyritään siis saamaan vastaus kysymykseen miten paljon äänilähteen äänituotos säteilee ääntä kohdealueelle. Kerätyn äänidatan perusteella voidaan tehdä päätökset tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Perinteisillä emissiomittauksilla on kaksi mittausten edustavuutta rajoittavaa tekijää. Mittaukset kestävät lyhyen aikaa ja monen yhtäaikaisen melulähteen erottelu on vaikeaa, sillä tyypillisesti mittalaitteet eivät tallenna äänisignaalia. Mittausten lyhyt kesto on sikäli ongelmallinen, että monien tuotantoprosessien aikana melun taso ja laatu vaihtelevat prosessin eri vaiheissa huomattavasti, eikä tiettynä ajankohtana tehty mittaus kerro kuin osatotuuden. Investointipäätöksiä ja äänieristysratkaisuja joudutaan siis usein suunnittelemaan ja tekemään puutteellisen tiedon perusteella. Nämä mittaustekniikan asettamat rajoitteet ovat kuitenkin hiljalleen väistymässä. Melumittausmarkkinoille on tullut tuotteita ja toimijoita, jotka pystyvät tuottamaan pitkäaikaismittauksiin pohjautuvia Seinät valmiina ja ovet asennuksessa. tietoja hyödynnettäviksi meluntorjunnan suunnittelussa. Uudet mittaustekniikat antavat mahdollisuuden tallentaa äänisignaalia pitkältä ajalta, parhaassa tapauksessa usealta viikolta, jolloin saadaan kerättyä ja suodatettua kohdennettua tietoa tuotantotilojen melutilanteesta entistä tarkemmin. Tarkemmat ja Meluntorjunnan vuosikymmen alkamassa? Todistusaineisto melun haitallisista vaikutuksista työturvallisuuden ja työterveyden saralla on varsin vaikuttavaa. Ja vaikka todisteet teollisuuden työtehtävien ja melun negatiivisen korrelaation suhteen ovat vielä viitteellisiä, ei työpaikkamelun haitallisuutta ilmiönä voitane kiistää, olipa tarkastelunäkökulma taloudellinen, työterveydellinen tai yleisinhimillisestä elämänlaadusta lähtevä. Tilastot osoittavat melun osuuden ammattitautitiedostoissa laskeneen lievästi 2000-luvulla. Edistystä on siis tapahtunut. Silti, noin 250 000 ihmistä kärsii edelleen melusta työpaikallaan. Monet yritykset ovat jo ottaneet meluntorjunnan haasteet vakavasti, mutta suotavaa olisi, että tietoisuus meluasioiden merkittävyydestä läpäisisi koko toimialan. Onnistunut meluntorjunta nimittäin vaikuttaa positiivisine kerrannaisvaikutuksineen koko yrityksen sisäiseen toimintaan. Jos 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen merkitsi melun aiheuttamien haittojen nousemista tietoisuuteen, olkoon toinen vuosikymmen meluntorjunnan vuosikymmen. Roy Hjort email. roy.hjort@apl.fi APL Systems. APL Systems on pitkäaikaisia teollisuuden sisä- ja ympäristömelumittauksia ja selvityksiä tuottava yritys. email. info@apl.fi Vaikuttavaa toimintaa VTT:n vaikutukset kasvuun, työllisyyteen ja hyvinvointiin syntyvät pääasiassa asiakkaiden kilpailukyvyn paranemisen kautta. VTT:n toiminnalla on yritysvaikutuksia, innovaatioympäristövaikutuksia sekä yhteiskunnallisia vaikutuksia. VTT kasvattaa tuotteiden ja palvelujen kilpailukykyä ja edistää uuden liiketoiminnan syntymistä toimimalla yritysten ja muiden asiakkaittensa yhteistyökumppanina innovaatioprosessin kaikissa vaiheissa. VTT parantaa ja nopeuttaa T&K-toiminnan tuottavuutta muun muassa kehittämällä innovaatiotoiminnan prosesseja. Keskeinen tekijä suomalaisessa innovaatioympäristössä VTT kasvattaa uutta teknologiaa tuottamalla elinkeinoelämän luottamusta innovaatiotoiminnan hyödyllisyyteen. VTT vahvistaa huippututkimusta teknologiakeskittymissä ja synnyttää globaalin innovaatioverkoston vahvoja solmukohtia. VTT pyrkii myös edistämään alueellista innovaatiotoimintaa ja lisäämään siten hyvinvointia ja kilpailukykyä. Hyvinvointia koko yhteiskuntaan VTT suomalaisen teollisuuden kumppani VTT on Pohjois-Euroopan suurin soveltavaa tutkimusta tekevä organisaatio, joka tuottaa monipuolisia teknologia- ja tutkimuspalveluja sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkailleen, yrityksille ja julkiselle sektorille. Monialaista osaamista yhdistämällä VTT voi auttaa asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan luomaan uusia tuotteita, tuotantoprosesseja ja -menetelmiä sekä palveluja ja näin lisätä elinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä sekä yhteiskunnan hyvinvointia. Laajan kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen avulla VTT varmistaa tiedon ja teknologian tehokkaan siirron ja hyödyntämisen. VTT on osa Suomen innovaatiojärjestelmää ja kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. VTT tarjoaa palveluitaan toimialakohtaisesti mm. elektroniikka-, energia-, ICT-, kone- ja kuljetusväline-, metsä-, prosessi- ja ympäristöteollisuuden aloille. VTT lukuina (2009) Liikevaihto oli 269 M Henkilöstöä n. 2700 Asiakkaita 6500 kpl, joista ulkomaalaisia asiakkaita n. 600 Tuloksia: Keksintöilmoituksia 364 ja ohjelmistoilmoituksia 25 VTT:n patenttisalkussa on yli 1 100 patenttia ja patenttihakemusta VTT Ventures Oy on osakkaana 18 VTT:n teknologiaan perustuvassa yrityksessä Julkaisuja yhteensä 1 826 kpl, joista tieteellisiä julkaisuja 1 091 kpl Tieteellisiä lehtiartikkeleita 511 kpl 4 5
JYVÄSKYLÄN VTT uusi koko energiatutkimuspuolen automaation Teksti: Katri Tanni Kuvat: Leo Kokkonen/Komia Design VTT:n Bioenergian osaamiskeskuksella on laaja kokemus polttoprosessien tutkimuksesta ja kehityksestä. Osaaminen kattaa koko ketjun polttoaineen valmistuksesta ja laadun hallinnasta aina polttoprosessien kehitykseen ja tuhkan hyötykäyttöön asti. Erityisenä painopisteenä viime vuosina on ollut leijupolttoprosessin kehitys yhdessä laitevalmistajien kanssa. Toinen merkittävä painopiste on ollut voimalaitosten monipolttoainekäyttöön liittyvä tutkimus, jossa on kehitetty menetelmiä tulipesän likaantumisen ja edelleen lämmönsiirron monitorointiin vaihtelevilla polttoaineseoksilla. Vaativat tutkimustyöt asettavat erityisvaatimuksia myös työtiloille. Pöly, tuhka ja savukaasut haittana Leijupolttoprosessien ja niihin liittyvien ilmiöiden tutkimisessa käytetään mm. VTT:n Jyväskylän yksikössä sijaitsevia pilot-kokoluokan leijupolttokoelaitteita. Energiatutkimusosastolla tehdään mm. polttotutkimustoimintaa, jossa selvitetään polttoaineiden sekoitusominaisuuksia, lämmönsiirtoa, palamisprosessia ja sen tehokkuutta, petimateriaalin käyttäytymistä ja palamisen jäännösaineita kuten tuhkaa, epäpuhtauksia ja savukaasupäästöjä. Tutkimustiloihin kertyy polttoaineen käsittelystä johtuen pölyä ja palamisen tuotteena tuhkaa ja epäpuhtauksia. Tämä asettaa sekä korkeat vaatimukset työtiloille että haasteet työviihtyvyydelle. Viimeisen kahden vuoden aikana työolosuhteisiin on kiinnitetty erityistä huomiota, minkä tuloksena työviihtyvyys sekä työturvallisuus ovat lisääntyneet Automaatiouudistus laittoi tutkimustilat uuteen uskoon VTT:n Jyväskylän toimipisteessä projektipäällikkönä ja tutkijana työskentelevä Hannu Mikkonen kertoo, että tutkimuskoelaitteiden automaatio on uusittu ja samassa yhteydessä myös valvomo-olosuhteita on parannettu kahden viimeisen vuoden aikana. - Koelaitteiden toiminnallisuuden laajentuessa vanha automaatio ei vastannut enää nykyisten olosuhteiden vaatimuksia. Vanha ohjausjärjestelmä, joka sisälsi paljon paikallisohjauksia, on korvattu uudenaikaisella automaatiojärjestelmällä, jossa koelaitteita voidaan ohjata keskitetysti valvomosta. Automaation uusimisen perusteena oli myös polttoprosessin turvallisuuden ja käytettävyyden parantaminen mm. happipoltossa, jossa toimitaan räjähdysalttiilla toiminta-alueella, Mikkonen pohjustaa. Mikkonen kertoo, että koko uudistusprosessi on vienyt aikaa noin kaksi vuotta. Hankkeeseen sisältyviin tehtäviin kuuluivat koneiden ja laitteiden tunnuksien muuttaminen KKS-järjestelmän mukaisiksi, automaatio-, instrumentointi- ja sähköistyssuunnittelut, kokoonpano yhteistyössä järjestelmätoimittajan kanssa, vanhan järjestelmän purkaminen, henkilöstön koulutus uuteen järjestelmään, järjestelmän testaus ja käyttöönotto sekä dokumentointi. - Vanha ohjausjärjestelmämme purettiin tammikuussa 2010 ja joulu-helmikuun aikana tehtiin uutta koodia uuden järjestelmämme pohjaksi yhteistyössä järjestelmätoimittaja Insta Automationin kanssa. Ohjelma testattiin alkuvuoden aikana FAT-testeillä. Käyttöönottotestausta tehtiin kevättalven aikana ja käyttöönotot saadaan päätökseen tänä syksynä, muistelee tutkija Mikko Jegoroff Jyväskylän VTT:ltä. VTT:n Jyväskylän toimipisteessä edellä mainitun automaatiouudistuksen yhteydessä päätettiin myös uusia valvomotilat. Vanha valvomo ei enää vastannut valvomotilalta vaadittavia ominaisuuksia. Kyseessä oli avovalvomo, jossa laitteet ja ennen kaikkea ihmiset olivat alttiina koelaitteiden tuottamille haitoille kuten pölylle ja melulle. Valvomotilat ovat laajuudeltaan n. 27m² ja tilan korkeus n. 2,6m. Hannu Mikkosen mukaan uuden valvomon ansiosta koehenkilöstön työolosuhteet ovat huomattavasti parantuneet: hallin pölyt, epäpuhtaudet ja äänet eivät ole koelaitteiden kanssa toimivien työntekijöiden ja operointilaitteiden harmina. Valvomolle lisää viihtyvyyttä ja tärkeän laitteiston elinikää Hannu Mikkonen kertoo, että automaatiouudistuksen aikana mietittiin koko koeympäristön toimintaa uudelleen. - Tiesimme kaikki, että toimimme haastavissa olosuhteissa. Halusimme koehenkilöstön ja herkät hallintalaitteet hyvään suojaan. Tavoitteena oli samalla parantaa työmukavuutta ja laitteiston elinikää, Mikkonen muistuttaa. - Kyselimme laajasti mielipiteitä omalta henkilöstöltämme jo suunnitteluvaiheessa eli sitä, millaisia työtiloja he haluavat. Työviihtyvyys on noussut huomattavasti kun melu ja pöly saadaan tehokkaasti rajattua valvomohuoneen ulkopuolelle, Jegoroff sanoo. OC System tuli uudistusprojektiin korkean vaatimustason täyttävien ominaisuuksien ja hinta-laatu suhteen kautta. Mikko Jegoroff muistelee, että VTT:n Otaniemen yksiköstä kantautuneet palautteet OC Systemin tuotteista ja osaamisesta vakuutti yhteistyökumppanin valinnassa. - Riku Räisänen OC Systemiltä tuli täällä meillä vielä käymään ja tarkastamaan tuon suunnitellun valvomotilan ja katsomaan toimintaamme muutoinkin. Käynnin pohjalta he saivat tarkkaa tietoa toiminnastamme ja valvomon vaatimuksista. Valvomoon lisättiinkin varauloskäynti, ylipaineistettu ilmastointi ja erilaisia tilojen ja toimintamme vaatimia turvallisuusratkaisuja, Mikkonen kertaa. Hannu Mikkonen ja Mikko Jegoroff nyökkäilevät tyytyväisyyttään kokonaisprojektille. Jegoroffin mukaan Jyväskylän VTT:n henkilöstö on kauttaaltaan tyytyväinen lopputulokseen. Palvelutarjoama sisältää: Teknologia- ja liiketoimintaennakointia Strategista tutkimusta Tuote- ja palvelukehitystä IPR ja lisensointi Asiantuntijaselvitykset, testaus ja sertifiointi Innovaatio- ja teknologiajohtaminen Teknologiakumppanuus www.vtt.fi 6 7
Teksti: Katri Tanni Kuvat: OUTOKUMPU TORNIO WORKS modernisoi halkaisulinjansa Torniossa sijaitseva modernisoi halkaisulinjansa vuoden 2010 alussa. Linjaan vaihdettiin mm. sähköistys, eikä turvallisuudesta haluttu tinkiä projektin aikanakaan päinvastoin. Halusimme toimivan kokonaisratkaisun Projektin kohteena olleessa halkaisulinjassa leikataan 0,4-3 mm. paksua ruostumatonta ja haponkestävää terästä sekä erikoislaatuja jotka asettavat mm. linjan pinnanlaadulle omat erikoisvaatimukset. Linjan läheisyyteen rakennettiin myös korkeat vaatimukset täyttävät työvalvomot. - OC Systemin valvomot rakennettiin parantamaan työturvallisuutta ja työympäristöä. Yksi erikoispiirre oli se, ettei valvomoista saanut tehdä liian äänieristettyjä. Tämä siksi, koska operaattorin on kuultava omalla korvallaan ajon aikana tuotteen leikkauksessa tapahtuvat äänen muutokset, jotka vaikuttavat leikkausjäljen laatuun. Siemensin sähköistys ja automaation tuomat laitteet vaativat myös puhtaat olosuhteet IT-laitteille, Outokummun puolelta projektia koordinoinut Pentti Haapakangas kertoo. Torniossa halkaisulinja pysäytettiin modernisoinnin ajaksi loppiaisen aikaan 2010 ja tuotantonauha asennettiin linjaan maaliskuun alussa. Haapakangas muistelee, että projektin esiselvitys alkoi jo vuoden 2008 aikana. Linja luovutettiin projektilta tuotannolle syyskuun lopulla 2010. OC System valikoitui projektin toimittajaksi tarjouskilpailun kautta. - Mielestämme OC-Systemillä oli parhaat valmiudet tehdä meille halutunkaltainen kokonaisratkaisu sekä valvomoista että turva-aidoista asennettuna paikoilleen, Haapakangas kertoo. Modernisoinnissa halkaisulinjan mekaniikkaa uusittiin jonkin verran ja hydrauliikka ja sähköistys kokonaan. Mittavassa projektissa turvallisuusasiat asettivat lisähaastetta työlle. - Valmiin tuoterullan poisotto linjasta jouduttiin järjestämään siirtämällä kääntöristiä kauemmaksi, joka teki projektin rakennusteknisesti vaativaksi turvallisuuden takia. Tämä siksi, koska linja sijaitsi keskellä muita tuotantolinjoja eikä projekti saanut häiritä tuotannon jatkumista viereisillä linjoilla, Haapakangas kuvaa. Turva-aitojen asennus mietitytti Projektien yksi onnistumisen merkki on aikataulussa pysyminen. Kuten tavallista, myös Torniossa haluttiin modernisointi tehdä tiukassa aikataulussa, mahdollisimman vähän muita töitä keskeyttäen. - Tiukasta aikataulusta johtuen jouduimme käyttämään asennusmiehiä yhden ylimääräisen reissun Torniossa, joka ei johtunut toimittajasta. Ongelmana oli se, että asennettavat turva-aidat olivat pahasti muun asennuksen tiellä. Tässä olikin haastetta asennusporukalle osoittaa luovuutta ja töiden sujuvuutta ja siitä selvittiin hyvin. Kiitos asiallisille ja yhteistyökyisille asentajille, joiden oma-aloitteellisuus auttoi aitojen asennusjärjestyksessä mahdollisimman vähän haittaa muille urakoitsijoille, Haapakangas kiittelee. Haapakangas painottaa, että Outokummulla työturvallisuus on aina se ensimmäinen ja tärkein lähtökohta. - Meillä on tarkoin laaditut turvallisuustavoitteet ja vaatimukset, jotka koskevat koko yhtiötä. Turvallisuus on myös osa palkkaustakin. Panostuksemme työturvallisuuteen koko projektin aikana oli kiitettävä, vaikka työmiehiä oli kiivaimpaan aikaan n. 100 työskentelemässä pienellä alueella. Yhtään tapaturmaa ei päässyt sattumaan. Turvallisuusvaatimuksemme taso otettiinkin huomioon jo sopimusvaiheessa ja kaikki vahvistivat kirjallisesti tehtaamme sisäisen ja projektikohtaisen turvallisuusjärjestelmän asiapaperit. Valvonnan tehokkuus kuitenkin oli se tärkein pointti, joka aiheutti toimittajissa pientä hämmennystä alkuvaiheessa, Haapakangas muistelee. Outokummun ja OC Systemin yhteistyö alkoi jo 1990- luvun lopulla kun katkaisulinjan turva-aidat rakennettiin. Haapakangas kertoo, että vanhojen linjojen saneeraustarve on jatkuvasti päällä, ja niihin uudistetaan turvajärjestelmät nykyaikaisten vaatimusten ja turvastandardien mukaisiksi. Entä sitten tämän projektin lopputulos? - Me arvostelemme kaikki yhteistyökumppanimme yhteisessä loppuselvityksessä, josta annetaan kirjallinen arviointilomake. Toimittajan arviointi myös meille tilaajana on erittäin arvokas jatkoa ajatellen, Haapakangas painottaa. 8 9
Teksti: Riku Räisänen I Kuvat: Mikkelin AMK/OC System Oy Käyttäjälähtöinen valvomohanke OC-System Oy ja Mikkelin ammattikorkeakoulu toteuttivat vuoden 2010 aikana käyttäjälähtöisen työolosuhdetutkimuksen metsäteollisuusyrityksen kahden teollisuusvalvomon ja niiden työolosuhteiden kehittämiseksi. Olemassa olevien valvomoiden uusinta tuli ajankohtaiseksi laiteinvestointien yhteydessä. Kaksi erillistä toisistaan kaukana olevaa valvomoa haluttiin yhdistää yhdeksi paremmin toimivaksi kokonaisuudeksi. Tutkimuksen kautta uusi valvomo haluttiin saada mahdollisimman hyvin vastaamaan työtehtäviä ja työntekijöiden toiveita. OC Systemin markkinointipäällikkö Riku Räisänen (oik.) ja muotoilija Pekka Laitinen tapasivat uusia ja vanhoja asiakkaita vilkkaalla osastolla syyskuun Alihankintamessuilla Tampereella. Teksti/Kuvat: Katri Tanni Ensimmäisessä vaiheessa Mikkelin ammattikorkeakoulun yliopettaja ja opiskelijat esittelivät kehitysprojektin siihen osallistuville tehtaan työntekijöille, jotta kaikilla oli tieto tutkimuksen tarkoituksesta ja tavoitteista. Samalla toteutettiin henkilökohtaiset haastattelut kunkin projektiin osallistuvan työntekijän kanssa. Seuraavassa vaiheessa opiskelijat seurasivat paikan päällä töiden suorittamista ja olosuhteita ja dokumentoivat työtehtäviä, niihin liittyviä haasteita ja kehitysideoita. Kolmannessa vaiheessa vapaaehtoiset saivat luotainpaketit joissa he vuorostaan dokumentoivat ja raportoivat työolosuhteita, tehtäviä ja niihin liittyviä haasteita ja kehitysideoita. Näiden ideoiden pohjalta projektiryhmään kuuluvat opiskelijat toteuttivat uusia konsepteja valvomosta ja sen eri kehitysideoita. Kehitysprojektin kautta kartoitettiin työn haasteita ja pyrittiin luomaan mahdollisimman hyvät ja toimivat olosuhteet eri tehtäviin. Samalla haluttiin tehdä viihtyisät työtilat, jotka helpottavat tiedonkulkua ja yhteistyötä. Uusi valvomo on rakenteilla ja lopputuloksia päästään tutkimaan kesän 2011 kuluessa. Näitä kokemuksia ja uusia oppeja OC-System pyrkii hyödyntämään uusissa projekteissaan. Tavoitteena on kehittää käyttäjälähtöisestä työolosuhdetutkimuksesta työkalu, jolla nykyisiä työtiloja voidaan kehittää helposti ja nopeasti paremmin työtehtäviä ja olosuhteita vastaavaksi. Messuilla mukana OC System osallistui jo 16. kertaa Tampereella pidettäville Alihankintamessuille syyskuun puolivälissä. Yritys oli Rautainen Savo-hankkeen kokoamalla yhteisosastolla. Messujen runsas kävijämäärä enteili hyviä näkymiä konepaja- ja metalliteollisuudelle. Miltä meno messuilla näytti, OC Systemin markkinointipäällikkö Riku Räisänen? - Mukavasti oli ihmisiä liikkeellä ja se osaltaan kertoo piristyvästä taloustilanteesta, vaikka pitkänajan ennustuksia kukaan ei oikein ole halukas tekemään. Nämä osastot varataan aina messujen päätyttyä uudelleen. Miksi olette messuilla mukana? - Tämä on hyvä tapa tavata vanhoja asiakkaita ja solmia uusia kumppanuussuhteitakin. Vuoden aikana paljon asioita hoituu joko puhelimitse tai sähköpostilla ja siksi on kiva tavata kasvotusten aina kun se on mahdollista. Mikä teemanne on tänä vuonna? - Meillä se on edelleen se, että haluamme ja voimme osaltamme tehdä teollisuudesta turvallisempaa. Mitä uusia avauksia OC Systemiltä on luvassa lähitulevaisuudessa? - Vuonna 2000 kehitimme Kuopion Muotoiluakatemian kanssa Maailman parasta valvomoa 2000. Tällä hetkellä Mikkelin AMK:n opiskelija tekee selvitystä siitä millainen on moderni ja toimiva teollisuusvalvomo vuonna 2011. Pian saamme valmiiksi tutkimuksen pohjalta toteutetun valvomoratkaisun. Joten tiivistetysti voisi sanoa, että jatkuvaa tuotekehitystä on luvassa. 10 11
Tavataan Alihankinta-messuilla 13.-15.9.2011, Tampereen messu- ja urheilukeskus, Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere Tervetuloa mukaan vuoden merkittävimpään alihankintateollisuuden suurtapahtumaan. Messuilla osaamistaan esittelevät merkittävimmät alihankintateollisuuden yritykset 19 maasta. OC-System Oy on mukana osastolla A1118. Messuille pääsee veloituksetta ilmoittautumalla osoitteessa www.alihankinta.fi OC-System Oy Työkuja 4, 79600 Joroinen Puh. 0201 441 400, fax 0201 441 401 etunimi.sukunimi@oc-system.fi www.oc-system.fi